Valtimon sankarivainajat -kirja julkaistiin Kaatuneiden muistopäivänä

Kuvassa mieshenkilö signeeraamassa kirjaansa.

Leevi Kuokkanen signeeraamassa kirjojaan (kuva: Pertti Meriläinen 2025).

Valtimolla vietettiin kaatuneiden muistopäivänä 18.toukokuuta arvokas, kotiseutuhenkinen maanpuolustusjuhla, kun tyylikäs kovakantinen Valtimon Sankarivainajat -kirja julkaistiin Kuntalaisten talon juhlasalissa. Kirjan toimitti valtimolaistaustainen Leevi Kuokkanen, FM ja julkaisi Valtimo-seura ry. Teos on jatkoa Leevi Kuokkasen kirjoittamalle Valtimolaiset sodassa 1939–1945-kirjalle (2011). Kirjan julkistamista edelsi messu Valtimon kirkossa, seppeleenlasku Sankarihaudalle sekä Valtimo-seuran tarjoamat kahvit. Tilaisuus keräsi suuren osallistujajoukon.

Kuvassa harmonikka/piano -esitys.

Jonne Tuhkala ja Hanna Nevalainen esiintyvät (kuva: Mikko Rautiainen 2025).

Kuvassa mieshenkilö puhumassa.

Heikki Ovaskainen piti tervetuliaispuheen (kuva: Pertti Meriläinen).

Kuvassa mieskuoron esiintyjät tummissa puvuissa.

Nurmeksen mieskuoro esiintymässä (kuva: Mikko Rautiainen).

Juhla alkoi Hanna Nevalaisen piano- ja Jonne Tuhkalan harmonikka esityksillä. Kappaleina Finlandia ja Pienet kukkivat kummut. Tervetulosanat juhlassa esitti Valtimo-seuran pj. Heikki Ovaskainen. Puheessaan hän kiitti sekä sankarivainajia että heidän muistonsa esille tuonutta Leevi Kuokkasta. Omassa puheessaan Kuokkanen kertoi kirjansa syntyvaiheiden lisäksi mm. sotahistorian tutkimuksen nykytilanteesta ja tulevaisuuden näkymistä. Hän kehotti kuulijoita vaalimaan kotien kätköistä löytyviä sotahistoriallisia löytöjä ja muistutti, että Kansallisarkistossa on edelleen jopa järjestelemätöntä aineistoa viime sotiin liittyen. Kuokkasen puhetta seurasi Veteraanin iltahuuto ja Oi kallis Suomenmaa Nurmeksen mieskuoron komeasti kajauttamana ja Mauri Mahlavuoren ja Markku Köntän johtamana. Mainittakoon, että mieskuoron riveissä esiintyi jatkosodan sotilaspoika, lähes 95-vuotias Tauno Koljonen (s.1931).

Kuvassa mieshenkilö puhumassa.

Pasi Parkkinen toi kaupungin tervehdyksen (kuva: Pertti Meriläinen).

Kuvassa mieshenkilö puhumassa.

Mikko Rautiainen esitti sotien perinnetoimikunnan terveiset (kuva: Pertti Meriläinen).

Nurmeksen kaupungin tervehdyksen toi valtimolaissyntyinen kaupunginjohtaja Pasi Parkkinen. Parkkinen muistutti tärkeällä tavalla puheessaan, että nyt julkaistun kirjan arvo tulee vain kasvamaan tulevaisuudessa. Sotien 1939–1945 Nurmeksen perinnetoimikunnan tervehdyksen tuonut Mikko Rautiainen puhui sotavuosista mm. valtimolaisen Mauri Kuvajan (1923–2019) näkökulmasta ja kertoi Ylä-Karjalassa tehtävästä veteraani- ja perinnetyöstä. Lämminhenkinen juhla päättyi perinteikkäästi Karjalaisten lauluun, jonka jälkeen kirjailija signeerasi teoksiaan.

Kiitos Leevi Kuokkaselle, Valtimo-seuralle ja kaikille kirjan tekemiseen osallistuneille arvokkaasta perinnetyöstä!

Mikko Rautiainen, pj. Sotien 1939–1945 Nurmeksen perinnetoimikunta

Kuvassa juhlan osallistujia.

Kirjanjulkistamisjuhla keräsi suuren osallistujajoukon Valtimon kuntalaistentalolle (kuva: Mikko Rautiainen 2025).

Otto Martikaisen (1898-1980) päiväkirjoja ja kirjeenvaihtoa vuosilta 1919-1920 ja 1941-1942

Otto Arvid Martikainen 26. lokakuuta 1898 – 4. huhtikuuta 1980 (81)
* Kotipaikka: Salmenkylän Särkelä
* maanviljelijänä ja seppä, kunnanvaltuutettu
* Vanhemmat: seppä Juho Martikainen ja Riitta (os. Leveinen), sisarukset: Jalmari, Eino ja Edla
– Asepalvelusajan päiväkirja 1919: Vihkosta puuttui pari ensimmäistä sivua, joten alkaa siitä kun Otto  on ollut Lappeenrannassa jo jonkun aikaa. Heinäkuussa tulee siirto Salmin pitäjän Manssilaan.
– Kirjeet 1919: Kotiin lähetettyjä kirjeitä asepalvelus ajalta. Näissä Otto tilittää vähän laveammin
   joistakin asioista, joten täydentää mukavasti tuota päiväkirjan aineistoa.
– Sotapäiväkirja 1941-1942: Enimmäkseen lyhyitä merkintöjä päivän tapahtumista.
Mustavalkoisessa kuvassa kaksi sotilasta asettuneina valokuvattavaksi.

Otto ja Kalle Kinnunen uintireissun ja putkasta vapautumisen jälkeen 3.6.1919 (kuvan haltija: Jouko Martikainen, digitointi: Sami Kuittinen)

Otto Martikaisen päiväkirja 1941-42

Mustavalkoisessa kuvassa sotilaita korsussa.

Korsussa 1941-1942. Otto Martikainen pöydän ääressä (kuvan haltija: Jouko Martikainen, digitointi: Sami Kuittinen)

 

Tiedot henkilöstä ja aineistosta sekä aineiston puhtaaksikirjoitus:
Otto Martikaisen veljen lapsenlapsi Sami Kuittinen, 2024
Kuvassa mies ja koira maalaismaisemassa.

Otto Martikainen Kotikonnuilla eläkepäivinään. (kuvan haltija: Jouko Martikainen, digitointi: Sami Kuittinen)

Retki Muistiin!

Tutustumisretki Rajavartiostoon!

Nuorisovaltuuston edustajat laskivat seppeleen Tohmajärvellä

Kuvassa seppeleenlasku.

Nuorisovaltuuston edustajat Tilda Leinonen ja Siiri Hämäläinen laskivat Tammenlehväseppeleen Sankarihaudalle Tohmajärven Kirkkoniemessä Kansallisen veteraanipäivän kunniaksi. (kuva: Jussi Raerinne)

SOTIEN 1939 – 1945 POHJOIS-KARJALAN PERINNEYHDISTYS RY:N RY:N TOIMINTAKERTOMUS 2024

SOTIEN 1939 – 1945 POHJOIS-KARJALAN PERINNEYHDISTYS RY:N RY:N TOIMINTAKERTOMUS 2024

 

YHDISTYKSEN TEHTÄVÄT JA HALLINTO

 

Yleistä

 

Yhdistys oli toimintavuoden alussa Suomen Sotaveteraaniliitto ry:n ja Karjalan Poikien Killan jäsen. Tammenlehvän Perinneliitto kutsui yhdistyksen jäsenekseen 7.5.2024. Jäsenyys Suomen Sotaveteraaniliitossa päättyi liiton purkauduttua 31.12.2024.

Vuosi 2024 oli yhdistyksen neljäs toimintavuosi. Perinnetoimikunnat oli perustettu kuntiin kuitenkin jo vuosina 2018-2019. Vuoden alussa yhdistykseen kuului kolme entisen Pohjois-Karjalan Sotaveteraanipiirin yhdistystä (Eno, Lieksa, Tuupovaara) sekä 13 sv-kerhoa, kaksitoista kunnallista perinnetoimikuntaa sekä lottaperinne– ja sotilaspoikakerhot. Heinävesi kuului veteraaniperinnetyössä Pohjois-Savon perinneyhdistykseen.

Pohjois-Karjalan Rintamaveteraanipiirin purettua vuoden alkupuolella toimintansa, sen tehtävät ja jäsenistön siirtyivät perinneyhdistykseen. Sen jäseninä olleet rintamaveteraanit kutsutiin yhdistyksen kunniajäseniksi 27.4.2024.

Yhdistys on Karjalan Poikien Killan toiseksi suurin jäsenjärjestö niin jäsenmäärässä kuin toiminnan volyymilla mitattuna. Edellä on vain Pohjois-Karjalan Reserviläispiiri ry. Liiton käynnissä olevan jäsenrekisteriuudistuksen takia yhdistyksen jäsenmäärää ei saatu tähän kertomukseen vuosikokoukseen mennessä. Vuoden 2023 lopussa jäseniä oli 798. Vuoden aikana viimeiseen iltahuutoon sai kutsun lähes 30 veteraania ja veteraanien leskeä, mutta myös useita kannattajajäseniämme. Viimeinen tunnuksen omaava sotiemme veteraani saatettiin haudan lepoon mm. Kiteellä ja Kontiolahdella. Viimeiseen iltahuutoon kutsuttiin viimeinen miespuolinen veteraani Nurmeksessa ja Rääkkylässä.

Toimintavuosi sisälsi lukuisia hienoja tapahtumia ja hetkiä. Toimintaa on kuvattu kertomuksen myöhemmissä osissa, mutta mainittakoon tässä niistä pari. Ilmavalvontalotta Sirkka Partanen Nurmeksesta oli kutsuttu (kaupungin perinnetoimikunnan esityksestä) Tasavallan presidentin Tammenlehvän sukupolvelle järjestettyyn omaan itsenäisyyspäivän juhlaan, jotka pidettiin 2.12.2024. Yhdistyksemme sai merkittävän valtakunnallisen tunnustuksen, kun puheenjohtaja Ilpo Saarelainen sai Kansallisen veteraanipalkinnon 27.4.

Yhdistykset ja perinnetoimikunnat ovat laatineet omat toimintakertomuksensa. Siksi tässä asiakirjassa on niiden toiminnasta vain esimerkin omaisesti muutamia tapahtumia.

 

Yhdistyksen tehtävät

Sotaveteraanijärjestöjen piirien ja perinneyhdistyksen vastuut sekä tehtävänjako tuki-, hoiva- ja perinnetyössä olivat vuonna 2020 sovitun mukaiset.

Tärkein tehtävä oli sotiemme veteraanien, heidän puolisoidensa ja leskien tukityö ja kaikenpuolisesta hyvinvoinnista huolehtiminen, jotta he kaikki voisivat asua kotonaan mahdollisimman pitkään. Käytännön tuki- ja perinnetyö tehtiin ”kentällä” Hyvinvointialueen ja kunnallisten perinnetoimikuntien laatimien suunnitelmien sekä toimenpiteiden mukaan. Yhdistys tuki paikallisten perinnetoimikuntien toimintaa resurssiensa puitteissa. Tehtävän tiimoilta tavattiin Hyvinvointialueen vanhuspalvelun vastuuhenkilöitä (Ansa Tuovinen, Aila Ruokolainen ja Päivi Törrönen) 24.5.

Yhdistykset, kerhot ja perinnetoimikunnat ovat tehneet tiivistä yhteistyötä kunnan palveluohjaajien/vast. kanssa ja valvoneet samalla, että kaikki kunniakansalaistemme palvelut kunnissa toteutuvat.

Keskeinen tehtävä yhdistyksen toiminnan tunnettavuuden ja tiedon jakamisen kannalta oli jatkaa vuonna 2022 avatun perinneportaalin päivittämistä ja sisällön kehittämistä. Yhdistyksen sivujen päätoimittajana toimi Jouni Mattila sekä viestintävastaavana ja pääkäyttäjänä Mikko Rautiainen.

Tammi-helmikuussa tarkastettiin yhdistysten ja kerhojen jäsentiedot ja päivitettiin ne liiton rekisteriin. Sen jälkeen liiton rekisterin ylläpitäjä siirsi yhdistyksen jäsenistön TAPE:n hallinnoimaan uuteen jäsenrekisteriin. Uuttaa rekisteriä ryhdytään käyttämään valtakunnallisesti kuitenkin vasta keväällä 2025.

Toimikuntien toivottiin toteuttavan jäsenhankintakampanjan uusien kannattajajäsenten hankkimiseksi. Koska tulos oli vain tyydyttävä, asetetaan sille selkeämmät tavoitteet ja annetaan parempi ohjeistus vuonna 2025. Henkilöjäsenten jäsenmaksu oli 20€ ja yhteisöjäsenten 50€. Jäsenmaksulaskutus (sis. jäsentiedotteet) hoidettiin toisen kerran kootusti suoraan liitosta. Vain kolme sotaveteraaniyhdistystä keräsi jäsenmaksunsa itse.

 

Hallinto

Perinneyhdistys alueellisena yhdyselimenä ohjaa, tukee ja kehittää sekä valvoo perinnetoimikuntien toimintaa ja niiden keskinäistä yhteistoimintaa yhteistyössä sotaveteraanijärjestöjen yhdistysten ja kerhojen vastuu- ja yhteyshenkilöiden kanssa.

Tehtävien suorittamista varten vuosikokous valitsi Itä-Suomen yliopistolla Joensuussa 2.4. vuodeksi piirin puheenjohtajan ja kahden vuoden toimikaudeksi 15 jäsenisen hallituksen. Jäsenenä hallituksessa olivat perinnetoimikuntien nimeämät henkilöt.

 

Hallitukseen kuuluivat vuonna 2024 (valittu kaudeksi 2024-2025 pl pj):

§ Puheenjohtaja Jyrki Huusko 2.4. saakka, Ilpo Saarelainen siitä alkaen

§ 1. vpj Ahti Karttunen (varajäsen Tuulikki Leinonen), Sotainvalidien Veljesliitto, Pohjois-Karjalan piiri ry

§ 2. vpj Jari Sirola (varajäsen Päivi Sirviö)

§ 3. vpj Jussi Säämänen (varajäsen Juhani Sainio)

 

§ Perinnetoimikuntien varsinaiset edustajat ja varajäsenet:

§ Ilomantsi: varsinainen Markku Lappalainen, varajäsen Tapio Ikonen

§ Joensuu: varsinainen Janne Vara, varajäsen Ilkka Savolahti

§ Juuka: varsinainen Hannu Päivinen, varajäsen Arvi Martikainen

§ Kontiolahti: varsinainen Juha Rytkönen, varajäsen Jarkko Peiponen

§ Kitee: varsinainen Kari Sutinen, varajäsen Pertti Varis

§ Lieksa: varsinainen Reijo Kortelainen, varajäsen Seppo Pulkkinen

§ Liperi: varsinainen Timo Mononen, varajäsen Jouni Hyttinen

§ Nurmes: varsinainen Mikko Rautiainen, varajäsen Matti Asikainen

§ Outokumpu: varsinainen Kauko Laakkonen, varajäsen Juhani Räsänen

§ Polvijärvi: varsinainen Markku Sirviö, varajäsen Terho Hirvonen

§ Rääkkylä: varsinainen Juha-Pekka Puhakka, varajäsen Erja Moore

§ Tohmajärvi: varsinainen Jussi Raerinne, varajäsen Pauli Turunen

 

Alueellisen neuvottelukunnan tehtäviin kuului mm. perinneyhdistyksen puheenjohtajan ja hallituksen tukeminen, yhteydenpito liittoihin ja maakunnallisiin yhteistoimintakumppaneihin sekä varainhankinnan ideointi. Neuvottelukuntaa täydennettiin Vapaussodan Pohjois-Karjalan Perinneyhdistys ry:n ja Pohjois-Karjalan Suojeluskuntien Perinneyhdistys ry:n sekä Pohjois-Karjalan kotiseutuyhdistysten liitto ry:n edustajilla.

 

Alueelliseen neuvottelukuntaan kuuluivat vuonna 2024 (valittu kaudeksi 2024-2025):

§ Puheenjohtaja kansanedustaja Hannu Hoskonen

§ Joensuun kaupungin strategiapäällikkö Sami Laakkonen (vara Ville Leinonen)

§ Toimitusjohtaja Juha Kivelä, PKO 2.4. saakka, jonka jälkeen Petri Vähä PKO

§ Kauppaneuvos Pertti Korhonen, Korhonen Yhtiöt 2.4. saakka, jonka jälkeen Esko Torssonen Korhonen Yhtiöt

§ Hallintojohtaja Tommi Mäki, Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymä

§ Eversti Matti Pitkäniitty, Pohjois-Karjalan rajavartiosto/Rajavartiolaitos

§ Evl Jukka Honkanen, Pohjois-Karjalan aluetoimisto/Kainuun prikaati 1.2. saakka, jonka jälkeen evl Ari-Matti Korhonen 1.7. alkaen (vara maj Joonas Marila)

§ Erkki Räsänen, Rintamaveteraanit

§ Pj Ahti Karttunen, Sotainvalidien Veljesliitto, Pohjois-Karjalan piiri ry (vara Tuulikki Leinonen)

§ Ulla Mikkola, Lottaperinne

§ Antti Eteläpää, Sotilaspojat

§ Pj Aune-Inkeri Keijonen, Pohjois-Karjalan Sotaorvot ry (vara Pirjo Tolvanen)

§ Hallituksen jäsen Veli Hiltunen, 21. Pr:n Perinneyhdistys ry

§ Pj Aki-Petteri Heikkilä, Pohjois-Karjalan Rauhanturvaajat ry

§ Heidi Räty 2.4. saakka, siitä alkaen Katri Määttä, Sotilaskotiliitto, Rajasotilaskotiyhdistys (varalla Heidi Räty)

§ Pj Hannu Parviainen, Pohjois-Karjalan Reservipiirit

 

Uusiksi jäseniksi valittiin:

§ Pj Pekka Ripatti, Vapaussodan Pohjois-Karjalan Perinneyhdistys ry

§ Tenho Rautiainen, Pohjois-Karjalan Suojeluskuntien Perinneyhdistys ry

§ Pertti Jaakonaho, Pohjois-Karjalan kotiseutuyhdistysten liitto ry

 

Neuvottelukunta kokoontui ennen vuosikokousta Joensuussa 2.4.2024 ja Onttolassa 2.12.

Puheenjohtaja Jyrki Huusko osallistui alueellisen neuvottelukunnan jäsenen, aluetoimiston päällikön Jukka Honkasen läksiäisiin 22.1. Yhdistys osallistui yhteislahjan hankintaan. Honkasen siirryttyä Suomen rauhanturvajoukon komentajaksi Libanoniin, hänen tilalleen neuvottelukuntaan tuli evl Ari-Matti Korhonen 1.7. alkaen.

Yhdistyksellä on erillinen palkitsemistoimikunta, joka käsitteli kahdessa sp-kokouksessaan yhdistykselle tulleet palkitsemisesitykset (valtakunnalliset ja liittoihin 5.1. ja 9.8.2024 menneet).

Toimikuntaan kuuluivat:

– Tuulikki Leinonen, sotainvalidit (varalla Ahti Karttunen)

– Jari Sirola, rintamaveteraanit (varalla Markku Sirviö)

– Antti Eteläpää, sotilaspojat (varalla Erkki Matikainen)

– Jouni Mattila, tmk:n sihteeri

 

Toiminnanjohtaja Jouni Mattila hoiti yhdistyksen laskutuksen, laskujen maksun ja yhteyden kirjanpitäjään sekä osallistui ilmoitusten ja tilitysten valmisteluun. Mattila toimi myös Kontiolahden perinnetoimikunnan puheenjohtajana.

Yhdistystä ja sen hallitusta sekä toimikuntia avustivat erillisen sopimuksen mukaisesti toiminnanjohtaja Jouni Mattila, sosiaalineuvoja Risto Alanko ja hengellisen työn johtaja rovasti Juhani Sainio. Hallitus nimesi Ilkka Savolahden yhdistyksen varainhankintavastaavaksi (sis. keräyspäällikön tehtävän). Alangon kustannukset maksoi pääosin SVL ja Sainion kulukorvaukset perinneyhdistys.

Yhdistyksellä on oma toimistotila osoitteessa Kalevankatu 24b, Joensuu. Kyseisessä taloyhtiössä (Koskikatu 19) suoritettiin putkistojen sukitusremontti marras-joulukuussa 2023. Remontista aiheutui yhdistykselle kuluja 1 543,22 €. Maksu suoritetaan hallituksen päätöksen mukaisesti yhdessä erässä tammikuussa 2024. Pääosa taloyhtiön kokouksista (mm yhtiökokous 5.6.) järjestettiin yhdistyksen toimistolla, joihin myös osallistuttiin. Perinneyhdistyksen hallitus päätti kokouksessaan, että tilaa voidaan lainata toistaiseksi Joensuun 4 H -yhdistyksen toiminnanjohtajan Tiina Hintikan käyttöön (neuvontapalvelut, noin 1-2 pv/vko, a 5 h). Korvaukseksi sovittiin 100 euroa/kk niille kuukausille, jolloin tilaa käytettiin. Käyttökuukausia oli 2024 vain muutama.

Yhdistyksellä on vuokrasopimus Joensuun Sotaveteraanit ry:n entiseen kerhotilaan (vuokra 231€/kk, korotuksen jälkeen 247,81), osoitteessa Kalastajankatu 20A. Kyseinen tila on yhteiskäyttötila Joensuun perinnetoimikunnan, Pohjois-Karjalan Reserviupseeripiiri ry:n ja Pohjois-Karjalan Reserviläispiiri ry:n kanssa, jonka käytöstä he maksoivat yhdistykselle erikseen sovitun käyttökorvauksen. Joensuun kaupunki maksoi siitä perinnetoimikunnan osuuden.

Kalevankadun toimistolla jatkettiin Sotaveteraanipiirin materiaalin supistamista ja järjestelyjä. Varastotila sisustettiin ja järjestettiin uudelleen.

 

Perinnetoimikunnat

 

Perinnetoimikuntien puheenjohtajina olivat vuonna 2024 seuraavat henkilöt:

§ Ilomantsi – Lappalainen Markku

§ Joensuu – Janne Vara

§ Juuka – Hannu Päivinen

§ Kitee – Kari Sutinen

§ Kontiolahti – Jouni Mattila

§ Lieksa – Reijo Kortelainen

§ Liperi – Jouni Hyttinen

§ Nurmes – Mikko Rautiainen

§ Outokumpu – Kauko Laakkonen

§ Polvijärvi – Markku Sirviö

§ Rääkkylä – Mika Karttunen

§ Tohmajärvi – Jussi Raerinne

Heinäveden perinnetoimikunnan siirtyminen Pohjois-Karjalan perinneyhdistyksen jäseneksi ei toteudu vielä muutamaan vuoteen.

 

Muutoksia hallinnossa

Perinneyhdistyksen jäsen Enon Sotaveteraanit ry purki toimintansa syksyllä, ja muuttui kerhoksi 1.1.2025 lukien. Yhdistys ei järjestänyt erillistä toiminnan päättämistilaisuutta.

Perinneyhdistyksen jäsen Lieksan Sotaveteraanit ry purki toimintansa syksyllä ja muuttui kerhoksi 1.1.2025 lukien. Juhlava toiminnan päättäjäistilaisuus pidettiin Lieksan kirkossa 19.11. Juhlapuheen siellä piti perinneyhdistyksen toiminnanjohtaja Jouni Mattila.

Perinneyhdistyksen jäsen Tuupovaaran Sotaveteraanit ry aloitti yhdistyksen purkuvalmistelut loppusyksyllä. Yhdistys puretaan keväällä-kesällä 2025.

 

Hallitus hyväksyi uusiksi kannattaja/yhteisöjäseniksi maaliskuussa:

– Pohjois-Karjalan Sotaorvot ry

– Suojeluskuntien Pohjois-Karjalan Perinneyhdistys ry

– Pohjois-Karjalan kotiseutuyhdistysten liitto ry

 

Hallitus hyväksyi uusiksi kannattaja/yhteisöjäseniksi marraskuussa:

– Vapaussodan Pohjois-Karjalan Perinneyhdistys ry

– Pohjois-Karjalan Kadettipiiri ry

– 21.Pr:n Perinneyhdistys ry

– Kontiolahden Sotilaskotiyhdistys ry

– Pohjois-Karjalan Martat ry

– Pohjois-Karjalan Rauhanturvaajat ry

Huomionarvoista oli, että maanpuolustustyön tukemisesta Kainuun prikaatissa vastaava apulaiskomentaja vaihtui 1.1. ja P-K:n aluetoimiston päällikkö 1.7. Uutena apulaiskomentajana aloitti eversti Tomi Pekurinen ja aluetoimiston päällikkönä evl Ari-Matti Korhonen (KaiPr). Korhonen perehdytettiin yhdistyksen toimistolla 20.6. Paikalla oli pääosa yhteisö- ja jäsenjärjestöjen puheenjohtajista/edustajista.

 

Edustaminen liittojen toimielimissä ja ISAVI:n rintamaveteraaniasiain neuvottelukunnassa

Yhdistyksen varsinainen edustaja SVL:n liittovaltuustossa oli Jyrki Huusko (Joensuu) ja hänen varahenkilönsä olivat Seppo Pulkkinen (Lieksa) ja Jussi Säämänen (Nurmes). Jyrki Huusko osallistui valtuuston kokoukseen 16.5. ja Jussi Säämänen 15.11.

 

Jyrki Huusko toimi Sotaveteraanien tuki- ja perinnesäätiön hallituksen jäsenenä. Hallitus kokoontui 12.3. ja 19.11. Säätiön vuosikokous pidettiin 24.4.2024.

 

Jouni Mattila (Kontiolahti) oli Suomen Sotaveteraaniliiton hallituksen jäsen. Mattila edusti hallituksessa perustettuja/perustettavia perinneyhdistyksiä. Hänen varajäsenensä oli Osmo Suominen Turusta. Mattila osallistui hallituksen etä-kokouksiin 24.1.,19.3., 15.5., 24.10. ja 3.12. sekä Pasilassa 29.8. ja 20.12. Liiton hallitus kokoontui Tattoo -tapahtumaan Haminassa 31.7. Mattila osallistui hallituksen jäsenenä Kansallisen veteraanipäivän tilaisuuksiin Vaasassa 27.4.

 

Jouni Mattila toimi kauden 2023-2024 Tammenlehvän Perinneliiton hallituksessa Suomen Sotaveteraaniliiton varsinaisen edustajan Pertti Suomisen varajäsenenä. Mattila osallistui kokoukseen Helsingissä 7.5. sekä TAPE suunnitteluseminaari Pasilassa 12.9. Mattila jatkaa tehtävässä myös vuoden 2025.

 

Rovasti Juhani Sainio (Joensuu) toimi liittojen yhteisen Hengellisen toimikunnan jäsenenä. Toimikunnan kokous pidettiin 21.3.

 

Itä-Suomen aluehallintoviraston ylijohtajan johtaman rintamaveteraaniasiain neuvottelukunnan edustajana toimi Jouni Mattila. Kyseinen toimikunta ei kokoontunut.

 

Perinneyhdistyksen edustajana Karjalan Poikien Killan hallituksessa toimi Jouni Mattila. Mattila osallistui sen kokouksiin 15.2., 18.4. ja 14.11.

 

Mattila osallistui SVL:n ja TAPE:n yhteisiin toiminnanjohtajien kokouksiin (teams) 8.2., 18.4., 27.8. ja 27.11.

 

Mattila osallistui Salomaa säätiön hallituksen kokouksiin 8.2., 24.4., 24.9. ja 12.11.

 

YHDISTYKSEN OMAT KOKOUKSET

 

– Yhdistyksen hallituksen kokous 26.2., Kontioranta

– Yhdistyksen hallituksen sp-kokous 18.-22.3.

– Vuosikokous 2.4., Joensuu

– Yhdistyksen hallituksen kokous 2.4., Joensuu

– Yhdistyksen hallituksen kokous 14.11., Kontiolahti

– Alueellisen neuvottelukunnan kokous 2.12., Onttola

 

VUODEN 2024 KESKESIÄ TAPAHTUMIA

 

Valtakunnalliset

 

· 22.-27.4. Kansallinen veteraaniviikko

· 27.4. Kansallinen veteraanipäivä, pääjuhla Vaasa

· 19.5. Kaatuneitten muistopäivä

· 6.6. SVL:n liittokokous, Lahti

· 27.9. SVL:n ylimääräinen liittokokous, Pasila

· 29.11. TAPE:n lipunnaulaustilaisuus, Helsinki

 

Lahdessa Sibelius-talossa 6.6. pidettyyn SVL:n liittokokoukseen, jossa tehtiin 1. päätös liiton purkautumisesta 31.12.2024, osallistuivat Juhani Sainio (yhdistyksen virallinen edustaja), Jouni Mattila sekä Joensuusta Ilkka Savolahti ja Ville Virtanen, Juuasta Hannu Päivinen, Arvi Savolainen, Henri Hyykky, Arto Lehikoinen ja Arja Tanskanen, Lieksasta Seppo Pulkkinen ja Aimo Saarelainen sekä Nurmeksesta Jussi Säämänen.

 

SVL:n ylimääräiseen liittokokoukseen Pasilassa 27.9., jossa tehtiin 2. päätös liiton purkamisesta, osallistui yhdistyksen virallisena edustajana Juhani Sainio.

 

Tammenlehvän Perinneliiton järjestämä liiton uuden lipun naulaustilaisuus järjestettiin juhlavin ja arvokkain menoin Säätytalolla (Ritarihuone) Helsingissä 29.11.2024. Pohjois-Karjalan Perinneyhdistys oli saanut tehtäväksi nimetä kunniatehtävään kaikkien 27:n alueellisten perinneyhdistysten naulan (nro 6) ja suomalaisen nuoren naulan (nro 11) lyöjät. Jouni Mattila hoiti ensimmäisen tehtävän ja toisen Joensuun Normaalikoulun lukion 2. luokan oppilas (sotaorvon lapsen lapsi) Jarkko Pulkkinen (17 v).

 

Alueelliset

 

Yhdistyksen ja perinnetoimikuntien edustaja/-t osallistuivat kutsuttuina kymmeniin alueellisiin sekä paikallisiin tapahtumiin ja tilaisuuksiin. Niitä olivat muun muassa Maanpuolustustapahtumien 2024-2025 allakointitilaisuus, valatilaisuudet, kutsunnat, aluetoimiston ja eri yhdistysten järjestämät konsertit, RVL ja aluetoimiston vuosipäivät, Kontiolahden Sotilaskotiyhdistyksen 90 v juhla, KAIPR:n vuosipäivä, PKARPR:n perinnepäivä, perinnetilojen avajaiset, varusmiesten kotiuttamistilaisuudet sekä erilaisten muistomerkkien paljastustilaisuudet. Yksi sellainen oli 6. Mittauspatterin miehistöä kuljettaneen linja-auton ja juna yhteentörmäyksen uhrien muistomerkin ja opastaulun paljastustilaisuus Onttolassa 14.9.2024. Siihen osallistuivat pj Ilpo Saarelainen ja tja Jouni Mattila sekä koko Kontiolahden perinnetoimikunta. Useilla Pohjois-Karjalan aluetoimiston

järjestämillä kutsunnoilla käytettiin perinneyhdistyksen puheenvuoro, ellei paikalla ollut varsinaisten veteraanijärjestöjen edustajaa.

Sotien 1939 – 1945 Joensuun perinnetoimikunta järjesti Kansallisen veteraanipäivän tilaisuudet 27.4.2024 ja Kaatuneitten muistopäivän tilaisuudet Joensuussa 19.5.2024.

 

LOTTAPERINNE

Lottaperinnekerho kokoontui vuonna 2024 päiväkahveille kuukauden toisena maanantaina klo 13.00 alkaen Joensuun seurakuntakeskuksen yläsalissa. Tammi- ja helmikuussa kerhon vieraana oli Juhani Sainio kertoen sota-aikaan sijoittuvista elokuvistaan. Maaliskuussa jäsenemme Hilkka Sidoroff kertoi omia muistojaan. Huhtikuussa muisteltiin yhdessä menneitä ja toukokuussa lauloimme Leena Suomelan säestyksellä. Syyskuussa vieraana oli eversti evp Jouni Mattila, lokakuussa kaupunginvaltuutettu Anssi Törmälä ja marraskuussa oppimisympäristöjen kehittämisjohtaja Kari Korhonen yliopistolta. Joulukuussa laulettiin kerholaisten ehdottamia joululauluja Leena Suomelan säestyksellä. Tilaisuuksissa on ollut läsnä toista kymmentä kerholaista. Tilaisuuksien kahvitarjoilusta leivonnaisten kera on huolehtinut maksua vastaa Kaarina Järviluoto. Päiväkahvitilaisuuksista ilmoitettiin keväällä Karjalaisen järjestöpalstalla. Lokakuusta alkaen ilmoitukset ovat olleet Karjalan Heilissä.

Kerhon vetäjä Ulla Mikkola osallistui Joensuun reserviläisten 70-vuotisjuhlaan 26.5.

Eira Hirvonen osallistui Sotiemme veteraanien, lottien ja sotaorpojen Pohjois-Karjalan alueellisen kirkkopäivän seppelpartioon 15.9.

Lottaperinteen lippu on ollut mukana maanpuolustustilaisuuksien lippurivistössä.

 

SOTILASPOJAT 2024

Sotilaspojat kerhon päämääränä on isänmaallisten asenteiden edistäminen, sotilaspoikatyön ja sen perinteiden vaaliminen ja siirtäminen tuleville sukupolville kuin myös sotiemme veteraanien ja kotirintaman työn arvostaminen. Kerhoon kuuluu 111 jäsentä. Kerhon puheenjohtaja on Antti Eteläpää ja sihteeri Erkki Matikainen.

Sotilaspoikien kerhon vapaaehtoiset toimivat kesäoppaina Joensuun Bunkkerimuseolla yhteistyössä muiden maanpuolustusjärjestöjen ja Pohjois-Karjalan museon kanssa. Kontiolahden Sotilaskotiyhdistys piti museoalueella kanttiinia museon aukiolopäivinä. Bunkkerimuseo oli avoinna 26.6.–19.7.2024 ke–pe klo 10–15. Siellä kävi yhteensä 2 340 vierailijaa.

Sotilaspoikien kerho toteutti syysretken Kiteelle 26.10.2024. Tutustumiskohteina olivat muun muassa Kiteen näyttelykeskus, Kiteen ortodoksinen Pyhän Kolminaisuuden kirkko, Valkeavaaran piparkakkutalo ja Lasten Ekumeeninen kirkko, Närsäkkälän partiotukikohta sekä useat sotahistorialliset muistomerkit. Seppele laskettiin sankariristille Kiteen kivikirkon mäellä. Kiteen sotahistoriasta retkeläisille kertoivat Kari Sutinen ja Timo Päivinen. Näyttelykeskuksen oppaana toimi Markku Hyvönen ja Pyhän Kolminaisuuden kirkon oppaana Markku Ylönen. Retkelle osallistui 30 henkilöä Sotilaspoikien kerhosta ja Sotien 1939–1945 Pohjois-Karjalan perinneyhdistyksestä.

Sotilaspoikien kerholla on ollut edustus kansalaisjuhlien tapahtumissa, kuten kansallisen veteraanipäivän, kaatuneiden muistopäivän ja itsenäisyyspäivän seppelpartioissa ja lippulinnassa.

 

SOSIAALINEUVONTA

Sotien 1939–1945 Pohjois-Karjalan Perinneyhdistys ry:n sosiaalineuvojana toimi kertomusvuonna Risto Alanko Juuasta.

Vuoden 2024 sosiaalineuvonnan pääpaino oli edelleen tuki- ja avustustoiminnan neuvonnassa ja tukemisessa sekä maakunnallisen Gubbe-toiminnan ohjauksessa ja seurannassa. Peruskorjaustoiminnassa pääpaino oli esteettömän kotona selviämisen tukemisessa ja korjausrahoituksen järjestämisessä niiltä osin kun se säätiöiden lahjoitusvaroin oli mahdollista.

Yhteistoimintaa ylläpidettiin Pohjois-Karjalan hyvinvointialue Siun soten sekä paikallisten perinnetoimikuntien kanssa, tavoitteena jäsenistön tuki- ja hoivatyön jatkuvuuden turvaaminen.

Sosiaalineuvoja osallistui Sotaveteraaniliiton sosiaalineuvojille suunnattuun ohjaukseen ja koulutukseen. Sosiaalineuvoja laati veteraanien, puolisoiden ja leskien tuki- ja hoivapalveluista kooste-esitteen toimintamalleineen, joka postitettiin kaikille perinnetoimikunnille. Kirjeen myötä pyrittiin tehostamaan veteraanien tuki- ja hoivapalveluiden paikallista perille saattamista. Sosiaalineuvoja on antanut eri säätiöiden avustuksia ja tukianomuksia koskevia lausuntoja.

Maakuntaamme saatiin kertomusvuonna liiton myöntämiä tuki- ja avustuspäätöksiä yhteensä 15 kappaletta (edellisenä vuonna 32 kpl), yhteissummaltaan 10 700 euroa. (ed. 19 350 e). Suurin osa myönnetyistä tuesta kohdistui puolisoiden ja leskien lääke- ja hoitokulujen kattamiseen sekä silmälasien hankintaan. Kertomusvuoden aikana myös perinneyhdistys myönsi omia varoja veteraanien puolisoiden ja leskien jalkahoitoihin (3 hoitoa per leski).

Veteraanien puolisoiden ja -leskien ”matalan kynnyksen” kuntoutukseen saaduista varoista jäi kertomusvuonna käyttämättä lähes 90 %. Suuntauksesta informoitiin paikallisia perinnetoimikuntia ja niiden tuki- ja hoivatyöhön nimettyjä vastuuhenkilöitä.

Huolestuttavasta perinnetoimikuntien tuki- ja hoivapalvelujen suuntauksesta informoitiin myös perinneyhdistyksen hallitusta toivomuksella, että yhdistys aktivoisi perinnetoimikuntia heille kuuluvassa veteraanisukupolven tuki- ja huoltotoimintaan kuuluvissa tehtävissä. Kertomusvuoden lopulla Pohjois-Karjalan Hyvinvointialueen Siun soten hallitus teki myönteisen päätöksen perinneyhdistyksen esitykseen 125,00 euron palvelusetelin myöntämisestä / henkilö veteraanileskien ja puolisoiden tuki- ja hoivapalvelujen hankintaan.

Kertomusvuoden Gubbe-toiminnassa tarjottiin leskille ja puolisoille kotiin vietäviä, lähinnä sosiaalista kanssakäymistä tukevia palveluja, jotka osaltaan tukivat myös veteraanisukupolven itsenäistä kotona asumista, fyysisen toimintakyvyn ylläpitoa ja sosiaalisten suhteiden säilymistä. Vuoden 2024 päättyessä aktiivisia Gubbe-asiakkuuksia oli Pohjois-Karjalan alueella yhteensä 35. Kaikki tämänhetkiset asiakkaat ovat veteraanin leskiä.

Asuntojen korjaustoiminnassa tehtiin yhteistyötä Vanhustyön Pohjois-Karjalan piirin korjausneuvoja Raimo Saarelaisen kanssa. Sosiaalineuvojan tehtävässä painottui ensisijaisesti veteraaniavustuksista tiedottamiseen, kohteiden kartoittamiseen sekä pienempien hankkeiden rahoituksen järjestämiseen. Neuvonnan ja korjauksen kohteina olivat pääosin märkätilojen korjaukset sekä kotona liikkumista helpottavat muutokset. Elinkustannusten nousu vaikutti edelleen Aran kautta myönnettävien avustusten hakemiseen. Pienituloisimpien kohdalla elinkustannukset veivät käytettävissä olevista

tuloista niin suuren osan, etteivät asuntojen omistajat katsoneet heillä olevan mahdollisuutta korjauskohteiden omarahoitusosuuden rahoittamiseen.

Kertomusvuoden aikana korjausneuvoja antoi korjauspalveluja kuuteen sotaveteraani- ja sotainvaliditalouteen ja yhteen veteraanilesken asunnon korjauskohteeseen. Kohteiden kustannusarviot olivat yhteensä noin 44 200 euroa.

Maakunnassamme vielä kotona asuvia veteraanileskiä muistettiin edellisvuoden tapaan joulukassien muodossa. Määrä oli 90 kassia ja kappalehinta 36,20 euroa ja ne toimitettiin saajilleen kotiin paikallisten perinnetoimikuntien välityksellä. Kassien hankinta- ja jakelukustannukset olivat yhteensä 3 400,28 euroa. Laskut niistä tulee yhdistykselle vasta tammikuussa 2025. Joulukassiprojektin kustannuksista vastasivat Sotiemme veteraanit / keräysvarat 2000 euroa, Joensuun Sotaveteraanikerho 1049,80 euroa, Sotien 1939-1945 Pohjois-Karjalan Perinneyhdistys 158,39 euroa ja K-Market Pielisherkku Oy Juuka 200,00 euroa.

Sosiaalineuvoja osallistui helmikuussa kaksipäiväisille Sotaveteraaniliiton sosiaalineuvojien neuvottelupäiville sekä säännöllisin välein liiton järjestämiin yhteisiin teams-tapaamisiin.

 

HENGELLINEN TYÖ

 

Yhdistyksen hengellisestä työstä vastasi rovasti Juhani Sainio. Tehtävät olivat hyvin monipuolisia. Alla on kuvattu muutamia keskeisiä tapahtumia.

Sainio on jatkanut tietoon tulleiden tarpeiden mukaan viimeisten veteraanien henkilökohtaista sielunhoitoa. Veteraanien ohella on pyritty tapaamaan tässä yhteydessä myös muita sotasukupolven vanhuksia kuten veteraanien perheenjäseniä.

Veteraanielokuviamme sarjasta ”Viimeiseen iltahuutoon” on esitetty muutamia kertoja vuoden aikana. Kohdeyleisönä ovat olleet esimerkiksi lottaperinteen toimijat Joensuussa ja veteraani Matti Jormanaisen saattoväki Tuupovaarassa. Useita esityskertoja elokuvillamme on ollut Joensuun kaupungin ylläpitämässä ”Kotikievarissa”. Lähinnä eläkeläisistä koostuva yleisö on ollut aivan poikkeuksellisen kiinnostunut esityksistä. Keskustelut elokuvien teemoista ovat olleet innokkaita ja pitkiä. Noljakan kirkon miesten piirissä 17.9. elokuva korvautui kuvien, puheenpidon ja vilkkaan keskustelun keinoin.

Sainio oli vuoden aikana kolme kertaa valtion virastotalolla esitelmöimässä Ukrainasta sota pakoon lähteneille Suomesta ja erityisesti Suomen luterilaisesta kirkosta. Viimeksi mainittu aihe oli pakolaisten oma ehdotus. Kanssani tässä tehtävässä toimi pastori ja muusikko Paula Sainio. Kutsu Sainiolle tehtävään tuli Joensuun luterilaisen kirkosta. Opetustehtävä ukrainalaisten hyväksi lopetettiin yllättäen kolmannen kerran jälkeen. Jälkeenpäin on tullut ilmi, että keskeytys johtui käytetystä venäjämielisestä tulkista. Kyse oli katsomuksellinen ristiriitatilanne. Ukrainalaiset näkevät suhteensa Venäjään syvällisemmin kuin aavistammekaan.

Sainio osallistui kutsuvieraana Normaalikoulun ala-asteella veteraanijuhlaan 26.4. sekä Kaatuneitten muistopäivän juhlallisuuksiin Joensuussa 19.5. Osallistuin itsenäisyysjuhliin Normaalikoululla 5.12. ja itsenäisyyspäivänä 6.12. sankarihaudoilla ja Yliopistolla. Sainio osallistui yhdistyksen edustajana yhdessä Paula Sainion kanssa Ilomantsin perinneyhdistyksen joulujuhlaan 19.12. Juhlat olivat poikkeuksellisen antoisat, ”aivan omassa luokassaan”. Sainio on osallistunut aktiivisesti myös perinneyhdistyksen Joensuun kerhon virikekerhoon ja muihin tapahtumiin.

Hengellisen työn virikepäivät järjestettiin Lahden Seurakuntien Siikaniemen kurssikeskuksessa 5.-6.9.2024. Päivien teema oli ”Ihanamaa on tullut osakseni, ja kaunis on minun perintöni” (Ps 16/6.) Tilausuuteen osallistui yhdistyksen hengellisen työn johtaja rovasti Juhani Sainio, P-K:n Sotaorpojen pj rovasti Aune-Inkeri Keijonen, Kontiolahden srk:n II kappalainen Jaakko Muhonen sekä yhdistyksen pj Ilpo Saarelainen. Päivät olivat osanottajamäärältään hieman totuttua suuremmat ja valoivat uskoa veteraanien perinnetyöhön lähitulevaisuudessa.

Hengellisen työn päätapahtuma oli Kaatuneitten Omaisten Liiton hengellisten ja kulttuuripäivien järjestäminen Joensuussa 14.-15.9.2024 ja siihen yhdistetyn sotiemme veteraanien, lottien ja sotaorpojen alueellinen kirkkopäivä. Valmistelu ja suunnittelutyö tehtiin yhteistoiminnassa P-K:n Sotaorvot ry:n sekä seurakunnan vastuuhenkilöiden kanssa. Tapahtuman suunnittelusta vastanneen juhlatoimikunnan puheenjohtajana oli perinneyhdistyksen toiminnanjohtaja Jouni Mattila. Muut jäsenet olivat Aune-Inkeri Keijonen, Pirjo Tolvanen ja Päivi Eteläpää (sotaorvot), Juhani Sainio (perinneyhdistys), Heikki Holkeri ja Mauri Hyvärinen (sotainvalidit) sekä Joensuun ev.lut. srk:n vt. kirkkoherra Salla Romo. Suunnittelukokouksia pidettiin Kalastajankadun toimistolla kolme vuonna 2023 (14.3., 19.9. ja 15.11.) ja viisi vuonna 2024 (9.1., 22.2., 2.4. (musiikkiasioiden teams), 10.6. ja 19.8.). Liitolta ja osallistujilta saadun palautteen sekä omien havaintojen perusteella todettiin, että tapahtuma oli erittäin onnistunut. Palautetilaisuus järjestettiin Kalastajankadun toimistolla 24.9. Kyseiseen tapahtumaan osallistui lauantaina 14.9. noin 250 henkilöä ja sunnuntaina 15.9. noin 460 henkilöä. Tapahtumasta on laadittu erillinen toimintakertomus. Todettakoon kuitenkin, että perinneyhdistyksen tilin kautta tapahtuman kustannuksia maksettiin oli noin 8000 euroa. Veteraanivastuu tuki tapahtuman järjestämistä 4 500 eurolla. Lisäksi P-K:n Sotaorvot ry maksoi yhdistykselle osuutenaan 1600 euroa ja P-K:n Sotainvalidipiiri 550 euroa.

Sainio osallistui kokonaisturvallisuusmessuilla Joensuun Areenalla yhdistyksen esittelypisteen pitäjänä 4.-5.10. Sainio ja vaimonsa Paula osallistuivat kanssa ”Naiset maanpuolustuksen selkärankana” koulutustilaisuuteen 12.10. Kontiorannan ”Muistojen Raja”-museolla. Esitelmät ja keskustelut olivat erittäin paljon ajatuksia ruokkivia.

Sainio on koonnut koko vuoden aktiivisesti sotiemme historiaan tai maanpuolustukseen liittyviä lehtijuttuja enimmäkseen Karjalaisesta ja Helsingin Sanomista. Yleinen huomio on, että nämä aiheet saavat runsaasti palstatilaa. Jutut ovat erittäin hyvähenkisiä ja maanpuolustustahtoa arvostavia. Kielteistä palautetta ei tule ilmi lainkaan.

Henkistä maanpuolustustyötä arvostetaan nykyään erittäin paljon. Ja arvostetaan jokseenkin yksimielisesti tässä maassa. Samalla voidaan kuitenkin nähdä, että meneillään oleva Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on lisännyt sodan pelkoa kansalaisten keskuudessa. Tämä on tärkeä huomata. Sodasta uutisointi on niin runsasta, että kaikki kansalaiset eivät pysty ulkoistamaan sitä omasta ajattelustaan.

Hengellisen työn näkökulmasta tarkasteltuna yhdistyksen toiminta ei ole onnistunut riittävän hyvin koulujen ja nuorison suuntaan. Koulujen suunnasta on ollut liian vähän aktiivisuutta perinneyhdistykseen päin. Myös perinneyhdistyksen tulisi aktivoitua enemmän uusin innovatiivisin keinoin ja muodoin.

 

VIRKISTYSTOIMINTA

 

Muistojen konsertti

Yhdistys järjesti perinteiden 37. Muistojen konsertin Carelia-salissa 5.10.2024. Konsertin musiikin suunnittelusta vastasi Arto Tarkkonen yhdessä Rakuunasoittokunnan kapellimestari ?? kanssa.

Konsertin lipunmyynti hoidettiin itse yhdistyksen toimistolla vuoden 2023 tapaan. Sanomalehti Karjalaiselta saatiin tukea niin, että se julkaisi yhden ilmaisen mainoksen lehdessään konserttia edeltävillä viikoilla. Konsertti oli lähes loppuunmyyty (n 575 lippua). Konsertin tuotto oli yli 7000 euroa. Tuotolla lesket saivat yhden ilmaisen jalkahoidon/hieronnan marras-joulukuussa.

Konsertin juonsi Seppo Hyttinen. Väliaikatarjoilusta vastasi Kontiolahden Sotilaskotiyhdistys ry. Narikkapalvelun hoiti LC Joensuu. Toiminnanjohtaja laati tapahtumailmoituksen Itä-Suomen poliisilaitokselle. Hän otti myös järjestäjän tapahtumavakuutuksen Pohjolan Vakuutuksesta.

Kiitoslounas toimihenkilöille pidettiin Ravintola Aittarannassa solisteille ja kuoron johtajille 8.10.

 

Kerhojen ja perinnetoimikuntien järjestämät tilaisuudet

 

Kentällä keskeinen toimintamuoto oli kuukausittain pidetyt tarinatuokiot ja veteraanikahvitukset sekä erilaiset virikekerhot. Joulupuurotilaisuus on säilynyt monissa kunnissa.

 

PERINNETYÖ

 

Nurmeksen Kauppalantalolle avattiin syyskuussa sotavuosia esittelevä perinnehuone. Perinnehuone on viidesmaakuntaan avattu perinnetila/vast. Ilomantsin, Kontiolahden, Tohmajärven ja Kiteen jälkeen. Nurmekseen avattiin myös kaupungin sotahistoriaa

esittelevä 22 km pitkä Nurmes sodassa 1939-1945 pyöräilyreitti. Yle nosti asian esille suorassa radiolähetyksessään.

 

Perinnetoimikuntia kannustettiin tekemään yhteistyötä seurakuntien kanssa sankarihautausmaiden muistomerkkien ja hautakivien huoltotöissä. Joensuussa käynnistettiin valmistelut vuodelle 2025 suunnitelluista valtakunnallisen sanakarihautausmaan kunnostustalkoista.

 

Joensuun kaupunki kutsui keväällä ja uuden kerran alkusyksystä KPK:n pj:n Antti Eteläpään ja perinneyhdistyksen toiminnanjohtajan Jouni Mattila keskustelemaan virkamiesten tekemästä aloitteesta, jonka mukaan Marjalan Bunkkerimuseo toiminta annettaisiin mahdollisuuksien mukaan P-K:n maanpuolustusjärjestöjen vastuulle 2027 alkaen. Perinneyhdistyksen hallitus käsitteli asiaa 14.11. ja totesi, etteivät ainakaan yhdistyksen resurssit ja osaaminen mahdollista lisävastuiden ottamista. Hallitus lähetti kaupungille kirjallisen vastauksen, joka kuului seuraavasti:

”Hallituksen jäsenet olivat yhtä mieltä sitä mieltä, ettei perinneyhdistyksellä ole riittävää teknistä osaamista eikä henkilöresursseja ottaa lisää vastuuta Marjalan Bunkkerimuseon tilahallinnasta eikä opastustehtävistä. Arvoitiin, että pelkkään opastustehtävään tulisi sitoutua vuosittain 10-20 koulutettua henkilö, jotta se toimisi riittävän hyvin.

Todettiin, ettei perinneyhdistyksellä ole myöskään varoja mahdollisten eteen tulevien muutos-/ korjaustöiden tekemiseen (esim. sähkötyöt tms.), materiaalin siirtoihin, varastointiin tai vakuutuksiin. Valtiolta ja säätiöiltä saamamme avustukset on tarkoitettu ensisijaisesti veteraanien ja leskien hoivaan.

Oltiin sitä mieltä, että koska Bunkkerimuseo on osa valtakunnallista kulttuuriperintöä Salpa-linjaa, kokonaisvastuu tulisi olla edelleen kaupungin kulttuuri-/kiinteistötoimella. Opastustehtäviin osallistutaan edelleen resurssien puitteissa, mutta avainasemassa siinäkin ovat Joensuun ja lähikuntien reserviyhdistykset ja Sotilaspoikien kerho. Sotien 1939–45 Pohjois-Karjalan Perinneyhdistys toivoo Joensuun kaupungilta, että se ympäristökuntien tapaan osoittaisi veteraaniperinnetyölle oman perinnehuonetilan. Tällä voisi myös olla perinnetyössä mukana olevien järjestöjen taholla motivoiva vaikutus osallistua Bunkkerimuseon toiminnan järjestämiseen.” Lausunnon saamisen ja käsittelyn jälkeen kaupunki perui tekemänsä esityksen.

 

Yhdistyksen perinnetyön organisointi ja tehtävät ovat säilyneet entisenä. Keskeistä oli perinnetyön tunnettavuuden lisääminen sekä vuonna 2025 tapahtuvien valtakunnallisten hallinnollisten muutosten informointi kaikissa mahdollisissa yhteyksissä. Perinneportaalin (sotiemmeperinne.fi) sisällön tuottaminen oli perinnetyön keskeisiä muotoja v 2024. Siitä työstä on kertomuksen kohdassa viestintä. Vastuuhenkilöt Rautiainen ja Mattila osallistuivat TAPE:n johtamiin ohjauskokouksiin 14.2. ja 14.5.

 

Perinneyhdistyksen ja toimikuntien henkilöstön pitämät juhlapuheet ja tervehdykset eri tilaisuuksissa ovat antaneet siihen yhden hyvän mahdollisuuden. Vuoden aikana jatkettiin v 2023 aloitettuja info-käyntejä kuntien valtuustojen kokouksissa. Toiminnanjohtaja kävi esittelemässä toimintaamme Tohmajärven valtuustossa 22.4. ja Kontiolahden valtuustossa 11.11. Mikko Rautiainen piti vastaavan esityksen Nurmeksen kaupunginvaltuustolle 27.5.

 

Perinnetyökatsauksia on käyty pitämässä muutamissa TAPE:n maakunnallisten jäsenjärjestöjen (esim. Lottaperinne 9.9.) kokouksissa/tilaisuuksissa. Yhteistoimintakumppaneita on informoitu tietoiskuin perinneaikakauden valtakunnallisista ja alueellisista toimenpiteistä.

 

Ensiarvoisen tärkeää on ollut, että yhdistykseen vuonna 2022-2024 tulleiden uusien toimijoiden (ent. piirien ja yhdistysten) perinteitä on kyetty vaalimaan tasavertaisesti osana perinneyhdistyksen ja sen toimikuntien työtä.

 

Toiminnanjohtaja kävi jo vuoden 2023 aikana vierailulla kaikissa muissa toimikunnissa pl. Kitee. Vierailu Kiteen perinnetoimikunnassa ja uusissa perinnetiloissa toteutui 11.12.2024. Vierailun aikana jäseniä informoitiin rakennemuutoksen etenemisestä ja perinneyhdistyksen toiminnasta, mutta ennen kaikkea kerättiin tietoa kunnissa tehtävästä arvokkaasta perinnetyöstä, yhteistoiminnan sujuvuudesta sekä samalla kannustettiin ja motivoitiin toimikuntia edelleen kehittämään omaa toimintaansa.

 

Yhdistys on tukenut työpanoksellaan ja pienillä rahasummilla muutamien toimikuntien järjestämiä muistomerkkien paljastustilaisuuksia, perinnetilojen perustamista ja muita perinnetapahtumia.

 

Merkityksellistä on ollut se, että perinnetoimikunnissa on jatkettu perinnetilojen suunnittelua, valmisteluja ja perustamista. Perinnetila Nurmeksen Kauppalan taloon avattiin 6.9.2024. Valmistelut ovat pitkällä myös Rääkkylässä (perinnetilan avajaiset kunnantalolla 20.1.2025).

 

Toiminnanjohtaja Mattila osallistui Tammenlehvän Perinneliiton johtamaan Itä-Suomen alueen perinneyhdyshenkilöiden kokoukseen. Se järjestettiin 21.3. Muutamille muiden maakuntien perinneorganisaatioiden valmisteluista vastaaville annettiin edellisvuosien tapaan tukea ja opastusta.

 

Nurmeksen toimikunta jatkoi vuonna 2019 aloitettua sotaperinteen tallentamista julkaisemalla yhden uuden haastatteluvideota. Videoita on julkaistu yhteensä 19 ja niitä on katsottu yhteensä yli 72 000 kertaa.

 

Keräyspäällikkö Ilkka Savolahti osallistui Veteraanivastuu ry:n piiripäälliköiden/vast. kokoukseen Vaasassa 14.-16.8. Kokouksessa käytiin keskusteluja mm. perinneorganisaation osallistumisesta tulevaisuuden veteraanikeräyksiin. Yhdistyksemme ja toimikuntiemme halutaan olevan siinä mukana.

 

Perinnetoimikunnille annettiin tehtäväksi tarkastaa ja tarvittaessa päivittää vuosina 2020 – 2021 laaditut paikallisuusluettelot. Työtä jatketaan vuonna 2025.

 

Perinnetyön yhtenä kohderyhmänä ovat nuoret asevelvolliset. Perinnetoimikuntien ja/tai kerhojen edustajat osallistuivat syksyn aikana P-K:n aluetoimiston järjestämille kutsunnoille, tuoden niissä kutsunnanalaisille Tammenlehvän sukupolven tervehdyksen.

 

Perinneyhdistys järjesti yhteistyössä Kontiolahden perinnetoimikunnan kanssa Naiset, Maanpuolustuksen selkäranka? -seminaarin Kontiorannassa (Muistojen Raja Museo) 12.10.2024.

Ohjelma oli seuraava:

– Tervetuloa ja tilaisuuden avaus, Ilpo Saarelainen, puheenjohtaja, Sotien 1939-45 Pohjois-Karjalan Perinneyhdistys

– Alustus päivän aiheeseen ja historiakatsaus naisten roolista maanpuolustustyössä eri puolilla maailmaa – Jouni Mattila, toiminnanjohtaja, Sotien 1939-45 Pohjois-Karjalan Perinneyhdistys

– Kirsti Kujanpää – Kokemuksiani Rauhanturvaajana, varapuheenjohtaja, Suomen Rauhanturvaajaliitto

– Ilpo Saarelainen – Lotta Svärd -järjestön toimintaa Pohjois-Karjalassa

– Heli Hjälm – Martat sodassa ja rauhassa – 125-vuotta Marttatoimintaa

– Milja Muikku – Kokemuksia naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta sekä MPK:n naisten kurssitoiminnasta

– Anu Kuronen – Mikä motivoi tekemään vapaaehtoisena työtä Sotilaskotisisarena?

– Paneelikeskustelu teemasta “Naiset, maanpuolustuksen selkäranka?”.

– Kahvit ja Sotkun munkit, tutustuminen Muistojen Raja -museoon

 

 

PALKITSEMISET

 

Tammenlehvän Perinneliiton ja perinneyhdistyksemme rakennemuutoksen toimeenpanon edistäjille ja toimintaedellytysten mahdollistajille sekä aktiivisille yhdistyksen jäsenille ja toimintamme tukijoille myönnettiin alla luetellut veteraanityön huomionosoitukset.

 

Kansallinen Veteraanipalkinto 2024

· Ilpo Saarelainen, Kontiolahti

 

Sotaveteraanien kultainen ansioristi

· Ilkka Savolahti, Joensuu (hänelle myönnettiin myös SVR M 1)

 

Sotaveteraanien ansioristi

· Jyrki Huusko, Joensuu

· Ulla Jolkkonen, Liperi

· Raassina Pentti, Joensuu

 

Sotaveteraanien ansiomitali

· Jussi Säämänen, Nurmes

· Mikko Rautiainen, Nurmes

 

Sotaveteraanien mitali

· Elsa Karttunen, Joensuu

· Matti O. Asikainen, Nurmes

· Faina Kukkonen, Kontiolahti

· Aimo Kettunen, Kontiolahti

· Seija Saarinen, Kontiolahti

 

SVL:n kultainen ansiomerkki

· Lyyli Lyhykäinen, Outokumpu

· Niilo Vunneli, Outokumpu

· Paavo Harakka, Nurmes

· Hertta Laamanen, Lieksa

 

SVL:n hopeinen ansiomerkki

· Tapio Ikonen, Ilomantsi

· Veli Hiltunen, Ilomantsi

· Paula Sainio, Joensuu

· Martin Hodel, Kontiolahti

· Jarkko Peiponen, Kontiolahti

· Jaakko Muhonen, Kontiolahti

· Juhani Simonen, Kontiolahti

· Taina Karjalainen, Nurmes

· Maija Tolvanen, Nurmes

· Jorma Korhonen, Nurmes

· Kauko Laakkonen, Outokumpu

· Martti Törrönen, Outokumpu

· Kari Kalinen, Outokumpu

· Raimo Miettinen, Outokumpu

· Tommi Parkkinen, Outokumpu

· Aila Ojala, Outokumpu

· Satu Ruhanen, Outokumpu

· Marjatta Ruotsalainen, Outokumpu

· Pertti Ruotsalainen, Outokumpu

· Erkki Räsänen, Outokumpu

· Tuomo Hölttä, Nurmes

 

Kotirintamanaisten mitali (Sotainvalidien Veljesliiton myöntämä):

· Vieno Tuomola, Nurmes

 

Kultainen Reservin Ratsastajamitali

· Fanny Mönkkönen, Joensuu

 

Maanpuolustusmitali, kultaisella soljella

· Mikko Rautiainen, Nurmes

 

Vapaaehtoisen Maanpuolustustyön hopeinen ansiomitali

· Mikko Rautiainen, Nurmes

· Pentti Raassina, Joensuu

· Päivi Seitavaara, Joensuu

· Ville Virtanen, Joensuu

 

Kaukopartio-osasto Kuismasen Perinneyhdistys ry:n standaari

· Jyrki Huusko 19.2.

· Jouni Mattila 3.12.

 

Yhdistyksen edustaja (toiminnanjohtaja) luovutti sotaveteraanijärjestöjen Rautasormuksen ja kunniakirjan seuraaville Pohjois-Karjalan rajavartioston kotiutuneille: kesäkuussa vänrikki Heide Simeon Benjamin, Oulu ja joulukuussa alikersantti Löfgren Henrietta Hilkka Helinä, Pornainen. Valintaperuste oli ”yhteisöllisyyden rakentaja”.

 

VIESTINTÄ JA MESSUTOIMINTA

 

Perinneorganisaatioille on valmistunut valtakunnallinen Tammenlehvän Perinneliiton hallinnoima jäsenrekisteri. Nykyinen sotaveteraanijärjestöjen yhdistysten/osastojen/kerhojen/perinneyhdistysten vast. henkilöstö siirretään rekisteriin kevään 2023 aikana. Samassa yhteydessä valmistauduttiin siirtymään keskitettyyn jäsenmaksulaskutukseen, joka käynnistyy vuonna 2024. Se edellyttää yhdistyksiltä ja toimikunnilta omien jäsenenrekisterien tarkastamista ja päivittämistä tammi-helmikuun aikana, jotta turhilta jäsen/lehtimaksuilta vältytään.

 

Perinneportaaliin avattiin kesällä jäsenyyslomake, jolla voi liittyä Pohjois-Karjalan perinneyhdistyksen jäseneksi. Jäseneksi liittymistä mainostettiin myös joulukuun Karjalan pojat -lehdessä. Perinnetoimikuntia kannustettiin laatimaan toiminnastaan artikkeleita Kenttäpostia–lehteen ja lähettämään ne suoraan päätoimittajalle Heikki Karhulle

(heikki.karhu@rintamaveteraaniliitto.fi) tai lehden toimituskunnan sihteerille Ariela

Säkkiselle (virkavapaalla juhannukseen saakka ariela.sakkinen@sotaveteraaniliitto.fi).

 

Yhdistys ylläpitää TAPE:n hallinnoimaa sotiemmeperinne.fi sivuja Pohjois-Karjalan osalta. Yhdistyksen viestintävastaava Mikko Rautiainen (Nurmes) ja tja Jouni Mattila osallistuivat liittojen toteuttamiin kokouksiin ja suunnittelutilaisuuksiin (mm 14.2. ja 14.5.). Tja Mattila toimii Pohjois-Karjalan sivujen päätoimittajana. Viestintävastaava Rautiainen vastaa Pohjois-Karjalan sivujen sisällön tuottamisesta yhdessä yhdistysten ja perinnetoimikuntien sekä kerhojen sisällöntuottajien kanssa. Aineistomäärä maakunnan portaalissa kasvaa jatkuvasti (esim. maakunnan ajankohtaista -sivu). Vuoden 2024 loppuun mennessä kaikkien toimikuntien sivuilta löytyi aineistoa. Kuitenkin neljän paikkakunnan osalta puuttuu kuvaus paikkakunnan sotavuosista. Em. on tärkeää esimerkiksi koulujen historian opetuksen kannalta. jotta madallettaisiin kynnystä käsitellä sotavuosia paikallisesta näkökulmasta ja lisäämällä kiinnostusta ja ylpeyttä oman paikkakunnan sotasukupolvea kohtaan.

 

Vuonna 2014 koottu maakunnallinen muistomerkkiaineisto odottaa päätymistä portaaliin. Sivuston ylläpitäjä ei ole vielä päättänyt minkälainen kokonaisuus/sivu/hakupalvelu sotamuistomerkkiaineistosta muodostetaan.

 

Pohjois-Karjalan sivujen nostot perinneportaalin valtakunnallisille pääsivuille tapahtui 1.7.-22.7.2024 välisenä aikana. Nostoissa oli esillä Tammenlehvän perinneliiton toiveen mukaisesti vuoden 1944 tapahtumat. Tämä sisälsi mm: Maakunnan veteraanien sotakokemuksia, Ilomantsin taistelu1944, Aluemenetysten vaikutus maakuntaan sekä Joensuun sotavuodet. Museokohteista esille nostettiin Kontiolahden Muistojen raja -museo.

Vuonna 2024 valtakunnallisessa perinneportaalissa vieraili yhteensä noin 53 000 kävijää (12.12.2024 mennessä) (Vuonna 2023 kävijöitä oli 25 700). Pohjois-Karjalaa koskevilla sivuilla vieraili yhteensä noin 12 000 kävijää (vuonna 2023 kävijöitä oli 6 500). Valtakunnan tilastoissa 20 suosituimman sivun joukossa oli neljä Pohjois-Karjala -aiheista sivua (sijoilla 4, 10, 11 ja 15). Portaalin tunnetuksi tekemisessä auttaa myös linkkien jakaminen ja niiden saaminen näkyviin kuntien sivulle (nurmes.fi -osoite oli valtakunnan 7. yleisin reitti, jonka kautta perinneportaaliin mentiin (sijoilla 1 ja 2 olivat google ja facebook).

Yhdistyksellä on oma Facebook –profiili, jolla oli vuoden 2024 lopussa noin 1 100 seuraajaa (vuoden 2023 lopussa seuraajia oli noin 900). Alueellisten perinneyhdistyksien facebook-tileistä meitä suurempi seuraajamäärä on ainoastaan Etelä-Pohjanmaalla (1700 seuraajaa). Yhdistys käytti 31.12.2024 saakka sähköpostiosoitetta veteraanipiiri.pk@gmail.com, jonka jälkeen sen käyttö loppui.

 

Mikko Rautiainen on nimetty P-K:n Reservipiirien ja P-K:n Maanpuolustuksen Tuki ry:n perustamaan yhteiseen Karjalan Pojat -piirilehden toimituskuntaan. Tällä järjestelyllä varmistetaan, että veteraanityötä käsitellään kyseisessä julkaisussa riittävässä laajuudessa. Kesän 2024 nettilehdessä julkaistiin 8 perinneyhdistyksen artikkelia sekä oma kansi. Paperisena / netissä julkaistun joulukuun lehden 23 sivusta 6 käsitteli veteraani- ja sotaperinneasioita. Artikkeleita / vastaavia oli yht. 13 ja sisällössä olivat edustettuina Ilomantsi, Joensuu, Kontiolahti, Nurmes ja Rääkkylä. Lehti oli kaksikantinen siten, että toinen kansi oli perinneyhdistyksen käytössä ja otsikoitu ”Veteraanityöstä perinneaikakauteen” sekä kuvitettu veteraaniliittojen tunnuksilla.

Perinnetoimikunnat toimittivat vuoden aikana Mikko Rautiaiselle tekstejä ja kuvia, joita julkaistiin portaalissa, facebookissa ja Karjalan Pojat –lehdessä. Lisää aineistoa (toimikuntien esittelytekstejä, kuvauksia paikkakunnan sotavuosista, veteraanien / muiden sotavuodet kokeneiden tarinoita / syntymäpäivä- ja muistokirjoituksia sekä juttuja tehdyistä perinneprojekteista ja veteraanityöstä) kaivataan, jotta toimintamme laajuus, monipuolisuus ja koko maakunnan kattavuus tulee mahdollisimman hyvin esille ulospäin suurelle yleisölle. Julkaisemalla esim. veteraanien ja veteraanien leskien syntymäpäiväkirjoituksia muistutamme samalla ulospäin, että sotasukupolven edustajia on edelleen elossa! Portaali/facebook – ja Karjalan Pojat -lehden tekstejä voi lähettää Rautiaiselle koko vuoden ajan sitä mukaa, kun niitä valmistuu.

 

Yhdistys osallistui Kokonaisturvallisuusmessuille Joensuussa 4.-5.10. Yhdistyksellä oli oma osasto Karjalan Poikien Killan messuosaston yhteydessä. Osastoa ylläpitivät vuoroluettelon mukaisesti Mikko Rautiainen, Ilkka Savolahti, Risto Alanko ja Juhani Sainio. Tavoitteena oli tuoda tunnetuksi yhdistyksen toimintaa sekä myydä samalla muutamia tuotteita. Osastolla kävi satoja ihmisiä. Tammenlehvän Perinneliitto maksoin yhdistykselle aiheutuneet kulut.

 

TALOUS JA VARAINHANKINTA

 

Yhdistyksen toiminta kustannettiin toimintavuoden aikana pääosin liitolta saatavalla toimintatukirahalla, varainhankinnalla (keräys, konsertti) sekä purkautuneiden yhdistysten/vast. lahjoittamilla varoilla. Perinnetoimikunnilla oli mahdollisuus anoa yhdistykseltä tukea tärkeimpien tapahtumiensa toteuttamiseen.

Yhdistys sai tehtyjen hakemusten perusteella avustusta veteraanien leskien kotona asumisen tukemiseen ja hyvinvointiin sekä Eevi ja Emil Tannisen Säätiöltä että Salomaa säätiöltä. Raportit niistä tehtiin ja lähetettiin lokakuun alussa. Vastaavat hakemukset ko. tahoille vuodeksi 2025 tehtiin jo syksyllä.

Veteraanikeräys toteutettiin Joensuussa 18.9. P-KR:n ja 25.9. Kainuun prikaatin varusmiesten voimin. Nurmeksessa keräys toteutettiin 25.3.2025. Nurmeksen keräys oli tulokseltaan paras vuosiin. Varoista pääosa käytettiin leskien hyvinvointiin (mm. joulurahana). Keräyspäällikkönä toimi Ilkka Savolahti (Joensuun perinnetoimikunta ja sv-kerho). Yhdistys laati ja lähetti Sotaveteraaniliitolle vuoden 2023 keräysraportin 14.11.

Yhdistyksen ja Kontiolahden perinnetoimikunnan nimissä tehtiin apurahahakemus Riitta ja Väinö H. Bromanin säätiölle ja Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiölle 24.11.2023. Avustusta haettiin Kontiorantaan perustetun perinnetilan ja Muistojen Raja -museon materiaalihankintoihin. Molemmista saatiin myönteiset avustuspäätökset kevättalvella 2024 ja raha käytettiin suunnitelman mukaisiin kohteisiin vuoden loppuun mennessä. Käyttöraportti KKES:lle tehtiin marraskuussa ja Bromanin säätiöille joulukuussa.

Yhdistyksellä on Kalevankadun tiloissa laaja lahja- ja myyntivarasto. Varaston arvo laskee merkittävästi vuonna 2025, koska osa esineistä ja ansiomerkeistä on puretun Sotaveteraaniliiton tuotteita, joille ei ole enää käyttöä. Kyseisestä syystä varastossa olleita omia ja Veteraanivastuu ry:ltä syksyllä saatuja muita tuotteita (heijastimia, pinssejä, Marskin ja Junkers -merkkejä yms.) annettiin myytäväksi Nurmeksen 8 C luokalle. Sovittiin, että he saavat myyntituloista 50%. Myynti jatkuu keväällä 2025.

Tmi Tilipalvelut Heidi Monosen (Liperi) hoiti palkanlaskennan ja tilinpäätöksen laadinnan. Toiminnantarkastajana oli Jaakko Turunen Lieksasta.

Yhdistyksen tuloslaskelmassa on erillinen seuranta (”ennakkomaksu”) niiden yhdistysten osalta, jotka ovat purkautumisen yhteydessä lahjoittaneet rahavarojaan sotaveteraanipiirille ja/tai perinneyhdistykselle. Niitä ovat Joensuun, Kiteen, Nurmeksen, Pyhäselän ja Tohmajärvi-Värtsilä sotaveteraanit (nykyiset kerhot) sekä Lottaperinteen, Sotilaspoikien sekä Rintamaveteraanien kerhot. Kyseisiä varoja on käytetty vain niiden jäsenistön hyväksi. Sotaveteraanipiirin yhdistykselle 2022 luovuttamia varoja on käytetty yhdistyksen muiden osien toimintaan. Järjestelmä on toiminut erittäin hyvin.

Lieksan Sotaveteraanit ry luovutti purkautuessaan 31.12.2024 jäljelle jääneet varansa perinneyhdistykselle. Summa merkitään ennakkomaksuna tilikarttaan. Enon Sotaveteraanit ry:ltä ei jäänyt varoja luovutettavaksi.

 

LOPUKSI

Perinneyhdistys ja sen perinnetoimikunnat kykenivät hoitamaan niille suunnitellut tehtävät hyvin ja täysimääräisesti, osin yli odotusten. Negatiivisena asiana voidaan mainita tukianomusten ja tukien määrän merkittävä putoaminen erilaisista sosiaalineuvojan toimenpiteistä huolimatta.

Perinneyhdistyksen hallitus kiittää kaikkia sotiemme veteraanien, heidän leskien huolenpidosta vastanneita sekä erityisesti perinnetoimikuntia arvokkaasta tuki- ja perinnetyöstä, jota ne ovat omissa kunnissaan tehneet. Lämpimät kiitokset koko jäsenistölle, että olette osallistuneet aktiivisesti toimintaamme.

Hallitus osoittaa suuret kiitokset myös arvokasta tuki- ja hoivatyötä tehneille P-K:n Hyvinvointialueen Siun soten vanhuspalvelun avainhenkilöille ja kunnissa toimiville palveluntuottajille sekä muille työmme tukijoille ja yhteistoimintakumppaneille.

 

HALLITUS

Kansallisen veteraanipäivän juhlallisuudet Kouvolassa 27.4.2025

Tilaisuutta voi seurata myös suorana lähetyksenä Kouvolan kaupungin YouTube-kanavalta.

Kansallisen veteraanipäivän kunnianosoitukset ja muistamiset Nurmeksessa ja Valtimolla 25.4.

Kansallinen veteraanipäivä Nurmeksessa 25.4.

 

27.huhtikuuta vietetään kansallista veteraanipäivää 39.kerran.

Suomen kohtalo ratkaistiin kesän 1944 suurissa torjuntataisteluissa. Suomi pysäytti Neuvostoliiton suurhyökkäykset ja säilytti itsenäisyytensä. Armeija ei antautunut. Jatkosodan jälkeinen aselepo astui voimaan syyskuun neljäntenä päivänä 1944. Rauhanehtojen mukaisesti Neuvostoliitto vaati Suomea karkottamaan Pohjois-Suomessa olevat saksalaiset sotilaat. Entiset aseveljet eivät olleet halukkaita sotimaan toisiaan vastaan, joten osapuolet sopivat valesodasta; Neuvostoliitto kuitenkin havaitsi tämän ja uhkasi miehittää Suomen, jos oikeaa sotaa ei aloitettaisi. Lapin sodan avainoperaatio oli Tornion maihinnousu. Tässä suomalaiset suorittivat uhkarohkean iskun saksalaisten sivustaan Oulusta Tornioon. Noin vuosi sitten 99-vuotiaana menehtynyt nurmeslainen Ahti Okkonen oli yksi Lapin sodan viimeisistä veteraaneista. Hän osallistui Tornion maihinnousuun ja muisteli, ”Se oli reissu vasta. Saksalaiset koittivat pommittaa vielä sitä laivaa, mutta eivät saaneet sattumaan”.

Huhtikuun 27. päivänä 1945, käsivarren lappiin edenneet suomalaiset totesivat viimeisten saksalaisten vetäytyneen Norjan puolelle. Maa oli vapaa vieraista asevoimista ja II-maailmansota oli Suomen osalta ohitse. Lapin sodan päättymisen jälkeen olemme saaneet elää 80 rauhan vuotta, joten sotasukupolvi on oman liputuspäivänsä ansainnut. Taistelevat joukot ja kotirintama mahdollistivat sen, että siniristilippu liehuu myös muinakin liputuspäivinä.

Kuvassa seppele.

Nurmeksen kaupungin seppele laskettuna sankarihautausmaalle 25.4.2025. (kuva: Mikko Rautiainen)

 

Kunnianosoitukset

Koska 27.4. on sunnuntaipäivä, suoritettiin seppeleiden lasku jo perjantaina 25.4. alla olevan aikataulun mukaisesti. Tämä mahdollisti koulujen ja oppilaiden osallistumisen ja siten perinteen elävänä pitämisen nuorten suuntaan. Jo useiden vuosien ajan on ollut käytäntönä, että veteraanipäivänä kaupungin seppeleen sankarihautausmaille laskevat koulujen oppilaat. Kirkkokadun koulussa veteraanipäivä huomioitiin myös 9.luokan oppilaiden Taika Turusen, Milli Honkasen ja Tiia Juntusen pitämällä päivänavauksella.

 

Klo 11 Valtimon sankarihautausmaa

* Kunniavartio (res.upseerit)

* Seppeleenlasku (Valtimon koulun oppilaat historianopettaja Roope Rönkön johdolla)

Kuvassa seppeleenlaskeminen Sankarihautausmaalle.

Valtimon koulun oppilaat laskemassa seppelettä Valtimon sankarihautausmaalle 25.4.2025. Kunniavartiossa res.upseerit. (kuva: Roope Rönkkö)

 

Klo 12 Nurmeksen sankarihautausmaa

* Kunniavartio (Nurmeksen reserviläiset ja res.upseerit)

* Kellojen soitto tapulista ja liputus (Nurmeksen ev.lut.seurakunta)

* Sotien perinnetoimikunnan puheenvuoro (Historian -ja yhteiskuntaopin lehtori Mikko Rautiainen)

* Seppeleen lasku (Kirkkokadun koulun 8A-luokan oppilaat Eemil Pyykönen ja Iiro Korhonen)

Kuvassa seppeleenlaskijat Sankarihautausmaalla.

Kirkkokadun koulun oppilaat Eemil Pyykönen (vas.) ja Iiro Korhonen laskivat veteraanipäivän seppeleen Nurmeksen Sankarihautausmaalle 25.4.2025 (kuva: Mikko Rautiainen)

Muistamiset

Sotien perinnetoimikunnassa mukana olevat kaupunki ja Lions Club Nurmes/Pielinen muistivat vakiintuneen käytännön mukaan veteraaneja, veteraanien leskiä ja sotilaspoikia koteihin / hoivakoteihin toimitettavalla muistamisella veteraanipäivänä ja itsenäisyyspäivänä. Tällä kertaa sotasukupolven edustajat saivat kukan, merinovillasukat ja suklaata. Ilmavalvontalotta Sirkka Partanen (s.1929) https://sotiemmeperinne.fi/sirkka-partanen-s-1929/ on viimeinen elossa oleva veteraani Nurmes-Valtimo -alueella. Veteraanien leskiä on perinnetoimikunnan tiedossa 21 ja sotilaspoikia neljä.

 

Sotien 1939-1945 Nurmeksen perinnetoimikunta

Mustavalkoisessa ryhmäkuvassa lottapukuisia naisia ja tyttöjä.

Lottia Nurmeksen Höljäkän Saarivaaran ilmavalvonta-asemalla 1943 tai 1944. Sirkka Partanen on kuvassa toinen oikealta. (kuva: Sirkka Partanen)

 

Sirkka Partanen 2022. (kuva: Mikko Rautiainen)

Jouko Varis 1910-1941

Polvijärveläinen pioneeri, Vänrikki Urho Jouko Kalervo Varis

Syntynyt 9.4.1910 Polvijärvellä. Isä Väinö Varis, maanviljelijä, k.1932. Koulusivistys, Maanmittausinsinööri. Siviilitoimi: Ylim. maanmittausinsinööri Kuopion läänissä. Suorittanut armeijan Er. Pion. Komppaniassa 10.5.1935-25.8.1936. Sotilaskoulutus RUK v.1936, sotilasarvo Res. vänrikki. aselaji pioneeri. Vapautettu vak. palv. 25.8.1936. Osoite: Kauhava, Karintalo. Myöhemmin Polvijärvi Huosiolampi. Talvisota: Merkinnät liikekannallepanossa: Saapunut 30.11.1939 33.Pion.K. Määrätty 33. Pion.K. Kirkonkirjoissa Polvijärvi, Maanmittausinsinööri, Naimaton, lähin omainen äiti Anna Varis, Kauhava, Karin talo. Jatkosota: Palvelus lkp:n jälkeen. Saapunut 9.7.1941 Pion.P. 35. Määrätty 3/Pion.P 35:an. Perhesuhteet: Vaimo Ellen os. Solkinen syntyään Huittisista. Lähin omainen vaimo Ellen, Polvijärvi. Palveluksen laatu: Joukkueen johtajana 9.7-19.10.41 3./Pion.P 35. Ylennykset ja kunniamerkit: Kers. Pion.P 35. Vääp. Pion.P 35. VR 4. lk. (vapaudenristi). Vänrikiksi 19.9.1941. Taistelut, joihin ottanut osaa: Pälkjärvi, Alalampi, Ruskeala, Sortavala, Kaskana, Tarsepol, Voznesenja. 9.7-19.10.1941. Kaatunut Kurzajoen suusta n.2 km koilliseen 19.10.1941. Hukkunut syöksyveneen kaatuessa tiedustelumatkalla Syvärillä.

Kuvassa henkilötietokortti.

Jouko Variksen päällystökortti, kansallisarkisto (kuva: Markku Sirviö)

Mustavalkoisessa kuvassa sotilaat rakentamassa hyökkäysvaunuestettä talvella.

Hyökkäysvaunuesteen rakentaminen (SA-kuva)

 

Talvisota

26.1.1940 Ensimmäinen joukkue tehnyt 3 edellisenä päivänä tien Itäinen Lemetti- Lavajärvi suluttamista res.vänr. Kavilon johdolla. Joukkueeseen saapui res.vänr. Jouko Varis. 31.1.1940 klo 5.00 I joukkue aloitti vahvistettuna osasto Wahlforssilla hv kaivantoesteen rakentamisen tiellä Itäinen Lemetti – Lavajärvi n. 150 m:n päässä vihollisen itäisessä lemetissä olevista asemista. 2.2.1940 klo15.00 1-tasoinen vihollishävittäjä putosi n. 400m:n päähän kompp. alueelta. Lentäjä, yliluutnantti, hyppäsi laskuvarjolla alas ja jäätyään puuhun laskuvarjosta kiinni, haavoitti kiinniottajista kahta. 10.2.1940 I joukkue (Res.vänr. Variksen johdolla) valmisti n. 80 kasapanosta. 11.2.1940 I joukkue teki edelleen kasapanoksia ja valmisti hv-tykin asemia sekä kk-asemia Muuraimen lohkolla.24.2.1940 I joukkue (vänr. Variksen) kaivanut yhdyshautoja ja kk-asemia Itäisen Lemetin ”Komentajamotin” luona joukkojen etenemissunnassa. 26.2.1940 Itä-Lemetissä kaatui eteentyönnettyjä kk asemia rakennettaessa res.alik. Kauko Pekola ja haavoittui vaikeasti(kuoli myöhemmin k.sairaalaan) pion. Sulo Jääskeläinen Lisäksi lievästi haavoittui pion. Pekka Tolonen. Kaikki hv-tykin kranaatista. 27.2.1940 I joukkue koko yön kasapanoksin puhdistamassa vallattuja korsuja Itä-Lemetissä. Päivän koittaessa oli kuitenkin vallatuista asemista vetäydyttävä takaisin. 28.2.1940 I joukkueen tehtävänä sama kuin edellisenäkin päivänä. 29.2.1940 Itä-Lemetti vallattiin, missä pioneereillä oli tehtävänä puhdistaa mahdolliset sulutukset( I joukkue). 1.3.1940 I joukkue jatkoi I. Lemetissä puhdistusta. 3.3.1940 I joukkue suorittanut Muuraimen huoltoteiden korjausta. 7.3.1940 I joukkue alistettiin Lyijylle ja siirtyi Lavajärven suuntaan. 8.3.1940 I joukkue valmistautui Lavajärvellä olevan ”pienen motin” puhdistukseen tekemällä kasapanoksia. 10.3.1940 I joukkue Lavajärvellä eteni ”pikku motin” valtauksen jälkeen Lyijyn mukana 3-4 km. 11..3.1940 I joukkue Lyijylle alistettuna kenttävarustustöissä Lavajärven – Uomaan välillä. 13.3.1940 klo 10.04 Saapui Vaskesta seuraava puhelinsanoma, jonka komppanian päällikkö otti vastaan: ”13.3.1940 Päämaja on ilmoittanut, että rauhasta Suomen ja Venäjän välillä on sovittu ja vihollisuudet lopetetaan tänään klo 11.00 . ”Vaski”. I joukkue raivasi vielä osin rauhanteon jälkeenkin yhden tähystys- ja ampumalinjan Lavajärven – Uomaan tien maastossa. Joukot vetääntyivät säädettynä aikana etumaisen puolustuslinjan taakse ja jatkoi komppania matkaansa Korkeamäkeen saapuen sinne n. klo 4.00, jossa I joukkue Lavajärveltä tullen yhtyi komppaniaan. Komppania palasi Suistamon, Soanlahden, Kuhilasvaaran,

Värtsilän, Tohmajärven, Hammaslahden ja Joensuun kautta Lehmon kylään, majoittuen sinne. 20.4.1940 Aloitettiin miehistön kotiuttaminen(nostomiehet) ja lomauttaminen toistaiseksi(reserviläiset). Lähde 33. Pioneerikomppania, sotapäiväkirja.

Mustavalkoisessa talvikuvassa tuhottuja panssarivaunuja tiellä.

Tuhottuja hyökkäysvaunuja Lavajärvellä (SA-kuva)

 

Jatkosota

12.7.1941 klo 20.00 Puolijoukkue III joukkueesta pion. Variksen johdolla majoitustiedusteluun Kirkkolahteen. Tiellä purettiin n. 50 miinaa. 14.7.1941 klo 20.00 Lähti II luokkue ja II joukkueen 2. puolijoukkue tiedustelu- ja raivaustöihin tieosille Hiekanlahti-Läävi-Ristiselän koulu, Hiekanlahti-Ristiselän koulu, Ilmakanvuori-Hiekanlahti ja Ilmakanvuori-Heposelkä-Pälkjärvi-Hiekanlahti. Osastojen johtajina vänr.Turtiainen, pion. Varis ja alik. Mikkonen. 15.7.1941 klo 7.45 Vänr. Turtiaiaisen ja pion. Variksen osastot palasivat.Täyttivät neljä räjähdyskuoppaa. 19.7.1941 klo 19.00 Pion. Varis ja kaksi miestä lähti tiedusteluun Jänisjoen rautatiesillalle. Tiedusteltava autotie Hämeenkoskelta sillalle ja sillalta Pääkylään. Klo 24.00 Variksen partio palasi tehtävän suoritettuaan.23.7.1941 19.30 Komppanian päällikkö sai käskyn lähettää 1 joukkueen lisää Ruskealaan miinoituksia purkamaan. III joukkue – 1 ryhmä vänr. Turtiaisen ja kers. Variksen johdolla lähti tehtävää suorittamaan. Klo 20.15 III joukkue lähti. 26.7.1941 klo 17.15 Komppania sai tehtävän tiedustella ylimenopaikan Suikkasenlahden pohjoispuolella olevasta niemestä sekä ruuhikaluston valmiusasemat. Klo 18.00 Kersantti Varis ja III joukkueen kolmas ryhmä lähtivät ylimenotiedusteluun. Klo 22.10 Ilmoitus kers. Variksen partiolta, ylimenopaikka, valmiusasemat ja tietiedustelu suoritettu. Klo 23.10 Kersantti Varis ilmoitti tutkineensa ko. niemen, jonka jälkeen jv. osasto miehitti sen. 29.7.1941 klo 17.30 III joukkue kers. Variksen johdolla sai tehtäväkseen siirtää ruuhet ja kaluston osittain maitse,osittain vesitse Paksuniemeen. 30.7.1941 III joukkue palasi. 7.7.1941 klo 5.00 kers.Varis ja 2 ryhmää III j:sta lähti miina partioon. 10.8.1941 klo 10.15 III joukkue sai käskyn lähteä Karmalansalmelle rakentamaan maantie siltaa kuntoon. 11.8.1941 klo 2.45 Silta valmis. Jänneväli 5,5 m, ajotie 2,2 m. Klo 6.15 III joukkue palasi. 12.8.1941 klo 3.00 Luutnantti Saarikivi ja kersantti Varis lähtivät Sortavalaan Kymälän kaupunginosan tarkastukseen. Klo 10.30 Tarkastus päättyi miinoituksia ei havaittu. Karjalansiltaan meneviä sähköjohtoja katkottiin 2 paria. 15.8.1941 klo 10.45 Kers. Varis ja 2 miestä III joukkueesta tiedustelemaan Karjalansiltaa Sortavalassa. Silta oli räjäytetty edellisenä yönä. Klo 12.45 Kers. Varis palasi. Sortavalan puoleinen maatuki ja 2 siltapilaria osittain räjäytetty. Kansirakenne kokonaan räjäytetty 3 välin mitalta. Kaupunki havaittu miltei tyhjäksi vihollisista. Klo 17.30 luutn. Saarikivi lähti hakemaan joukkuetta (III) kaupungin puhdistukseen. Klo 18.30 Joukkue kers. Variksen johdolla lähti. Klo 21.40 III joukkue palasi, Karjalankadun oikea puoli melkein kokonaan tarkastettu ja puhdistettu.

Antti Paajanen kertoo haastattelussaan vuonna 1991, muistoja Sortavalan valtauksen ajoilta: Aamulla neljän aikaan tultiin,niin sotamies venäläinen täält vasemmalta koitti pannattein meijät kottiin. Suomalaisten konekivääri oli siinä ruispellossa ja siint oli lähtent konekiväärimiehet karkuun ja it-konekivääri, kaksoiskonekivääri ol jäänyt siihen paikalleen. Niin Varis sano miull, jott tule viimeisenä ja kato jott kuka jää, jos niinku haavottuu, niin koeta tuuva pois. Jos hää pääsee elävänt tuohon konekiväärin luo, niin se venäläisten tulo sieltä vasemmalta pysähtyy. Se juoks ko arohirvi tään pellon yli ja ko se pääs sen kaksoiskonekiväärin taa nii se venäläine pysähty! Sotamies venäläinen pääs jo niin lähelle, ettei meillä ollut ko kaks sarkaa vällii ko me semmosen Paavo Kauppisen kanss tultiin viimeseks. Sitt mentiin ketjuun siihen pelloll. Tää tilanne kesti vuorokauven eli oli yhtä hyssytystä seuraavaan aamuun kello kahteen saakka.Lähde Aarno Söder kirja Pioneeripataljoona 35.

16.8.1941 klo 4.00 III joukkue lähti jatkamaan Sortavalan puhdistusta. Klo 10.45 Joukkue palasi. Puhdistus suoritettu loppuun. Otettu 8 vankia. Miinoja ei havaittu. 17.8.1941 klo 14.15 Vänr. Simonen ja kers. Varis siltatiedusteluun Suovanjoelle Haapalammen kylään.

25-28.8.1941 Pataljoona oli siirtynyt lähelle Pitkärantaa.28.8 klo 14.00 Koirinojan Niittykentällä pidettiin paraati ja kunniamerkkien jako. 3. luokan Vapaudenristillä palkittiin pataljoonan komentaja luutnantti Väinö Hieta ja pioneeriupseeri ins.luutnantti Eino Viljo. 4.luokan Vapaudenristillä vänrikit Lauri Pohjolainen ja Olavi Toivakka sekä kersantit Väinö Antero Luukkonen, Urho Varis ja Kaino Vanninen sekä korpraali Veikko Hirvonen. 1. luokan vapaudenmitalin saivat ansioistaan korpraali Heikki Burman, alikersantti Otto Mikkonen, korpraali Simo Kettunen, kersantti Vilho Karttunen(Polvijärveltä), kersantti Martti Jolkkonen (Polvijärvi) ja alikersantti Oiva Hyttinen. Katselmuksessa samana päivänä klo 17.00 jaettiin 2. luokan vapaudenmitalit saajilleen 29. sotilaalle. Lisäksi samana päivänä ylennettiin kersantti Urho Jouko Kullervo Varis vääpeliksi. Kaikki nämä kunniamerkit ja ylennys tulivat urhoollisuudesta ja neuvokkaasta toiminnasta käytyjen taistelujen aikana.

Mustavalkoisessa kuvassa sodan tuhoamaa kaupunkimaisemaa.

Tuhoutunut Karjalansilta Sortavalassa. (SA-kuva)

16.9.1941 Patalj. komentajan käskystä I joukkue ja puoljoukkue II joukkueesta lähti 3:lla autolla sorastamaan Vieljärvi- Kirvesmäen tietä vänr. Simosen johdolla. Klo 12.00 Osasto Simonen palasi. Puolet II :sta ja III joukkue jatkoivat osasto Simosen työtä vääp. Variksen johdolla. Klo 20.30 Palasi osasto Varis.10.9.1941 klo 13 Otti komppania tietyömaalta 6 vihollista vangiksi. klo 23.00 Vääp. Varis + 5 pion. purki 36 vihollisen asettamaa ansaa Kotkajärven tien varrelta. 11.9. klo 5.00 Valmistui komppanian rakentama Kotkajoen silta pituus 24 m. Vääp. Varis + 5 pion. poisti läheisestä maastosta 65 vihollisen asettamaa polkumiinaa. Vänr. Leminen ja 3 pion. poisti 20 hv miinaa. 12.9. klo 15.00 Vääp. Varis + 2 pion. tiedusteluun Vaasjärvestä itään johtavalle tielle. 13.9. klo 4.00 Luutn. Toivakka, vääpeli Varis ja kokelas Linja-aho kukin 6-miehisellä partiolla lähtivät tietiedusteluun Kaskanan suuntaan. 14.9 klo 13.30 Vääp. Varis otti ryssän ins. majurin vangiksi. 16.9. klo 10.00 Luutn. Saarikivi, vääp. Varis ja 4 miestä lähti ltn. Viljon mukana tietiedusteluun Kaskana – Tarsepol tielle. 17.9 klo 9.30 n.23 km itään Kaskanasta purettiin 280 miinaa yhdestäkentästä. Klo 11.30 Partiokahakka 1 ryssä otettiin vangiksi. Klo 14.00 Ltn.Viljon partio lähti paluumatkalle. Vääp. Varis + 2 jäivät suorittamaan miinojen purkamista. 19.9 klo 4.00 Alik.Räty + puolijoukkue III joukkuesta lähti vääp. Variksen käytettäväksi. 20.9 klo 18.00 Vääp. Varis poistanut Tarsepolin tiellä 958 miinaa. 26.9 klo 8.00 Ryssän partio, todennäköisesti suomalaisissasotilaspuvuissa esiintyvä, murhasi vänr. Simosen n. 300 m joukkueen majapaikasta. Häntä oli ensin lyöty jollakin aseella päähän, raahattu n. 200m tiestä, ryöstetty saappaat, lakki, vyö, pistooli, puukko, kauluslaatat, RUK:n merkki ja karttalaukku.Ja senjälkeen ammuttu kolmesti rintaan ja pistetty pistimellä vatsaan. Tapaus havaittiinvasta klo 11.00, joten partiota ei ajettu takaa. 28.9. klo 6.30 Vänr. Varis + puolijoukkue lähti partioimaan pisteen 2174 pohjoispuolista maastoa. Klo 18.30 Os. Varis palasi. Ei tavannut ryssiä mutta jälkiä ja asutun parakin. 4.10 klo 9.00 Komppania sai käskyn siirtää 2 joukkuetta Syvärin rantaan ylimenoa varten. I ja III joukkue lähtivät. Klo 22.30 Kompp.pääll ja vänr. Varis lähtivät ylimeno paikalle. Klo 23.30 komppania lähti ylimenopaikalle. Jalkaväki kieltäytyi suorittamasta ylimenoa. 6.10 klo 3.00 3. Komppania sai luvan palata teltoille. klo 8.30 Ltn. Viljo ilmoitti että ylimeno tapahtuu kello 14.00 ja sen suorittaa 3. komppania. klo 11.30 komppania lähti ylimenopaikalle. klo 14.00 Ylimeno alkoi savuverhon ja tykistökeskityksen avulla ja jatkui häiriöttä. Klo 15.00 Yksi pataljoona kuljetettu yli ja ylimeno jatkui. klo 15.40 1. komppania saapui vaihtamaan komppanian. 13.10 klo 12.10 Patalj.

komentajan käsky suorittaa tietiedustelu Syvärille etelästä käsin johtavista teistä ja kenttäradoista alueella Vorokjeva -Ääninen. Klo 14.00 Vänr. Varis, kers. Mikkonen ja alik. Niiranen 8- miehisin partioin lähtivät suorittamaan em. tiedustelua. 15.10 Klo 11.30 alik. Niirasen partio palasi tehtävänsä suoritettuaan. Klo 15.25 Kers. Mikkosen partio palasi. 16.10 klo 17.10 Vänr. Variksen partio palasi tehtävänsä suoritettuaan. Partio oli matkallaan ottanut 2 vankia. 18.10 Klo 9.00 Patalj. kom. käsky suorittaa tietiedustelu Syvärin pohjoisrannalla alueella Vorokjeva – Voznesenja. 19.10 klo 7.00 Vänr. Varis + 1 ryhmä III joukkueesta lähti suorittamann tietiedustelua. 20.10 klo 16.30 Alik. Pietarinen, pioneerit Havukainen, Räsänen ja Kinnunen vänr. Variksen partiosta palasivat. Vänr. Varis, pioneerit Kauppinen , Salmen, Törrönen ja Leinonen olivat hukkuneet syöksyveneen kaatuessa Kuzminan kylän luona olevan saaren länsipään kohdalla 19.10.1941. Lähde: Pioneeripataljoona 35 3. komppania, sotapäiväkirja.

Edellä olevasta tapahtumasta Antti Paajanen haastattelussa muisteli seuraavaa: sitt oltiin 2-3 päivää täss niskalla teltoissa ja Variksen miel teki lähtee katselemaan vähän ympäristöä veneellä mutta se paatti upposi ja kaikki joutu veden varaan. Yksi puukko oli aseena kun pelastuneet tulliit sukkasillaan takaisin. Alkuasukkaat oli pelastaneet heidät. Varis ol sanonut, ett kertokaa terveisiä, minä jään tänne nyt! Mie kunnioitan sitä Varis vainaata. Se oli tosi Sotilas. Lähde: Aarno Söder Pioneeripataljoona 35 kirja.

20.10. klo 16.00 Saapui patl: an tieto, että vänr.Varis, 1 au. ja 3 miestä, jotka olivat matkalla Syvärin pohj. puolella Voznesenjan – Vorobjevan välillä suoritettavaan tietiedusteluun, hukkuivat syöksyveneen kaatuessa n. 8 km Voznesenjasta alavirtaan päin. Tapaturman syiden selvittämiseksi on pantu tutkimukset toimeen. Lähde 35. Pioneeripataljoona, sotapäiväkirja 19928.

21.10 klo 7.00 lähti osasto Partanen (1. komppaniasta) , vahvuus 1+1+25 4 ruuhella hukkumisonnettomuus paikalle suorittamaan naarausta Voznesenjan kylästä n. 24 km syvärin alajuoksulle päin. 22.10 Osasto Partanen jatkamaan naarausta onnettomuuspaikalle. 23.10 klo 16.00 Palasi osasto Partanen onnettomuuspaikalta, saanut naarattua ylös 3 ruumista, tuonut ruumiit Voznesenjan kylään,(kahta ruumista ei vielä saatu ylös). 24.10 klo 9.00 Lähti 1+7 miestä onnettomuuspaikalle jatkamaan naarausta johtajana alikers. Martti Räsänen. 25.10 Osasto Räsänen jatkamaan edellisenä päivänä alkamaansa tehtävää. 26-28.10 Komppania jatkamassa samoja tehtäviä kuin edellisenäkin päivänä. 29.10 Palasi naarausta jatkamassa ollut alikers. M.Räsäsen ryhmä, saamatta kuitenkaan muuta ylos kuin yhden kiväärin. Lähde Pioneeripataljoona 35. 1. komppania sotapäiväkirja 19939.

Kuvassa asiakirja.

Puolustusvoimien ilmoitus kuolemantapauksesta, kansallisarkisto (kuva: Markku Sirviö)

Ilmoituskuolemantapauksesta tai katoamisesta laitettu lähiomaiselle tammikuun 23 p:nä 1942. Kaatunut, Kuollut: Kuzrajoen suusta n. 2 km koilliseen 19.10.1941. Lähempi selvitys kuolemasta: Hukkui Syvärillä syöksyveneen kaatuessa tiedusteluretkellä. Ruumista ei löydetty naarauksesta huolimatta. Uusi ilmoitus kuolemantapauksesta tai katoamisesta lähiomaiselle Ellen Varikselle os. Polvijärvi Huosiolampi lähetetty 23.10.1942. Kuolemantapaus: Kuollut tapaturmaisesti, missä: hukkunut Syvärin jokeen. KEK:n merkinnät ruumiista: Vastaanotettu 21.10.1942. Lähetetty Joensuun as. 23.10.1942. Lisätietoja ruumiista: Ruumis pahoin mädäntynyt. Ruumis löydettiin 15.10.1942. Lähde kantakortit.

Kuvassa asiakirja.

Suojeluskuntapiirin ilmoitus kaatumisesta Kirkkoherranvirastolle, kansallisarkisto (kuva: Markku Sirviö)

Lehdessä ollut ensin kuolin ilmoitus hukkumisen jälkeen, jossa maininta. Hautauksesta ilmoitetaan myöhemmin. Tällöin veli Jorma ei ollut vielä kaatunut. Lehti-ilmoituksella myöhemmin ilmoitetaan että rakkaimpamme Maanmittausinsinööri Vänrikki Jouko Varis siunataan kentältä löytyneenä 14.11.42 klo 14.00 sukuhautaan Polvijärven Huosiolammilla, joten ainoastaan täten sukulaisille, tuttaville ja aseveljille saattokutsuna ilmoitetaan.

Sotapäiväkirjasta kerätty mainittavimpia asioita, muuna aikana ja muina päivinä yleisesti pioneerikomppania tehnyt tietöitä, miinoituksia, ansoituksia , esteitä ja raivauksia.

Kysymyksiksi jäi Sortavalassa Karjalansiltaan menevien johdinparien katkaisu, oliko sen ansiota että silta ei tuhoutunut kokonaan. Toiseksi Variksen sotilasarvo oli jo talvisodassa vänrikki, mutta jatkosodan alkaessa pioneeri josta kohotettiin nopeasti kersantiksi, vääpeliksi ja vänrikiksi.

 

Kirjoittanut Markku Sirviö