Terho Mustonen (s.1931)

/in , , /by
Kuvassa istuu mies kunniamerkit rinnassa.

Sotilaspoika Terho Mustonen (s.1931) lippujuhlapäivänä 4.6.2022 Nurmes-talolla. (kuva; Mikko Rautiainen)

Terho Mustonen osallistui Suojeluskunnan sotilaspoikatoimintaan jatkosodan aikana Nurmeksen Petäiskylässä, jossa toimi suojeluskunnan kyläosasto. Toimintaa pyöritti koulun opettaja, jonka johdolla harjoiteltiin useita kertoja viikossa esim. hyökkäämistä ja suojautumista. Jatkosodan aikana Mustonen joutui ottamaan paljon vastuuta kotitilan hoidosta isän ollessa rintamalla. Talvisodan aikana hän puolestaan koki evakkoreissun, Nurmeksen väestön jouduttua evakuoiduksi Pohjanmaalle. Mustonen on myös sotainvalidi vammauduttuaan lapsena varsikäsikranaatin räjähdyksessä jatkosodan aikana. Varusmiespalveluksen Mustonen suoritti Kouvolan varuskunnassa JR8:ssa vuonna 1951. Sotilasarvoltaan hän on alikersantti. Sotilaspoikavuosista alkanut aktiivinen maanpuolustustyö on jatkunut Nurmeksen sotaveteraaneissa ja Sotien 1939–1945 Nurmeksen perinnetoimikunnassa. Mustonen on vastannut pitkään kunnianosoituksista veteraanien siunaustilaisuuksissa. Hän on toiminut myös Nurmeksen reservin aliupseerit ry:ssä, jonka puheenjohtajuudesta luopui vasta 90-vuotiaana. Työurallaan Mustonen toimi kuljetuspäällikkönä. Vapaussodan perinneliitto myönsi Mustoselle Sinisen ristin miekan kera vuonna 2022. (Teksti perustuu Mikko Rautiaisen tekemään haastatteluun 2022.)

Tauno Koljonen (s.1930)

/in , , /by
kuvassa mies ja juuri luovutettu sininen risti.

Tauno Koljonen 2022 (kuva Mikko Rautiainen)

Tauno Koljosen koti Kangasniemen Ruokomäen kylässä oli erittäin isänmaallinen. Isä oli vapaussoturi ja aktiivinen suojeluskuntalainen, äiti puolestaan toimi Ruokomäen Lotta Svärd -osastossa. Suojeluskunta ja Lotta Svärd myös kokoontuivat usein ennen talvisotaa Koljosen kotitalossa. Tauno Koljosen vanhemman veljen oli tarkoitus alkaa vetämään kylässä sotilaspoika -toimintaa, mutta jatkosodan alkaminen ja veljen joutuminen uuteen sotaan esti tämän. Edellä mainitusta johtuen Koljonen toimi jatkosodan aikana Lotta Svärdissä lähettitehtävissä. Toisena tärkeänä kotirintaman tehtävänä hän otti osaa Nuorten talkoisiin, jossa kerättiin kumia, metalliromua, lumppuja sekä pihkaa hartsin raaka-aineeksi ja kerppuja karjan, erityisesti lampaiden rehuksi. Koljonen otti osaa myös mottitalkoisiin vuonna 1942, josta hänet palkittiin rautaisella mottikirveellä. Jatkosodan aikana hän joutui ottamaan paljon vastuuta kotitilansa maanviljelyksestä, koska isän vastuulla oli koko kylän maanviljelykseen liittyviä tehtäviä, kuin myös karjalaisen siirtoväen asioita. Koulupäivän jälkeen ei ollut mahdollisuutta jäädä leikkimään toisten poikien kanssa, kun kotona tarvittiin hevosmiestä. Erityisen mieleen painuneena tehtävänä Koljonen muistaa jatkosodan ajalta vuodelta 1943, kun naapurin pieni lapsi tuli pyytämään apua itkevälle äidilleen. Selvisi, että lapsen äiti oli viimeisillään raskaana. Taunon äiti käski poikansa valjastamaan hevosen ja rientämään apuun. 12-vuotias Tauno toimi sankarillisesti ja kuljetti viimeisillään raskaana olevan naisen hevosella kuuden kilometrin päähän junalle, jolla odottava äiti pääsi edelleen synnytyslaitokselle. Matkalla oli selvittävä puron ylityksestä ja vaihdettava reki kärryihin. Tauno kehui hevosen viisautta puron ylityksessä ja arveli sen ymmärtäneen, että kallisarvoisen lastin kanssa on ylitys tehtävä erityisen rauhallisesti.

Varusmiespalveluksensa Koljonen suoritti Mikkelissä 1950-1951, saaden eläinlääkintäaliupseerin koulutuksen. Alaisina nuorella johtajalla oli noin 40 ajomiestä. Sotilasarvoltaan hän on alikersantti. Työurallaan Tauno Koljonen toimi Nuorisotoimenjohtajana Nurmeksessa. Vapaussodan perinneliitto myönsi Koljoselle Sinisen ristin miekan kera vuonna 2022.  (Teksti perustuu Mikko Rautiaisen tekemään haastatteluun 2022.) Katso lisää täältä: https://www.youtube.com/watch?v=IoXdbaD0L4U

Pertti Tikkanen (1930-2023)

/in , , /by
kuvassa mies ja juuri luovutettu sininen risti.

Pertti Tikkanen 2022 (kuva; Mikko Rautiainen)

Pertti Tikkanen koki talvisodan aikana evakkoajan, kun Nurmeksen siviiliväestö evakuoitiin mahdollisten sotatoimien alta. Pertti oli evakossa mm. Kannuksessa ja Maaningalla.  Maaningassa evakkopaikkana oli iso maatalo. Heillä oli ruisleipien luovutusvelvollisuus rintamasotilaille. Joka päivä paistui talon suuressa uunissa satoja leipiä, jotka 9-vuotias evakkopoika Pertti pakkasi ennalta kokoamiinsa pahvilaatikoihin. Jatkosodan alettua Pertti Tikkanen liittyi Nurmeksen sotilaspoika osastoon 11 vuotiaana. Siinä hän toimi sotilaspoikalähettinä. Sotilaspojat osallistuivat moniin käytännön tehtäviin.  He  tekivät  Pertti Tikkasen mukaan valtavat määrät puukaasu-autojen polttoaineeksi tarvittavia puupilkkeitä Suomen armeijan käyttöön. Sotilaspojat avustivat lähitalojen työruuhkassa. Osallistuivat metallien ym. keräyskampanjoihin. Varusmiespalveluksen Tikkanen suoritti Kontiorannassa v. 1950, saaden korpraalin arvon.  Työuransa Pertti Tikkanen teki mainonnanhoitajana ja mainosalan yrittäjänä. Vapaussodan perinneliitto myönsi Tikkaselle Sinisen ristin miekan kera vuonna 2022. (Teksti perustuu Mikko Rautiaisen tekemään haastatteluun 2022.)

Oiva Heikkinen (1929-2025)

/in , , /by
kuvassa mies ja juuri luovutettu sininen risti.

Oiva Heikkinen 2022 (kuva Mikko Rautiainen)

Oiva Heikkinen kuului jatkosodan vuosina Suojeluskunnan poikaosastoon Nurmeksen Salmenkylässä. Toimintaa johti koulun opettaja, innokas suojeluskuntalainen Einari Jokiniemi. Oiva Heikkisen sotilaspoikatoiminta johti niin pitkälle, että hän kävi Paltamossa ryhmänjohtajakurssin jatkosodan aikana. Sotilaspoikatoiminnan lisäksi Oiva Heikkisen sotavuosiin kuuluivat maanviljelystyöt, joista hänen oli nuoresta iästään huolimatta otettava suuri vastuu, isän sairastuttua. Heikkisen mieleen on jäänyt myös, kuinka äiti paistoi heidän talossaan jatkosodan aikana kukkoja, jotka kuljetettiin sotilaille Rukajärven rintamalle.  Varusmiespalveluksensa Heikkinen suoritti Kontiolahdella ja Oulun varuskunnan autokomppaniassa vuonna 1949. Sotilasarvoltaan hän on jääkäri. Elämäntyönsä Heikkinen teki kuljetusalan yrittäjänä. Vapaussodan perinneliitto myönsi Heikkiselle Sinisen ristin miekan kera vuonna 2022. (Teksti perustuu Mikko Rautiaisen tekemään haastatteluun 2022.)

Markku Kuittinen (1928-2026)

/in , , /by
kuvassa mies ja juuri luovutettu sininen risti.

Markku Kuittinen 2022 (kuva Mikko Rautiainen)

Valtimon Karhunpäästä kotoisin oleva Markku Kuittinen oli mukana suojeluskunnan poikaosastossa ennen talvisotaa. Toimintaa johti Ristivaaran kansakoulun opettaja Matti Huttunen. Harjoituksia oli koululla vähintään viikoittain. Erityisesti Kuittiselle jäi mieleen kiväärillä tehtävät tähtäysharjoitukset. Pojat saivat päälleen myös viralliset sarkapuvut. Suojeluskuntapoikien toiminta loppui talvisodan alkamiseen, kun opettaja kesken koulupäivän kertoi joutuvansa lähtemään armeijan palvelukseen. Markku Kuittinen puolestaan joutui talvisodan ajaksi evakkoon Halsualle. Sotilaspoikatoiminta ei enää käynnistynyt uudelleen, kun sopivaa vetäjää ei löytynyt. Jatkosodan vuodet Kuittinen työskenteli kotitilalla maanviljelystöissä, koulua ei käyty. Sodasta muistuttivat myös ilmapommitukset, joita sattui myös kotipaikan lähelle, Kortevaarantielle, vihollisen yrittäessä pommittaa rautatietä.  Erityisen surullisena ja mieleenpainuvana muistona sotavuosista jäi mieleen vanhemman veljen kaatuminen ja sankarihautajaiset kunnianlaukauksineen. Varusmiespalveluksen Kuittinen suoritti tykkimiehenä Ylämyllyn varuskunnassa vuonna 1949. Ammatiltaan Kuittinen on maanviljelijä. Vapaussodan perinneliitto myönsi Kuittiselle Sinisen ristin miekan kera vuonna 2022.  (Teksti perustuu Mikko Rautiaisen tekemään haastatteluun 2022.)

Mustavalkoisessa kuvassa sotilaspoika talvella ulkona.

Sotilaspoika Markku Kuittinen kotipihallaan Valtimon Karhunpään Rämeelässä. (kuvan omistaa Tuija Luostarinen)

Avoimet ovet Nurmeksen perinnehuoneeseen

/in , /by

Perinnehuone toimii myös kokoustilana. Taustalla yläkarjalaisten veteraanijärjestöjen lippuja. (kuva: Mikko Rautiainen 2024)

Nurmeksen Perinnehuoneeseen on avoimet ovet ti 24.9. klo: 10-13.00 sekä ti 8.10. klo: 11-12 ja to 10.10. klo: 17-18. Tervetuloa! (24.9. ja 10.10. on samaan aikaan avoimet ovet myös Alma Pääkkösen näyttelyyn Kauppalantalolla.)

Lue perinnehuoneesta lisää täältä

 

 

Vieno Tuomola

/in , , /by
kuvassa pariskunta Suomen lipuilla ja vaakunaleijonalla koristelluissa kehyksissä.

Vieno (1924-2025) ja Matti Tuomola (1914-1998) isänmaan kehyksissä. (kuva: Kirsi Säisä)

Vieno Tuomola (os. Lukkarinen, 1924-2025) syntyi Nurmeksen Kuikassa kesällä 1924, kymmenlapsisen perheen esikoisena. 15-vuotiaana hän joutui perheensä kanssa kuukausiksi evakkoon Pohjanmaalle, Kannukseen, kun Nurmes evakuoitiin talvisodan ajaksi.

Moninaisten kotitöiden lisäksi Vieno Tuomola teki oman osansa kotirintaman muista tärkeistä tehtävistä jatkosodan raskaina vuosina. Bensiinipulan vallitessa hän valmisti polttoainetta autojen puukaasuttimiin eli häkäpönttöihin Pirttimäen hiilimiilussa Palomäessä. Tuomolalle on jäänyt mieleen, kuinka hiilet siivilöitiin ja pakattiin paperisäkkeihin. Työväkeä hän muistelee miilulla olleen kymmeniä. Tuomola ei pitänyt työtään erityisen raskaana, mutta se oli erittäin tärkeää sotavuosien kuljetus- ja huoltovarmuuden kannalta. Jatkosodan loppuvaiheessa kesällä 1944 Tuomola avioitui nurmekselaisen Matti Kustaa Tuomolan (1914-1998) kanssa. Tuomola taisteli jatkosodassa monien muiden yläkarjalaisten tavoin Rukajärven suunnalla. Voinee arvella, että rintamasotilaan nuoren vaimon osa lienee ollut henkisesti raskas, kun aviomiehen kotiin pääsystä ja sodan päättymisestä ei vielä tuolloin ole ollut tietoa. Sotien jälkeistä elämää sävytti perheen perustaminen ja kova työnteko pientilalla. Tuomolat saivat kaksi lasta, neljä lastenlasta ja kaksi lastenlasten lasta. Sotainvalidien veljesliitto myönsi Tuomolalle kotirintamanaisen mitalin elokuussa 2024.

Mustavalkoisessa kuvassa nelihenkinen perhe.

Vieno ja Matti Tuomola lapsiensa Ullan ja Olavin kanssa. (kuva: Kirsi Säisä)

Kuvassa mitali ja myöntökirja.

Vieno Tuomolalle myönnettiin kotirintamaisen mitali elokuussa 2024. (kuva Mikko Rautiainen)

(teksti perustuu Vieno Tuomolan ja Olavi Tuomolan 2.9.2024 Mikko Rautiaiselle antamiin tietoihin. Lähteenä käytetty myös Lea Kuokkasen tekemää Ylä-Karjala -lehden haastattelua 1.8.2024.)

Mikko Rautiainen, Sotien 1939-1945 Nurmeksen perinnetoimikunnan pj.

Kuvassa sotilaspukuja ja veteraanijärjestöjen lippuja jalustassa.

Nurmeksen kauppalantalo ja perinnehuone

/in , , /by

Kauppalantalon sotavuodet

Jugend-tyylinen Kauppalantalo valmistui Nurmekseen vuonna 1905. Hallintorakennuksen pitkässä historiassa on vahva kytkös myös sotavuosiin. Kauppalantalon piha oli määrätty Ylimääräiseen harjoitukseen (YH) ja sen myötä talvisotaan lähdön kokoontumispaikaksi syksyllä 1939.  Rakennuksen kellarissa toimi puolestaan talvisodan aikana Ilmapuolustusaluekeskus (IPAK 32) ja kesästä 1940 alkaen Ilmavalvonta-aluekeskus 235. Ilmavalvonta-aluekeskuksiin koottiin tieto ilmavalvonta-asemilta ilmahälytyksiä ja torjuntahälytyksiä varten. Rakennuksessa toimi sotavuosina myös kansahuolto ja sitä käytettiin väliaikaisena kouluna Kauppalan kansakoulun tuhouduttua talvisodan pommituksissa. Talvisotaan lähdön muistomerkki asetettiin piha-alueelle vuonna 1979 ja jatkosodan alkamisen 70-vuotismuistoa kunnioittava tykki vuonna 2011.

 

Perinnehuone

Perinnetoimikunta on edistänyt perinnehuoneen saamista Nurmekseen toimikunnan perustamisesta 2018 saakka. Kaupunki puolestaan varasi tilan arvorakennuksesta, lupaamalla toimikunnan perustamiskokouksessa, että huone voidaan toteuttaa, kunhan Kauppalantalon peruskorjaus valmistuu. Tämä koitti syksyllä 2023 ja vuoden 2024 aikana valmistui rakennuksen Maariankadun puoleiseen päätyyn Ylä-Karjalan sotavuosia esittelevä perinnehuone. Huoneen toteutus tapahtui Nurmeksen museon ammattilaisten, museonjohtaja Meri-Anna Rossanderin, museoamanuenssi Laura Hotulaisen ja museomestari Marjaana Antikaisen asiantuntemuksella. Tyylikäs kokonaisuus toteutettiin pienellä budjetilla ja talkoohengellä. Näyttelyaineisto tuli Nurmeksen museolta, Nurmeksen res.upseereilta sekä yksityisiltä lahjoittajilta. Käytetyt vitriinit saatiin Nurmeksen kaupungilta ja Pohjois-Karjalan museolta. Kontiolahden toimikunta lainasi omaa esineistöään ja teknisentyön lehtori Timo Oravainen valmisti lippujalustan veteraanijärjestöjen lipuille. Sotavuosista kertovat tekstitaulut kirjoitti historian- ja yhteiskuntaopin lehtori Mikko Rautiainen ja Sotien 1939-1945 Pohjois-Karjalan perinneyhdistys maksoi niiden painatuksen.

kuvassa mieshenkilö sotilaspuvun vieressä. Taustalla veteraanijärjestön lippu.

Urpo Saastamoinen lahjoitti Perinnehuoneelle m/36 puvun. (kuva: Matti Asikainen 2025)

 

Avajaiset ja kotirintamatyön muistolaatta

Perinnehuoneen viralliset avajaiset pidettiin Sotasukupolven kirkkopäivän yhteydessä 7.syyskuuta 2025. Mikko Rautiainen piti avajaispuheen Kauppalantalon portailla ja Meri-Anna Rossander esitteli huoneen. Samassa yhteydessä julkistettiin myös kotirintamatyön muistolaatta. Muistolaatan julkistamispuheen piti perinnetoimikunnan jäsen, kaupunginhallituksen pj. Anu Huusko, joka oli jo vuoden 2019 alussa ideoinut ajatuksen kotirintamatyön huomioimisesta. Mikko Rautiainen esitti, että muistolaatan tekstisisältönä olisi ote Mannerheimin päiväkäskystä vuodelta 1944. Toimikunta vahvisti laatan tekstin joulukuussa 2024 ja Jussi Säämäsen aloitteesta laatta päätettiin julkistaa tulevan kirkkopäivän yhteydessä. Muistolaatta sijoitettiin Perinnehuoneen oven viereen käytäväseinälle ja sen kustannukset maksoi maakunnallinen perinneyhdistys. Juhlallisuuksiin liittyen Kauppalantalon pihalla ja sisätiloissa nautittiin myös kaupungin tarjoama lohikeitto, joka oli valmistanut Koivurinteen erä ry.

Kuvassa muistolaatta.

Kotirintamatyön muistolaatta sijaitsee Perinnehuoneen oven vieressä. (kuva: Mikko Rautiainen 2025)

 

Lakkautettujen koulujen ”kodittomat” Pro patria -taulut

Kuokkastenkosken (1911-1991), Saramon (1891-1998) ja Petäiskylän (1899-1995) koulujen lakkautusten myötä jäi kolme nurmeslaista Pro patria -taulua vaille arvokasta sijoituspaikkaa. Tauluja ei ollut enää mahdollista sijoittaa nähtäville sankarivainajien kotikyliin, joten ne olivat vuosikymmeniä säilytyksessä Nurmeksen museon varastossa. Sotien perinnetoimikunta teki elokuussa 2024 kaupungille esityksen Kuokkastenkosken (1961), Saramon (1968) ja Petäiskylän (1959) Pro patria -taulujen asettamisesta Kauppalantalolle, Perinnehuoneen läheisyyteen. Taulujen sijoittamista Kauppalantalolle tuki myös Nurmeksen tarkastuslautakunnan selvityspyyntö vuodelta 2003, jossa todettiin seuraavaa: Tarkastuslautakunta pyytää sivistyslautakunnan selvitystä siitä, miten lakkautettujen koulujen pro patria-taulut on säilytetty, missä ne ovat ja voitaisiinko ne pitää kaikkien nähtävänä keskitetysti jossain arvoisessaan paikassa.

Kaupungin tekninen virasto, teknisen johtajan Olli Kakkisen johdolla, yhdessä Nurmeksen museon kanssa toteutti taulujen asettamisen uuteen sijoitukseensa tammikuussa 2026. Uusi sijoitus vaati tauluille kehykset, jotka valmisti paikallinen Pitkänmäen puusepän liike. Kustannuksista vastasi Tekninen virasto. Museonjohtaja Meri-Anna Rossander ja museoamanuenssi Aleksi Eskelinen laativat esittelystandin taulujen historiasta.

Kuvassa kolme pro patria -taulua.

Pro patria -taulut vasemmalta alkaen: Kuokkastenkoski (1961), Saramo (1968) ja Petäiskylä (1959). Saramolaisista kolme menehtyi talvisodan ilmapommituksessa Nurmeksessa 23. tammikuuta 1940. (kuva: Mikko Rautiainen 2026.)

Itsenäisyyttä ja Nurmesta puolustaneiden sankarivainajien muisto on nyt arvokkaasti esillä kaupungin tärkeimmässä rakennuksessa. Taulut kytkeytyvät luontevaksi osaksi Perinnehuone-kokonaisuutta ja samalla niillä on myös tärkeä pedagoginen merkitys historian opetusta ajatellen. Taulujen uudelleenjulkistustilaisuus järjestettiin Kaatuneiden muistopäivänä 17.toukokuuta 2026.

Kuvassa käytävänäkymä, jossa kolme pro patria -taulua ja Nurmeksen maalaiskunnan, Nurmeksen kaupungin ja Valtimon kunnan vaakunat sekä kotirintamatyön muistolaatta.

Kauppalantalon käytäväseinälle asetetut lakkautettujen kyläkoulujen pro patria -taulut linkittyvät osaksi Perinnehuonetta. Oikealla Kotirintamatyön muistolaatta (2025). (kuva: Mikko Rautiainen 2026)

 

Perinnehuoneen käyttö

kuvassa etualalla kuntien vaakunoita. Taustalla perinnehuoneen esineistöä.

Nurmeksen perinnehuoneella vaalitaan Nurmeksen maalaiskunnan (vas.) ja Nurmeksen kauppalan sekä Valtimon kunnan sotavuosien perintöä. (kuva: Mikko Rautiainen 2024)

Perinnehuone toimii paikallisena muistina sille, mitä sotavuodet merkitsivät Nurmekselle ja Valtimolle sekä pitää yllä tietoa siitä, miten Suomi säilytti vapautensa ja miten yläkarjalaiset toimivat Suomen hyväksi ja kokivat sotavuodet niin taistelevissa joukoissa kuin kotirintamalla. Perinnehuonetta käytetään historian opetukseen ja sotavuosien esittelyyn, mutta se on samalla kaupungin hallinnoima kokoustila, jota myös paikalliset yhdistykset ja yhteisöt voivat varata kokouskäyttöönsä. Monikäyttöisyys lisää käyttöastetta ja mahdollistaa eri tahojen tutustumista huoneeseen. Perinnehuoneen varaaminen esimerkiksi yhdistysten kokouskäyttöön tapahtuu täältä: https://www.nurmes.fi/en/-/kauppalantalon-tilat-varattavissa-asion-kautta Kauppalantalo sijaitsee osoitteessa Karjalankatu 1.

Perinnehuoneesta löytyy suurikokoinen näyttöruutu ja hyvä äänentoisto, joka mahdollistaa kokoukset tai sotasukupolven muistoihin tutustumisen.

kuvassa vitriini, jossa sota-aikaista esineistöä.

Monet yläkarjalaiset taistelivat jatkosodassa Rukajärven suunnalla. (kuva: Mikko Rautiainen 2024)

Kuvassa jugendtyylinen puurakennus kuvattuna talviaikaan pimeällä.

Nurmeksen v.1905 valmistunut jugendtyylinen Kauppalantalo. Perinnehuone sijaitsee rakennuksen Maariankadun puoleisessa päädyssä. (kuva: Mikko Rautiainen 2024)

Mikko Rautiainen, Sotien 1939-1945 Nurmeksen perinnetoimikunnan pj.

Vieno Tuomolalle kotirintamanaisen mitali 80-vuoden takaisesta työstä

/in , , /by

Vieno Tuomolalle kotirintamanaisen mitali 80 vuoden takaisesta työstä

kuvassa kukat, mitali ja myöntökirja.

Vieno Tuomolalle (s.1924) luovutettiin kotirintamanaisen mitalin 2.syyskuuta 2024. (kuva: Mikko Rautiainen)

Sotien 1939–1945 Nurmeksen perinnetoimikunta teki esityksen kotirintamanaisen mitalin myöntämisestä hiljattain sata vuotta täyttäneelle nurmekselaiselle Vieno Tuomolalle (s.1924). Sotainvalidien veljesliitto on myöntänyt mitalia vuodesta 1990 alkaen tunnustuksena isänmaan vapauden hyväksi tehdystä arvokkaasta työstä. Mitalin voivat saada sota-ajan naiset, jotka moninaisissa tehtävissä ovat pitäneet kotirintaman pyörät pyörimässä ja työpanoksellaan vapauttaneet miehiä aseellisiin tehtäviin. Mitalin nauhoissa punainen ja valkoinen ovat sodan ja rauhan värit ja kuvituksessa sodan lieskat väistyvät auringonpaisteen tieltä ja siniristilippu jää liehumaan, kun kotirintama kestää koettelemukset. Suomi ei olisi säilyttänyt vapauttaan ilman naisten tärkeää osuutta.

Moninaisten kotitöiden lisäksi Vieno Tuomola teki oman osansa kotirintaman muista tärkeistä tehtävistä jatkosodan raskaina vuosina. Bensiinipulan vallitessa hän valmisti polttoainetta autojen puukaasuttimiin eli häkäpönttöihin Pirttimäen hiilimiilussa. Tehtävä oli tärkeä sotavuosien kuljetus- ja huoltovarmuuden kannalta. Tuomolan sotavuosien kokemuksiin kuuluu myös mm. kuukausien evakkoaika Pohjanmaalla, Kannuksessa, kun Nurmes evakuoitiin talvisodan ajaksi. Mikko Rautiainen ja Jussi Säämänen luovuttivat mitalin Tuomolalle 2.syyskuuta.

kuvassa pariskunta Suomen lipuilla ja vaakunaleijonalla koristelluissa kehyksissä.

Vieno (s.1924) ja Matti Tuomola (1914-1998) isänmaan kehyksissä.

Mikko Rautiainen, Sotien 1939–1945 Nurmeksen perinnetoimikunnan pj.

 

Sotavuosiin liittyviä muistomerkkejä Nurmeksessa (Nurmeksen museo)

/in , , /by

MUISTOMERKIT NURMEKSESSA

(Luettelon laatineet: Anna Kristina Rossander ja Meri-Anna Rossander / Nurmeksen museo)

 

Sotahistoriallisia kohteita InfoGIS paikkatietopalvelussa (valikosta nähtävyydet ja käyntikohteet)

Lisää Nurmeksen sotahistoriallisia kohteita löydät täältä

 

OLLI TIAISEN HAUTA ja MUISTOLAATTA

Kirkkoharjulla

Savo – Karjalaisen osakunnan 1870-luvulla pystyttämä hautamuistomerkki ja muistolaatta. Hautakivessä P.J. HANNIKAISEN runoilemat säkeet:

Ken henkens isänmaalle tarjoaa

Ja isiensä puoltaa kunniaa,

Sen nimen povessansa kunnon kansa

Kalliina säilyttävi muistinansa.

Sissipäällikkö Olli Tiainen (2.6.1770-27.2.1833) kohosi keväällä 1808 Pielisjärven talon-poikien johtajaksi heidän ryhtyessään puolustamaan kotiseutuaan venäläistä hyökkääjää vastaan. Neuvokkaana ja taitavana soturina hän saavutti sekä alaistensa että Savoa puolustavan eversti Sandelsin luottamuksen.

 

ITÄISEN ETAPPITIEN MUISTOMERKKI

Jääkärinpuistossa Porokylässä

-paljastettu 6.8.1961

 

ITÄISEN ETAPPITIEN MUISTOLAATAT

– Erkki Saarelaisen perikunnan talon seinässä (Koivusilta, Metsäpirtti)

– Pyysärkän talon seinässä Ylikylässä

– Ylikylän Hoikalla Reittolan talon seinässä

– Laatat kiinnitettiin samoihin aikoihin kun etappitien muistomerkki pystytettiin

 

VAPAUSSODAN MUISTOMERKKI

– Sankaripatsas Nurmeksen sankarihautausmaalla

– paljastettu 27.8.1921. Patsaassa on 17 vuoden 1918 sodassa kaatuneen nimet.

– kuvanveistäjä Ilmari Wirkkala

 

TALVI- JA JATKOSOTIEN MUISTOKIVET SEKÄ SANKARIRISTIT

Nurmeksen sankarihautausmaalla

-ristit hankittu 1946

-muistokivet on pystytetty 1977, suunnittelija Aaro Haapasalo

 

TALVISODAN MUISTOMERKKI ( K )

– Kaupungintalon pihalla, Karjalankatu 1

– suunnittelija Aaro Haapasalo

– paljastustilaisuus 30.11.1979

– pystytetty talvisotaan lähdön muistoksi

 

JATKOSODAN MUISTOMERKKI

– Kauppalantalon pihalla, Karjalankatu 1

  • Linnoituspatteristo 5:n tykki (155K/1877). Tykki on valmistettu Nantesissa Ranskassa v. 1918, ja  sen numero on 167. Tykki on Sotamuseon omistuksessa ja deaktivoitu Nurmek-sen Ammattiopiston metalliosastolla maavoimien materiaalilaitoksen deaktivointimääräyk-siä noudattaen.

– Paljastustilaisuus pidettiin 17.6.2011

– pystytetty jatkosotaan lähdön muistoksi

– nimetty Pertiksi kaupunginjohtaja Pertti Vainionpään kunniaksi

 

TALVISODAN POMMITUSUHRIEN MUISTOKIVI

  • Sairashuoneen palotorilla oleva luonnonkivijärkäle. Kivessä on kuparilaatta, johon on kaiverrettu kuolonuhrien nimet.

– pystyttäjä Nurmeksen kauppala 1960

– pystytetty 23.1.1940 palotorilla olleessa sairaalan pommisuojassa surmansa saaneiden muistoksi

– surmansa sai 21 henkilöä ja n.30 loukkaantui

 

NURMEKSEN VARUSKUNNAN MUISTOMERKKI

Vanhankylän tienhaaran tuntumassa, Lokinkankaan maastossa, kantatie 75 varressa. Suunnittelija Pertti Tikkanen (1930-2023). Muistomerkin paljastus oli kesällä 1999. Lue Pertti Tikkasen sotavuosista täältä

 

NURMEKSEN KENTTÄTYKKIMIESTEN MUISTOMERKKI

II/Ktr 18 mm, kenttätykistörykmentti 18:n II patteristo. Tältä paikalta lähtivät nurmekselaiset kenttätykkimiehet jatkosotaan juhannuksen tienoilla 1941.

Vanhakylän tienhaaran tuntumassa, Lokinkankankaan maastossa, kantatie 75 varressa. Paljastettu 12.6.2003.

RKRHK, RASKAS KRANAATINHEITINKOMPPANIA.

Muistomerkiksi on pystytetty v.2009 raskas kranaatinheitin.

Kainuun tykistörykmentin kranaatinheitinkomppanian perinneyksikkö on Jokikylässä 18.-20.6.1941 valtimolaisista miehistä perustettu KRHK/JR 31 päällikkönään kapteeni Veikko Haapalainen. Myöhemmin komppania sai nimen 24.KRHK/14.Divisioona. Muistomerkin paljasti killan varapuheenjohtaja Kari Sutinen.

 

VP30 VIESTIPATALJOONA 30 MUISTOMERKKI

Viestipataljoona oli viestijoukkojen joukkoyksikkö, joka toteutti ja ylläpiti divisioonan vies-tiyhteydet ja toteutti ja ylläpiti armeijakunnan tai sotilaslääni viestiyhteydet.

 

SUOMI-POJAT JR200 –MUISTOLAATTA KIVESSÄ.

Syksyllä 1943 virolaisesta vapaaehtoisjoukosta muodostettiin Jalkaväkirykmentti. Se osallistui Kannaksen torjuntataisteluihin etulinjassa.

 

ASEVELIHAUDAT

Nurmeksen uudella hautausmaalla ja Höljäkän hautausmaalla.

 

PANSSARIESTEITÄ

Nurmeksen uudella hautausmaalla. Kivistä tehty panssariestelinja oli suunniteltu Haapalahden ja Vinkerlahden väliselle kannakselle Porokylässä. Estekivet on louhittu Luukkolanvaaralta Porokylästä ja Ylikylän Ristonkalliolta.

 

NURMEKSEN SUOJELUSKUNNAN JA LOTTA SVÄRD- YHDISTYKSEN MUISTO-LAATTA Riveria Nurmeksen rakennuksen seinässä. Mottina tunnettu suojeluskuntatalo sijaitsi tuolla paikalla vuosina 1934-1944. Se purettiin 1973 ammattikoulurakennuksen tiel-tä.

 

 

SALPALINJAN TUKIKOHDAN MUISTOMERKKI Kuhmontien ja Jaakkolantien risteyk-sessä. Entisöidyt avoin konekivääripesäke ja osa taisteluhautaa kuuluivat välirauhan ai-kaan 1940-41 Nurmeksen halki suunniteltuun ja osittain rakennettuun Salpalinjaan. Salpalinjaa rakennettiin Nurmeksessa Haapalahden ja Vinkerlahden väliselle kannakselle sekä Akkosalmen länsirannalle, Ylikylässä Lautiaisen ja Ylikylänjärven väliselle jokilinjalle, Mujejärven Riihivaaralle Kujankikärven ja Nykyrinjärven väliin sekä Mäntyjärven itäpään tasalle. Kynsiniemen Louhilammella sijainnut linnoitustykistön patteri kuului myös Salpalinjan puolustusasemaan.

 

KARJALAAN JÄÄNEIDEN MUISTOMERKKI

sijaitsee Ev. lut. Kirkon edustalla.

Luovutetun Karjalan kalmistoissa lepäävien vainajien muistoksi. Pystyttäjä Nurmeksen Karjalaisseura ry 1958.

 

SUOMI-POJAT MUISTOLAATTA

Nurmeksen ev.lut kirkossa

Teksti: Tässä kirkossa vannoi 300 Viron vapaaehtoista sotilasvalan Suomen valtiolle 6.12.1943. Suomen itsenäisyyden ja Viron kunnian puolesta. Laatan ovat lahjoittaneet Nunnanlahden Uuni Oy ja Nurmes-Valtimon sotainvalidit.

 

ER.P10:N MUISTOMERKKI

Erillinen Patajoona 10 viivytti talvisodan alkupäivinä venäläisen 139.Divisioonan hyök-käystä ja taisteli Tolvajärvellä osana ryhmä Talvelaa. Paljastustilaisuus 28.7.2012. Bom-ban alue.

 

SUOJÄRVEN SOTAVANGIT –MUISTOTAULU

Talvisodan sytyttyä jäi Hyrsylästä ja muista Suojärven pitäjän eri kylistä siviiliväestö hyök-käävien neuvostojoukkojen vangiksi. Siviilit vietiin keskitysleirille Interposolkan kylään Pet-roskoin eteläpuolelle ja Kaimaojan leirille Kontupohjan länsipuolelle. Vankien palautuksen jälkeen 25.5.1940 todettiin 102 vankina olleen siviilin kuolleen (nimet taulussa). Taulu si-jaitsee Bomban alueella.

 

SANKARIHAUDAT HÖLJÄKKÄ

7 sankariristiä Höljäkän hautausmaalla. Suunnitellut Ilmari Wirkkala, kivityöt tehty 1946.

 

PRO PATRIA –TAULUT (Nurmes)

Kuokkastenkosken taulu Ikolan museon varastossa 01.05.08.D

Ylikylän taulu Siirretty Ylikylän Tiaisenpirtille 3.12.2019

Höljäkän taulu Höljäkän nuorisoseuran talossa

Vapaussoturit, yht.koulu Kirkkokadun koululla

Yhteiskoulu Kirkkokadun koululla

kauppalan kansakoulu keskustan koululla paino 160 kg

Jokikylän taulu Luovutettu Jokikylän Marttayhdistys ry:lle 24.3.2009

Lipinlahti on hankkinut pro patria -taulun 5.9.2021

Salmenkylä hankki pro patria-taulun 19.5.2024