Talvisotaan liittyviä kohteita Nurmeksen vanhassa kauppalassa

Vanhan kauppalan alueella on mahdollista kiertää noin parin kilometrin mittainen rengasreitti, jonka matkalle sattuu useita talvisodan historiaan liittyviä kohteita.

Nurmeksen suojeluskuntalaisia Nurmeksen kauppalantalon edustalla. (kuva: Väinö Hämäläinen, Nurmeksen museo)

Sotaan lähdön muistomerkki Kauppalantalon pihalla

Nurmeslaisten Sotaan lähdön muistomerkki (1979) Kauppalantalon pihalla (kuva: Mikko Rautiainen 2022)

”Talvisota-kävely” on luontevaa aloittaa vuonna 1905 valmistuneen jugendtyylisen Kauppalantalon pihalta, josta löytyy vuonna 1979 pystytetty sotaan lähdön muistomerkki. Tältä paikalta ensimmäiset nurmeslaiset lähtivät ylimääräiseen harjoitukseen ja sen myötä talvisotaan syksyllä 1939. Nurmeslaisia taisteli mm. Kuhmon rintamalla ja Lieksan Nurmijärvellä, Puuruun linjalla. Rakennuksen kellarissa toimi puolestaan talvisodan aikana Ilmapuolustusaluekeskus (IPAK 32) ja kesästä 1940 alkaen Ilmavalvonta-aluekeskus 235. Muistomerkin läheisyydessä oleva 1800-luvun tykki puolestaan tuotiin paikalle vuonna 2011 kunnioittamaan jatkosodan alkamisen 70-vuotismuistoa ja nurmeslaisten sotaponnisteluja. Hallintorakennusta tarvittiin myös koulukäyttöön talvisodan jälkeen, Keskustan koulun tuhouduttua pommituksissa. Lähitulevaisuudessa Kauppalantalolle avataan paikkakunnan sotavuosia esittelevä perinnehuone.

 

Rautatieasema ja sirpalesuoja

Kuvan keskellä takana aseman sirpalesuoja. Oikealla Nurmeksen rautatieasema. (kuva: Mikko Rautiainen 2022)

Kauppalantalolta suunnataan Raatihuoneenkatua pitkin rautatieasemalle. Nurmeksen halki kulkeva rautatie oli yksi syy siihen, miksi kauppala on talvisodassa ankarien pommitusten kohteena. Karjalan rautatien pohjoinen osuus Joensuusta Lieksan kautta Nurmekseen valmistui vuonna 1911. Vihollisen tavoitteena oli katkaista rautatie ja hankaloittaa siten suomalaisten toimia. Epäilemättä tässä olisi auttanut erityisesti Mikonsalmen siltojen tuhoaminen. Nurmes on myös ilmasta käsin helposti tunnistettava kohde, kapea harju kahden vesistön välissä. Koska itse asematkin olivat ilmeisiä pommituskohteita, muistuttaa sodasta edelleen sirpalesuoja, joka tarjoaa myös mahdollisuuden päätellä sirpalesuojan ja pommisuojan eroa. Aseman sirpalesuoja on ilmeisesti rakennettu talvisodan jälkeen.

 

Sotasairaalan pommituksen muistomerkki

Kirkkokadun koulun oppilas laskee kynttilän muistomerkille pommituksen 80-vuotismuistopäivänä 2020. (kuva: Mikko Rautiainen)

Asemalta suunnataan Kirkkokadulle, jonka varrelta löytyy Sairashuoneen palotori. Korttelissa, johon nyt on noussut uudisrakennuksia, sijaitsi aikanaan yleinen sairaala, joka talvisodan aikana toimi sotasairaalana. Tänne kohdistui neuvostoilmavoimien isku tammikuussa 1940. Vuonna 1960 pystytetty muistomerkki löytyy läheltä palotorin toista päätä. 21:n kuolleen nimilista koruttomassa kivipaadessa on karua luettavaa. Haavoittuneitakin oli 30. Muistomerkkiä vastapäiset jylhät petäjät lienevät todistaneet Neuvostoliiton pommien tuhovoiman sotasairaalan sirpalesuojaan 23.tammikuuta 1940. Mahtavatkohan ne kantaa naapurin metalliromua sisällään? Itse sairaala selvisi pommituksesta, mutta tuli puretuksi vuonna 1981. Kirkkokadulle palatessa voi pysähtyä ”KOP:n” kivitalon kohdalla Kaarlonkadun kulmassa ja katsoa tämän sivun kuvasta, millainen oli sen paikalla ollut alkuperäinen KOP:n talo, joka tuhoutui samaisessa iskussa.

Kuvan oikeassa reunassa sotilassairaalan pommituksen muistomerkki lumipeitteisenä vastapäätä suurta mäntyä (kuva: Mikko Rautiainen 2022)

Kuvassa etualalla Nurmeksen yleinen sairaala Kirkkokadun ja Kaarlonkadun kulmassa 1920-luvulla. (kuva Nurmeksen museo)

 

Mustavalkoisessa kuvassa katunäkymä.

Vasemmalla yleinen sairaala, oikealla talvisodan pommituksissa tuhoutunut KOP:n talo. (kuva Nurmeksen museo 1910-1929)

 

Kirkon sirpalevauriot

Nurmeksen kirkon pommitusvauriot vuodelta 1940 Karjalankadun puoleisella seinällä (kuva: Mikko Rautiainen 2022)

Seuraava kohde on pommitusten muistomerkille näkyvä uusgotiikkaa edustava Nurmeksen 5.kirkko vuodelta 1897. Kirkon Karjalankadunpuoleisesta seinästä voi ihmetellä ruhjeita, joita aiheuttivat ne toistasataa pommia, jotka tippuivat kirkon lähelle 4.helmikuuta 1940. Kirkon 55 metriä korkea torni, tuolloin maakunnan korkein rakennus tarjosi talvisodassa paikan tähystää vastapuolen koneita, mutta lienee se auttanut myös vihollista suunnistamaan Nurmekseen. Jylhä katedraali ei sirpalevaurioista hätkähtänyt, eikä menneisyyden dramaattisia vaiheita ole siloteltu piiloon. Kirkon pääoven yläpuolelta löytyy puolestaan muisto ajalta, kun oli Suomi oli Venäjään kuuluva autonominen suuriruhtinaskunta. Suomen itsenäistyttyä keisarien nimilaatta poistettiin, mutta palautettiin myöhemmin takaisin.

Nurmeksen kirkon pääsisäänkäynti ja keisarien nimet (kuva: Mikko Rautiainen)

 

Karjalan kalmistoissa lepäävien muistomerkki

Luovutetun Karjalan kalmistoissa lepäävien vainajien muistomerkissä vuodelta 1958 lukee: ”Heidän, jotka kalliin maan poveen jäivät nukkumaan”. Taustalla Kirkkokadun koulun rakennukset. Jugend-tyylinen puurakennus valmistui v.1905 Nurmeksen yhteislyseon käyttöön (kuva: Mikko Rautiainen 2022.)

Kierros päättyy Karjalan kalmistoissa lepäävien muistomerkille. Näitä muistelupaikkoja tarvittiin joka puolella maata, kun satojen tuhansien suomalaisten läheiset jäivät menetettyjen alueiden hautausmaille, jonne ei varsinkaan sotien jälkeisinä vuosikymmeninä ollut pääsyä, jos olivat tuholta ylipäätään säilyneet.

 

Nurmeksen Suojeluskuntatalon muistolaatta

Kierrosta voi jatkaa vielä Keskustan kentän laidalle, jonka toisesta päädystä ammattiopiston rakennuksen seinästä löytyy samalla paikalla sijainneen Nurmeksen suojeluskuntatalon muistolaatta. Toisella laidalla kenttää seisoo sotien jälkeen, talvisodan pommituksissa tuhoutuneen keskustan koulun uudisrakennus. Itse urheilukenttä puolestaan valmistui aikanaan Nurmeksen suojeluskunnan toimesta.

Nurmeksen suojeluskunnan harjoituspäivät. Kuvan keskellä muonituslottia. Taustalla Nurmeksen Suojeluskuntalo, eli Motti. (kuva: Nurmeksen museo)

Muuta

Talvisota-kävelyltä on hyvä suunnata Kötsin museoon katsomaan elokuva Pommien varjossa, mikä antaa kokonaiskuvan talvisodan tapahtumista Nurmeksessa. Tekstin lähteenä on osin käytetty tätä Nurmeksen museon artikkelia: https://www.nurmes.fi/en/pommitukset-nurmeksessa

 

Mikko Rautiainen