Joensuun sotaveteraanien puurojuhla

Joensuun sotaveteraanikerho (kuva; Ville S. Virtanen 2024)

Joensuun sotaveteraanikerho (kuva; Ville S. Virtanen 2024)

Jouni Mattila ritarihuoneella 2024

Jarkko Pulkkinen Joensuun normaalikoulun lukiosta (kuva: Jouni Mattila)

kuvassa oikealta Pertti Määttänen, Kalevi Julkunen, Ari Savolainen ja Jouni Mattila (2024)

Kiteen perinnehuone (kuva; Jouni Mattila 2024)

Anja Tikkala (kuva: Kalevi Lohiranta)

koulujen kunnianosoitukset Nurmeksen sankarihautausmaalla 5.12.2024. Etualalla kunniavartiossa Mikko Joenpolvi. (kuva Mikko Rautiainen)
Koulujen itsenäisyysjuhlallisuudet Nurmeksen Sankarihautausmailla
Kirkkokadun koulun oppilaat käyvät viemässä seppeleen ja kynttilät Nurmeksen sankarihautausmaalle 5.12. klo: 9.20 alkaen. Tapahtumaan osallistuvat koulun kaikki oppilaat ja opetushenkilöstö. Paikalla on myös reserviläisten kunniavartio. Ev.lut. seurakunta järjestää lipunnoston sekä kellojen soiton vuonna 1773 valmistuneesta tapulista. Sankarihautausmaalle jättävät tervehdyksensä myös kaupungin muiden oppilaitosten edustajat. Kunnianosoitukset on järjestetty tässä laajuudessaan vuodesta 2018 lähtien. Valtimon koulun oppilaat vievät kynttilät Valtimon Sankarihautausmaalle.
Klo 10 Itsenäisyyspäivän sanajumalanpalvelus Nurmeksen ev.lut. kirkossa.
Liturgia ja saarna: seurakuntapastori Antti Martikainen
Klo 11 kunnianosoitus Valtimon sankarihaudoilla.
Seppeleenlaskussa Nurmeksen kaupunkia
edustaa talousjohtaja Salla Ovaskainen, Nurmeksen ev.lut. seurakunnan edustajana on
kanttori Sari Meriläinen ja Nurmeksen ortodoksisen seurakunnan edustajana Pasi
Hämäläinen. Tilaisuudessa lauletaan virsi 584.
Klo 12 Kunnianosoitus Nurmeksen sankarihaudoilla.
Suomen lippu airueineen (airueina partiolaiset), kaupungin lippu ja
järjestöjen liput ovat mukana kunnianosoituksessa. Seppeleenlaskussa Nurmeksen
kaupunkia edustaa kaupunginjohtaja Pasi Parkkinen, Nurmeksen ev.lut. seurakunnan
edustajana on seurakuntapastori Antti Martikainen ja Nurmeksen ortodoksisen
seurakunnan edustajana Pasi Hämäläinen. Nurmeksen mieskuoro johtajanaan dir. mus.
Markku Könttä on mukana kunnianosoituksessa. Puheen pitää kaupunginjohtaja Parkkinen.
Lippulinnan järjestäytyminen klo 11.30 kellotapulin luona. Suomen lippua kantaa Tapani
Ovaskainen ja kaupungin lippua Tapio Rokkonen.
Ohjelma Nurmeksen sankarihautausmaalla:
Kunniavartiot saapuvat paikoilleen klo 11.45.
Liput saapuvat marssien klo 11.55.
Kellot soivat noin kaksi minuuttia alkaen klo 12.00
Oi kallis Suomenmaa (säv. ja san. Heikki Klemetti)
Nurmeksen mieskuoro, joht. Markku Könttä
Seppeleen lasku: Pasi Parkkinen, Antti Martikainen ja Pasi Hämäläinen. Virsi 584
Puhe: kaupunginjohtaja Parkkinen Rukous: seurakuntapastori Antti Martikainen
Liput poistuvat
Kunniavartiot poistuvat
Klo 13 Kunnianosoitus Höljäkän sankarihaudoilla:
– Kunniavartio
– Seppeleen lasku: Pasi Parkkinen, Antti Martikainen ja Pasi Hämäläinen. Rukous: Antti Martikainen
Sankarihaudoilla on itsenäisyyspäivänä perinteisesti kunniavartiot. Seurakunta juhlistaa
sankarihaudat sytyttämällä tervapadat, joita on pilareiden päällä sekä patsaan ympärillä.
Sankarihaudoille sytytetään kynttilät (Valtimolla kynttilöiden sytytys klo: 08.30)
Klo 14 Itsenäisyyspäivän juhlatanssit, Pielis-Areena, Hyvärilän nuoriso- ja matkailukeskus
Muuta:
Perinnetoimikunnassa mukana olevat Nurmeksen kaupunki ja Lions Club Nurmes/Pielinen muistavat itsenäisyyspäivänä veteraaneja, heidän leskiä sekä sotilaspoikia kotiin vietävällä muistamisella.
Sotien 1939-1945 Nurmeksen perinnetoimikunta

Toini Okkonen 2022 (kuva Mikko Rautiainen)
Nurmeksen Lipinlahdesta kotoisin oleva Toini Okkonen (os. Mustonen) osallistui pikkulottatoimintaan jatkosodan vuosina naapurikylän Höljäkän pikkulottaosastossa. Lottatoiminnasta hänelle on jäänyt mieleen erityisesti iltamat, joissa neulottiin villasukkia, liipaisinsormella varustettuja lapasia sekä polvi- ja kypärähuppuja tuntemattomille sotilaille lähetettäviin paketteihin. Mieleenpainuvia tilaisuuksia olivat myös ohjelmalliset varainkeruuiltamat. Toini Okkosen sotavuosien kokemuksiin lukeutui myös evakkoreissu Pohjanmaalle talvisodan alettua. Jatkosodan vuosia sävyttivät puolestaan maatilan työt sekä tehtävät postitoimistossa. Pelkoa herätti desanttien uhka Pielisjärven alueella, josta konkreettisena muistona neuvostodesantin kohtaaminen ”silmästä silmään”. Työurallaan Okkonen työskenteli mm. maatilan emäntänä. Vapaussodan perinneliitto myönsi Okkoselle Sinisen ristin miekan kera vuonna 2022. (Teksti perustuu Mikko Rautiaisen tekemään haastatteluun 2019.) Katso lisää täältä: https://www.youtube.com/watch?v=23ViyAunW5Q

Elina Hakkarainen 2022 (kuva Mikko Rautiainen)
Elina Hakkarainen syntyi Enon Löytöjärvellä 10. helmikuuta vuonna 1923. Talvisodan kynnyksellä Hakkarainen toimi 16-vuotiaana lastenhoitajana kodin lähellä olevassa perheessä. Sodan alettua hänen tehtäväkseen tuli myös huolehtia kyseinen perhe evakkoon Pohjanmaalle. Junamatka kesti toista viikkoa. Vastaanotto perillä Nurmossa oli erittäin ystävällinen. Evakkoaikana Hakkarainen neuloi sukkia ja valmisti näkkileipää rintamajoukoille.
Jatkosodan alettua Hakkarainen toimi pyykkärinä kenttäsairaalassa Enon Löytöjärvellä kotipaikan läheisyydessä. Siellä hän joutui myös hengenvaaran. Eräällä pyykkireissulla puron varrella hän joutui neuvostokoneiden jahtaamaksi. Suojautuminen puun juurelle pelasti Elinan hengen. Kuusen oksia tippui, mutta osumaa ei vihollisen ilma-ase saanut. Myöhemmin työvelvollisena hän työskenteli myös suurilla enolaisilla maatiloilla. Harjoiteltuaan viljanleikkuun Hakkarainen työskenteli yhtä nopeasti kuin aikuiset miehet ja sai tehtyä sata lyhdettä päivässä. Vuonna 1944 hän sai tehtäväkseen toimia seitsenvaunuisen evakkokarjajunan emäntänä. Sotavuodet merkitsivät kovan työnteon lisäksi myös suuria menetyksiä. Useita läheisiä sukulaisia ja naapurinpoikia kaatui taisteluissa. Hakkaraisen veli joutui neuvostojoukkojen vangiksi Syvärillä vuonna 1943. Veli ei koskaan palannut kotiin ja hänen kohtalonsa on edelleen 80 vuotta myöhemmin tuntematon. Hakkarainen valmistui Kuopiossa karjatalousneuvojaksi ja sotien jälkeen hän työskenteli rajaseutuneuvojana. Sotainvalidien veljesliitto myönsi Hakkaraiselle kotirintamanaisen mitalin vuonna 2022. (Teksti perustuu Mikko Rautiaisen tekemään haastatteluun 2019.

Helvi Valpe 2022 (kuva Mikko Rautiainen)
Keski-Suomen Toivakasta kotoisin oleva Helvi Valpe (os. Manninen päätyi jatkosodan aikana Suojärvelle karjalaistalon miniäksi, mentyään välirauhan aikana naimisiin Hyrsylän mutkasta kotoisin olevan miehen kanssa. Valpe kasvatti lapsia sota-ajan vaikeissa ja vaarallisissa olosuhteissa, vailla omaa kotia, miehen ollessa rintamalla. Sotien jälkeen Valpe ja hänen miehensä raivasivat asutustilan Nurmekseen kylmään korpeen. Yhtenä viimeisistä elossa olevana sota-ajan äitinä Valpe tietää, millaista oli olla äiti 80-vuotta sitten ja kiiruhtaa turvaan ilmahälytystä raskaana, lapsi sylissä. Sotainvalidien veljesliitto myönsi Valpelle kotirintamanaisen mitalin vuonna 2022. (Teksti perustuu Mikko Rautiaisen tekemään haastatteluun 2022.) Katso lisää täältä: https://www.youtube.com/watch?v=toLKU9mhv0s

Sirkka Partanen 2022 (kuva Mikko Rautiainen)
Sirkka Partanen (os. Pelkonen) liittyi pikkulottana Nurmeksen Lotta Svärdiin ennen talvisotaa. Kerhoiltoja pikkulotilla oli ”Motissa” eli Nurmeksen Suojeluskuntatalolla kerran viikossa. Koulujen kesälomina vuosina 1943 ja 1944 Sirkka Partanen toimi ilmavalvontalottana Nurmeksessa, Höljäkän Saarivaaran ilmavalvonta-asemalla. Tehtävässään hän aloitti kesäkuun 1.päivänä 1943. Vuoroja ilmavalvontatornissa oli päivittäin 2–4 tuntia kerrallaan ja tehtävää suoritettiin yhtäjaksoisesti koko kesä. Merkittävän uhkan aiheuttivat neuvostodesantit, joita tiedettiin liikkuvan Pielisjärven alueella. Varsinaisiin tehtäviin Sirkalla ja muilla lotilla kuului havaittujen lentokoneiden korkeuden ja lentosuunnan mittaaminen siihen tarkoitetulla suuntalevyllä. Havainnoista ilmoitettiin puhelimitse Nurmekseen. Sirkka Partanen sai rintamapalvelustunnuksen hoidettuaan ilmavalvontalotan vaativia, vastuullisia ja vaarallisia tehtäviä yhteensä seitsemän kuukauden ajan. Tehtäviä hoitaessaan hän oli ainoastaan 14–15-vuoden ikäinen. Työuransa Partanen teki postikonttorinhoitajana. Vapaussodan perinneliitto myönsi Partaselle Sinisen ristin miekan kera vuonna 2022 ja vuonna 2023 hänet nimitettiin Sotien 1939–1945 Pohjois-Karjalan perinneyhdistyksen kunniajäseneksi. Itsenäisyyspäivänä 2024 Partanen sai kutsun tasavallan presidentin isännöimälle veteraanien itsenäisyyspäivän vastaanotolle. (Teksti perustuu Mikko Rautiaisen tekemään haastatteluun 2021.) Lue lisää täältä: https://www.lottasvard.fi/partanen-sirkka/

Ilmavalvontalotta Sirkka Partanen (Höljäkän Saarivaaran Ilmavalvonta-asemalla vuonna 1943 tai 1944, kuva: Sirkka Partanen).
Katuosoite
Ratavartijankatu 2 A, 00520 Helsinki
Postiosoite
PL 600, 00521 Helsinki

Käytämme evästeitä sivuston toiminnallisuuden mahdollistamiseksi, käyttökokemuksen parantamiseksi sekä tilastoinnin ja markkinoinnin tueksi. Napsauttamalla ’hyvaksy’ osoitat hyväksyväsi evästeiden käytön.
