Sotien 1939–1945 Pohjois-Karjalan perinneyhdistyksen lippu naulattiin ja siunattiin

/in , , , , , , , , , , , , , , , /by

Yhdistyksemme lippu naulattiin ja siunattiin käyttöönsä Joensuun Pielisensuun kirkossa elokuun 13.päivänä. Päivä on yhdistyksen perustamisen 5-vuotispäivä ja Ilomantsissa vuonna 1944 saavutetun voiton 81-vuotispäivä. Lipunnaulaustilaisuuden ohjelma (Joensuu 13.elokuuta 2025). Lippu on Tammenlehvän perinneliiton lippuohjeen mukainen ja se pohjautuu Komentajakapteeni evp, graafikko Tapani Talarin suunnittelemaan Tammenlehvän Perinneliiton lippuun, joka otettiin käyttöön 13.maaliskuuta 2025. Lippumme on ommellut taideompelija Paula Riihuhta.

Kuvassa ihmisiä kirkossa.

Lipunnaulaus- ja siunaustilaisuuden osallistujia Pielisensuun kirkossa. (kuva: Mikko Rautiainen 2025)

Kuvassa mieshenkilöt kirkossa.

Kuvassa etualalla sotaveteraani Reino Kurvinen (vas.) ja Ilomantsin perinnetoimikunnan pj. maakuntaneuvos Markku Lappalainen. (kuva: Mikko Rautiainen 2025)

 

Juhla alkoi Karjalan jääkärien marssin tahdissa

Ainutkertainen tilaisuus käynnistyi MPK Savo-Karjalan soittokunnan esittämällä Karjalan jääkärien marssilla kapellimestari Mika Hirvosen johtamana. Yhdistyksen puheenjohtaja Ilpo Saarelainen lausui juhlan tervetuliaissanat ja muistutti tunteikkaassa puheessaan, että sotasukupolven ansiosta meiltä ei puutu Suomesta mitään ja kaikki on hyvin. Saarelaisen puhetta seurasi soittokunnan esittämä Juhlasoitto veteraaneille ja Sotavainajien vaalimisyhdistyksen puheenjohtajan Eversti evp. Pertti Suomisen lippupuhe. Suominen kehui puheessaan, että Pohjois-Karjala on toiminut hyvänä esimerkkinä veteraaniperinteen vaalimisessa monille vielä suuntaansa hakeville yhdistyksille. Lue Suomisen puhe täältä: Lippukirja (Joensuu 13.elokuuta 2025)

Kuvassa soittokunta esiintyy.

MPK Savo-Karjalan soittokunta esiintyy (kuva: Mikko Rautiainen 2025)

Kuvassa mieshenkilö puhujanpöntössä.

Ilpo Saarelainen esitti juhlan tervetuliaissanat. (kuva: Mikko Rautiainen 2025.)

Kuvassa mieshenkilö puhujanpöntössä.

Eversti, evp. Pertti Suominen puhuu. (kuva: Mikko Rautiainen 2025)

 

Lipunnaulauksen henkilöstö

Lipunnaulauksen johti sotakamreeri Rauno Suhonen, lippu-upseerina toimi Eversti evp. Jouni Mattila ja lippukirjan pitäjänä yhdistyksen varainhankintapäällikkö Ilkka Savolahti. Nauloja lyötiin lippuun yhteensä 24. Rauno Suhonen luki naulaussanat jokaisen naulaajan kohdalla ja kutsui naulanlyöjät paikalle yksitellen. Lipunnaulaussanat on luettavissa täältä: Lipunnaulaussanat (Joensuu 13.elokuuta 2025) ja lippukirja täältä: Lippukirja (Joensuu 13.elokuuta 2025)

Kuvassa mieshenkilö puhujanpöntössä.

Sotakamreeri Rauno Suhonen johtamassa lipunnaulausta (kuva: Mikko Rautiainen 2025)

 

Jalkaväkirykmentti 9:n veteraani, pikkulotta ja sotaorpo löivät lippuun sotasukupolven naulat

Koska sotavuosien päättymisestä on aikaa jo yli 80 vuotta, oli suuri ilo, että saimme naulaajaksi virkeän jatkosodan rintamamiehen. Veteraanisukupolven naulan (naula nro:1) löi itseoikeutetusti maakunnassa perustetun Jalkaväkirykmentti 9:n ilomantsilainen veteraani Reino Kurvinen (s.1924). Naulaussanoissa todettiin; Ilman niitä mittaamattoman arvokkaita uhrauksia ja tekoja, joita sotiemme veteraanit Itsenäisen Suomen, sen koskemattomuuden, itsemääräämisoikeuden ja vapauden puolesta ovat menneinä vuosikymmeninä tehneet, emme me nyt olisi tässä. Velvoittakoon tämä ensimmäinen naula lipussamme sotiemme veteraanien edustajan naulaamana Sotien 1939–1945 Pohjois-Karjalan perinneyhdistystä ja sen jäseniä uhrautuvaan työhön Isänmaamme parhaaksi. Toisena sotasukupolven edustajana naulan löi kontiolahtelainen pikkulotta Faina Kukkonen. Hänen naulansa oli nimetty Isänmaan naulaksi (naula nro: 11). Jäsenyhdistysten naulan (naula nro: 5) löi sotaorpo Aune-Inkeri Keijonen.

Kuvassa kolme mieshenkilöä lipun äärellä.

Reino Kurvinen (kesk.) naulaamassa lippua. Markku Lappalainen (vas.) ja Jouni Mattila seuraavat. (kuva; Mikko Rautiainen 2025)

Kuvassa sotaveteraanin saama lipunnaulaustodistus.

Reino Kurvisen lipunnaulaustodistus. (kuva: Jouni Mattila 2025)

Kuvassa nainen ja mies lipun äärellä.

Pikkulotta Faina Kukkonen naulaamassa lippua. Oikealla Jouni Mattila. (kuva; Mikko Rautiainen 2025)

Kuvassa naishenkilö lipun äärellä.

Aune-Inkeri Keijonen (kuva: Mikko Rautiainen 2025)

 

Opiskelijat edustivat lipunnaulaajina maakunnan nuorisoa 

Nuoren sukupolven edustajina juhlassa toimivat Kontiolahden lukion oppilas Veeti-Ville Örn ja Riverian oppilaskunnan hallituksen pj. Siiri Kiiski Nurmeksesta. Örnin naula oli nimetty Suomalaisen nuorison naulaksi (naula nro: 9) ja Kiisken naula Historiaa ja nykypäivää yhdistäväksi naulaksi (naula nro: 10). Kun lipunnaulaajina oli Tammenlehvän sukupolvea ja nykynuoria, voi perustellusti sanoa, että sotavuodet ja tulevaisuus löivät juhlassa kättä.

kuvassa kaksi mieshenkilöä kättelee.

Veeti-Ville Örn (vas.) ja Lippukirjanpitäjä Ilkka Savolahti. (kuva: Mikko Rautiainen 2025)

kuvassa naishenkilö lipun äärellä.

Siiri Kiiski naulaamassa lippua. (kuva: Mikko Rautiainen 2025)

 

Lipun muut naulat lyötiin seuraavassa järjestyksessä:

  • nro:2: Maakunnan naula, lyöjänä maakuntajohtaja Markus Hirvonen
Kuvassa kaksi mieshenkilöä lipun äärellä.

Maakuntajohtaja Markus Hirvonen (vas.) ja Jouni Mattila (kuva: Mikko Rautiainen 2025)

  • nro: 3: Puolustusvoimien naula, lyöjänä Kainuun prikaatin apulaiskomentaja eversti Tomi Pekurinen
Kuvassa mieshenkilöt lipun äärellä.

Everstit Tomi Pekurinen (vas.) ja Jouni Mattila (kuva: Mikko Rautiainen 2025)

  • nro: 4: Perustajajäsenen naula, lyöjänä yhdistyksen ensimmäinen pj. Itä-Suomen yliopiston harjoittelukoulun johtava rehtori Jyrki Huusko
Kuvassa mieshenkilöt lipun äärellä.

Jyrki Huusko (vas.) ja Jouni Mattila (kuva: Mikko Rautiainen 2025)

  • nro: 6: Perinnetoimikuntien naula, lyöjänä Nurmeksen perinnetoimikunnan pj. Historian- ja yhteiskuntaopin lehtori Mikko Rautiainen
Kuvassa mieshenkilöt pöydän äärellä.

Mikko Rautiainen (vas.) kirjoittamassa lippukirjaa. Oikealla Ilkka Savolahti. (kuva: Aleksander Roszczenko 2025)

  • nro:7: Kirkkojen naula, lyöjänä Joensuun ort.seurakunnan kirkkoherra, rovasti Aleksander Roszczenko
Kuvassa mieshenkilö lipun äärellä.

Aleksander Roszczenko (vas.) ja Jouni Mattila. (kuva: Mikko Rautiainen 2025.)

  • nro: 8: Hengellisen työn naula, lyöjänä Joensuun rovastikunnan lääninrovasti, kirkkoherra Tiina Wiberg
kuvassa nainen ja mies lipun äärellä.

Tiina Wiberg naulaamassa lippua. Oikealla Jouni Mattila. (kuva: Mikko Rautiainen 2025)

 

  • nro: 12: Kuntien naula, lyöjänä Joensuun kaupunginjohtaja Jere Penttilä
Kuvassa mieshenkilöt lipun äärellä.

Joensuun kaupunginjohtaja Jere Penttilä (vas.) ja Jouni Mattila. (kuva: Mikko Rautiainen 2025)

  • nro: 13: Vapauden perinnenaula, lyöjänä Pohjois-Karjalan Reserviupseeripiirin pj. Pekka Martikainen (naula lyödään myöhemmin naulaajan poissaolon vuoksi.)

 

  • nro: 14: Tammenlehvän perinneliiton naula, lyöjänä Tammenlehvän perinneliiton pj. oikeustieteiden kandidaatti Timo Laitinen
Kuvassa mieshenkilöt kättelevät lipun äärellä.

Timo Laitinen (vas.) kättelee Jouni Mattilaa lipunnaulauksen jälkeen. (kuva: Mikko Rautiainen 2025)

  • nro: 15: tukityön naula, lyöjänä Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen, Ikääntyneiden palvelujen toimialueen, yhteiset palvelut, palvelujohtaja Hannele Komu.
Kuvassa nainen ja mies lipun äärellä.

Hannele Komu (vas.) ja Jouni Mattila (kuva: Mikko Rautiainen 2025)

  • nro: 16: Perinnetyön naula, lyöjänä Perinneyhdistyksen alueellisen neuvottelukunnan pj. kansanedustaja Hannu Hoskonen
Kuvassa mieshenkilöt lipun äärellä.

Hannu Hoskonen (vas.) ja Jouni Mattila. (kuva: Mikko Rautiainen 2025)

  • nro: 17: Ilmavoimaperinteen naula, lyöjänä Karjalan lennoston komentaja eversti Johan Anttila
Kuvassa mieshenkilöt lipun äärellä.

Everstit Johan Anttila (vas.) ja Jouni Mattila (kuva: Mikko Rautiainen 2025)

  • nro: 18: Arvoperinteen naula, lyöjänä Pohjois-Karjalan rajavartioston komentaja, eversti Matti Pitkäniitty
Kuvassa kaksi mieshenkilöä lipun äärellä.

Everstit Matti Pitkäniitty ja Jouni Mattila (kuva; Kalevi Lohiranto 2025)

 

  • nro: 19: Arvostuksen naula, lyöjänä kauppaneuvos Väinö H. Broman
Kuvassa mieshenkilöt lipun äärellä.

Väinö H. Broman (vas.) ja Jouni Mattila. (kuva: Mikko Rautiainen 2025)

  • nro: 20: Palvelualttiuden naula, lyöjänä Kiteen rajakillan pj. sotakamreeri Timo Päivinen

Timo Päivinen (vas.) ja Jouni Mattila. (kuva: Mikko Rautiainen 2025)

  • nro: 21: Kannustuksen naula, lyöjänä Karjalaisen kulttuurin Edistämissäätiön kunniajäsen, asessori Timo Nevalainen
Kuvassa mieshenkilöt lipun äärellä.

Timo Nevalainen (vas.) ja Jouni Mattila. (kuva: Mikko Rautiainen 2025.)

  • nro: 22: Lipun tukijan naula, lyöjänä Suomen Seniorikodit ry:n pj. sosiaalineuvos Ahti Karttunen
Kuvassa mieshenkilöt lipun äärellä.

Ahti Karttunen (vas.) ja Jouni Mattila. (kuva: Mikko Rautiainen 2025.)

  • nro: 23: Lipun tekijän naula, lyöjänä taideompelija Paula Riihuhta
Kuvassa nainen ja mies mies lipun äärellä.

Paula Riihuhta (vas.) ja Jouni Mattila. (kuva: Mikko Rautiainen 2025.)

  • nro: 24: Vastuun ja velvollisuuden naula, lyöjänä perinneyhdistyksen pj. rehtori Ilpo Saarelainen
Kuvassa mieshenkilöt lipun äärellä.

Ilpo Saarelainen (vas.) ja Jouni Mattila. (kuva: Mikko Rautiainen 2025.)

Kuvassa kehyksissä olevia todistuksia pöydällä.

Lipunnaulaustodistukset (kuva: Jouni Mattila 2025)

 

Lipun siunaus

Lipun naulausta seurasi lipun siunaus, jonka suorittivat kenttärovasti Penna Parviainen ja kirkkoherra Aleksander Roszczenko. Siunauksen jälkeen laulettiin isänmaallinen virsi 578. Virren jälkeen toiminnanjohtaja Jouni Mattila luovutti lipun puheenjohtaja Ilpo Saarelaiselle, joka asetti sen jalustaan siniristilipun viereen.

Kuvassa kolme mieshenkilöä lipun kanssa.

Aleksander Roszczenko (vas.), Penna Parviainen ja Jouni Mattila. (kuva: Mikko Rautiainen 2025.)

Kuvassa mieshenkilöt lipun kanssa.

Ilpo Saarelainen (vas.) ja Jouni Mattila. (kuva: Mikko Rautiainen 2025.)

Isänmaallisen juhla päätöksenä olivat musiikkiesitykset, tervehdykset, kiitossanat ja kakkukahvit. Lapsikuoro Tiuku ja Mosaiikki, johtajanaan kanttori Tiina Korhonen esittivät yhdessä MPK Savo-Karjalan soittokunnan kanssa Veteraanin iltahuudon. Kansanedustaja Hannu Hoskonen esitti valtiovallan tervehdyksen ja pj. Timo Laitinen Tammenlehvän perinneliiton tervehdyksen. Molemmat kiittelivät puheenvuoroissaan maakunnassa tehtyä veteraani- ja perinnetyötä. Kiitossanat lausui Jouni Mattila, joka käsitteli puheessaan maakunnan perinnetyön vaiheita sen alkuajoista tähän päivään ja totesi, että Pohjois-Karjala on saanut toimia monenlaisten hankkeiden pilotoijana. Puheensa lopuksi, pitkän ja ansiokkaan päivätyön maanpuolustuksen parissa tehnyt Mattila kertoi vetäytyvänsä eläkkeelle toiminnanjohtajan tehtävästä mutta jatkavansa toimintaa perinnetyön taustajoukoissa. Lue Mattilan puhe täältä: KIITOSSANAT LIPUN NAULAUS13082025. Muistorikas juhla päättyi seisaaltaan laulettuihin Sillanpään marssilauluun ja Karjalaisten lauluun soittokunnan säestämänä. Juhlan päätteeksi Pielisensuun seurakunnan järjestämille kakkukahveille, joiden aikana kirkkoherra Wiberg käytti puheenvuoron kaikkien lipunnaulaajien puolesta.

Kuvassa juhlaesiintyjiä.

Lapsikuoro Tiuku ja Mosaiikki esiintyy. Etualalla kapellimestari Mika Hirvonen (kuva: Jouni Mattila 2025)

Kuvassa mieshenkilö puhunjanpöntössä.

Hannu Hoskonen puhui valtiovallan puolesta. (kuva: Mikko Rautiainen 2025.)

Kuvassa mieshenkilö puhujanpöntössä.

Timo Laitinen puhuu. (kuva: Mikko Rautiainen 2025.)

Kuvassa mieshenkilö puhujanpöntössä.

Jouni Mattila esitti juhlan kiitossanat. (kuva: Mikko Rautiainen 2025.)

Kuvassa katettu kahvipöytä.

Lipunnaulaustilaisuuden Kakku- ja piirakkakahvit Pielisensuun seurakunnan tiloissa. (kuva: Jouni Mattila 2025.)

Kuvassa kahvitus.

Lipunnaulaustilaisuuden juhlakahvit Pielisensuun kirkossa. (kuva: Mikko Rautiainen 2025.)

Mikko Rautiainen, viestintävastaava, Sotien 1939–1945 Pohjois-Karjalan perinneyhdistys

Kuvassa lehden kansi.

Maanpuolustus/veteraanilehden tuore numero julkaistu Pohjois-Karjalassa!

/in , , , , , , , , , , , , , , /by

Karjalan pojat -lehti on vuonna 1956 perustettu, nyt jo 69 -vuotias perinteikäs pohjoiskarjalainen maanpuolustusjulkaisu. Lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa; lippujuhlapäivinä pdf-lehtenä ja itsenäisyyspäivinä paperilehtenä ja pdf-lehtenä.

Nykyisin lehti on kaksikantinen, sisältäen reserviläisjärjestöjen ja sotien perinneyhdistyksen kuulumiset.

Lue 4.6.2025 julkaistu lehti täältä:

https://karjalanpojat.fi/dataflow/karjalanpojat2/files/media/karjalanpojatreservilaisliite_12025_8962.pdf

Onttolassa julkistettiin vuoden 1944 rautatieonnettomuuden muistomerkki

/in , , /by
Kuvassa muistomerkki ja opastaulu.

Onttolan rautatieonnettomuuden 1944 muistomerkki (kuva: Kontionloikka Oy.)

Olemme viime vuosien aikana toteuttaneet lukuisia sotahistoriaan liittyviä projekteja Kontiolahdella. Tällä kertaa yhdessä Sotien 1939-45 Kontiolahden Perinnetoimikunta ja Sotien 1939-1945 Pohjois-Karjalan perinneyhdistys kanssa rakensimme muistomerkin Onttolaan. ????????
12.9.1944 jatkosodan juuri päätyttyä osana 7.Divisioonaa toimineen 6.Mittauspatterin henkilöstöä oli siirtymässä moottorimarssilla kohti Ylämyllyä. Onttolan kohdalla tuolloin Joensuu-Kuopio valtatie ylitti rautatien ja vartioimattomassa tasoristeyksessä sotilaita kuljettaneeseen kuorma-autoon törmäsi postijuna.
Lisää tästä Pohjois-Karjalan tuhoisimmasta rautatieonnettomuudesta voi lukea tänään ilmestyneestä Karjalaisen artikkelista: https://www.karjalainen.fi/maakunta/miv94qbmia…
Jarkko Peiponen

Viimeinen taisteluihin osallistunut kontiolahtelainen on poissa

/in , , /by
värikuvassa mies istuu nojatuolissa.

Sauli Lytsy (kuva: Ilpo Saarelainen)

Viimeinen kontiolahtelainen sotatoimiin osallistunut veteraani Sauli Lytsy on poissa. Sauli sai iäisyyskutsun Hiroshiman muistopäivänä 6.8.2024. Sauli oli kotoisin Suistamolta Sarka-nimisestä kylästä. Leppäsyrjän naapurikylästä on kotoisin viimeinen elossa oleva kontiolahtelainen pikkulotta Faina Kukkonen. Hyvin monet suistamolaiset perheet asettuivat evakkomatkansa jälkeen asumaan Kontiolahdelle, niin myös Lytsyjen perhe. Sauli viljeli veljensä tapaan pientä maatilaa Romon tien varressa. Vierailimme usein Perinnetoimikunnan nimissä Saulin luona viemässä hänelle niin joulu- kuin veteraanipäivän tervehdyksenkin. Sauli oli loppuun saakka virkeä ja elämäänsä kiitollisuudella asennoitunut veteraani. Sauli mainitsi usein, ”ettei hän mikään sotasankari ollut”, koska ehti taisteluihin vasta sodan loppuvaiheissa. Samoin Sauli hyvin usein sanoi ääneen ajatuksen, jota on hyvä muistaa: ”On ihmeellistä, että tätä rauhan aikaa on kestänyt näin kauan – lähes 80 vuotta. On siunattu asia tämä rauha!”.

1920–30-lukujen yhteiskunnallisesti rauhattoman, kansalaissodan jälkeisen, ajan kokeneena veteraanit arvostivat rauhan aikaa. Se on ollut monenlaisen hyvän – siunauksen – aikaa maallemme. Pitäkäämme huolta tästä Saulin ja veteraanien meille saavuttamasta rauhan ajasta. Olemme siitä veteraaneille velassa. ”Saata, oi Herra, lepoon nukkuneen palvelijasi sielu!”

Ilpo Saarelainen, Sotien 1939–1945 Pohjois-Karjalan perinneyhdistyksen pj.

 

Monipuolista sotahistoriaa esillä Kontiolahden uudessa Muistojen raja -museossa

/in , , /by

Monipuolista sotahistoriaa esillä Kontiolahden uudessa Muistojen raja -museossa

Kuvassa Lotta svärd -järjestön lippu.

Kontiolahden Lotta svärdin lippu Muistojen raja -museossa. (kuva: Mikko Rautiainen 2023)

  • Uuden museon syntyyn vaikuttivat voimakkaasti Kontiolahden kunnan ja Sotien 1939-1945 Kontiolahden perinnetoimikunnan aktiiviset toimijat
  • Lue lisää museosta ja sen näyttelyistä Kontiolahden kunnan sivuilta alla olevista linkeistä:

https://www.kontiolahti.fi/museot

https://www.kontiolahti.fi/-/kevaan-tapahtumat-ja-aukioloajat-muistojen-raja-museolla

Kuvassa mieshenkilö, taustalla lottapuku.

Sotien 1939-1945 Pohjois-Karjalan perinneyhdistyksen pj. Ilpo Saarelainen on yksi Muistojen raja -museohankkeen aktiiveista. (kuva: Mikko Rautiainen 2023)

 

Kuvassa videokaappaus sotilaan kuvasta.

Muistojen raja -museo on immersiivinen museo, jossa myös ”Marokon kauhu”, Aarne Juutilainen on saatu puhumaan kokemuksistaan. (kuva: Mikko Rautiainen)

Sotahistorian perinnetila avataan Kontiolahdelle 2023

/in , , /by

Sotahistorian perinnetila avataan Kontiolahdelle 2023

Kontiolahdelle Kontiorannan alueelle suunnitellaan osana kunnan 150-juhlavuoden 2023 toimenpiteitä sotahistoriaan liittyvän esinekokoelman keräämistä ja sotahistorian perinnetilan avaamista. Suunnitelmissa on kesän 2023 aikana avata näyttely Kasarmi 1 tai 2 -rakennusten tiloihin, jossa alueelle saapuvat matkailijat, kuntalaiset ja muut historiasta kiinnostuneet henkilöt pääsevät tutustumaan Kontiolahden mielenkiintoiseen historiaan.

Siitä saakka, kun Pohjois-Karjalan Prikaati vuoden 2013 lopussa lakkautettiin, on Kontiolahdella toivottu alueen mielenkiintoiseen sotahistoriaan ja sen perinnetyöhön keskittyvää näyttelyä tai sotahistorian perinnetilaa. Nyt kunnan 150-juhlavuoden kunniaksi tämä projekti on vihdoin toteutumassa. Yhteistyössä lukuisten alueen toimijoiden kanssa on käynnistetty sotahistorian perinnetilan suunnittelu ja toteutus. Tarkoituksena on avata pysyvä näyttely ja perinnetila Kontiorannan alueelle vuoden 2023 aikana.

Haluatko osallistua perinnetilan toteutukseen? Onko sinulla hallussasi tai tiedossasi alueemme viime sotien historiaan liittyviä esineitä? Löytyykö sinulta Kontiorannan varuskunnan historiaan liittyviä esineitä? Lähetä meille viestiä alla olevan linkin tai QR-koodin kautta sähköisellä lomakkeella!

Näyttelyyn etsitään erityisesti seuraavia esineitä:

1. Kontiolahdella viime sotien aikana perustettuihin joukko-osastoihin liittyvät esineet, vaatteet, lehtileikkeet, mitalit & kunniamerkit, valokuvat ja joukko-osastomerkit. Näitä joukko-osastoja ovat ainakin: JR51, JR9, Sissipataljoona 1.

2. Kontiolahden alueella talvi- ja jatkosotien aikana toimineiden joukko-osastojen toimintaan liittyvät esineet, vaatteet ja valokuvat. Näitä joukko-osastoja ovat esimerkiksi Lentolaivue 15 (lento-osastot Jauri, Malinen & Räty) ilmavalvonta-asemat, suojausosastot, Hevosvarikko 5, Sotavankisairaala, sekä saksalainen lento-osasto Seekommando 1.

3. Kontiolahden sotaveteraanien historiaan esineet: päiväkirjat, lehtileikkeet, valokuvat, puhdetyöt, kunnia- ja ansiomerkit ja muut sotamuistot.

4. Kontiorannan varuskunnan historiaan ja joukkoihin (mm. JR34, JR10, JR3, JP5, Karjalan Jääkäripataljoona, Pohjois-Karjalan Prikaati) liittyvät esineet, vaatteet, lehtileikkeet ja valokuvat. Varusmiesten tuvan tavaroita (sängyt, kaapit, petivaatteet) ja Vääpelin huoneen tavaroita.

5. Suojeluskuntien ja Lotta Svärd -järjestöjen historiaan liittyvät esineet, vaatteet ja valokuvat.

Sotahistorian perinnetila Kontiolahdelle on yhteishanke, jonka päätoteuttaja on Kontiolahden kunta yhteistyössä Pohjois-Karjalan Prikaatin Perinnekillan, Sotien 1939–45 Kontiolahden Perinnetoimikunnan, Kontiolahden Reserviläiset ry:n sekä kehitysyhtiö Kontionloikka Oy:n kanssa.

Lisätietoja ja lomake esinekeräykseen osallistumiseksi: www.tinyurl.com/perinnetila

 

Tämä tiedote löytyy sähköisessä muodossa Kontiolahden kunnan sivuilta: Sotahistorian perinnetila avataan Kontiolahdelle – Ajankohtaista – kontiolahti.fi

Tiia-Mari Mäkinen, Kontiolahden kunnan juhlavuosikoordinaattori