KEHRÄ – PALVELUKESKUS TOUKOLAN TAIDEHANKINNAN JULKISTUS 1.11.2024

Syksyllä 2023 Keravalla valmistuneen Toukolan palvelukeskuksen päätyseinää koristaa kuvanveistäjä Kirsi Kaulasen näyttävä reliefi, Kehrä. Tämä halkaisijaltaan kymmenmetrinen, teräksestä valmistettu uljas taideteos ilahduttaa sekä Toukolan asukkaita että kaikkia ohikulkijoita. Toukolassa on haluttu panostaa taiteeseen, sillä taiteella on tutkitusti yhteys elämänlaatuun ja mielen hyvinvointiin.

Kirsi Kaulanen on arvostettu suomalainen kuvanveistäjä, joka tunnetaan erityisesti suurikokoisista reliefeistään. Hänen teoksensa yhdistävät usein orgaanisia ja geometrisia muotoja, jotka luovat kiehtovia ja symbolisia kokonaisuuksia. Kaulanen työskentelee pääasiassa teräksen parissa, mutta hänen veistoksensa voivat sisältää myös muita materiaaleja, kuten lasia ja valoa.

Kehrän julkistaminen
Kehrä julkistetaan virallisesti perjantaina 1.11.2024, klo 18. Samalla reliefi valaistaan ensimmäisen kerran. Tilaisuus on kaikille avoin.

Ohjelma
Kehrän valaiseminen
Veljesten paluu Jukolaan, Keravan Mieslaulajat
Yhteisöllinen Kerava, kauppaneuvos Eero Lehti
Kehrän esittely, kuvanveistäjä Kirsi Kaulanen
Toukolaa rakentamassa, Yrjö ja Hanna -säätiö sr, rakennusneuvos Seppo Malmi
Kerava terveyden ja hyvinvoinnin edistäjänä, kaupunginjohtaja Kirsi Rontu
Kukkalaitteen lasku Veteraanimuistokivelle, Tammenlehvän Keravan perinnetoimikunta
Ohjelman juontaa Keravan Palvelutalosäätiön hallituksen puheenjohtaja Kauko Passi.

Tervetuloa Kehrän alle!
Toukolan palvelukeskus
Timontie 1 A, 04200 KERAVA

Uudenmaan 40. maanpuolustuspäivä toteutui hienona kokonaisuutena

Lauantai 5. lokakuuta 2024 oli kuulas, kirkas ja aurinkoinen. Sää suosi Uudenmaan 40. maanpuolustuspäivän järjestelyjä. Tulossa oli ainutlaatuinen ja tapahtumarikas juhlapäivä. Sipoo oli tällä kertaa Uudenmaan maakunnan maanpuolustuksellisena tapahtumanäyttämönä. Uudenmaan alueen 40. maanpuolustuspäivä järjestettiin Nikkilän keskustassa, kentillä ja koulutiloissa. Vaativa tehtävä kiertää Uudenmaan kuntia. Ensi vuonna on Tuusulan vuoro.

Järjestelyvastuu alueen reserviläisjärjestöillä

Sipoon reserviläisyhdistykset järjestivät tapahtuman ensimmäistä kertaa. Takana oli yli kahden vuoden huolellinen valmistelutyö. Tapahtuma toteutettiin kaksikielisenä ja kansainvälisenä, eestiläisten kutsuvieraiden myötä. Yhteistyö oli laajaa ja se toteutui kokonaisturvallisuudesta ja maanpuolustuksesta vastaavien viranomaisten, yhteisöjen ja yhdistysten kanssa. Näytteilleasettajia oli saapunut esittelypisteisiin kymmeniä ja paikoitusalueet oli tarkoin suunniteltu. Päivästä teki ainutkertaisen myös se, että tapahtumaa varten oli ensi kertaa painatettu erityinen Varautumisesite.

Juhlallinen lipunnosto ja seppeleenlaskut käynnistivät päivän

Lipunnosto käynnisti juhlapäivän tapahtumat. Lipunnostoon osallistuivat Nikkilän partiolippukunnat Sipoon Hukat ja Scoutkåren Årafararna.
Seppeleenlaskut toteutettiin Sipoon vanhalla kirkolla. Suomenkielisestä hartaudesta vastasi lääninrovasti Juha Ilonen ja ruotsinkielisestä kirkkoherra Camilla Ekholm. Seppeleitä laskivat Sipoon kunnanjohtaja Mikael Grannäs (talvisota), Sibbo krigsveteraner -järjestön puheenjohtaja Lars Björkell (jatkosota), Sipoon Karjalaisten puheenjohtaja Sirkka Leskinen sekä Vapaussodan perinneliiton puheenjohtaja Jouni Koskela. Vapaussotiemme Helsingin seudun perinneyhdistyksen puheenjohtaja Ari Åberg laski seppeleen Vapaussodan muistomerkille.

Kaukokatseinen Mannerheim elokuvana

Juhlapäivän ohjelman kohokohtiin sisältyi vapaa pääsy elokuvanäytökseen. Elokuva Kaukokatseinen Mannerheim esitettiin aamupäivällä yleisölle avoimena ja maksuttomana tilaisuutena Topelius-salissa. Esitykseen osallistui salin täydeltä väkeä ja se koettiin tärkeäksi osaksi juhlapäivää.

Näyttelykalusto ja toiminnan esittelyt kiinnostivat

Näyttelyalueen kalustoesittelyt, toimintanäytökset ja tietoiskut tarjosivat maanpuolustuspäivän yleisölle parasta antia. Tapahtuman juontajana toimi useimmille tuttu reservin kapteeni Jone Nikula. Puolustusvoimien kalustonäyttely oli koottu Panssariprikaatin, Rannikkoprikaatin ja Kaartin Jääkärirykmentin voimin. Muita näytteille asettajia olivat Itä-Uudenmaan Poliisilaitos sekä Pelastuslaitos, Rajavartiolaitos, Maanpuolustuskorkeakoulu, Sipoon kunta ja seurakunnat, Tulli,  Maakuntakomppania sekä muut kokonaisturvallisuuteen ja maanpuolustukseen liittyvät reserviläis- ja maanpuolustusjärjestöt. Järjestöt jakoivat materiaaleja ja esittelivät toimintaansa ja tehtäviään esittelypisteissä. Esittelyt houkuttelivat paikalle runsaasti yleisöä. Vierailijoiden määrä moninkertaistui keskipäivällä ja jatkui näyttelyiden päättymiseen, maanpuolustusjuhlan alkamiseen saakka.
Esittelypisteet täyttyivät välillä jonoihin asti. Tuntui hyvältä nähdä, miten moni tuli tapahtumaan koko perheen voimin. Nuorimmatkin perheen jäsenet saivat innostuneina tutustua Puolustusvoimien kalustoon ja osallistua leikkeihin ja kokeiluihin ja seurata välillä Poliisin upeita ratsuja. Kodin turvallisuus ja varautuminen 72 tunnin ajaksi kiinnosti kaikkia. Turvaesineitä kuten heijastimia oli jaossa ja trangian käyttö ja kokoaminen kiinnosti myös nuoria. Saimme kuulla, että päiväkoti-ikäisetkin olivat harjoitelleet sen käyttöä.

Munkit ja hernekeitto tekivät kauppansa

Järjestöjen pöytien ääressä oli kuhinaa. Moni halusi mukaansa 72 h tai uuden valmiusesitteen. Naisten Valmiusliiton Uudenmaan alueneuvottelukunnan esittelypisteessä riitti kurssien ja NASTA-harjoitusten tiedustelijoita. Moni viereen kahville aikova sai kokea, miten Tuusulan Sotilaskodin munkkikahvijonot pitenivät ajoittain monien esittelypisteiden pituisiksi. Kun munkit loppuivat, Helsingin sotilaskotiauto pelasti tilanteen, kunnes Tuusulan sotilaskodin varastot oli jälleen täytetty. Myös Vääpelikillan soppatykin hernekeitto maistui. Keiton määrä oli ilmeisen hyvin arvioitu, sillä kun yleisö alkoi hiljalleen lähteä kotiin tai siirtyä iltapäivän kutsuvierastilaisuuteen, sekin loppui. Esittelypisteitä alettiin purkaa ennen kello kahta, jotta näytteille asettajatkin saattoivat osallistua maanpuolustuspäivän juhlaan.

Ylilento minuutilleen

Paraatikatselmus toteutettiin Nikkilän Sydämen hiekkakentällä. Paraatin komentajana toimi majuri evp Toni Tiilikainen. Katselmuksen jälkeen paraati valmistautui ohimarssiin Enter-rakennuksen editse Iso Kylätiellä. Tien varteen oli jo hyvissä ajoin saapunut satoja paikkakuntalaisia ja kaukomatkalaisia seuraamaan ohimarssia.
Jokainen paraatia seurannut sai kokea hienon yllätyksen. Päät kääntyivät ylös kohti voimakasta ääntä kirkkaan sinisellä taivaalla. Hornet-hävittäjän ylilento toteutui salamannopeasti ja minuutilleen aikataulun mukaan. Yleisön puheensorina ja ihailevat katseet vieressä oleviin viestivät muistiin jäävästä kokemuksesta.

Paraatikatselmuksen lippulinnan koko yllätti

Paraatiin osallistui Suomen lippu lippuvartioineen, lippusaattue, jonka muodosti Uudenmaan maakunnan maakuntakomppanioiden yhdistetty, noin 30 reserviläisen lippujoukkue, Uudenmaan alueen järjestöistä koottu maanpuolustus- ja veteraanijärjestöjen lippulinna sekä muita alueen järjestöjä kuten partiolaiset.
Paraatin lippulinnaan osallistui ennätyksellinen määrä, yhteensä 91 yhdistystä lippuineen, etummaisina veteraanijärjestöjen liput Uudenmaan ja Helsingin reserviläispiirien alueelta. Ohimarssiin osallistuivat lisäksi Poliisin ja Rakuunakillan hevoset. Ohimarssia tahditti Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen Etelä-Suomen soittokunta.
Ohimarssin ottivat vastaan Sipoon kunnanjohtaja Mikael Grannäs, Itä-Uudenmaan apulaispoliisipäällikkö Seppo Kujala ja Uudenmaan aluetoimiston päällikkö, everstiluutnantti Tatu Mikkola sekä kutsuvieraat, joukossa veteraani Hannes Tuovinen Nummelasta.

Maanpuolustuspäivä kulminoitui juhlaan

Topelius-sali täyttyi juhlayleisöstä ja juhla oli arvokas ja ikimuistoinen. Ohjelman käynnisti Suomen lipun saapuminen saliin ja Maanpuolustuskoulutus Etelä-Suomen soittokunnan esittämä  Isänmaalle. Sipoon tervehdyksen juhlaan toivat kunnanjohtaja Mikael Grannas ja Sipoon Reserviläisten ja Reserviupseereiden edustaja, puheenjohtaja Ossi Ikonen.
MPK:n Etelä-Suomen soittokunta esitti puheiden välillä Chrisu Rombergin esittämät laulut Kuu sekä Morgondimma, yhdessä orkesterin oman laulajattaren kanssa.
Ohjelmaan sisältyi muitakin tervehdyksiä. Niitä esittivät Puolustusvoimien everstiluutnantti Tatu Mikkola, Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen Etelä-Suomen piiripäällikkö Vesa Sundqvist, reserviläisjärjestöjen edustajat Mats Fagerström (Reserviläisliitto), Tatu Pätiälä (Uudenmaan Reserviupseeripiiri ja Uudenmaan Reserviläispiiri). Juhlan kansainvälisen tervehdyksen Virosta toi Kaitseliit Harju Malevin edustaja, evl Peeter Köiv.
Puolustusvoimien komentaja 2014–2019, kenraali evp, kansanedustaja Jarmo Lindberg puhui vakavasta maailmanpoliittisesta tilanteesta ja arvosti maanpuolustuspäivän monipuolista antia, joka oli omiaan lisäämään maanpuolustustahtoamme. Hän käytti vuorotellen suomea ja ruotsia, useimpien puhujien tavoin. Juhlatunnelma nousi edelleen, kun Vaskivuoren lukion nuoret astuivat kuorokorokkeille. Kuoro esitti liikuttavan kauniisti Jean Sibeliuksen Finlandian ja sai yleisöltä raikuvat suosionosoitukset.
Tilaisuuden lopussa MPK:n Etelä-Suomen soittokunta soitti jokaista liikuttavan, Sibeliuksen Jääkärien marssin ja Runebergin sanoittaman ja Fredrik Paciuksen säveltämän Maamme-laulun, johon kuoro, muut esiintyjät ja yleisö yhtyivät seisomaan nousten. Tilaisuus päättyi Suomen lipun poistumiseen salista reservin kapteeni Jokke Härmän johdolla.

Lämmin kiitos kaikille järjestäjille ja osallistujille upeasta maakuntamme 40. maanpuolustuspäivästä!

Teksti ja kuvat: Merja Kukkonen
meku.kukkonen@outlook.com
Tammenlehvän perinneyhdistys ry, hallituksen jäsen, tiedotusvastaava
Naisten Valmiusliitto, Uudenmaan alueneuvottelukunta, jäsen ja tiedostusvastaava
Turvakurssin Kilta, Etelä-Suomen kiltapiiri, hallituksen jäsen

Kolme Peltiheikkiä kaakosta

Lottamuseon jäsenilta 18.9.2024

Syksyltä tuoksuva kuulas keskiviikkoilta innosti lähtemään Lottamuseolle. Jäsenillan aiheena oli draamaopastus ”Kolme Peltiheikkiä kaakosta”.

Museon salissa suoritettiin lavastusvalmisteluja ja ovet olivat tiukasti kiinni. Pienellä jännityksellä odotimme kahvittelun jälkeen sisälle pääsyä. Draama alkoi. Oven tuli avaamaan Syvärannan Lottaopiston opettajatar, lotta Lempi Hoppania. Hän johdatti meidät Lottaopiston luokkaan Ilmavalvontakurssille. Pääsimme osallistumaan mukaansatempaavalle elämysmatkalle. Kurssi pidettiin 80 vuotta sitten, 18.9.1943. Esityksen opettajatarta näytteli Lottamuseon opas Jenny Sainio.

Ilmavalvontakurssilla 1943

Koimme jotain hyvin ainutlaatuista ja autenttista.
– Kun suoritetaan ilmavalvontaa, käytetään peitenimeä, opasti opettajatar Lempi Hoppania. Opettelimme, miten peitenimi muodostetaan, milloin sitä käytetään ja milloin ei.
Olimme kaikki kurssille tullessamme pukeutuneet arkisuihin, joten saimme muistutuksen pukeutua seuraavalla kerralla Lottapukuun. Lempi Hoppania toimi meille hyvänä esimerkkinä.

Seuraavana saimme tehtävän pohtia, mitä tulee ottaa huomioon, kun rakennetaan ilmavalvontatorni. Opettelimme paikan valinnan perusteet. Siihen vaikuttavat mm. rauhallinen ja hyvä sijainti, hyvä näkyvyys tornista ja taustahälyn vähäisyys, jotta näkö- ja kuulohavainnot voitiin varmistaa. Myös sijainnilla majapaikkaan nähden oli tärkeä merkitys. Majoituksen tuli jo turvallisuussyistäkin sijaita riittävän, alle 500 metrin etäisyydellä tornista, jotta vahdin vaihto oli nopeaa ja talven tulipalopakkasissakin selvisi susiturkissa nopeasti lämpimään.

Seuraavana kuulimme, mitkä tekijät olivat tärkeitä ja huomioitavia ilmavalvontalotan työssä. Opettelimme, millä tavalla ilmavalvontaan vaikuttavat lämpötila, ilman kosteus, erilaiset pilvet ja pilvikerrostumat, sade, tuuli ja esimerkiksi ukkonen. Ymmärsimme, että ukonilma aiheuttaa taustahälyä ja voi sotkea puhelinliikenteen. Saimme opetukseen pilvikuvaston, josta opimme tunnistamaan kumpupilvet, kuuro- ja ukkospilvet, untuva- ja hahtuvapilvet sekä kumpukerrospilvet.

Tuohon aikaan ei vielä ollut puhelimia monissa kodeissa, mutta SA-puhelimen käyttö oli tärkeä osa SA-viestitystä. Opettajatar esitteli meille puhelimen, jota ilmavalvontatornissa käytettiin. Opettelimme vastaamaan lyhyesti ja rauhallisesti puhelimeen, omilla peitenimillämme.

Maatunnukset ja lentomuodot

Tutustuimme illan aikana Suomen, Saksan ja Neuvostoliiton maatunnuksiin ja lentomuotoihin; lentokoneisiin ja niiden muodostelmiin, toisistaan etäällä lentäviin hyökkääviin hävittäjiin, pommikoneisiin useine moottoreineen sekä yksin tai 2–3 koneen muodostamiin yhteistoimintakoneisiin.
Opetus tapahtui jälleen havainnollistavien kuvien avulla. Suomalaisiin SA-lentokoneisiin kuuluivat mm. kaksimoottoriset Peltiheikit, jotka olivat moderneja, Englannista hankittuja Bristol Blenheim -pommikoneita. Ilmavalvontalotalle niiden tuntomerkkinä olikin moottorien luku. Talvisodan aikana armeijamme käytössä olivat Fokkerit, joiden tuntomerkkinä olivat kiinteät laskutelineet. Sotavuosina koneet saivat myös hauskoja nimityksiä. Suomessa ”Brewster” tunnettiin hauskoilla lempinimillä, joita olivat ”Pylly-Valtteri”, ”Taivaan helmi”, ”Lentävä kaljatynnyri”. Näiden Ryystereiden eli ”Lentävien kaljapullojen” tuntomerkkinä oli selvästi erottuva ohjaamo, josta parhaimmillaan saattoi nähdä lentäjän hahmon.
Saimme myös oppia tunnistamaan venäläiset koneet Polikarpov 1 153, joka oli kaksitasoinen hävittäjä Tsaika, ja Polikarpov 16, joka oli Neuvostoliiton ensimmäinen alatasoinen hävittäjä. Koneen tunnisti siitä, että sen siivet oli kiinnitettyinä rungon alaosaan.

Ilmavalvontalottien kurssi kaksi viikkoa

Lottien ilmavalvontakurssit kestivät lähes kaksi viikkoa. Me Lottamuseon draamaopastuksen kurssilaiset saimme illan aikana hienon, laajan kokonaiskuvan lottien suorittamasta ilmavalvonnasta ja lottien tehtävistä. Draaman aikana opettajatar kertasi asioita ja testasi meitä tiukoin kysymyksin. Opimme nopeasti ja osasimme pian vastata. Noudatimme opettajan muitakin pyyntöjä kuuliaisesti.

Autenttinen draamakurssi oli meille kaikille tosi mieluinen kokemus ja upea elämys. Iloisena yllätyksenä saimme kuulla, että olimme suorittaneet Ilmavalvontakurssin Syvärannan Lottaopistossa 1943. Saimme vielä muistoksi opettajattaren allekirjoittaman todistuksen.

Lämmin kiitos Lottamuseolle upeasta illasta!

Merja Kukkonen

—–

Kuva: Opettajatar, lotta Lempi Hoppania, alias Jenny Sainio Lottamuseolta lukemassa lotta Aune Kivimäen kirjettä sieltä jostain.
Teksti ja kuva: Merja Kukkonen
Tammenlehvän Keski-Uudenmaan perinneyhdistys ry
tiedotusvastaava
meku.kukkonen@outlook.com