Videot Suojärven evakkojen sotakokemuksista julkaistiin Nurmeksessa

kuvassa nainen istumassa ja mies seisomassa sisällä.

Suojärven evakot Helli Nevalainen ja Paavo Harakka (kuva Mikko Rautiainen 2023)

Sotien 1939–1945 Nurmeksen perinnetoimikunta on videoinut yläkarjalaisten veteraanien ja muiden sotasukupolven edustajien sotakokemuksia vuodesta 2019 lähtien. Aiemmin julkaistujen yhdentoista henkilön kertomuksia on ladattu yhteensä yli 46 000 kertaa. Nyt kaupungin youtube-kanavalla on julkaistu kaksi haastatteluvideota lisää. Näissä ääneen pääsevät valtimolaiset Suojärven evakot Helli Nevalainen ja Paavo Harakka.

 

Vuonna 1932 syntynyt Helli Nevalainen on yksi Valtimon viimeisistä rintamaveteraaneista. Nevalainen koki evakkoon lähdön ja kodin menetyksen kaksi kertaa. Kotiseudun jättäminen ei tuntunut Nevalaisesta hyvältä, mutta kiitollisuudella hän muistaa hyvän huolenpidon evakkopaikoissa Savossa ja Pohjanmaalla. Veteraanitunnuksen Nevalainen ansaitsi osallistuttuaan karjan kuljetukseen Suojärveltä Pohjois-Savoon kesällä 1944, vain 12-vuotiaana. Nevalaisen haastattelu on tehty maaliskuussa 2023. https://www.youtube.com/watch?v=UAWKqqWMKiw

 

Paavo Harakka syntyi Ylihärmässä vuonna 1941, hänen perheensä ollessa siellä evakossa Suojärveltä talvisodan ja välirauhan aikana. Suomalaisten valloitettua Suojärvi ja muut talvisodan jälkeen menetetyt alueet takaisin jatkosodassa, palasi Harakan perhe kotiseudulleen. Paluu jäi väliaikaiseksi ja evakossa syntynyt Paavo joutui kokemaan myös evakkoon lähdön kesällä 1944. Paavo Harakan kokemukset on taltioitu huhtikuussa 2022, jolloin hän luennoi aiheesta Nurmeksen Kirkkokadun koulun sotahistoria -kurssin oppilaille. Harakka oli myös itse haastattelemassa Helli Nevalaista. Kirkkokadun koulun 9.luokan oppilas Tatu Tervo osallistui Paavo Harakan luentovideon editointiin ja suunnitteluun. https://www.youtube.com/watch?v=tE3DZ7eZalU

 

Aiheesta uutisoi myös YLE: https://yle.fi/a/74-20040956

 

Mikko Rautiainen, Sotien 1939–1945 perinnetoimikunnan pj., videoiden tekijä

 

Kymenlaakson Sotaveteraanipiirin historiikki 1966-2022 on julkaistu

”VETERAANITYÖSTÄ PERINNEAIKAAN”

Suunnittelu ja teksti: Ilmo Suurnäkki
Historiikki toimikunta: Toivo Hartikainen, Reijo Pajuoja, Arto Mikkonen
Ulkoasu: Mirja Näkki
Painopaikka: Bookwell Oy, 2023

Sotaveteraanipiirin historiikki 2023

Videotallenne Pohjois-Kymen Perinneyhdistyksen vuosipäiväjuhlasta 4.6.2023

Vuosipäiväjuhlamme 4.6.2023 videotaltiointi

 

OHJELMA:
Tervehdyssanat
Perinneyhdistyksen puheenjohtaja
Antti Laherto

Veteraanien Pojat
kuoro, johtajana Juha Kekki
”Elämää juoksuhaudoissa”
”Eldankajärven jää”

”Kirjeitä äidille”
monologi ja laulut
Johanna Nurmimaa
säestys, Pekka Ainali

Tervehdyspuhe
Kouvolan seudun Lottaperinneyhdistys,
puheenjohtaja Merja Nieminen

Kymenlaakson Sotaveteraanipiirin
historiikin julkistaminen, Ilmo Suurnäkki

Veteraanien pojat
kuoro, johtajana Juha Kekki
”Kirje isältä”
”Veteraanin iltahuuto”

Himmetä ei muistot koskaan saa!
Videointi: Kim Jokela

Hengellinen perheilta Elimäen srk-keskuksessa 7.6.2023

Hengellinen perheilta Elimäen seurakuntakeskuksessa 7.6. klo 17:30. Ilmoittautumiset 1.6. mennessä. Tervetuloa!

Keskitetyt veteraanien palvelut Siun soten alueella jo vuodesta 2018 alkaen

Valokuvaaja: Antti Pitkäjärvi, Joensuu 19.4.2023, julkaisija: Pohjois-Karjalan hyvinvointialue – Siun sote

Vuonna 2017 ikäihmisten kotiin annettavien palvelujen tarpeen arviointi keskitettiin Siun soten kuntien palveluohjaajille, jotka työskentelivät ikäihmisten palvelujen palveluohjauksessa 14 kunnan alueella (nyt kuntia on 13). Palveluohjaajan tehtävä oli arvioida kotona asuvien ikäihmisten palvelutarvetta ja myöntää kotiin tarvittavat palvelut. Palveluohjaajien tehtäväksi tuli myös arvioida sotainvalidien ja rintamaveteraanien palvelujen tarve vuosittaisten Valtiokonttorin ohjeiden mukaisesti sekä myöntää tarvittavat lakisääteiset tuki- ja hoivapalvelut.

Palveluohjaajan tehtävä veteraanien palveluissa oli monessa kunnassa uusi ja alkuun oli vaikeuksia hahmottaa, mihin kaikkiin palveluihin rintamaveteraaneilla ja sotainvalideilla oli oikeus. Lisäksi haasteena oli kuntien erilaiset käytänteet veteraanien palveluissa. Palveluja oli myöntänyt aikaisemmin useat viranhaltijat, kaikille veteraaneille ei tehty palvelutarpeen arviointeja, osa kunnista haki lisämäärärahaa, osa käytti kaiken ja osassa kuntia jäi rahaa käyttämättä sekä tilastointi oli haasteellista. Veteraanit olivat epätietoisia, mihin palveluihin heillä oli oikeus ja mistä kaikkialta niitä tulisi kysyä. Lisäksi monessa kunnassa ei löytynyt riittävästi palveluntuottajia.

Valtiokonttori antaa paljon erilaisia mahdollisuuksia veteraanien palvelujen toteuttamiseen ja näitä mahdollisuuksia halusimme laajentaa veteraanien hyväksi koko Siun soten alueella. Tämän vuoksi rintamaveteraanien ja sotainvalidien kotiin annettavien palvelujen koordinointi Siun soten alueella keskitettiin 1.1.2018 alkaen ikäihmisten palveluohjaukseen ja maakunnan veteraanipalvelujen kokonaisuutta aloitti koordinoimaan palvelukoordinaattori työparina sihteeri sekä yhteistyötahoina kunnissa toimivat viranhaltijat, laaja yhteistyöverkosto, veteraanijärjestöt, Valtiokonttori sekä yhteydenottopyynnöt keskitettiin Seniorineuvonta Ankkuriin. Koko maakunnan kaikkien asiakkaiden, myös veteraanien, palveluohjaus kotikäyntipyynnöt saa yhdellä yhteydenotolla ottamalla yhteyttä Seniorineuvonta Ankkuriin numeroon 013 330 2890, arkisin klo 8–16 välisenä aikana.

Valtiokonttorin määrärahoilla koko maakuntaan veteraaneille myönnettävien palvelujen koordinointi ja keskitetty palveluohjaus mahdollistivat veteraanien palvelujen kehittämisen ja saatavuuden koko maakuntaan sekä yhteisen toimintamallin koko Siun Soten alueella. Tavoitteisiin pääsemistä on auttanut kuntien hyvien käytänteiden hyödyntäminen sekä veteraanijärjestöiltä, tunnuksen omaavilta rintamaveteraaneilta ja sotainvalideilta ja omaisilta saatu palaute sekä yhteistyö Valtiokonttorin kanssa. Keskinäisellä vuoropuhelulla on varmistettu, että toimimme lain edellyttämällä tavalla Valtiokonttorin ohjeiden mukaisesti ja huomiomme työskentelyssämme veteraanien yksilölliset tarpeet. Yhteinen tahtotila on ollut riittävän määrärahan hakeminen, myönnettyjen vuosittaisten määrärahojen kokonaiskäyttö, palvelujen oikea-aikainen yksilöllinen kohdentaminen ja veteraanien arkea tukevien palvelujen lisääminen ja tuottajien saaminen koko maakuntaan.

Arjessa ikääntyvien veteraanien saamien tuki- ja hoivapalvelujen käyttöä on laajennettu ja lisätty vastaamaan tarpeita. Kotiin annettavia rintamaveteraanien ja sotainvalidien tukipalveluja tuotetaan koko maakuntaan ensisijaisesti palvelusetelillä ja palveluntuottajia on saatu joka kuntaan. Hyvinvointialueen oman hoivapalvelun rinnalla on hoivapalveluja tuottavia palveluseteliyrittäjiä.

 

Rintamaveteraanien ja sotainvalidien palvelujen keskittäminen ja yhteiset käytänteet ovat lisänneet hyvinvointialueemme veteraanien yhdenvertaisuutta sekä veteraanien saamien palvelujen määrää. Vuosittaisen määrärahan anominen on keskitettyä ja määrärahaa on pystytty jakamaan tarpeen mukaan kunnissa asuville veteraaneille. Myös määrärahan seuranta ja tilastointi on parantunut. Moni veteraani on pystynyt asumaan kotona tukipalvelujen, Siun soten kotihoidon tai yksityisen kotihoidon tukemana niin kauan kuin se on ollut veteraanin kokonaistilanne ja toiveet huomioiden turvallista. Tilanteissa, joissa veteraanin siirtäminen laitoshoitoon ei ole ollut enää perusteltua, olemme pystyneet järjestämään usean veteraanin turvallisen kotona asumisen ja saattohoidon kotiin yhteistyössä hoitavien tahojen sekä omaisten kanssa.

Kaikessa veteraanijärjestökentän kanssa tehdyssä yhteistyössä kaikkien tahtotila on ollut tukea veteraaneja käytössä olevin resurssein. Olemme tarvittaessa pitäneet yhteyttä veteraanijärjestökentän kanssa pitkin vuotta ja tavanneet vähintään kerran vuodessa koko maakunnan veteraanijärjestön ja perinnetoimikuntien vastuutahojen kanssa. Erityisesti kunnissa, joissa asuu paljon veteraaneja (esim. Ilomantsi) yhteydenpito järjestökentän ja alueen viranhaltijan välillä on ollut tiivistä. Viranhaltijoina toimimme Valtiokonttorin ja ikäihmisten palvelujen myöntämistä säätävien lakien mukaan varmistaen asiakkaille kuuluvat lakisääteiset palvelut. Tunnuksen omaavat rintamaveteraanit ja sotainvalidit ovat erityisasiakasryhmä, joille Valtiokonttorin myöntämä määräraha ja ohjeet mahdollistavat runsaasti palveluja kotiin sekä asumispalveluun. Kaikilla näihin palveluihin oikeutetuilla veteraaneilla on Valtiokonttorin korvaamia palveluja käytössä, mikäli veteraanin palvelutarve niin edellyttää.

Kuten kaikkien ikääntyneiden, myös veteraanien lakisääteisten palvelujen myöntäminen perustuu palveluista vastaavan tahon viranhaltijan tekemään palvelutarpeen arviointiin ja suunnitelman laadintaan: asiakas tavataan kotona ja yhdessä keskustellen kartoitetaan asiakkaan tilanne ja järjestetään kotiin tarvittavat palvelut. Veteraanin palveluntarve on ratkaiseva ja aina palvelutarpeen muuttuessa on tärkeää päivittää veteraanin tilanne uudelleen.

Hyvinvointialueiden aloittaessa vuoden 2023 alussa Pohjois-Karjalan hyvinvointialue – Siun sotessa oli käytössä hyvät vuosia toimineet yhteiset käytänteet maakunnan kolmentoista kunnan alueella ja hyvä vuosia jatkunut yhteistyö veteraanijärjestökentän kanssa. Muutos hyvinvointialueelle siirtymisessä ei tuonut veteraanien arjen tukemiseen muutosta, vaan jo käytössä olleet palvelut jatkuivat sujuvasti ja veteraanien palveluntarvetta arvioidaan tarpeen mukaan Seniorineuvonta Ankkuriin tulevan yhteydenoton perusteella.

Perinnetoimikuntien kanssa tehtävä yhteistyö vahvistuu tulevaisuudessa, sillä olemme nimenneet vuoden 2023 alusta neljä alueellista veteraaniyhteyshenkilöä, jotka toimivat tiiviimmin yhteistyössä alueellisten perinnetoimikuntien kanssa. Tämä toiminta on vasta alussa ja hakee molemmin puolin muotoaan.

Kiitos kaikille vuosia mukana olleille yhteistyöstä veteraanien hyväksi!

Yhteistyöterveisin ja hyvää kevättä toivottaen Pohjois- Karjalan Hyvinvointialue Siun sote veteraanipalvelut palvelukoordinaattori Ansa Tuovinen ja hallinnon sihteeri Päivi Törrönen

Koululaitos sotasukupolven perinnön ylläpitäjänä ja siirtäjänä

Värikuvassa oppilaita laulamassa Sankarihautausmaalla talvella. Kuvassa myös lumipukuinen reserviläinen kunniavartiossa.

Opettaja Heidi Makkosen luokka esitti veteraaniaiheisen laulun Sankarihautausmaalla 3.12 2021. Kunniavartiossa Matti Asikainen (kuva Mikko Rautiainen)

Vuonna 1980 syntyneenä kuulun ikäluokkaan, josta suurimman osan isovanhemmat kokivat sotavuodet. Äidinisäni osallistui talvi- ja jatkosotiin Erp 11:n ja JR9:n riveissä. äidinäiti teki sotavuodet maatilan emännän raskaita töitä ja koki myös evakkoajan talvisodan aikana. Isänisä osallistui jatkosotaan ja isänäiti toimi ilmavalvontalottana sekä työskenteli opettajana Itä-Karjalan sotilashallinnon palveluksessa. Hän oli myös menetettyjen alueiden evakko. Meille 1960–1990-luvuilla syntyneille veteraani tarkoittaa useimmiten samaa, kuin isoisä. Tämän päivän kouluikäisten nuorten isovanhemmat alkavat puolestaan olla suurelta osin sotien jälkeen syntyneitä ja sotavuodet kokeneet ovat nuorten isoisovanhempia, joita vain harvalla on elossa. Kovin moni nuori ei ole omakohtaisesti kuullut sodasta veteraanin kertomana. Koululaitoksella on siten tärkeä rooli veteraanien ja sotasukupolven perinnön siirtämisessä. Avainasemassa on erityisesti perusopetus, joka tavoittaa koko ikäluokan. On myös hyvä muistaa, että Suomen kohtalonvuodet on yksi keskeinen kokonaisuus voimassa olevaa valtakunnallista historian perusopetuksen opetussuunnitelmaa. Ei ole siis millään tavoin syytä olla huolissaan siitä, etteivätkö nuoret tulisi tietoisiksi sotavuosista! Tärkeää on toki suunnitelmallisuus ja jatkuvuus ikäluokasta toiseen.

Nurmeksessa paikalliseen historian opetussuunnitelmaan kirjattiin vuonna 2016 kohta, jonka mukaan oppilaat tutustuvat kaupungissa oleviin viime sotiin liittyviin kohteisiin. Vastaavasti toimitaan myös muiden historian aikakausien kohdalla. Aidot tapahtumapaikat luovat konkretiaa ja herättävät ylpeyttä oman paikkakunnan menneisyyttä kohtaan; oppikirjan tapahtumat tapahtuivat myös täällä ja meidän paikkakuntamme miehet ja naiset olivat niissä mukana. Käytännössä tämä tarkoittaa vierailuita sankarihautausmaalle ja perinnehuoneeseen, sotahistoriallisia kävelyitä ja pieniä tutkimustehtäviä koulun sankarivainajista Kansallisarkiston palvelussa sekä tutustumista paikkakunnan sotavuosiin ja sotasukupolveen haastatteluaineistojen, perinneportaalin ja niihin liitettyjen kysymystehtävien avulla. Tärkeää on myös yhteistyö museon kanssa. Erityisen paljon paikallisiin tapahtumiin tutustutaan 8.luokkalaisille suunnatulla sotahistorian valinnaiskurssilla. Tämä on mahdollistanut myös esimerkiksi vierailuita Lieksan Kivivaaran-Änäkäisen alueen talvi- ja jatkosotiin liittyviin kohteisiin sekä kohtaamisia viimeisten sotasukupolven edustajien kanssa.

Kuvassa nuoria. Taustalla hiekkatie ja panssarikiviesteitä.

Rukajärventiellä (vas.) Mette Mikkilä, Riina Kärkkäinen, Sisu Tuovinen, Sami Roivainen, Panu Harinen ja Joel Hiltunen (kuva Mikko Rautiainen)

Veteraanien perintöön on mahdollista palata myös yhteiskuntaopissa, kun käsitellään esim. demokratian pitkää jatkumoa, hyvinvointiyhteiskuntaa, talousjärjestelmää tai turvallisuuspolitiikkaa. Kaikki edellä mainittu olisi huonolla tavalla toisin, jos puolustuslinjat olisivat murtuneet kesällä 1944. Vastaavasti myös esimerkiksi uskonnossa on sisältöjä, joihin viime sodat liittyvät.

On syytä tiedostaa, että oppilaat ovat erittäin kiinnostuneita viime sodista. Se on kenties yksi eniten innostusta herättävä historian aihe. Kun koulumme 9.luokkalaiset osallistuivat vuonna 2022 Valtioneuvoston veteraanien perintöä koskevaan kyselyyn, kävi heidän vastauksistaan ilmi, että veteraanien perintöä pidetään tärkeänä ja vaalimisen arvoisena. Nuoret myös vaikuttivat kannattavan nykyisenkaltaisia muistamisen tapoja. Kun tarvitaan nuoria askartelemaan joulukortteja sotasukupolvelle, esiintyjiä veteraanien joulujuhlaan tai päivänavauksenpitäjä kaatuneiden muistopäivänä, niin vapaaehtoisia löytyy aina.

Vuosia sitten käynnistimme perinteen, jonka mukaan koulun kaikki luokat käyvät laskemassa kynttilät Sankarihautausmaalle itsenäisyyspäivää edeltävänä arkipäivänä. Reserviläisten lumipukuinen kunniavartio ja seurakunnan järjestämä kellojen soitto luovat tilaisuuteen arvokkaan tunnelman. Veteraanipäivinä olemme puolestaan siirtyneet käytäntöön, jossa koulujemme oppilaat laskevat kaupungin seppeleet sankarihautausmaille.

On tärkeää viedä oppilaat muistomerkeille juhlapäivinä, mutta erityisen tärkeää se on tavallisella arkisella oppitunnilla, jolla kyseistä asiaa käsitellään. Tällöin konkretisoituu asioiden yhteys oppisisältöihin.

 

Mikko Rautiainen, historian- ja yhteiskuntaopin lehtori, viestintävastaava, Sotien 1939–1945 Pohjois-Karjalan perinneyhdistys

Kuvassa oppilas asettaa kynttilän muistomerkin edustalle.

Kirkkokadun koulun oppilas laskee kynttilän muistomerkille Nurmeksen pommituksen 80-vuotismuistopäivänä 2020. (kuva: Mikko Rautiainen)

Sotien 1939-1945 Juuan perinnetoimikunta, yhteystietoja ja kirjallisuutta

Sotien 1939-1945 Juuan perinnetoimikunta on perustettu 2019 ja kuuluu Pohjois-Karjalan perinneyhdistykseen.

Juuan toimikunnassa ovat edustettuina Juuan kunta, Ev.lut. seurakunta, Ortodoksinen srk, Juuan reservinupseerit, Juuan reserviläiset, Juuka seura ja nuorisovaltuusto. Toiminta pohjautuu edellä mainittujen tahojen tiiviille yhteistyölle.

Toimikunnan eräänä tärkeänä tehtävänä on tukea mahdollisuuksien mukaan vielä keskuudessamme olevia sotaveteraaneja, heidän puolisojaan ja leskiään sekä saamaan heille kuuluvia lakisääteisiä tuki- hoiva- ja kuntoutuspalveluja.

Perinnetoimikunta on mukana maanpuolustukseen ja sotahistoriaan liittyvien vuosipäivien kunnianosoituksissa, kuten Talvisodan päättymispäivä, kansallinen veteraanipäivä, kaatuneiden muistopäivä, itsenäisyyspäivä jne. Tällöin sankarihaudoille sekä muistomerkeille lasketaan seppeleet ja järjestetään kunniavartio.

Perinnetoimikunnan aatteellisena tehtävänä on maanpuolustushengen ja -tahdon lujittaminen ja sotahistoriallisen perinteen siirtäminen tuleville sukupolville. Tässä yhteistyö koulun kanssa on avainasemassa.

 

Yhteystietoja:

Puheenjohtaja Hannu Päivinen, puh. 040 5876826 hannu.paivinen1@gmail.com

Varapuheenjohtaja Arvi Martikainen, puh. 040 7528465 arvi.martikainen@gemail.com

Viestintävastaava Mikko Huhtala, puh. 040 5667774 mikko.huhtala@evl.fi

Hoiva- ja tukivastaava Arja Tanskanen puh. 050 3016843 arja74@msn.com

Huomionosoitus- ja palkitsemisvastaava Hannu Martikainen puh. 0503132875, hannu.martikainen@evl.fi

Kirjallisuutta:

Heikki Turunen; Nenkoset (WSOY 2018), Kuvaus evakkoajasta Juuassa 40-luvulta 60-luvulle