Nurmeksen Salmenkylässä julkistettiin Pro patria -taulu

/in , , , /by
Nurmeksen Salmenkylässä julkistettiin Pro patria -taulu
Kuvassa hirsirakennus ja paljon autoja pihalla

Salmenkylän Nuorisoseurantalo 19.5.2024. (kuva: Mikko Rautiainen)

Nurmeksen Salmenkylässä järjestettiin kaatuneiden muistopäivänä 19.toukokuuta 2024 arvokas maanpuolustusjuhla. Salmenkylän nuorisoseura julkisti tyylikkään Pro patria -taulun, johon on kaiverrettuna sankarivainajina vuosien 1939-1944 taisteluissa kaatuneiden kyläläisten nimet. Heitä on yhteensä 14. Taulu sai arvoisena puitteet komean nuorisoseurantalon juhlasalista.
Kuvassa taulu, jossa sankarivainajien nimet sekä syntymä- ja kaatumispäivät.

Salmenkylän Pro patria -taulu (kuva Ossi Martikainen 2024)

Tilaisuuden avasi nuorisoseuran pj:n Paavo Haverisen tervehdys ja veteraanin iltahuuto Markku Antikaisen ja Taru Kuvajan esittämänä. Lääninrovasti Markus Kontiainen siunasi taulun ja hankkeen primus motor Kyösti Haverinen puhui taulun tekemisestä ja Salmenkylän sankarivainajista.
Kuvassa mieshenkilö pitämässä puhetta.

Paavo Haverinen (kuva Ossi Martikainen 2024)

Juhlapuheen piti Mikko Rautiainen Sotien 1939-1945 Nurmeksen perinnetoimikunnasta. Nurmeksen kaupungin tervehdyksen toi valtuuston pj. Matti Kämäräinen. Juhlassa kuultiin myös sukulaisen kertomia muistoja kylän sankarivainajasta sekä Lasse Nirhamon tilannekatsaus Nurmeksen pro patria -tauluista. Kunniavartiosta vastasivat Nurmeksen reserviläiset ja res.upseerit. Juhla päättyi yhdessä laulettuun Karjalaisten lauluun ja kahvitarjoiluun. Kiitos Salmenkyläläisille arvokkaasta perinnetyöstä ja sankarivainajien kunnioittamisesta!

Mikko Rautiainen, Sotien 1939-1945 Nurmeksen perinnetoimikunnan pj.
Kuvassa mieshenkilö puhumassa puhujanpöntössä juhlasalissa.

Kyösti Haverinen (kuva: Mikko Rautiainen 2024)

Kuvassa juhlasali, kunniavartio, puhuja ja yleisöä istumassa.

Pro Patria -taulun julkistus 19. toukokuuta 2024 veti runsaasti väkeä juhlasaliin (kuva: Mikko Rautiainen)

Kuvassa sotilaspukuinen mieshenkilö, taustalla punamultainen hirsirakennus

Mikko Rautiainen Salmenkylän nuorisoseuran talon edustalla (kuva: Ossi Martikainen 2024)

Kansallisen veteraanipäivän muistamiset Nurmeksessa 2024

/in , , /by

Nurmeksessa muistetaan ja kunnioitetaan sotasukupolvea 26.4.

Kuvassa seppeleenlaskijat ja sotilaspukuinen kunniavartio sankarihautausmaalla.

Kirkkokadun koulun 9.luokan oppilaat Suvi Skipnes ja Siiri Kiiski laskivat Nurmeksen kaupungin seppeleen veteraanipäivän kunniaksi 26.4.2024

Sotien 1939-1945 Nurmeksen perinnetoimikunta linjasi noin kolme vuotta sitten, että veteraanipäivinä kaupungin seppeleet Sankarihautausmaille laskevat koulujen oppilaat. Tällä osaltaan vahvistetaan veteraanien perinnön siirtymistä tuleville sukupolville. Tästä syystä seppeleiden laskeminen tapahtuu jo perjantaina 26.4. Valtimon koulun oppilaat laskevat seppeleen Valtimon sankarihautausmaalle klo: 11.00 ja Kirkkokadun koulun oppilaat Nurmeksen sankarihautausmaalle klo: 12.00. Höljäkässä seppele lasketaan klo: 13.00. Reserviläisjärjestöt ja Ev.lut.seurakunta kunnioittavat tilaisuutta Nurmeksen Sankarihautausmaalla kunniavartiolla ja kellojen soitolla tapulista.

Vakiintuneen käytännön mukaan Sotien perinnetoimikunnassa mukana olevat Nurmeksen kaupunki ja Lions Club Nurmes/Pielinen muistavat sotasukupolvea; veteraaneja, heidän leskiä sekä sotilaspoikia ja pikkulottia koteihin ja hoivakoteihin toimitettavalla muistamisella.

Sotien 1939-1945 Nurmeksen perinnetoimikunta

Ryhmä Pieninkä esittää dokumenttielokuvan Suomen marsalkka Mannerheimin metsästysmaja; Nurmes-talo 25.4. klo: 18.00

/in , , , /by

Ryhmä Pieninkä esittää dokumenttielokuvan Suomen marsalkka Mannerheimin metsästysmaja; Paikka: Nurmes-talo 25.4. klo: 18.00, vapaa pääsy (vapaaehtoinen avustus)

kuvassa elokuvajuliste

Elokuvajuliste dokumenttielokuvasta Suomen marsalkka Mannerheimin metsästysmaja

 

kuvassa tiedote

Mediatiedote dokumenttielokuvasta Suomen marsalkka Mannerheimin metsästysmaja

Nurmeksen sotaveteraanit lakkautui – Perinnetoimikunta jatkaa sotasukupolven tukemista

/in , , /by

Nurmeksen sotaveteraanit lakkautui 24.2.2022 – Perinnetoimikunta jatkaa sotasukupolven tukemista

Kuvassa ihmisiä istumassa seurakuntakeskuksen salissa.

Nurmeksen sotaveteraaniyhdistyksen viimeinen Joulujuhla seurakuntakeskuksella 10.joulukuuta 2021. (kuva: Mikko Rautiainen)

Viime kuukaudet ovat olleet Nurmeksen sotaveteraaniyhdistyksessä jäähyväisten aikaa, yhdistyksen päätettyä lopettaa toimintansa. 10.joulukuuta, viime vuonna yhdistys kokoontui viimeiseen puurojuhlaansa Nurmeksen seurakuntakeskukselle. Tilaisuudessa oli paikalla yksi sotiemme veteraani sekä useita muita sotavuodet kokeneita, heistä vanhimmalla ikää jo yli 100-vuotta. Joulupuuron lisäksi nautittiin musiikista, jota tarjosivat Nurmeksen mieskuoro sekä karjalankielellä esiintynyt valtimolainen Lauluset -yhtye. Paikalla ollut Rintamaveteraaniliiton pj. Heikki Karhu palkitsi Tuomo Höltän rintamaveteraaniliiton kunniaristillä. Nurmeksen sotaveteraanit puolestaan palkitsi kauppias Pasi Korhosen pöytäviirillä veteraanityön tukemisesta. Vaikka yhdistys lakkautuukin, järjestetään sotasukupolvelle suunnattu joulujuhla myös tulevana jouluna.

Kuvassa kaksi mieshenkilöä ja etualalla sotaveteraaniliiton pöytästandaareja.

Yhdistyksen päätöstilaisuudessa puhuivat Nurmeksen sotaveteraanien viimeinen pj. Jussi Säämänen (vas.) sekä Sotien 1939-1945 Pohjois-Karjalan perinneyhdistyksen toiminnanjohtaja Jouni Mattila.

Viimeiseen päättävään kokoukseensa yhdistys kokoontui Nurmeksen seurakuntakeskukselle historiaan jäävänä dramaattisena torstaina 24.helmikuuta 2022, samana päivänä, jolloin Venäjä aloitti sodan Ukrainaa vastaan. Puheenjohtajana reilut viisi vuotta toiminut Jussi Säämänen avasi kokouksen, joka päätti vuonna 1967 alkaneen toiminnan. Alussa pidettiin hiljainen hetki äskettäin poismenneen sotaveteraani Siiri Huttusen (1929–2022) muistoksi. Lakkaava yhdistys muisti ansioituneita jäseniään ja yhteistyökumppaneita. Kunnianosoituksia oli jakamassa Pohjois-Karjalan sotaveteraanipiirin toiminnanjohtaja Jouni Mattila. Korkeimmat huomionosoitukset saivat hoiva- ja tukityöstä vastannut Leena Moilanen, joka palkittiin sotaveteraanien ansioristillä sekä Nurmeksen kaupungin ensimmäinen kaupunginjohtaja Pertti Vainionpää, jolle myönnettiin sotaveteraaniliiton ansiomitali. Tilaisuus päättyi Lääninrovasti Markus Kontiaisen pitämään hartaukseen.

Kuvassa ansiomitalin luovutus.

Jouni Mattila ja Jussi Säämänen luovuttivat ansiomitalin kaupunkineuvos Pertti Vainionpäälle. (kuva: Mikko Rautiainen)

Kuvassa palkittuja henkilöitä sotaveteraanien pöytästandaareiden kanssa.

Nurmeksen sotaveteraanit ry. palkitsi veteraanityötä tehneitä viimeisessä kokouksessaan 24.2.2024. Kuvassa osa palkituista (vas. Terho Okkonen, ?, Markus Kontiainen, Jussi Säämänen ja Jouni Mattila)

Vaikka veteraaniyhdistys nyt lakkautuikin, ei sen toiminta kuitenkaan käytännössä pääty. Tehtävät siirtyvät Sotien 1939–1945 Nurmeksen perinnetoimikunnalle, joka on toiminut yhdistyksen rinnalla jo runsaat kolme vuotta. Entiset tutut toimijat jatkavat sotasukupolven tukemista toimikunnan ja siihen kuuluvien yhdistysten riveissä. Heidän rinnalleen on saatu myös uusia tekijöitä, kuten Paula Timonen, jonka perinnetoimikunta nimitti sotasukupolven hoiva- ja tukityöstä vastaavaksi henkilöksi. Ylä-Karjalan alueen toinen veteraaniyhdistys, Valtimon rintamaveteraanit jatkaa edelleen toimintaansa.

Mikko Rautiainen, Sotien 1939–1945 Nurmeksen perinnetoimikunnan pj. (kirjoitettu 2022)

Veteraanikeräys Nurmeksessa 25.3.

/in , , /by

Veteraanikeräys Nurmeksessa 25.maaliskuuta

kuvassa keräyslipas ja pro patria -taulu

Veteraanikeräys Nurmeksessa 25.3.2024 (kuvituskuva: Mikko Rautiainen 2024)

Kainuun prikaatin varusmiehet saapuvat Nurmekseen tekemään veteraanikeräystä ma 25.3. klo: 16.00–20.00. Keräyksen tuotto kohdennetaan naispuolisille veteraaneille ja veteraanien leskille. Heitä on Nurmes-Valtimo-alueella runsaat 20. Kyseessä on todennäköisesti viimeinen tässä muodossa toteutettava keräys. Nurmeksesta kerätyt varat jäävät yksinomaan Ylä-karjalan alueelle. Aiempien keräysten tuotoilla on mm. toteutettu Joulu- ja merkkipäivämuistamisia sotasukupolven edustajille sekä haettu heille kunniamerkkejä sotavuosien ansioista. Varoja tarvitaan myös esim. veteraanien leskille annettaviin jalkahoitoihin. Vuosi sitten nurmeslaiset osallistuivat keräykseen runsaskätisesti, mistä suuri kiitos!

Keräyksen järjestää valtakunnallisesti Veteraanivastuu ry. Nurmeksessa keräyksen organisoimisesta ja autokyydeistä varusmieskerääjille vastaavat Sotien 1939–1945 Nurmeksen perinnetoimikuntaan kuuluvat reserviläisjärjestöt, Nurmeksen res. upseerien puheenjohtajan Matti Asikaisen johdolla.

Mikko Rautiainen, Sotien 1939-1945 Nurmeksen perinnetoimikunnan pj.

Ilmavalvontalotta Sirkka Partanen 95-vuotta

/in , , , /by
Onnittelemme helmikuussa 95-vuotta täyttänyttä ilmavalvontalotta Sirkka Partasta! Partanen on yksi Ylä-Karjalan viimeisistä veteraaneista. Korkean iän saavuttanut Partanen oli vain 14-15 -vuotias suorittaessaan tehtäväänsä Nurmeksen Höljäkän Saarivaaran ilmavalvonta-asemalla.
Nurmeksen perinnetoimikunnan edustajat kävivät onnittelemassa Sirkkaa kukkien, kahvin ja konvehtien kera hänen merkkipäivänä.

Sirkka Partanen 2022 (kuva Mikko Rautiainen)

Ilmavalvontalotta Sirkka Partanen 95-vuotta

Sirkka Partanen (os. Pelkonen) syntyi Nurmeksen kauppalassa 14. helmikuuta 1929. Partanen liittyi pikkulottana Nurmeksen Lotta Svärdiin jo ennen talvisotaa. Kerhoiltoja pikkulotilla oli ”Motissa” eli Nurmeksen Suojeluskuntatalolla kerran viikossa.

Evakkoon Nurmeksesta Lappajärvelle talvisodan alta

Nurmeksessa talvisodan alkaminen marraskuussa 1939 merkitsi evakkoon lähtöä. Siviiliväestö haluttiin turvaan rajaseuduilta ja alueilta, jotka voisivat joutua sotatoimien kohteeksi. Sirkka Partanen muistelee, että evakuointimääräys tuli muutamia päiviä ennen lähtöä. Mukaan otettiin vaatteilla täytetty suuri puulaatikko, joka vietiin hevosella rautatieasemalla. 10-vuotias Sirkka lähti evakkoreissulle junalla yhdessä kaksoissisarensa ja mummonsa kanssa. Molemmat vanhempansa hän oli menettänyt jo ennen sotia. Sirkka muistelee, että evakkoon lähtö ei ollut pelottavaa, mutta jännittävää kylläkin. Evakkopaikaksi oli määrätty Lappajärvi Pohjanmaalla. Nurmes oli talvisodan aikana ankarien pommitusten kohteena ja Sirkan käymä Kauppalan kansakoulu tuhoutui pommituksissa.

Jatkosodan alkaminen

Jatkosodan alkamisesta Sirkalle jäi mieleen, kuinka hän oli menossa siskonsa kanssa uimaan Pielisen rantaan, lähelle nykyistä Bomban taloa, kun Neuvostoliiton pommikone oli ilmestynyt taivaalle. Hetken päästä pommit vihelsivätkin heidän läheltänsä ja tyttöjen oli suojauduttava viereiseen ojaan. Uimareissu peruuntui, kun selvisi, että pommit olivat tippuneet juuri uimapaikan läheisyyteen ja paikalla vallitsi kaaos.

Koulunkäyntiä ja ilmavalvontaa

Jatkosodan aikana Sirkka Partanen kävi keskikoulua. Hän muistaa koulunkäynnin keskeytyneen useita kertoja ilmahälytysten vuoksi. Koulujen kesälomina vuosina 1943 ja 1944 Partanen toimi ilmavalvontalottana Nurmeksessa, Höljäkän Saarivaaran ilmavalvonta-asemalla. Vuoroja ilmavalvontatornissa oli päivittäin 2–4 tuntia kerrallaan ja tehtävää suoritettiin yhtäjaksoisesti koko kesä. Sirkka muistelee noiden kesien olleen ilmavalvonnan suhteen melko rauhallisia, mutta vaaratonta tehtävänhoito ei suinkaan ollut. Aseistettuja sotilaita ilmavalvonta-asemalla ei vakituisesti ollut. Vartiopäällikkö oli kyllä, mutta hän teki vartioinnin ohessa myös maanviljelystöitä. Merkittävän uhkan aiheuttivat neuvostodesantit, joita tiedettiin liikkuvan Pielisjärven alueella. Sodasta muistuttivat taivaalle ilmestyvät koneet ja rintamalta kuuluva tykkien jyly. Varsinaisiin tehtäviin Sirkalla ja muilla lotilla kuului havaittujen lentokoneiden korkeuden ja lentosuunnan mittaaminen siihen tarkoitetulla suuntalevyllä. Havainnoista ilmoitettiin puhelimitse Nurmekseen.

Sirkka Partanen sai rintamapalvelustunnuksen hoidettuaan ilmavalvontalotan vastuullisia tehtäviä yhteensä seitsemän kuukauden ajan. Tehtäviä hoitaessaan hän oli ainoastaan 14–15-vuoden ikäinen. Sotien jälkeen Sirkka teki 42 vuoden työuran Postin palveluksessa. Miehensä kanssa he saivat kaksi lasta sekä lastenlapsia ja lastenlasten lapsia. Vuonna 2022 Partaselle myönnettiin Vapaussodan perinneliiton Sininen risti miekan kera ja vuonna 2023 hänet nimitettiin Sotien 1939–1945 Pohjois-Karjalan perinneyhdistyksen kunniajäseneksi. Partasen sotatarina on luettavissa kokonaisuudessaan täältä: https://www.lottasvard.fi/partanen-sirkka/

Mikko Rautiainen, Sotien 1939–1945 Nurmeksen perinnetoimikunnan pj.

Mustavalkoisessa kuvassa suomalainen sotilas.

Ahti Okkonen (1924–2024), Lapinsodan veteraani ja Nurmeksen viimeinen rintamasotilas

/in , , , , /by

 

Lapinsodan veteraani Ahti Okkonen (1924-2024) siunattiin haudan lepoon 24.helmikuuta. Samalla päivämäärällä kaksi vuotta aiemmin Nurmeksen sotaveteraanit ry. lopetti toimintansa. Nurmeksen perinnetoimikunnan edustajat laskivat seppeleen Okkosen arkulle ja saattoivat häntä hänen viimeisellä matkallaan. Omaiset olivat järjestäneet arvokkaan siunaus -ja muistotilaisuuden!
Lue Ahti Okkosesta lisää alla olevasta muistokirjoituksesta:

Nurmeksen Lipinlahdessa 22.lokakuuta 1924 syntynyt Ahti Okkonen menehtyi 6.helmikuuta. Hän oli ikäluokkaa, jonka nuoruuden sota katkaisi. Kotikylänsä suojeluskunnan poikaosastoon hän oli liittynyt jo kansakouluiässä. Kun Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen vuonna 1939 ja talvisota alkoi, tarvittiin 15-vuotias suojeluskuntapoika Okkonen toimittamaan polkupyörällä palvelukseenastumismääräyksiä paikallisille miehille. Tehtävästään Okkonen totesi: Se oli monelle vaikea paikka, niin kuin meikäläisellekin. Talvisodan ajasta Okkoselle jäivät mieleen myös yölliset vartiointitehtävät. Varusmiespalveluksensa hän suoritti Riihimäellä vuosina 1943–1944, kouluttaen myös nuorempia varusmiehiä. Kun sota saksalaisia vastaan alkoi pohjoisessa syksyllä 1944, komennettiin myös Okkonen rintamalle taisteluun entisiä aseveljiä vastaan. Vaihtoehtoja ei ollut. Neuvostoliitto uhkasi miehittää Suomen, jos sotaa saksalaisia vastaan ei aloitettaisi. Okkonen osallistui Lapin sodan avainoperaationa tunnettuun maihinnousuun Oulusta Tornioon, saksalaisten sivustaan. Myöhemmin hän muisteli: se oli reissu vasta. Saksalaiset koittivat pommittaa vielä sitä laivaa, mutta eivät saaneet sattumaan. Torniosta korpraali Okkosen sotatie jatkui saksalaisia takaa ajaen Lätäsenojoelle käsivarren Lappiin, Sturmbock-asemaan saakka, josta hänet kotiutettiin maaliskuussa 1945. Tekemästään työstä Suomen vapauden hyväksi Ahti palkittiin monilla kunniamerkeillä, viimeisimmäksi Vapaussodan perinneliitto myönsi hänelle Sinisen ristin miekan kera vuonna 2022. Hän oli Nurmeksen sotaveteraanien perustajajäsen ja vuonna 2023 hänet nimitettiin Sotien 1939–1945 Pohjois-Karjalan perinneyhdistyksen kunniajäseneksi.

Sotien jälkeen edessä olivat työntäyteiset vuosikymmenet. Samat ihmiset, jotka olivat puolustaneet Suomea, korjasivat sodan tuhot, suorittivat sotakorvaukset, raivasivat ja viljelivät, perustivat perheet, rakensivat hyvinvointi-Suomen. Ahti oli yksi heistä, hän teki vuosikymmenten mittaisen työuran toimien mm. metsätyönjohtajana. Ahti avioitui vuonna 1949 Toinin (1927–2023, os. Mustonen) kanssa. Myös Toini teki sotavuosina osansa Suomen hyväksi toimien mm. pikkulottana. Lapsia Okkoset saivat kaksi, lastenlapsia neljä ja lastenlasten lapsia 12. Yhteisiä aviovuosia heille kertyi peräti 74 vuotta. Ahti Okkosen poismenon myötä on yksi aikakausi tullut päätökseen. Hän oli Ylä-Karjalan viimeinen miespuolinen sotaveteraani. Okkosen haastattelu vuodelta 2019 on katsottavissa täältä

Mikko Rautiainen, Sotien 1939–1945 Nurmeksen perinnetoimikunnan pj.

 

Mustavalkoisessa kuvassa suomalainen sotilas.

Korpraali Ahti Okkonen (1924-2024) oli Nurmeksen viimeinen rintamasotilas (kuva: Terho Okkosen kokoelma)

Virolainen retkikunta Suomen poikien jäljillä

/in , , /by
Kuvassa ihmisiä seisomassa. Taustalla vuolukivinen muistolaatta.

Suomenpoikien muistolaatan äärellä vas. Ants Kraut, Tönu Veldre, Peep Pillak, Helle Solnask Leho Löhmus ja Peeter Paenurm (kuva Mikko Rautiainen 2023)

Ryhmä virolaisia vieraili syyskuussa Suomessa Kaitseliitin sotilaspapin Peeter Painurmin ja historiantutkija Peep Pillakin johdolla. Suomeen he tulivat ns. Suomenpoikien jäljille. Nurmeksessa vieraat tutustuivat kirkkoon, jossa 300 vapaaehtoista virolaista vannoi sotilasvalan Suomen valtiolle itsenäisyyspäivänä 1943. Myöhemmin virolaiset taistelivat Suomen vapauden puolesta jatkosodassa JR200:n riveissä, ottaen osaa mm. kesän 1944 ratkaisutaisteluihin. Tilaisuutta isännöi kirkkoherra Markus Kontiainen ja paikalla oli myös perinnetoimikuntaa sekä Kirkkokadun koulun 8C-luokka ja median edustus. Nurmeksen Sankarihautausmaalta vieraat jatkoivat Kuhmoon.

 

Mikko Rautiainen

Veteraanipäivän konsertti kokosi Nurmeksen kirkkoon 860 henkeä

/in , , /by
Kuvassa ihmisiä kirkossa.

860 henkeä kokoontui 27.4. Nurmeksen kirkkoon kunnioittamaan veteraanien työtä (kuva Mikko Rautiainen)

 

Sotien perinnetoimikunnassa mukana olevat Nurmeksen kaupunki ja ev.lut.seurakunta järjestivät Nurmeksen kirkossa kansallisen veteraanipäivän Sibelius-konsertin. Esiintyjinä kansainväliset huiput sellisti Jussi Makkonen ja pianisti Nazig Azezian. Suomen viidenneksi suurin kirkko antoi juhlalle jyhkeät puitteet. Tilaisuuden tarkoituksena oli järjestää arvokas juhla kunniakansalaisille ja siirtää samalla veteraanipäivän ja veteraanien perintöä lapsille ja nuorille. Sotasukupolven edustajat oli kutsuttu tilaisuuteen kunniavieraiksi. Heistä paikalla oli veteraani, kotirintamanaisia, pikkulottia ja sotilaspoikia. Vanhimmilla kunniavierailla ikää jo yli 100-vuotta. Kuljetuksia juhlaan järjestivät perinnetoimikunnan vapaaehtoiset. Yleisön joukossa puolestaan olivat Nurmeksen ja Valtimon kaikkien peruskoulujen oppilaat, edustajia muista oppilaitoksista sekä suuri joukko muita. Konsertin avasi Nurmeksen kaupunginjohtajan Pasi Parkkisen tervetuliaispuhe. Kappaleiden välissä Jussi Makkonen kertoi Sibeliuksen teosten taustoista ja niiden kytkeytymisestä Suomen historian vaiheisiin ja Pielisen Karjalaan. Juhla päättyi seppelpartion lähettämiseen Sankarihautausmaalle. Seppelpartion muodostivat Kirkkokadun koulun oppilaat Reetta Kettunen ja Juulia Säppi sekä opettaja Camilla Kempas. Valtimolla seppeleen Sankarihaudalle laskivat Valtimon koulun oppilaat ja Höljäkässä kyläyhdistys. Veteraanipäivänä kaupunki yhdessä Lionsin kanssa muisti veteraaneja, puolisoita ja leskiä myös kotiin vietävällä muistamisella.

Kuvassa ihmisiä seppeleen kanssa. Taustalla kirkko.

Seppelpartiossa 27.4. (vas.) Reetta Kettunen, Camilla Kempas ja Juulia Säppi. Taustalla Nurmeksen kirkko (kuva Sakari Koistinen 2023)

 

Mikko Rautiainen, Sotien 1939–1945 Nurmeksen perinnetoimikunnan pj.

Nurmeksen kutsunnat 30.8.2023

/in , , /by
Kuvassa nainen puhumassa videolla.

Helvi Korkalainen 1924-2022 (kuva Mikko Rautiainen 2023)

Kutsunnat tarjoavat tärkeän mahdollisuuden veteraanien perinnön siirtämiseen nuorille. Tuleva asevelvollisuus asettuu osaksi sukupolvien ketjua. Tänään veteraanien perintöä välitettiin Nurmeksen kutsunnoissa. Tilaisuuden avasi Pohjois-Karjalan aluetoimiston päällikkö Everstiluutnantti Jukka Honkanen. Kaupungin puheenvuoron käytti kaupunginjohtaja Pasi Parkkinen ja seurakuntia edustivat lääninrovasti Markus Kontiainen ja Isä Tapio Juntunen. Veteraanien ja perinneyhdistyksen nimissä puhuivat Rintamaveteraanipiirin pj. Paavo Harakka ja Nurmeksen perinnetoimikunnan pj. Mikko Rautiainen. Paikallisen veteraanin terveiset sotavuosilta kertoi videon kautta postuumisti Helvi Korkalainen (1924-2022). Hänen sotakokemuksensa on katsottavissa täältä:
Jos tarve vaatii, niin nykypäivän nuoret pystyvät samaan, kuin aiemmatkin sukupolvet! Tulevaisuus on hyvissä käsissä!
Kuvassa mies puhumassa.

Majuri, res. Paavo Harakka (kuva Mikko Rautiainen 2023)

 

Mikko Rautiainen, Sotien 1939-1945 Nurmeksen perinnetoimikunnan pj.