Muonituslotta Vieno Hukkanen (1922-2024)

/in , , , /by

Kuvassa nainen, jolla rinnassa kunniamerkki.

Vieno Hukkanen syntyi 5.8.1922 Sivakan Lippolassa, missä vietti nuoruutensa osallistumalla maatilan töihin. Lippola tuli tunnetuksi jo  itäisen reitin Nurmes – Ylikylä – Sivakka – Sotkamo jääkäriliikkeen etappipaikkana 1916-1917.

Talvisodan aikana Vieno jäi veljensä kanssa hoitamaan tilan karjaa, kun valtimolaiset evakuoitiin Keski-Suomeen. Jatkosodan aikana hän toimi muonituslottana Valtimolla. Tasavallan presidentti myönsi Vienolle Suomen Valkoisen Ruusun 1. lk:n mitalin 2015.

Vieno avioitui 1945 vuonna 1917 syntyneen Veikko Hukkasen kanssa ja muutti miniäksi Nuolijärvelle Liuhan maatilalle. Avioliitosta syntyi kuusi lasta, neljä poikaa ja kaksi tyttöä. Veikko osallistui sekä talvi- että jatkosotaan. Leskeksi Vieno jäi vuonna 1985.

Vieno Hukkasen harrastuksista rakkain oli kuorolaulu, jonka aloitti jo ollessaan maatilan emäntänä. Hän lauloi sekä Valtimon naislaulajissa että kirkkokuorossa yli 30 vuotta. Myös marjastus ja lenkkeily olivat mieluisia.

Elämänmyönteisyys, vieraanvaraisuus, harrastukset ja omat perilliset neljännessä polvessa toivat iloa ja sisältöä Vienon elämään. Lieksassa asunut Vieno menehtyi 102 vuoden korkeassa iässä joulukuussa 2024. Muitakin pitkäikäisiä hänen suvussaan oli. Vienon veli, Juho Lipponen (1916-2023) menehtyi 106-vuoden iässä vuonna 2023. Vieno Hukkanen oli viimeinen elossa ollut Valtimon rintamaveteraanikerhon veteraanijäsen.

Paavo Harakka ja Tuomo Hölttä laskivat havuseppeleen Hukkasen siunaustilaisuudessa 4.tammikuuta ja Nurmeksen mieskuoro esitti veteraanin iltahuudon. Yksi aikakausi Valtimon veteraanityön historiassa on päättynyt.

Kirjoittanut Paavo Harakka,  Valtimon Rintamaveteraanit ry:n viimeinen pj. (teksti kirjoitettu vuonna 2022, muokattu 2025 / Mikko Rautiainen)

Itsenäisyysjuhlallisuudet Nurmeksen Kirkkokadun koululla

/in , , /by
kuvassa lipunnosto koululla.

Oppilaskunnan edustajat Oona Korhonen (vas.) ja Aadalmiina Iiskola nostamassa lippua Kirkkokadun koululla Nurmeksessa 5.12.2024 (kuva: Mikko Rautiainen)

Päivä alkoi koko koulun yhteisellä lipunnostolla koulun pihalla. Tästä jatkoimme perinteiseen tapaan Sankarihautausmaalle, jossa oppilaskunnan hallitus laski seppeleen ja koulun kaikki luokat kynttilät nurmeslaisille itsenäisyyden puolustajille. Kiitos jälleen hyvästä yhteistyöstä Nurmeksen res.aliupseereille- ja upseereille, jotka järjestivät lumipukuisen kunniavartion sekä Nurmeksen ev.lut.seurakunta seurakunnalle, joka järjesti kellojen soiton kuningas Kustaa III:n aikaisesta tapulista. Kiitos myös mukana olleille Porokylän koulun, Riveria, Nurmes ja Nurmeksen lukion edustajille!
Koululla saimme nauttia täytekakusta, jonka lahjoitti meille ystävällisesti Porokylän Leipomo Oy!
Päivällä pidettiin itsenäisyysjuhlia, joissa kuulimme oppilaiden esittämää sinivalkoista musiikkia ja itsenäisyysaiheista runoutta. Näimme myös talvisota-aiheisen draamaesityksen ja videon 126 vuotiaan koulumme historiasta!
Suuri kiitos kaikille juhlapäivän ennakkojärjestelyistä, toteutuksesta ja osallistumisesta! Meillä on monitaitoiset ja kohteliaat oppilaat sekä osaava henkilöstö!
Kirkkokadun koulu toivottaa kaikille hyvää itsenäisyyspäivää!
Mikko Rautiainen
Seppeleenlasku

Nurmeksen lukion ja Riverian edustajat laskemassa seppelettä. (kuva: Mikko Rautiainen)

Sotasukupolven joulujuhla Nurmeksessa

/in , /by
kuvassa Lucia -kulkue.

Nurmeksen lukion ja Kirkkokadun koulun Lucia-kulkue (kuva Mikko Rautiainen 2024)

 

Nurmeksen seurakuntakeskuksella vietettiin eilen perinteikästä sotasukupolven joulujuhlaa. Paikalla oli runsaat 50 henkeä; heidän joukossaan lähes 104-vuotias sota-ajan äiti Helvi Valpe, sotilaspojat Oiva Heikkinen, Tauno Koljonen ja Terho Mustonen sekä sotavuodet lapsena kokeneita.
Juhlan avasi perinnetoimikunnan Jorma Korhosen puhe. Tilaisuudessa saatiin nauttia myös Kirkkokadun koulu ja Nurmeksen lukio oppilaiden/opiskelijoiden Tiermapoika-esitys ja Lucia -kulkue Anne Sormusen ja Virve Martikaisen ohjaamina sekä Nurmeksen mieskuoron musiikkia Mauri Mahlavuoren johdolla.
Veteraanityöstä palkittiin Tuomo Hölttä (hopeinen ansiomerkki), Matti Asikainen (sotaveteraaniliiton mitali) ja Jussi Säämänen (sotaveteraaniliiton ansiomitali).
Nurmeksen ev.lut.seurakunta tarjoamista kahveista ja joulupuurosta vastasi Seija Tiainen. Seurakunnan puheeenvuoron käytti perinnetoimikunnassakin mukana oleva kirkkoherra Markus Kontiainen.
kuvassa juhlayleisöä.

Sota-ajan äiti Helvi Valpe (s.1921) poikansa Seppo Valpen kanssa. Kuvassa myös sotaorpo Martti Haverinen (kuva Mikko Rautiainen 2024)

Kiitos kaikille lämminhenkisestä juhlasta!
Mikko Rautiainen

Joulukuun 2024 perinnetapahtumia Nurmes-Valtimo alueella

/in , , /by
kuvassa lumipukuinen kunniavartio ja seppeleenlaskijat

koulujen kunnianosoitukset Nurmeksen sankarihautausmaalla 5.12.2024. Etualalla kunniavartiossa Mikko Joenpolvi. (kuva Mikko Rautiainen)

Koulujen itsenäisyysjuhlallisuudet Nurmeksen Sankarihautausmailla

Kirkkokadun koulun oppilaat käyvät viemässä seppeleen ja kynttilät Nurmeksen sankarihautausmaalle 5.12. klo: 9.20 alkaen. Tapahtumaan osallistuvat koulun kaikki oppilaat ja opetushenkilöstö. Paikalla on myös reserviläisten kunniavartio. Ev.lut. seurakunta järjestää lipunnoston sekä kellojen soiton vuonna 1773 valmistuneesta tapulista. Sankarihautausmaalle jättävät tervehdyksensä myös kaupungin muiden oppilaitosten edustajat. Kunnianosoitukset on järjestetty tässä laajuudessaan vuodesta 2018 lähtien. Valtimon koulun oppilaat vievät kynttilät Valtimon Sankarihautausmaalle.

 

Itsenäisyyspäivän 6.12. kunniaosoitukset ja juhlallisuudet

 

Klo 10 Itsenäisyyspäivän sanajumalanpalvelus Nurmeksen ev.lut. kirkossa.

Liturgia ja saarna: seurakuntapastori Antti Martikainen

 

Klo 11 kunnianosoitus Valtimon sankarihaudoilla.

Seppeleenlaskussa Nurmeksen kaupunkia

edustaa talousjohtaja Salla Ovaskainen, Nurmeksen ev.lut. seurakunnan edustajana on

kanttori Sari Meriläinen ja Nurmeksen ortodoksisen seurakunnan edustajana Pasi

Hämäläinen. Tilaisuudessa lauletaan virsi 584.

 

Klo 12 Kunnianosoitus Nurmeksen sankarihaudoilla.

Suomen lippu airueineen (airueina partiolaiset), kaupungin lippu ja

järjestöjen liput ovat mukana kunnianosoituksessa. Seppeleenlaskussa Nurmeksen

kaupunkia edustaa kaupunginjohtaja Pasi Parkkinen, Nurmeksen ev.lut. seurakunnan

edustajana on seurakuntapastori Antti Martikainen ja Nurmeksen ortodoksisen

seurakunnan edustajana Pasi Hämäläinen. Nurmeksen mieskuoro johtajanaan dir. mus.

Markku Könttä on mukana kunnianosoituksessa. Puheen pitää kaupunginjohtaja Parkkinen.

Lippulinnan järjestäytyminen klo 11.30 kellotapulin luona. Suomen lippua kantaa Tapani

Ovaskainen ja kaupungin lippua Tapio Rokkonen.

 

Ohjelma Nurmeksen sankarihautausmaalla:

Kunniavartiot saapuvat paikoilleen klo 11.45.

Liput saapuvat marssien klo 11.55.

Kellot soivat noin kaksi minuuttia alkaen klo 12.00

Oi kallis Suomenmaa (säv. ja san. Heikki Klemetti)

Nurmeksen mieskuoro, joht. Markku Könttä

Seppeleen lasku: Pasi Parkkinen, Antti Martikainen ja Pasi Hämäläinen. Virsi 584

Puhe: kaupunginjohtaja Parkkinen Rukous: seurakuntapastori Antti Martikainen

Liput poistuvat

Kunniavartiot poistuvat

 

Klo 13 Kunnianosoitus Höljäkän sankarihaudoilla:

– Kunniavartio

– Seppeleen lasku: Pasi Parkkinen, Antti Martikainen ja Pasi Hämäläinen. Rukous: Antti   Martikainen

 

Sankarihaudoilla on itsenäisyyspäivänä perinteisesti kunniavartiot. Seurakunta juhlistaa

sankarihaudat sytyttämällä tervapadat, joita on pilareiden päällä sekä patsaan ympärillä.

Sankarihaudoille sytytetään kynttilät (Valtimolla kynttilöiden sytytys klo: 08.30)

 

Klo 14 Itsenäisyyspäivän juhlatanssit, Pielis-Areena, Hyvärilän nuoriso- ja matkailukeskus

 

Muuta:

Perinnetoimikunnassa mukana olevat Nurmeksen kaupunki ja Lions Club Nurmes/Pielinen muistavat itsenäisyyspäivänä veteraaneja, heidän leskiä sekä sotilaspoikia kotiin vietävällä muistamisella.

 

 Sotasukupolven Joulujuhla 13.12. 11.30 alkaen (Seurakuntakeskus)

  • Tilaisuus tarkoitettu veteraaneille, veteraanien leskille sekä sotilaspojille. Lisäksi tilaisuuteen ovat tervetulleita Sotien 1939-1945 Pohjois-Karjalan perinneyhdistyksen (Nurmeksen kerhon) kannattajajäsenet sekä veteraani/sotaperinnetyössä mukana olevat henkilöt
  • Juhlassa nautitaan Nurmeksen ev.lut. seurakunnan puuro- ja kahvitarjoilut  sekä musiikkiesitykset, joista huolehtivat Nurmeksen musiikkiyhdistys ja Kirkkokadun koulun oppilaat. Lisäksi ohjelmassa on puheita ja palkitsemisia.

 

Jouluaaton 24.12. kunnianosoitukset

  • Hartaudet: Höljäkkä klo: 13.00, Valtimon kirkko klo: 14.00, Nurmeksen sankarihaudat klo: 15.00 ja kirkko klo: 16.00.
  • Seurakunnan hankkimat kynttilät sytytetään (Nurmeksen ja Valtimon Sankarihautausmaille sekä Nurmeksen hautausmaan asevelihaudalle alkaen klo 14. (valtimolla kynttilöiden sytytys klo:10.30)
    Kunniavartiot Sankarihautausmailla klo 14.45 alkaen (Nurmes ja Valtimo): reserviläisjärjestöt

 

Sotien 1939-1945 Nurmeksen perinnetoimikunta

Toini Okkonen (1927-2023)

/in , , /by
kuvassa nainen ja juuri luovutettu sininen risti.

Toini Okkonen 2022 (kuva Mikko Rautiainen)

Nurmeksen Lipinlahdesta kotoisin oleva Toini Okkonen (os. Mustonen) osallistui pikkulottatoimintaan jatkosodan vuosina naapurikylän Höljäkän pikkulottaosastossa. Lottatoiminnasta hänelle on jäänyt mieleen erityisesti iltamat, joissa neulottiin villasukkia, liipaisinsormella varustettuja lapasia sekä polvi- ja kypärähuppuja tuntemattomille sotilaille lähetettäviin paketteihin. Mieleenpainuvia tilaisuuksia olivat myös ohjelmalliset varainkeruuiltamat. Toini Okkosen sotavuosien kokemuksiin lukeutui myös evakkoreissu Pohjanmaalle talvisodan alettua. Jatkosodan vuosia sävyttivät puolestaan maatilan työt sekä tehtävät postitoimistossa. Pelkoa herätti desanttien uhka Pielisjärven alueella, josta konkreettisena muistona neuvostodesantin kohtaaminen ”silmästä silmään”. Työurallaan Okkonen työskenteli mm. maatilan emäntänä. Vapaussodan perinneliitto myönsi Okkoselle Sinisen ristin miekan kera vuonna 2022. (Teksti perustuu Mikko Rautiaisen tekemään haastatteluun 2019.) Katso lisää täältä: https://www.youtube.com/watch?v=23ViyAunW5Q

Mikko Rautiainen

Elina Hakkarainen (1923-2023)

/in , , /by
kuvassa nainen ja juuri luovutettu kotirintamanaisen mitali.

Elina Hakkarainen 2022 (kuva Mikko Rautiainen)

Elina Hakkarainen syntyi Enon Löytöjärvellä 10. helmikuuta vuonna 1923. Talvisodan kynnyksellä Hakkarainen toimi 16-vuotiaana lastenhoitajana kodin lähellä olevassa perheessä. Sodan alettua hänen tehtäväkseen tuli myös huolehtia kyseinen perhe evakkoon Pohjanmaalle. Junamatka kesti toista viikkoa. Vastaanotto perillä Nurmossa oli erittäin ystävällinen. Evakkoaikana Hakkarainen neuloi sukkia ja valmisti näkkileipää rintamajoukoille.

Jatkosodan alettua Hakkarainen toimi pyykkärinä kenttäsairaalassa Enon Löytöjärvellä kotipaikan läheisyydessä. Siellä hän joutui myös hengenvaaran. Eräällä pyykkireissulla puron varrella hän joutui neuvostokoneiden jahtaamaksi. Suojautuminen puun juurelle pelasti Elinan hengen. Kuusen oksia tippui, mutta osumaa ei vihollisen ilma-ase saanut. Myöhemmin työvelvollisena hän työskenteli myös suurilla enolaisilla maatiloilla. Harjoiteltuaan viljanleikkuun Hakkarainen työskenteli yhtä nopeasti kuin aikuiset miehet ja sai tehtyä sata lyhdettä päivässä. Vuonna 1944 hän sai tehtäväkseen toimia seitsenvaunuisen evakkokarjajunan emäntänä. Sotavuodet merkitsivät kovan työnteon lisäksi myös suuria menetyksiä. Useita läheisiä sukulaisia ja naapurinpoikia kaatui taisteluissa. Hakkaraisen veli joutui neuvostojoukkojen vangiksi Syvärillä vuonna 1943. Veli ei koskaan palannut kotiin ja hänen kohtalonsa on edelleen 80 vuotta myöhemmin tuntematon. Hakkarainen valmistui Kuopiossa karjatalousneuvojaksi ja sotien jälkeen hän työskenteli rajaseutuneuvojana. Sotainvalidien veljesliitto myönsi Hakkaraiselle kotirintamanaisen mitalin vuonna 2022. (Teksti perustuu Mikko Rautiaisen tekemään haastatteluun 2019.

Helvi Valpe (s.1921)

/in , , /by
kuvassa nainen ja juuri luovutettu kotirintamanaisen mitali.

Helvi Valpe 2022 (kuva Mikko Rautiainen)

Keski-Suomen Toivakasta kotoisin oleva Helvi Valpe (os. Manninen päätyi jatkosodan aikana Suojärvelle karjalaistalon miniäksi, mentyään välirauhan aikana naimisiin Hyrsylän mutkasta kotoisin olevan miehen kanssa. Valpe kasvatti lapsia sota-ajan vaikeissa ja vaarallisissa olosuhteissa, vailla omaa kotia, miehen ollessa rintamalla. Sotien jälkeen Valpe ja hänen miehensä raivasivat asutustilan Nurmekseen kylmään korpeen. Yhtenä viimeisistä elossa olevana sota-ajan äitinä Valpe tietää, millaista oli olla äiti 80-vuotta sitten ja kiiruhtaa turvaan ilmahälytystä raskaana, lapsi sylissä. Sotainvalidien veljesliitto myönsi Valpelle kotirintamanaisen mitalin vuonna 2022. (Teksti perustuu Mikko Rautiaisen tekemään haastatteluun 2022.) Katso lisää täältä: https://www.youtube.com/watch?v=toLKU9mhv0s

Sirkka Partanen (1929-2026)

/in , , /by

Sirkka Partanen 2022 (kuva Mikko Rautiainen)

Sirkka Partanen (os. Pelkonen) liittyi pikkulottana Nurmeksen Lotta Svärdiin ennen talvisotaa. Kerhoiltoja pikkulotilla oli ”Motissa” eli Nurmeksen Suojeluskuntatalolla kerran viikossa. Koulujen kesälomina vuosina 1943 ja 1944 Sirkka Partanen toimi ilmavalvontalottana Nurmeksessa, Höljäkän Saarivaaran ilmavalvonta-asemalla. Tehtävässään hän aloitti kesäkuun 1.päivänä 1943. Vuoroja ilmavalvontatornissa oli päivittäin 2–4 tuntia kerrallaan ja tehtävää suoritettiin yhtäjaksoisesti koko kesä. Merkittävän uhkan aiheuttivat neuvostodesantit, joita tiedettiin liikkuvan Pielisjärven alueella. Varsinaisiin tehtäviin Sirkalla ja muilla lotilla kuului havaittujen lentokoneiden korkeuden ja lentosuunnan mittaaminen siihen tarkoitetulla suuntalevyllä. Havainnoista ilmoitettiin puhelimitse Nurmekseen. Sirkka Partanen sai rintamapalvelustunnuksen hoidettuaan ilmavalvontalotan vaativia, vastuullisia ja vaarallisia tehtäviä yhteensä seitsemän kuukauden ajan. Tehtäviä hoitaessaan hän oli ainoastaan 14–15-vuoden ikäinen. Työuransa Partanen teki postikonttorinhoitajana. Vapaussodan perinneliitto myönsi Partaselle Sinisen ristin miekan kera vuonna 2022 ja vuonna 2023 hänet nimitettiin Sotien 1939–1945 Pohjois-Karjalan perinneyhdistyksen kunniajäseneksi. Vuonna 2024 Sirkka osallistui vanhimman lapsenlapsensa Mikko Partasen kanssa Tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotolle, mahdollisesti ensimmäisenä nurmeslaisena veteraanina. Marraskuussa 2025 hän löi Nurmeksen perinnetoimikunnan lippuun veteraanien ja Ylä-Karjalan puolustajan naulan, naulan nro:1. Suomen kolmas kuntakohtainen Tammenlehvälippu sai näin tulevaisuudelle tärkeän veteraanin kosketuksen. Sirkka Partanen kuoli 97-vuoden iässä 6.päivänä huhtikuuta ja hänet siunattiin viimeiselle matkalleen toukokuun 2.päivänä 2026. (Teksti perustuu Mikko Rautiaisen tekemiin haastatteluihin 2021 ja 2026.) Lue lisää täältä: https://www.lottasvard.fi/partanen-sirkka/ ja kuuntelu/katso Sirkan sotavuosista hänen itsensä kertomana täältä:https://www.youtube.com/watch?v=sa892mUIKa0

Mustavalkoisessa kasvokuvassa lottapukuinen nainen.

Ilmavalvontalotta Sirkka Partanen (Höljäkän Saarivaaran Ilmavalvonta-asemalla vuonna 1943 tai 1944, kuva: Sirkka Partanen).

Eeva-Liisa Kolehmainen (1927-2023)

/in , , /by
kuvassa nainen ja juuri luovutettu sininen risti.

Eeva-Liisa Kolehmainen 2022 (kuva Leea Kolehmainen)

Eeva-Liisa Kolehmainen (os. Kuusimäki) otti osaa pikkulottatoimintaan Suistamon Lotta Svärdissä vuosina 1938–1939 toimien sotilaskanttiinissa ja lähettitehtävissä. Eeva-Liisan kotitalossa Kuusimäessä toimi myös Suojeluskunnan aluetoimisto ja aluepäällikkö Lauri Riikonen asui heidän kotonaan. Talvisodan kynnyksellä kotitaloon asettui puolestaan 12.divisioonan taloustoimisto, jonka puhtaanapidossa Kolehmainenkin muutaman viikon auttoi. Evakkoon hänet ja muu perhe komennettiin joulukuun 6.päivänä. Evakkopaikka löytyi Savonlinnasta sukulaisen luota. Talvisodan jälkeen perhe sai maata Nurmeksesta Kuokkastenkoskelta, jossa uusi elämä alkoi. Suistamolle Eeva-Liisa Kolehmainen ei enää palannut. Jatkosodan vuodet merkitsivät kovaa työntekoa ja niukkuutta säännöstelyn alaisuudessa. Vanhimpana lapsena hänellä oli paljon vastuuta maatilan tehtävistä. Työurallaan Kolehmainen työskenteli maatilan emäntänä. Vapaussodan perinneliitto myönsi Kolehmaiselle Sinisen ristin miekan kera vuonna 2022. (Tekstin tiedot perustuvat Raija Kiviojan tekemään haastatteluun 2021.) Katso lisää täältä: https://www.youtube.com/watch?v=W0xbXmXXuC4

Mikko Rautiainen

Inkeri Savolainen (1926-2024)

/in , , /by
Värikuvassa nainen sininen risti -kunniamerkin ja myöntökirjan kanssa.

Inkeri Savolainen (kuva Mikko Rautiainen 2023)

Nurmeksen Saramolta kotoisin oleva Savolainen (os. Pulkkinen) osallistui pikkulottatoimintaan kansakouluikäisestä saakka. Jatkosodan aikana toiminta tapahtui Saramon koululla, jossa vaikutti isänmaallinen opettajapariskunta; kapteeni Toivo Tevaluoto ja lotta Annikki Tevaluoto. Savolainen muistelee, että koulu ei jatkosodan vuosina toiminut. Lottatoiminnasta hänelle jäi mieleen mm. sukkien kudonta ja reikäleipien leivonta taistelevalle armeijalle sekä kanttiinitoiminta. Pikkulotat osallistuivat myös monenlaisiin auttamistehtäviin, kuten halkojen hakkaamiseen. Myös kotona oli kädet täynnä töitä, isän ja veljien ollessa rintamalla. Sotavuosien kokemuksiin lukeutui myös kuukausia kestänyt evakkoreissu Pohjanmaalle Kannukseen, kun Nurmeksen siviiliväestö evakuoitiin talvisodan alettua. Työuransa Savolainen teki maatilan emäntänä. Vapaussodan perinneliitto myönsi Savolaiselle Sinisen ristin miekan kera vuonna 2023. (Teksti perustuu Mikko Rautiaisen tekemään haastatteluun 2023.)

Mikko Rautiainen