3. Juho (1911–2004) ja Anna-Liisa (1916-2008) Turunen Juho Turunen syntyi Ilomantsin Ratilanvaaralla 16.huhtikuuta 1911. Vanhemmat olivat Iisakki (1865-1937) ja Beata (1884-1954, os. Kuivalainen) Turunen. Juhon kaikki sisarukset menehtyivät jo lapsina. Itsenäisyyden alun sekasortoisissa vaiheissa Juholta jäi kansakoulu käymättä. Lukutaidon hän opetteli itse ja hänestä tulikin hyvin innokas lehtien lukija ja yhteiskunnallisten asioiden seuraaja. Isä kuoli […]
1. Annikki Ilonen (s.1922) Annikki Ilosen sotavuosiin ja elämänvaiheisiin voit tutustua lukemalla ja katsomalla hänen haastattelun Pälkjärven pitäjäseuran sivulta: https://palkjarvi.fi/2022/10/16/palkjarvelta-varpasaloon-annikki-ilonen/ 2. Sotamies Viljo Ikonen (1922-2024) 3. Neuvostoliittoon sotavangiksi joutuneen rääkkyläläisen sotaveteraani Martti Hirvosen tarina (v.1995) katsottavana Yle areenassa: https://areena.yle.fi/1-50359907 4. Sotamies Mauno Rautiainen (1920-1999) 2. Sotamies Viljo Ikonen (1922-2024) Rääkkylän viimeisen […]
Sotahistoriaa Nurmeksen Porokylän hautausmaalla Jääkärimajuri F.W.Tuisku (1891-1961) Hautausmaan vanhasta osasta löytyy Jääkärimajuri F. W. Tuiskun (1891–1961) hautapaasi miekkoineen ja kypärineen. Löytyypä siitä myös Preussin kuninkaallisen jääkäripataljoonan 27:n tunnus. Kurikassa syntynyt Tuisku oli yksi noin 2000 suomalaisesta, jotka saivat sotilaskoulutuksen Saksassa vuosina 1915–1918. Tarkoituksena oli, että jääkäreiden johdolla käytäisiin sota Venäjää vastaan ja Suomi irtautuisi […]
”Kuusjärven Patteriston” paikka Karjalan armeijassa Jatkosodan 1941–45 alkaessa Suomen armeijan päävoimat saivat ensimmäiseksi urakakseen Laatokan Karjalan takaisinvaltaamisen. Niistä muodostettiin kenr.ltn. A. E. Heinrichsin komentama ”Karjalan armeija”. Karjalan armeija ryhmittyi Pyhäjärven – Värtsilän – Korpiselän alueelle niin, että oikealle oli kenr.maj. J. V. Hägglundin VII Armeijakunta, keskellä kenr.maj. P. J. Talvelan VI Armeijakunta ja vasemmalla siivellä […]
Yleistä lottien toiminnasta Suomen äidit ja kotirintamanaiset tekivät kunniakkaan ja raskaan työn sotien aikana. Miesten ollessa rintamalla naiset joutuivat osallistumaan myös peltotöihin. Ilman naisten työpanosta miehet ja pojat eivät olisi pystyneet taistelemaan. Naiset käytännössä pyörittivät koko maan talouselämää (Viljam Piiroinen. 1997. Sota-ajan muistelmat 1939-1944. Joensuu). Suojeluskuntien sisarjärjestön Lotta-Svärdin (1921-1944) arvokas työ juontaa juurensa jo vapaussota-kansalaissodan […]
Etenkin yksittäisiä Tohmajärveen ja Värtsilään liittyviä veteraanisukupolven ihmisten sotaan sekä siviilien elämään liittyviä muisteluksia löytyy tallennettuina lisää mm. Verkko-Värtsistä osoitteessa: https://vartsi.net/ Mainitulla lehdellä on olemassa myös Facebook-sivut. Monipuolisin yksiin kansiin kerätty kokoelma lienee eittämättä kuitenkin juuri tämä tohmajärveläisten opettajien Kyösti Jaatisen ja Seppo Luukkaan toimittama vuonna 2013 julkaistu kirja Sota-aika Muistoissamme – Tohmajärveläiset kertovat. Jussi […]
Korpisodan Suurvoitto Dokumenttielokuva kertoo Ilomantsin taistelusta loppukesällä 1944 ja saavutetusta voitosta, jonka jälkeen Neuvostoliitto ei enää vaatinut Suomea antautumaan. https://areena.yle.fi/1-750382 Sotakirjailija Ensio Kettusen youtube-kanava Talvisota Ilomantsissa: https://www.youtube.com/watch?v=mS4Qrv__1XU Ilomantsilaisten evakkotie 1939 ja 1944: https://www.youtube.com/watch?v=1yDWsR9J_k8 Partisaanien isku Ilomantsin Kuuttivaaralle: https://www.youtube.com/watch? v=b9kTSLdyDbE Rajantakaiset kylämme, Ilomantsi: https://www.youtube.com/watch?v=cykYx1J1o4M Hilja Heikuran sota Ilomantsissa Hilja Heikura (os. Haaranen) (1929–2021) koki evakkoon […]
Maanpuolustuksellisen Salpalinjan rakentaminen liittyi Suomen ja Neuvostoliiton välisiin sotiin vuosina 1939-1944. Talvisodan jälkeen välirauhan tultua 1940 Suomessa ryhdyttiin varustautumaan tulevaan puolustukseen, sillä uuden sodan merkit olivat jo aistittavissa. Linnoittamisessa suurin ja maineikkain hanke oli Salpalinja Suomenlahdelta Pohjois-Karjalan ja Kainuun kautta itäiseen Lappiin. Pohjois-Karjalaa koskevaan, talvisotaa edeltävään suunnitelmaan oli kuulunut puolustaa Joensuuta Pielisjoen länsirannalla, mutta myöhemmin […]
Kirjallisuutta: Antti Maunuksela: Kasarmilasta Laatokalle (kuvaus rääkkyläläisen Kyösti Tolvasen varusmiespalveluksesta ja sota-ajasta vuosilta 1938 – 1944.)
Tuotoilla tuetaan veteraanien ja etenkin heidän leskiensä avustamista sekä sotasukupolven perinnön vaalimista.
