sotaveteraani Veikko Mäenharju on poissa

/in , , /by
kuvassa muistopöytä.

Veikko Mäenharjun siunaustilaisuus (kuva Ville S. Virtanen 2024)

 

26.lokakuuta 2024 saatettiin ortodoksisin toimituksin kotimatkalleen sotaveteraani Veikko Mäenharju. Veikko oli 98-vuotias. Oikeutetusti ylpeän isänmaan sankarin saattoivat matkalleen, havuseppelein, Joensuun Sotaveteraanikerhon varapuheenjohtaja Virtanen ja johtokunnan jäsen Seitavaara. Lisäksi varapuheenjohtaja toi Sotaveteraanien tervehdyksen muistotilaisuuteen. Tilaisuuden koskettavin osa oli varmasti muistotilaisuuden adressien luku. Veikon muistoa adressilla kunnioittanut veteraaniveli menehtyi vain muutama päivä Veikon kuoleman jälkeen. Yhteinen matka jatkuu.
Tässä totisesti on osoitus siitä, että veljeä ei jätetä – veteraaniherrat poistuivat näyttämöltä yhtä aikaa.
Ville S. Virtanen

Joensuun sotaveteraanien puurojuhla

/in , , /by
kuvassa mitaleja.

Joensuun sotaveteraanikerho (kuva; Ville S. Virtanen 2024)

 

Sotaveteraanityön vapaaehtoisia palkittiin tänään Joensuun Sotaveteraanien puurojuhlassa. Sihteeri Ikonen sai Reserviläispiirin Hopeisen ansiomitalin. Vapaaehtoisen Maanpuolustustyön Hopeiset ansiomitalit saivat kriisinhallintaveteraani Raassina, tapahtumavastaava Seitavaara ja varapuheenjohtaja Virtanen. Puurojuhlaan saapui 25 henkilöä, heistä kolme olivat sotaveteraaneja. Varsin hyvä tulos! Enemmistö osallistujista oli leskiä. Virkistystä ja edunvalvontaa – näitä jatketaan loppuun asti!
Ville S. Virtanen

Jouni Mattilalle OsKun standaari

/in , , /by

kuvassa oikealta Pertti Määttänen, Kalevi Julkunen, Ari Savolainen ja Jouni Mattila (2024)

OsKu – Kaukopartio-osasto Kuismasen perinneyhdistyksen edustajat kävivät eilen luovuttamassa toiminnanjohtajallemme Jouni Mattilalle yhdistyksensä standaarin, kiitoksena tehdystä veteraaniperinnetyöstä sekä OsKu ry:n toiminnan tukemisesta. Lämpimät kiitokset yhdistyksen pj Matti Kososelle sekä standaarin luovuttaneille OsKu:n partiomiesten pojille, kuvassa oikealta Pertti Määttäselle, Kalevi Julkuselle ja Ari Savolaiselle. Yhteistyö yhdistyksiemme välillä jatkuu myös tulevalla perinneaikakaudella, toivottavasti lähivuosina yhdistyksemme yhteisöjäsenenä
Jouni Mattila

Anja Tikkala on poissa

/in , , /by
Kuvassa nainen kunniamerkkien kanssa.

Anja Tikkala (kuva: Kalevi Lohiranta)

Joensuun Sotaveteraanikerho ja Perinneyhdistyksemme sai tänään suru-uutisen. Pitkäaikainen Sotaveteraanipiirin naistoimikunnan puheenjohtaja, sekä Joensuun Sotaveteraanien hallituksen jäsen, sotaveteraanin leski Anja Tikkala on kuollut. Anja oli kuollessaan 92-vuotias.
Anja tunnettiin iloisena, huumorintajuisena ja lämpimänä ihmisenä, jonka läsnäoloa ei tarvinnut jännittää. Hän ei sanonut pahaa sanaa – ei politiikasta eikä ihmisestä. Hän oli erittäin isänmaallinen ihminen ja monelle meistä hyvä ja rakas ystävä. Vanhoilla päivilläänkään Anja ei valittanut vaivoistaan, vaan jatkoi mukana toiminnassamme viimeiseen asti. Anjalle erittäin tärkeää oli nähdä toisia. Hän osallistui viimeistä vuotta lukuun ottamatta kaikkiin Joensuun Sotaveteraanien tapaamisiin. Valitettavasti syyskuussa pitämämme tapaaminen jäi hänen viimeisekseen. 13.10.2024 hän oli vielä hautaamassa yhtä hyvää ystäväänsä. Tuolloin oli tarmokkaan rouvan olemus muuttunut. Voimat olivat ehtyneet. Tänään teemme hiljaa kunniaa rouvalle, joka teki niin paljon muiden hyväksi. Anja palkittiin työstään Kotirintamanaisen Mitalilla, Sotaveteraaniliiton Kultaisella Ansioristillä ja Sinisellä Ristillä havunoksatunnuksella. Liittomme korkeimman tunnustuksen saaneen rouvan viimeinen matka on alkanut.
Hyvää kotimatkaa sinulle Anja, teit meihin lähtemättömän vaikutuksen. Oli kunnia saada tuntea sinut!
Anja Sisko Tikkala siunattiin haudan lepoon 13.joulukuuta. Naisjaoston pitkäaikaiselle puheenjohtajalle suotiin tunnustukseksi Sotaveteraanin havuseppele, joka normaalisti lasketaan ainoastaan rintamatunnuksen saaneen haudalle. Näin halusimme kunnioittaa Anjan tärkeää työtä isänmaan hyväksi. Kunniaa teki myös siunauskappeliin asetettu Suomen lippu. Kotirintamanaisen Mitalilla, Sotaveteraanien Kultaisella ansioristillä ja Sinisellä Ristillä havutunnuksella palkittu rouva sai nyt viimeisen huomionosoituksen. Häntä saattoivat matkalle neljä hänet tuntenutta veteraanityön aktiivia. Sihteeri Ikonen, kriisinhallintaveteraani Raassina, pikkulotta Väänänen ja varapuheenjohtaja Virtanen laskivat seppeleen uupuneen ystävän viimeistä matkaa kunnioittaen.
Kiitos näistä vuosista! Yksi Pohjois-Karjalan veteraanityön ”rautarouvista” on nyt poissa.
kirjoittanut Ville S. Virtanen

Kaatuneitten Omaisten Liiton valtakunnalliset Hengelliset- ja kulttuuripäivät 14.-15.9.2024 Joensuussa

/in , , /by

Kaatuneitten Omaisten Liiton valtakunnalliset Hengelliset- ja kulttuuripäivät 14.-15.9.2024 Joensuussa

Värikuvassa harmaa teräsbetonikorsu.

Salpa-aseman teräsbetonikorsu Joensuun Marjalassa Bunkkerimuseon alueella. (kuva: Mikko Rautiainen)

Sunnuntain juhlallisuuksia vietetään yhdessä veteraanien, lottien ja sotaorpojen alueellisen kirkkopäivän vieraiden kanssa.

Lauantaina

sotaorpojen omaa ohjelmaa: 13.00–15.30 tutustuminen bunkkerimuseoon ja sankarihautausmaan esittely. 17.00- Iloinen karjalainen ilta hotelli Kimmelissä musiikillisen ohjelman merkeissä.

Värikuvassa ihmisiä, valkoisia hautaristejä ja puolitangossa olevia suomenlippuja.

Sankarivainajien muistopäivän tapahtumia Joensuussa 19.5.1940. Sankarihautajaiset.
Joensuu (SA-kuva)

Sunnuntaina

10.00 juhlamessu Joensuun ev.lut. kirkko, saarna kenttäpiispa Pekka Asikainen. Ortodoksinen liturgia Pyhän Nikolaoksen kirkko.

11.30 Lounas Carelia-salin ravintoloissa

13.00 Päiväjuhla Carelia-salissa

Musiikkia: Rakuunasoittokunta, oopperalaulajat Maria ja Matti Turunen, lapsi ja nuorisokuorot Tiuku- ja Mosaiikki, kansanmusiikkia Sari Kaasinen sekä esitys yhteissoittokanteleella.

Juhlapuhe, tervehdykset ja huomionosoitukset

Järjestäjänä: Kaatuneitten Omaisten Liitto ry, Pohjois-Karjalan Sotaorvot ry ja Sotien 1939–1945 Pohjois-Karjalan perinneyhdistys ry

 

Lisätietoja tapahtumasta:https://p-ksotaorvot.fi/

Talvisodan päättymisen muistokonsertti Joensuussa 13.3.2024

/in , , /by

KUTSU

Tervetuloa jo perinteiseen Talvisodan päättymisen muistokonserttiin Joensuun ev.lut. kirkkoon ke 13.3.2024 klo 18.00. Vapaa pääsy!

Konsertissa musiikista vastaa Savo-Karjalan maanpuolustussoittokunta kapellimestarinaan Juha Tiensuu. Solistina konsertissa esiintyy kansallisoopperasta eläköitynyt oopperalaulaja Jukka Romu.

Pohjois-Karjalan aluetoimiston tervehdyksen tilaisuuteen tuo majuri Jari Kokkonen ja kirkollisen työn tervehdyksestä vastaa kirkkoherra Katri Vilén.

 

Pohjois-Karjalan aluetoimisto

Joensuun ev.lut.seurakunta

MPK Savo-Karjalan soittokunta

mustavalkoinen SA-kuva, jossa mainosteksti konsertista.

Talvisodan päättymisen muistokonsertti Joensuussa 13.3.

sotilaspoika, everstiluutnantti Aulis Laine (1932-2024)

/in , , /by
Kuvassa pöydällä henkilön valokuva, kunniamerkkejä, kukkia ja kynttilä

Aulis Laine (1932-2024) (kuva: Ville S. Virtanen)

 

Kriisinhallintaveteraani ja suojeluskuntapoika, everstiluutnantti Aulis Laine siunattiin iäisyyslepoonsa 24.helmikuuta. Perinneyhdistys kunnioitti everstiluutnantin matkaa Joensuun Sotaveteraanien ja Perinneyhdistyksen edustuksella. Auliksen pitkä maanpuolustusura kesti yli 80 vuotta ja hänestä tuli myös Suomen Rauhanturvaajaliiton kunniapuheenjohtaja. Hänet muistetaan tarmokkaana hallitusvastuunkantajana, jota tullaan kaipaamaan monissa yhdistyksissä.

Hyvää kotimatkaa Aulis 26.5.1932-31.1.2024
Ville S. Virtanen, Joensuun sotaveteraanikerhon vpj.

Kirjallisuutta Joensuun sotahistoriaan

/in , , /by

Sotahistoriallisen bibliografian maakunnasta on laatinut Pasi Tuunainen

Joensuun lyseon sankarivainajat 1939–1944 (1955). Joensuu.

Kankainen, Jorma (2007) Kiveen hakattu – pronssiin valettu: Joensuun seudun sotahistorialliset muistomerkit ja -laatat. Kontiolahti.

Enolaisia sotien pyörteissä vv. 1939–1945 + liitevihko (1994) Koonnut Toivo Räty. Eno.

Hakulinen, Pertti (2020) Karjalan Armeija hyökkää 1941. Norderstedt.

Hälvä, Jouko (1990) Joensuun Sotilaspiiri pohjoiskarjalaisen maanpuolustusperinteen jatkajana. Joensuu.

Joensuun Bunkkerimuseo – Osa Suomen Salpaa (2007).  Joensuu.

Kosonen, Matti, Makkonen, Rauha ja Turunen, Toivo (1997) Kotikontujen tienoilla: Kotirintaman elämää Kiihtelysvaarassa 1939–1945. Joensuu.

Könönen, Terho A. (1990) Tekoja veljien hyväksi: 50 vuotta Sotainvalidien Veljesliiton Joensuun osaston toimintaa 1940–1990.  Joensuu.

Pärssinen, Rauno (1993) Talvisodan kotirintamalla: Talvisodan tapahtumia Tuupovaarassa ja Tuupovaaran pappilassa. Omakustanne. Joensuu.

”Sama kaiku on askelten…”: Kiihtelysvaaralaiset sotien veteraanit 1918, 1939–1940, 1941–1945 (1990) Joensuu.

Sottiin aika 1939–45 enolaisten kokemana (2000). Epp.

Suhonen, Rauno (2011) Koveron Lankilan kolme miestä. Kitee.

/in , , , , , , /by

Pohjois-Karjala menetti alueitaan rauhanteossa syksyllä 1944

Värikuvassa peltoja ja etäällä siintäviä vaaroja

Vepsänvaaraa entisessä Pälkjärven kunnassa (nyk. Tohmajärvi) kuva: Mikko Rautiainen 2023

Pohjois-Karjala on samaa Karjalaa, kuin menetetyt alueet. Kun jatkosota päättyi, menettivät Ilomantsi, Kitee, Tohmajärvi ja Värtsilä osan alueistaan jälleen Neuvostoliitolle. Toisaalta pala Viipurin lääniin kuulunutta menetettyä ja lakkautettua Korpiselän kuntaa on nykyisin osa Joensuuta ja pieni pala menetettyä Pälkjärveä on puolestaan osa Tohmajärveä. Sodan jälkeisiin vuosiin antoivat oman leimansa myös evakoiden asuttaminen eri puolille Pohjois-Karjalaa. Huomionarvoista on myös, että Sortavalassa sijainnut opettajaseminaari vakiintui sotien jälkeen Joensuuhun ja loi pohjan myöhemmälle Joensuun yliopistolle.

Värikuvassa puinen ortodoksikirkko

Ortodoksinen kirkko entisessä Korpiselän kunnossa, Hoilolan kylässä (nyk. Joensuun kaupunki) kuva: Mikko Rautiainen 2023

Menetettyjen ja vuonna 1948 lakkautettujen kuntien joukossa oli Raja-karjalaan kuuluva Korpiselän kunta. Pieni osa Korpiselästä jäi Suomen puolelle ja liitettiin osaksi Tuupovaaraa. Tuupovaaran tultua liitetyksi Joensuuhun vuonna 2005, tuli siitä tuli osa Joensuuta. Korpiselkä oli yksi enemmistöltään karjalankielisistä ja ortodoksisista kunnista. Tuo Suomen puolelle jäänyt Korpiselän osa onkin Pohjois-Karjalan ainoa kappale entistä Viipurin lääniä. Muutoin maakunta kuului Kuopion lääniin. Nykyisen rajan pinnasta Hoilolan kylästä löytyvät muun muassa Uuno Korhosen vuonna 1959 suunnittelema Pyhän Nikolaoksen kirkko sekä Veikko Larkaksen suunnittelema Joensuun itäisin luterilainen kirkko (1950). Rajavyöhykkeelle johtavan Tsiikontien varrelta löytyy myös Rajajääkäripataljoona 4:n muistomerkki.

Värikuvassa sotamuistomerkki talvimaisemassa.

Muistomerkki Tsiikontiellä Hoilolan kylässä, entisessä Korpiselän kunnassa (nyk. Joensuu) kuva: Mikko Rautiainen 2023

Toinenkin aluemenetyksiin liittyvä erikoisuus maakunnasta löytyy. Erityisesti mielisairaalastaan tunnettu Pälkjärvi menetettiin lähes kokonaan. Hyvin pieni pala kyseistä kuntaa jäi Suomen puolelle ja liitettiin osaksi Tohmajärveä. Kuitenkin suuri osa siitä, mikä ennen oli osa Pälkjärveä, on rajavyöhykettä, jonne ei luonnollisesti ole lupaa mennä. Ehtaa Pälkjärveä voi ihailla kauniissa Vepsänvaaran kylässä, jossa avautuvat laajat peltoaukeat ja etäälle siintävät vaaramaisemat. Toisin kuin Korpiselkä, Pälkjärvi kuului puolestaan Kuopion lääniin ja olikin läänin ainoa kunta, joka lakkautettiin aluemenetyksen takia.

Maakunnan pohjoisosissa aluemenetyksiä ei tapahtunut. Rukajärven suunnalla taistellut 14.divisioona piti sodan alussa 1941 saavuttamansa asemat ja vetäytyi Suomen puolelle vasta aselevon tultua voimaan. (Lue lisää: http://www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi/rukajarvikeskus/rukajarven-suunta/) Raja Lieksassa jäi samalla paikalle, jossa se on ollut jo Stolbovan rauhasta vuodesta 1617 saakka. Sotimalla Neuvostoliitto ei saanut maakunnasta muitakaan kappaleita, vaan rauhanteossa. Puna-armeijan hyökkäykset torjuttiin Laatokan Karjalan taisteluissa Pitkärannan-Loimolan-Nietjärven alueella, jossa taisteli mm. maakunnan miehistä koottu JR9 (katso lisää: https://areena.yle.fi/1-743441 ).ja Ilomantsin itäosien taisteluissa kesällä 1944. (Lue lisää täältä)

kuvassa kartta

Pohjois-Karjalaa ennen aluemenetyksiä 1944 (punaisella ympyröitynä tekstissä mainittuja paikkoja) kuva: Mikko Rautiainen

Talvimaisemassa häämöttää rajavyöhykekyltti.

Tähän päättyy Joensuu. Korpiselkä jatkuu rajan toiselle puolelle. (kuva: Mikko Rautiainen 2023)

Mikko Rautiainen, viestintävastaava, Sotien 1939–1945 Pohjois-Karjalan perinneyhdistys

Joensuu Itä-Karjalan sotilashallintoalueen pääkaupunkina 1941–1943

/in , , /by

Miehitetyn Itä-Karjalan sotilashallintoaluetta johdettiin Joensuusta vuosina 1941–1943.

Kuvassa postimerkki, jossa karhu ja teksti Itä-Karjalan sot.hallinto Suomi Finland.

Itä-Karjalan sotilashallinnon tunnus postimerkissä vuodelta 1943. (kuva: Mikko Rautiainen)

Miehitetty Itä-Karjala 1941–1944

Kuvassa kartta, johon merkitty Suomen vanha raja.

Tarton rauhan raja ja Itä-Karjala vuonna 1942.

Kun Suomen armeija oli jatkosodan alussa vallannut takaisin talvisodan jälkeen menetetyt alueet, jatkettiin hyökkäystä Itä-Karjalaan, vanhan valtakunnan rajan taakse. Syksyn 1941 kuluessa Suomalaiset ylittivät Syvärin ja asettuivat puolustukseen joen etelärannalle sekä ottivat laajojen maa-alueiden lisäksi hallintaansa esimerkiksi Äänisjärven rannalla sijaitsevat Petroskoin ja Karhumäen. Syyt haltuunotolle olivat ennen kaikkea sotilaalliset, eli puolustuksellisesti edullisten asemien hakeminen kapeilta järvikannaksilta Laatokan ja Äänisen, sekä Äänisen ja Seesjärven välistä. Iskulauseena: ”Lyhyt raja, pitkä rauha”. Yhtenä vaihtoehtona pidettiin myös alueen käyttämistä tulevien rauhanneuvotteluiden panttina, jolla varmistettaisiin ainakin talvisodan jälkeen menetettyjen alueiden jääminen Suomelle. Toisaalta varauduttiin myös alueen pysyvään liittämiseen osaksi Suomea. Tähän liittyen aloitettiin toimet, jotka tähtäsivät väestön ja alueen suomalaistamiseen. Tämä ilmentyi muun muassa käynnistämällä miehitysalueella suomenkielinen kouluopetus sotilashallinnon palveluksessa olevien suomalaisopettajien johdolla sekä suomalaistamalla paikkakuntien nimiä. Alueen väestöstä noin puolet luokiteltiin suomensukuisiksi ja vastaavasti puolet venäläisperäisiksi. Suuri osa venäläistaustaisesta väestöstä suljettiin turvallisuussyistä vankileireille.

 

Sotilashallintoalueen komentaja Johan Arajuuri

Mustavalkoisessa kuvassa sot

Sotilashallintokomentaja Arajuuri (oik.) Viipurissa 13. huhtikuuta 1942 (SA-kuva)

Sotilashallintoalueen komentajana toimi vuosina 1942–1943 Tohmajärvellä syntynyt jääkärikenraalimajuri Johan Arajuuri (aik. Ahlroth) (1894–1961). Hän oli tehtailija Viktor Ahlrothin poika ja valmistunut ylioppilaaksi Joensuun klassisesta lyseosta vuonna 1912. Arajuuri oli yksi Saksassa sotilaskoulutuksessa (1915–1918) olleista jääkäreistä. Sotilasuran lisäksi Arajuuri toimi myös Helsingin poliisikomentajana sekä myöhemmin metsäteollisuuden palveluksessa. Hänet on haudattu Joensuun hautausmaalle. Samasta hautamuistomerkistä löytyy myös hänen vanhemman veljensä jääkärieverstiluutnantti Armas Arajuuren (1893–1955) nimi.

kuvassa hautakivi, jossa kaksi kappaletta Preussin kuninkaallisen jääkäripataljoona 27:n tunnuksia

Itä-Karjalan sotilashallintokomentaja Johan Arajuuren (1894-1961) hautamuistomerkki Joensuun hautausmaalla (kuva: Mikko Rautiainen 2022)

 

Sotilashallintoalueen pääkaupungit

Mustavalkoisessa kuvassa kivinen liikerakennus, jonka katolla kirjaimet PKO. Kuvassa myös henkilöauto, linja-auto ja kuorma-auto mukulakivetyillä kaduilla sekä jalankulkija ja pyöräilijä

Itä-Karjalan sotilashallintoa johdettiin Joensuussa Pohjois-Karjalan osuuskaupan liikerakennuksesta. (kuva: Museovirasto 1949)

Sotilashallintoalueen ensimmäisenä pääkaupunkina toimi Mikkeli, mutta syksyn 1941 kuluessa pääkaupunki siirtyi Joensuuhun, aluksi Niittylahden opistolle ja sitten Joensuun keskustaan, vuonna 1942 valmistuneeseen Pohjois-Karjalan osuuskaupan uuteen hotellirakennukseen. Sotilashallintoalueen viimeisenä pääkaupunkina toimi sen aikainen Äänislinna vuosina 1943–1944. Suomalaisten miehittämä Itä-Karjala oli laajuudeltaan noin 1/3 Suomen pinta-alasta. Neuvostoliiton suurhyökkäys kesällä 1944 pakotti suomalaiset luopumaan Itä-Karjalasta ja vetäytymään viivytystaisteluita käyden kohti länttä sekä sotilashallinnon lopettamaan toimintansa.

Värikuvassa kaksi kirjaa.

Itä-Karjalan kuulumista Suomelle perusteltiin historioitsija Jalmari Jaakkolan kirjassa (v.1941). Einar W. Juva puolestaan kirjoitti sekä meneillään olevasta sodasta, kuin myös aiemmista sodista (v.1942). (kuva: Mikko Rautiainen)

Mikko Rautiainen, FM

 

Kirjallisuutta: Laine, Antti: Suur-Suomen kahdet kasvot, 1982, Manninen Ohto: Suur-Suomen ääriviivat, 1980, Rautiainen, Mikko: ”Sisaret tapaavat toisensa”, 2007 https://erepo.uef.fi/bitstream/handle/123456789/8414/URN_NBN_fi_joy-20090069.pdf?sequence=1&isAllowed=y