Elina Hakkarainen syntyi Enon Löytöjärvellä 10. helmikuuta vuonna 1923. Talvisodan kynnyksellä Hakkarainen toimi 16-vuotiaana lastenhoitajana kodin lähellä olevassa perheessä. Sodan alettua hänen tehtäväkseen tuli myös huolehtia kyseinen perhe evakkoon Pohjanmaalle. Junamatka kesti toista viikkoa. Vastaanotto perillä Nurmossa oli erittäin ystävällinen. Evakkoaikana Hakkarainen neuloi sukkia ja valmisti näkkileipää rintamajoukoille.

Jatkosodan alettua Hakkarainen toimi pyykkärinä kenttäsairaalassa Enon Löytöjärvellä kotipaikan läheisyydessä. Siellä hän joutui myös hengenvaaran. Eräällä pyykkireissulla puron varrella hän joutui neuvostokoneiden jahtaamaksi. Suojautuminen puun juurelle pelasti Elinan hengen. Kuusen oksia tippui, mutta osumaa ei vihollisen ilma-ase saanut. Myöhemmin työvelvollisena hän työskenteli myös suurilla enolaisilla maatiloilla. Harjoiteltuaan viljanleikkuun Hakkarainen työskenteli yhtä nopeasti kuin aikuiset miehet ja sai tehtyä sata lyhdettä päivässä. Vuonna 1944 hän sai tehtäväkseen toimia seitsenvaunuisen evakkokarjajunan emäntänä. Sotavuodet merkitsivät kovan työnteon lisäksi myös suuria menetyksiä. Useita läheisiä sukulaisia ja naapurinpoikia kaatui taisteluissa. Hakkaraisen veli joutui neuvostojoukkojen vangiksi Syvärillä vuonna 1943. Veli ei koskaan palannut kotiin ja hänen kohtalonsa on edelleen 80 vuotta myöhemmin tuntematon. Hakkarainen valmistui Kuopiossa karjatalousneuvojaksi ja sotien jälkeen hän työskenteli rajaseutuneuvojana. Sotainvalidien veljesliitto myönsi Hakkaraiselle kotirintamanaisen mitalin vuonna 2022. (Teksti perustuu Mikko Rautiaisen tekemään haastatteluun 2019.

Sirkka Partanen (os. Pelkonen) liittyi pikkulottana Nurmeksen Lotta Svärdiin ennen talvisotaa. Kerhoiltoja pikkulotilla oli ”Motissa” eli Nurmeksen Suojeluskuntatalolla kerran viikossa. Koulujen kesälomina vuosina 1943 ja 1944 Sirkka Partanen toimi ilmavalvontalottana Nurmeksessa, Höljäkän Saarivaaran ilmavalvonta-asemalla. Tehtävässään hän aloitti kesäkuun 1.päivänä 1943. Vuoroja ilmavalvontatornissa oli päivittäin 2–4 tuntia kerrallaan ja tehtävää suoritettiin yhtäjaksoisesti koko kesä. Merkittävän uhkan aiheuttivat neuvostodesantit, joita tiedettiin liikkuvan Pielisjärven alueella. Varsinaisiin tehtäviin Sirkalla ja muilla lotilla kuului havaittujen lentokoneiden korkeuden ja lentosuunnan mittaaminen siihen tarkoitetulla suuntalevyllä. Havainnoista ilmoitettiin puhelimitse Nurmekseen. Sirkka Partanen sai rintamapalvelustunnuksen hoidettuaan ilmavalvontalotan vaativia, vastuullisia ja vaarallisia tehtäviä yhteensä seitsemän kuukauden ajan. Tehtäviä hoitaessaan hän oli ainoastaan 14–15-vuoden ikäinen. Työuransa Partanen teki postikonttorinhoitajana. Vapaussodan perinneliitto myönsi Partaselle Sinisen ristin miekan kera vuonna 2022 ja vuonna 2023 hänet nimitettiin Sotien 1939–1945 Pohjois-Karjalan perinneyhdistyksen kunniajäseneksi.  Itsenäisyyspäivänä 2024 Partanen sai kutsun tasavallan presidentin isännöimälle veteraanien itsenäisyyspäivän vastaanotolle. (Teksti perustuu Mikko Rautiaisen tekemään haastatteluun 2021.) Lue lisää täältä: https://www.lottasvard.fi/partanen-sirkka/

Nurmeksen Saramolta kotoisin oleva Savolainen (os. Pulkkinen) osallistui pikkulottatoimintaan kansakouluikäisestä saakka. Jatkosodan aikana toiminta tapahtui Saramon koululla, jossa vaikutti isänmaallinen opettajapariskunta; kapteeni Toivo Tevaluoto ja lotta Annikki Tevaluoto. Savolainen muistelee, että koulu ei jatkosodan vuosina toiminut. Lottatoiminnasta hänelle jäi mieleen mm. sukkien kudonta ja reikäleipien leivonta taistelevalle armeijalle sekä kanttiinitoiminta. Pikkulotat osallistuivat myös monenlaisiin auttamistehtäviin, kuten halkojen hakkaamiseen. Myös kotona oli kädet täynnä töitä, isän ja veljien ollessa rintamalla. Sotavuosien kokemuksiin lukeutui myös kuukausia kestänyt evakkoreissu Pohjanmaalle Kannukseen, kun Nurmeksen siviiliväestö evakuoitiin talvisodan alettua. Työuransa Savolainen teki maatilan emäntänä. Vapaussodan perinneliitto myönsi Savolaiselle Sinisen ristin miekan kera vuonna 2023. (Teksti perustuu Mikko Rautiaisen tekemään haastatteluun 2023.)

Terho Mustonen osallistui Suojeluskunnan sotilaspoikatoimintaan jatkosodan aikana Nurmeksen Petäiskylässä, jossa toimi suojeluskunnan kyläosasto. Toimintaa pyöritti koulun opettaja, jonka johdolla harjoiteltiin useita kertoja viikossa esim. hyökkäämistä ja suojautumista. Jatkosodan aikana Mustonen joutui ottamaan paljon vastuuta kotitilan hoidosta isän ollessa rintamalla. Talvisodan aikana hän puolestaan koki evakkoreissun, Nurmeksen väestön jouduttua evakuoiduksi Pohjanmaalle. Mustonen on myös sotainvalidi vammauduttuaan lapsena varsikäsikranaatin räjähdyksessä jatkosodan aikana. Varusmiespalveluksen Mustonen suoritti Kouvolan varuskunnassa JR8:ssa vuonna 1951. Sotilasarvoltaan hän on alikersantti. Sotilaspoikavuosista alkanut aktiivinen maanpuolustustyö on jatkunut Nurmeksen sotaveteraaneissa ja Sotien 1939–1945 Nurmeksen perinnetoimikunnassa. Mustonen on vastannut pitkään kunnianosoituksista veteraanien siunaustilaisuuksissa. Hän on toiminut myös Nurmeksen reservin aliupseerit ry:ssä, jonka puheenjohtajuudesta luopui vasta 90-vuotiaana. Työurallaan Mustonen toimi kuljetuspäällikkönä. Vapaussodan perinneliitto myönsi Mustoselle Sinisen ristin miekan kera vuonna 2022. (Teksti perustuu Mikko Rautiaisen tekemään haastatteluun 2022.)

Pertti Tikkanen koki talvisodan aikana evakkoajan, kun Nurmeksen siviiliväestö evakuoitiin mahdollisten sotatoimien alta. Pertti oli evakossa mm. Kannuksessa ja Maaningalla.  Maaningassa evakkopaikkana oli iso maatalo. Heillä oli ruisleipien luovutusvelvollisuus rintamasotilaille. Joka päivä paistui talon suuressa uunissa satoja leipiä, jotka 9-vuotias evakkopoika Pertti pakkasi ennalta kokoamiinsa pahvilaatikoihin. Jatkosodan alettua Pertti Tikkanen liittyi Nurmeksen sotilaspoika osastoon 11 vuotiaana. Siinä hän toimi sotilaspoikalähettinä. Sotilaspojat osallistuivat moniin käytännön tehtäviin.  He  tekivät  Pertti Tikkasen mukaan valtavat määrät puukaasu-autojen polttoaineeksi tarvittavia puupilkkeitä Suomen armeijan käyttöön. Sotilaspojat avustivat lähitalojen työruuhkassa. Osallistuivat metallien ym. keräyskampanjoihin. Varusmiespalveluksen Tikkanen suoritti Kontiorannassa v. 1950, saaden korpraalin arvon.  Työuransa Pertti Tikkanen teki mainonnanhoitajana ja mainosalan yrittäjänä. Vapaussodan perinneliitto myönsi Tikkaselle Sinisen ristin miekan kera vuonna 2022. (Teksti perustuu Mikko Rautiaisen tekemään haastatteluun 2022.)