Hengellinen perheilta Elimäen srk-keskuksessa 7.6.2023
Hengellinen perheilta Elimäen seurakuntakeskuksessa 7.6. klo 17:30. Ilmoittautumiset 1.6. mennessä. Tervetuloa!
Keskitetyt veteraanien palvelut Siun soten alueella jo vuodesta 2018 alkaen
Valokuvaaja: Antti Pitkäjärvi, Joensuu 19.4.2023, julkaisija: Pohjois-Karjalan hyvinvointialue – Siun sote
Vuonna 2017 ikäihmisten kotiin annettavien palvelujen tarpeen arviointi keskitettiin Siun soten kuntien palveluohjaajille, jotka työskentelivät ikäihmisten palvelujen palveluohjauksessa 14 kunnan alueella (nyt kuntia on 13). Palveluohjaajan tehtävä oli arvioida kotona asuvien ikäihmisten palvelutarvetta ja myöntää kotiin tarvittavat palvelut. Palveluohjaajien tehtäväksi tuli myös arvioida sotainvalidien ja rintamaveteraanien palvelujen tarve vuosittaisten Valtiokonttorin ohjeiden mukaisesti sekä myöntää tarvittavat lakisääteiset tuki- ja hoivapalvelut.
Palveluohjaajan tehtävä veteraanien palveluissa oli monessa kunnassa uusi ja alkuun oli vaikeuksia hahmottaa, mihin kaikkiin palveluihin rintamaveteraaneilla ja sotainvalideilla oli oikeus. Lisäksi haasteena oli kuntien erilaiset käytänteet veteraanien palveluissa. Palveluja oli myöntänyt aikaisemmin useat viranhaltijat, kaikille veteraaneille ei tehty palvelutarpeen arviointeja, osa kunnista haki lisämäärärahaa, osa käytti kaiken ja osassa kuntia jäi rahaa käyttämättä sekä tilastointi oli haasteellista. Veteraanit olivat epätietoisia, mihin palveluihin heillä oli oikeus ja mistä kaikkialta niitä tulisi kysyä. Lisäksi monessa kunnassa ei löytynyt riittävästi palveluntuottajia.
Valtiokonttori antaa paljon erilaisia mahdollisuuksia veteraanien palvelujen toteuttamiseen ja näitä mahdollisuuksia halusimme laajentaa veteraanien hyväksi koko Siun soten alueella. Tämän vuoksi rintamaveteraanien ja sotainvalidien kotiin annettavien palvelujen koordinointi Siun soten alueella keskitettiin 1.1.2018 alkaen ikäihmisten palveluohjaukseen ja maakunnan veteraanipalvelujen kokonaisuutta aloitti koordinoimaan palvelukoordinaattori työparina sihteeri sekä yhteistyötahoina kunnissa toimivat viranhaltijat, laaja yhteistyöverkosto, veteraanijärjestöt, Valtiokonttori sekä yhteydenottopyynnöt keskitettiin Seniorineuvonta Ankkuriin. Koko maakunnan kaikkien asiakkaiden, myös veteraanien, palveluohjaus kotikäyntipyynnöt saa yhdellä yhteydenotolla ottamalla yhteyttä Seniorineuvonta Ankkuriin numeroon 013 330 2890, arkisin klo 8–16 välisenä aikana.
Valtiokonttorin määrärahoilla koko maakuntaan veteraaneille myönnettävien palvelujen koordinointi ja keskitetty palveluohjaus mahdollistivat veteraanien palvelujen kehittämisen ja saatavuuden koko maakuntaan sekä yhteisen toimintamallin koko Siun Soten alueella. Tavoitteisiin pääsemistä on auttanut kuntien hyvien käytänteiden hyödyntäminen sekä veteraanijärjestöiltä, tunnuksen omaavilta rintamaveteraaneilta ja sotainvalideilta ja omaisilta saatu palaute sekä yhteistyö Valtiokonttorin kanssa. Keskinäisellä vuoropuhelulla on varmistettu, että toimimme lain edellyttämällä tavalla Valtiokonttorin ohjeiden mukaisesti ja huomiomme työskentelyssämme veteraanien yksilölliset tarpeet. Yhteinen tahtotila on ollut riittävän määrärahan hakeminen, myönnettyjen vuosittaisten määrärahojen kokonaiskäyttö, palvelujen oikea-aikainen yksilöllinen kohdentaminen ja veteraanien arkea tukevien palvelujen lisääminen ja tuottajien saaminen koko maakuntaan.
Arjessa ikääntyvien veteraanien saamien tuki- ja hoivapalvelujen käyttöä on laajennettu ja lisätty vastaamaan tarpeita. Kotiin annettavia rintamaveteraanien ja sotainvalidien tukipalveluja tuotetaan koko maakuntaan ensisijaisesti palvelusetelillä ja palveluntuottajia on saatu joka kuntaan. Hyvinvointialueen oman hoivapalvelun rinnalla on hoivapalveluja tuottavia palveluseteliyrittäjiä.
Rintamaveteraanien ja sotainvalidien palvelujen keskittäminen ja yhteiset käytänteet ovat lisänneet hyvinvointialueemme veteraanien yhdenvertaisuutta sekä veteraanien saamien palvelujen määrää. Vuosittaisen määrärahan anominen on keskitettyä ja määrärahaa on pystytty jakamaan tarpeen mukaan kunnissa asuville veteraaneille. Myös määrärahan seuranta ja tilastointi on parantunut. Moni veteraani on pystynyt asumaan kotona tukipalvelujen, Siun soten kotihoidon tai yksityisen kotihoidon tukemana niin kauan kuin se on ollut veteraanin kokonaistilanne ja toiveet huomioiden turvallista. Tilanteissa, joissa veteraanin siirtäminen laitoshoitoon ei ole ollut enää perusteltua, olemme pystyneet järjestämään usean veteraanin turvallisen kotona asumisen ja saattohoidon kotiin yhteistyössä hoitavien tahojen sekä omaisten kanssa.
Kaikessa veteraanijärjestökentän kanssa tehdyssä yhteistyössä kaikkien tahtotila on ollut tukea veteraaneja käytössä olevin resurssein. Olemme tarvittaessa pitäneet yhteyttä veteraanijärjestökentän kanssa pitkin vuotta ja tavanneet vähintään kerran vuodessa koko maakunnan veteraanijärjestön ja perinnetoimikuntien vastuutahojen kanssa. Erityisesti kunnissa, joissa asuu paljon veteraaneja (esim. Ilomantsi) yhteydenpito järjestökentän ja alueen viranhaltijan välillä on ollut tiivistä. Viranhaltijoina toimimme Valtiokonttorin ja ikäihmisten palvelujen myöntämistä säätävien lakien mukaan varmistaen asiakkaille kuuluvat lakisääteiset palvelut. Tunnuksen omaavat rintamaveteraanit ja sotainvalidit ovat erityisasiakasryhmä, joille Valtiokonttorin myöntämä määräraha ja ohjeet mahdollistavat runsaasti palveluja kotiin sekä asumispalveluun. Kaikilla näihin palveluihin oikeutetuilla veteraaneilla on Valtiokonttorin korvaamia palveluja käytössä, mikäli veteraanin palvelutarve niin edellyttää.
Kuten kaikkien ikääntyneiden, myös veteraanien lakisääteisten palvelujen myöntäminen perustuu palveluista vastaavan tahon viranhaltijan tekemään palvelutarpeen arviointiin ja suunnitelman laadintaan: asiakas tavataan kotona ja yhdessä keskustellen kartoitetaan asiakkaan tilanne ja järjestetään kotiin tarvittavat palvelut. Veteraanin palveluntarve on ratkaiseva ja aina palvelutarpeen muuttuessa on tärkeää päivittää veteraanin tilanne uudelleen.
Hyvinvointialueiden aloittaessa vuoden 2023 alussa Pohjois-Karjalan hyvinvointialue – Siun sotessa oli käytössä hyvät vuosia toimineet yhteiset käytänteet maakunnan kolmentoista kunnan alueella ja hyvä vuosia jatkunut yhteistyö veteraanijärjestökentän kanssa. Muutos hyvinvointialueelle siirtymisessä ei tuonut veteraanien arjen tukemiseen muutosta, vaan jo käytössä olleet palvelut jatkuivat sujuvasti ja veteraanien palveluntarvetta arvioidaan tarpeen mukaan Seniorineuvonta Ankkuriin tulevan yhteydenoton perusteella.
Perinnetoimikuntien kanssa tehtävä yhteistyö vahvistuu tulevaisuudessa, sillä olemme nimenneet vuoden 2023 alusta neljä alueellista veteraaniyhteyshenkilöä, jotka toimivat tiiviimmin yhteistyössä alueellisten perinnetoimikuntien kanssa. Tämä toiminta on vasta alussa ja hakee molemmin puolin muotoaan.
Kiitos kaikille vuosia mukana olleille yhteistyöstä veteraanien hyväksi!
Yhteistyöterveisin ja hyvää kevättä toivottaen Pohjois- Karjalan Hyvinvointialue Siun sote veteraanipalvelut palvelukoordinaattori Ansa Tuovinen ja hallinnon sihteeri Päivi Törrönen
SOTIEN 1939 – 1945 POHJOIS-KARJALAN PERINNEYHDISTYS RY:N TOIMINTAKERTOMUS 2022
YLEISTÄ
Yhdistys on perustettu Onttolassa Kontiolahdella 13.8.2020 ja se rekisteröitiin 18.12.2020. Yhdistyksen toimialueena ovat Pohjois-Karjalan kunnat. Vuosi 2022 oli yhdistyksen toinen kokonainen toimintavuosi. Sen alueellinen neuvottelukunta perustettiin vuonna 2017 ja kunnalliset perinnetoimikunnat 2018 – 2019.
Yhdistys haki Suomen Sotaveteraaniliitto ry:n jäsenyyttä tammikuussa 2021. Se hyväksyttiin liiton jäseneksi 3.2.2021. Yhdistys hyväksyttiin Karjalan Poikien Killan 29. jäseneksi maaliskuussa 2021. Tammenlehvän Perinneliiton jäsenyyttä valmisteltiin ja haettiin vuodenvaihteessa 2022-2023. Hakemus käsitellään liiton hallituksen kokouksessa huhtikuussa 2023. Kertomusvuoden lopussa Suomen 26:sta alueellisesta perinneyhdistyksestä oli perustettu 12.
Yhdistyksellä ei ollut henkilöjäseniä vuonna 2022. Kunnalliset perinnetoimikunnat (12 kpl) sekä Lieksan, Enon ja Tuupovaaran Sotaveteraanit ry olivat sen yhteisöjäseniä. Kertomusvuonna niiltä ei kerätty jäsenmaksuja. Merkittävää oli se, että vuoden aikana purkautuneet Pohjois-Karjalan Lottaperinne ry, Pohjois-Karjalan Sotilaspoikien Perinnekilta ry ja Joensuun Sotaveteraanit ry tekivät päätöksen jäsenistön siirtymisestä perinneyhdistykseen sekä varojensa lahjoittamisesta sille. Lakkautetun Sotaveteraanipiirin ja sen kerhojen sekä em. purkautuneiden yhdistysten jäsenten siirtäminen perinneyhdistyksen jäseniksi valmisteltiin ja se toteutetaan 1.1.2023 alkaen.
Eri toimintasuunnitelmissa mainittuja tapahtumia järjestettäessä yhdistykset ja sen perinnetoimikunnat toimivat vastuullisesti ja noudattivat tinkimättömästi suosituksia (rajoitukset osallistujamäärissä, maskisuositukset yms.) ja ohjeita koronaepidemian leviämisen estämiseksi.
YHDISTYKSEN TARKOITUS, TEHTÄVÄ, HALLINTO JA TILAT
Yhdistyksen tarkoituksena oli alueellisena jäsenyhdistyksenä:
hoitaa ja vaalia sotien 1939 – 1945 ja sotasukupolven perinteitä ja arvoja Tammenlehvän Perinneliiton periaatteiden mukaisesti, toimia alueellisen perinnetyön koordinoijana ja toteuttajana sekä ylläpitää yhteenkuuluvuutta ja isänmaallista henkeä
edistää ja valvoa Suomen sotien 1939 – 1945 veteraanien, heidän puolisoidensa ja leskiensä yhteiskunnallisia etuja, toimia toimeentuloturvan ja asumisolojen parantamiseksi sekä hoiva- ja kotipalvelujen ja kuntoutuksen edistämiseksi
Yhdistyksen tehtävänä oli kertomusvuonna luoda itselleen kyky ottaa vastaan kaikkien purkautuvien piirien ja yhdistysten hoitamat tehtävät. Ensimmäisenä yhdistys otti hoitaakseen Pohjois-Karjalan Sotaveteraanipiiri ry:n tehtävät kun piiri purettiin (prh) 16.8.2022. Myös P-K:n Lottaperinneyhdistys purettiin syksyllä. Perinneyhdistys otti vastaan sekä Sotaveteraanipiirin että Lottaperinneyhdistyksen tehtävät, perinteet ja liput yhdistysten yhteisessä päättäjäisjuhlassa ortodoksisessa seurakuntasalissa Joensuussa 12.6.2022. Martin Hodel videoi ja Kalevi Lohiranto valokuvasi juhlan. Yhdistyksen toisena tehtävänä oli jäsenyhteisöjensä perinteiden vaaliminen, perinnetoiminta sekä sen kehittäminen. Molemmissa tehtävissä onnistuttiin vähintään hyvin.
Sotaveteraanijärjestöjen piirien ja perinneyhdistyksen vastuu ja tehtävänjako oli sopimuksen mukaisesti vuonna 2022 seuraava:
– piirit vastasivat ja vastaavat oman henkilöstönsä tuki-, hoiva- ja huoltotyöstä purkautumiseensa saakka
– perinneyhdistys vastasi perinnetyöstä sekä tuki piirien yhdistyksiä, osastoja ja kerhoja tuki-, hoiva- ja huoltotyössä, valmistautuen ottamaan niiden tehtävät hoitaakseen erikseen sovittuna ajankohtana
Yhdistyksen tärkein tehtävä oli ja on sotiemme veteraanien, puolisoiden ja leskien tukityö ja kaikenpuolisesta hyvinvoinnista huolehtiminen, jotta mahdollisimman moni voisi asua koko elämänsä kotonaan.
Merkittäväksi tehtäväksi nousi toimintavuoden alussa valtakunnallisen, Tammenlehvän Perinneliiton omistaman, Perinneportaalin ja aineiston valmistelut siihen. Työstä vastasi yhdistyksen viestintävastaava Mikko Rautiainen, apunaan perinnetoimikunnat. Pohjois-Karjalan sivujen pääkäyttäjänä toimi Jouni Mattila. Portaali avattiin 6.12.2022. Pohjois-Karjalan perinneyhdistyksen lisäksi se sisälsi tuolloin seitsemän muun perustetun perinneyhdistyksen sivut.
Ensiarvoisen tärkeää oli myös huolehtia yhdessä sotaveteraanijärjestöjen piirien ja yhdistysten/osastojen sekä SiunSoten työntekijöiden kanssa, että rintamaveteraanit saivat täysimääräisesti 1.11.2019 voimaan tulleen lain edellyttämät palvelut kunnissa. Yhdistysten/osastojen, kerhojen ja perinnetoimikunnat tekivät tiivistä yhteistyötä kunnan palveluohjaajien/vast. kanssa ja valvoivat samalla, että lain etuudet toteutuivat. Yhdistysten/osastojen tuli olla pyydettäessä mukana palvelutarpeen arvioinneissa. Perinnetoimikunnat avustivat yhdistyksiä/osastoja kyseisissä tehtävissä erikseen sovittaessa.
Perinneyhdistys alueellisena yhdyselimenä ohjasi, tuki sekä valvoi perinnetoimikuntien toimintaa ja niiden keskinäistä yhteistoimintaa yhteistyössä sotaveteraanijärjestöjen yhdistysten/osastojen ja kerhojen yhteyshenkilöiden kanssa.
Yhdistyksen tehtävien suorittamista varten vuosikokous valitsi Onttolassa 20.4. alueellisen neuvottelukunnan (kaudeksi 2022-2023), piirin puheenjohtajan, kolme varapuheenjohtajaa ja 12 hallituksen jäsentä vuodeksi 2022. Jäseninä hallituksessa olivat perinnetoimikuntien nimeämät henkilöt. Heillä kullakin oli henkilökohtainen varahenkilö.
Alueelliseen neuvottelukuntaan valittiin kaudeksi 2022-2023:
§ Puheenjohtaja kansanedustaja Hannu Hoskonen
§ Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen, Joensuun kaupunki (varalla strategiapäällikkö Sami Laakkonen)
§ Toimitusjohtaja Juha Kivelä, PKO
§ Kauppaneuvos Pertti Korhonen, Korhonen Yhtiöt
§ Hallintojohtaja Tommi Mäki, Joensuun seurakuntayhtymä
§ Eversti Marko Turunen, Pohjois-Karjalan rajavartiosto/Rajavartiolaitos
§ Evl Petri Rantanen, Pohjois-Karjalan aluetoimisto/Kainuun prikaati
§ Pj Jyrki Huusko, Pohjois-Karjalan Sotaveteraanipiiri ry /perinneyhdistys
§ Hallituksen jäsen Erkki Räsänen, Pohjois-Karjalan Rintamaveteraanipiiri ry
§ Pj Ahti Karttunen, Sotainvalidien Veljesliitto, Pohjois-Karjalan piiri ry
§ Pj Ulla Mikkola, Pohjois-Karjalan Lottaperinneyhdistys ry
§ Pj Antti Eteläpää, Pohjois-Karjalan Sotilaspoikien Perinnekilta ry
§ Pj Aune-Inkeri Keijonen, Pohjois-Karjalan Sotaorvot ry
§ Hallituksen jäsen Veli Hiltunen, 21. Pr:n Perinneyhdistys ry
§ Pj Aki-Petteri Heikkilä, Pohjois-Karjalan Rauhanturvaajat ry
Evl Petri Rantasen siirryttyä Pääesikuntaan, hänen tilalleen tuli uusi aluetoimiston päällikkö evl Jukka Honkanen.
Hallitukseen kuuluivat vuonna 2022 seuraavat:
§ Puheenjohtaja Jyrki Huusko, Pohjois-Karjalan Sotaveteraanipiiri ry
§ 1. vpj Ahti Karttunen (varajäsen Tuulikki Leinonen), Sotainvalidien Veljesliitto, Pohjois-Karjalan piiri ry
§ 2. vpj Jari Sirola (varajäsen Päivi Sirviö), Pohjois-Karjalan Rintamaveteraanipiiri ry
§ 3. vpj Jussi Säämänen (varajäsen Juhani Sainio), Pohjois-Karjalan Sotaveteraanipiiri ry
§ Perinnetoimikuntien edustajat (ja varajäsenet):
§ Ilomantsi: varsinainen Markku Lappalainen, varajäsen Tapio Ikonen
§ Joensuu: varsinainen Janne Vara, varajäsen Ilkka Savolahti
§ Juuka: varsinainen Kimmo Koivunen, varajäsen Arvi Martikainen
§ Kontiolahti: varsinainen Ilpo Saarelainen, varajäsen Juha Rytkönen
§ Kitee: varsinainen Kari Sutinen, varajäsen Pertti Varis
§ Lieksa: varsinainen Reijo Kortelainen, varajäsen Seppo Pulkkinen
§ Liperi: varsinainen Timo Mononen, varajäsen Jouni Hyttinen
§ Nurmes: varsinainen Mikko Rautiainen, varajäsen Matti Asikainen
§ Outokumpu: varsinainen Kauko Laakkonen, varajäsen Juhani Räsänen
§ Polvijärvi: varsinainen Markku Sirviö, varajäsen Terho Hirvonen
§ Rääkkylä: varsinainen Jouko Tolvanen, varajäsen Erja Moore
§ Tohmajärvi: varsinainen Jussi Raerinne, varajäsen Pauli Turunen
Juuan perinnetoimikunnan pj:n Kimmo Koivusen kuoltua sairauskohtaukseen elokuussa, perinnetoimikuntaa johti oto. Arvi Martikainen.
Yhdistystä ja sen hallitusta avustivat kevään ajan erillisen sopimuksen mukaisesti sotaveteraanipiirin piiritoimisto ja oman toimensa ohessa sen osa-aikainen toiminnanjohtaja Jouni Mattila, joka hoiti yhdistyksen järjestö- ja talousasioita, sosiaalineuvoja Risto Alanko ja hengellisen työn johtaja rovasti Juhani Sainio. Sopimuksen mukaisesti toimihenkilöiden korvaukset maksoi 31.5.2022 saakka P-K:n Sotaveteraanipiiri ry. Kyseiset henkilöt siirtyivät hoitamaan perinneyhdistyksen tehtäviä 1.6.2022 lukien. Palkan/ korvaukset maksoi siitä eteenpäin perinneyhdistys. Työntekijävakuutus otettiin Pohjola Vakuutukselta. Mattila osallistui liittojen toiminnanjohtajien neuvottelupäiville/vast. viisi kertaa: 26.1, 7.4. (teams), 20.4. (teams), 31.8. (teams) ja 18.10.
Toimisto, osoitteessa Kalevankatu 24 b Joensuu, oli avoinna sopimuksen mukaan. Joensuun Sotaveteraanit ry:n purkaessa toimintansa sen vuokrasopimus os. Kalastajankatu 20A irtisanottiin. Tila vuokrattiin uudella sopimuksella Sotien 1939-1945 P-K:n perinneyhdistykselle 1.1.2022 lukien. Myös tilassa ollut nettiyhteys (Elisa) siirrettiin perinneyhdistyksen nimiin. Kalastajankadun tilasta tuli samalla yhteiskäyttötila. Muina tilankäyttäjinä ovat Pohjois-Karjalan Reserviupseeripiiri ja Pohjois-Karjalan Reserviläispiiri ry sekä Joensuun perinnetoimikunta ja sotaveteraanikerho. Kukin niistä maksaa tilan yhdistykselle pienen käyttökorvauksen. Tilaa lainattiin kokouskäyttöön myös Pohjois-Karjalan neuroyhdistykselle sekä kahdelle taloyhtiölle. Tilasta vietiin kaatopaikalle 5.9. epäkuranttia materiaalia, jossa oli mm. vanha piirtokuvaheitin, kymmeniä rikkinäisiä tuoleja ja muita toimistokalusteita.
Sotaveteraanipiirin osa-aikainen toimistosihteeri Maire Ikonen hoiti oman toimensa ohessa sopimuksen mukaisesti yhdistyksen laskutuksen ja laskujen maksun 31.5.2022 saakka. Tehtävät siirtyivät toiminnanjohtaja Jouni Mattilalle 1.6.2022 lukien. Maire Ikonen toimi tarvittaessa Mattilan sijaisena. Tmi Tilipalvelut Heidi Monosen (Liperi) hoiti palkanlaskennan ja tilinpäätöksen laadinnan.
Veteraanivastuu ry:n nimeämänä keräyspäällikkönä toimi Ilkka Savolahti (Joensuu). Hän jatkaa tehtävässä myös vuonna 2023.
Edustaminen liiton toimielimissä ja ISAVI:n rintamaveteraaniasiain neuvottelukunnassa
Tampereen liittokokouksessa 31.5. yhdistyksen varsinaiseksi edustajaksi SVL:n liittovaltuustoon valittiin Jyrki Huusko (Joensuu) ja hänen varajäseniksi Seppo Pulkkinen (Lieksa) ja Jussi Säämänen (Nurmes). Junalla tehdyllä liittokokousmatkalle osallistui seitsemän henkilöä.
Jyrki Huusko toimi Suomen Sotaveteraaniliiton tuki- ja perinnesäätiön hallituksen jäsenenä.
Jouni Mattila (Kontiolahti) toimi Suomen Sotaveteraaniliiton hallituksessa Pasi Alhon (Tampere) varajäsenenä. Mattila edusti hallituksessa perustettuja/perustettavia perinneyhdistyksiä. Jouni Mattila toimii kauden 2021-2023 Tammenlehvän Perinneliiton
hallituksessa Suomen Sotaveteraaniliiton varsinaisen edustajan Pertti Suomisen varajäsenenä. Mattila oli myös TAPE:n puheenjohtajan vuorineuvos Pertti Viinasen johtaman liiton strategiatyöryhmän jäsen. Työryhmä kokoontui kolme kertaa; 31.3., 13.4, 28.4.
Rovasti Juhani Sainio (Joensuu) toimi liittojen yhteisen hengellisen työn toimikunnan jäsenenä.
Yhdistyksen edustajaksi Itä-Suomen aluehallintoviraston ylijohtaja Soile Lahden johtamaan rintamaveteraaniasiain neuvottelukuntaan valittiin Jouni Mattila. Neuvottelukunta ei kokoontunut kertomusvuoden aikana.
Muutoksia hallinnossa
Joensuun Sotaveteraanit ry purki toimintansa kesällä ja se lahjoitti varansa perinneyhdistykselle. Yhdistys toimii jatkossa yhtensä perinneyhdistyksen kerhona. Jäsenistö siirtyy perinneyhdistykseen 1.1.2023 lukien.
Pohjois-Karjalan Sotaveteraanipiiri ry purki toimintansa kesällä ja se lahjoitti varansa perinneyhdistykselle. Piiri luovutti vuosikokouksensa päätöksen mukaisesti toimitilansa osakkeet perinneyhdistykselle os. Kalevankatu 24b, Joensuu ja siellä olleet kalusteet sekä materiaalin myyntivaraston. Piirin henkilöjäseninä olleet sotaveteraanikerhojen jäsenet siirtyvät perinneyhdistykseen 1.1.2023 lukien. Piirin varojen yhteydessä yhdistykselle siirtyi Tohmajärvi-Värtsilän, Pyhäselän, Kiteen ja Nurmeksen yhdistysten piirille aikaisemmin luovuttamat varat. Kyseiset varat on ”korvamerkattu” mainittujen jäsenistön käyttöön.
Pohjois-Karjalan Lottaperinne ry purki toimintansa syksyllä ja se lahjoitti varansa perinneyhdistykselle. Yhdistys toimii jatkossa yhtensä perinneyhdistyksen kerhona. Jäsenistö siirtyy perinneyhdistykseen 1.1.2023 lukien.
Pohjois-Karjalan Sotilaspoikien Perinnekilta ry purki toimintansa vuoden lopussa ja se lahjoitti varansa perinneyhdistykselle. Yhdistys toimii jatkossa yhtensä perinneyhdistyksen kerhona. Jäsenistö siirtyy perinneyhdistykseen 1.1.2023 lukien.
KOKOUKSET
Hallituksen sähköpostikokoukset:
– Yhdistyksen hallitus, 6.-12.5.
Muut hallituksen kokoukset:
– Yhdistyksen hallitus, P-KR, Sotilaskodin auditorio, Onttola 22.2.
– Yhdistyksen hallitus, Kalastajankatu 20A, Joensuu 9.11.
Vuosikokous:
– Vuosikokous, P-KR, Sotilaskodin auditorio, Onttola 20.4.
Alueellisen neuvottelukunnan kokous:
– Alueellisen neuvottelukunnan kokous, Kalastajankatu 20A, Joensuu 14.11.
VUODEN 2022 TAPAHTUMIA
Yhdistyksen ja perinnetoimikuntien toiminnassa huomioitiin mm. seuraavat tapahtumat ja tilaisuudet, joihin osallistuttiin sopimusten ja kutsujen mukaan:
Valtakunnalliset
· 25.-29.3. Veteraaniviikko
· 27.4. Kansallinen veteraanipäivä, pääjuhla Lappeenrannassa
· 15.5. Kaatuneitten muistopäivä
· 31.5. SVL:n liittokokous, Tampere
Yhdistyksen edustajat osallistuvat Kansallisen veteraanipäivän pääjuhlaa Lappeenrannassa sekä liittokokoukseen Tampereella.
Maakunnalliset
● 30.1. Tammisunnuntain muistojuhlat
● 2.2. Maanpuolustustapahtumien allakointitilaisuus (teams)
● 10.2. 1/2022 P-KR:n valatilaisuus, Onttola
● 21.2. Vapaussodan P-K:n perinneyhdistys 30 v, Joensuu
● 22.2. PKALTSTO:n vuosipäivän kahvitilaisuus, Joensuu
● 21.3. RVL:n vuosipäivä, Joensuu
● 5.4. KAIPR vuosipäivä, Kajaani
● 20.4. Sotaveteraanipiirin ja perinneyhdistyksen vuosikokous
● 24.4. Kiteen yhdistysten/osastojen päättämistilaisuus
● 27.4. Kansallinen veteraanipäivä, Joensuu ja muut kunnat,
valtakunnallinen juhla Lappeenrannassa
● vko 19-20 Muistomerkkien ja sankarihautausmaiden huoltotyöt
● 15.5. Kaatuneitten muistopäivä
● 31.5. SVL:n liittokokous, Tampere
● 4.6. Lippujuhlan päivän seppeleenlaskutilaisuus, Joensuu
● 7.6. PV:n kesäkiertue, Joensuu
● 12.6. Tehtävien ja lippujen vastaanotto **
● 16.6. Kotiuttamisjuhla P-KR, KAIPR, KARLSTO
● 4.8. Veteraanien rosvopaistitilaisuus, Kuopio
● 12.8. P-KR:n vala, Kitee
● 15.8.- Kutsunnat
● 21.8. Veteraanien, lottien ja sotaorpojen kirkkopyhä, Kontiolahti
● 26.-27.8. KPK:n 50. juhlajotos, Outokumpu
● 3.9. 14.D:n perinneyhdistyksen nuoriso- ja perinnepäivät, Kajaani
● 14.9. 1/2022 255 vrk palvelleiden kotiuttaminen
● 23.9. Paloaukeapäivä, 31. MP-juhla ja Intti tutuksi, Ylämylly
● syyskuu Veteraanikeräykset (KAIPR, Res piirit)
● 1.10. Muistojen konsertti, Joensuu
● 18.11. PKARPR:n perinnepäivä, Kontiolahti
● 6.12. Itsenäisyyspäivän tilaisuudet, KPK:n juhlatanssiaiset
● 15.12. Kotiuttamisjuhla P-KR, KAIPR, KARLSTO
● joulukuu Joulutulet
● 24.12. Kunniavartiot
Sotien 1939 – 1945 Joensuun perinnetoimikunta järjesti 27.4. Kansallisen veteraanipäivän ja 15.5. Kaatuneitten muistopäivän tilaisuudet Joensuussa.
Muutamien perinnetoimikuntien edustajat osallistuivat puolustusvoimien järjestämiin kutsuntatilaisuuksien avajaisiin. He toivat niihin käyttämissään puheenvuoroissa sotiemme veteraanien ja sotasukupolven tervehdyksen, ellei läsnä ollut varsinaisten veteraanijärjestöjen edustajia.
Yhdistyksen puheenjohtaja ja/tai edustaja osallistuivat kutsuttuina P-KR:n valatilaisuuksiin sekä varusmiesten kotiuttamisjuhliin kesä- ja joulukuussa.
** Pohjois-Karjalan Sotaveteraanipiiri ry:n ja Pohjois-Karjalan Lottaperinne ry:n toiminnan päättämisjuhla, jossa niiden tehtävät ja liput siirtyivät perinneyhdistykselle pidettiin Joensuussa 12.6.2022. Sen ohjelma oli tiivistetysti seuraava:
Suvivirsi Yleisö
Seppelpartion lähettäminen Rovasti Juhani Sainio
Tervehdyssanat Maija Tuunainen, Pohjois-Karjalan Lottaperinne ry
Juhlapuhe Pj Jyrki Huusko, P-K:n Sotaveteraanipiiri ry
Tervehdys Pj Erkki Heikkinen, Suomen Sotaveteraaniliitto ry
Pastori Janne Piiroinen, Joensuun ort. srk.
Musiikkia Elina Vitri ja Vilja Huusko
Veteraanisukupolven videotervehdys
Tehtävien ja lippujen luovutus Pohjois-Karjalan Sotaveteraanipiiri ry
ja vastaanotto Pohjois-Karjalan Lottaperinne ry Sotien 1939-1945 Pohjois-Karjalan perinneyhdistys ry
Päätössanat Toiminnanjohtaja Jouni Mattila
Sotien 1939-1945 Pohjois-Karjalan perinneyhdistys ry
Mattilan sairastuttua koronaan päätössanat luki Jyrki Huusko
SOSIAALITOIMINTA
Pohjois-Karjalan Sotaveteraanipiirin toiminta ja samalla piirin sosiaalineuvonta päättyi 31.5.2022. Samalla lakkautetun piirin sosiaalineuvoja siirtyi jatkamaan työtään Sotiemme
1939 -1945 Pohjois-Karjalan Perinneyhdistyksen alaisuudessa. Sosiaalineuvojan työn kärki kohdistui työnsä aloittaneiden paikallisten perinnetoimikuntien tuki- ja hoivatyön vauhdittamiseen.
Covid-19 – virus vaikeutti edelleen Gubbe ystäväpalvelutoimintaa sekä veteraaniliittojen myöntämien tukien ja avustusten hakemista. Vuoden 2022 aikana maakuntaamme saatiin liiton myöntämiä tuki- ja avustuspäätöksiä yhteensä 27 kappaletta, yhteensä 17 750 euroa. Suurin osa myönnetyistä tuki-euroista kohdistui puolisoiden ja leskien lääke- ja hoitokulujen kattamiseen (16 420 euroa) sekä silmälaseihin ja hammaskuluihin (1 950 euroa).
Syksyllä 2022 lähestyttiin kaikkia perinneyhdistyksen perinnetoimikuntia sosiaalineuvojan henkilökohtaisella kirjeellä, jonka tavoite oli kertoa perinnetoimikuntien välityksellä kaikille edunsaajille heille tarjolla olevista tuki- ja hoivapalveluista ja samalla luoda kotikäynnein kuva veteraanien kotipalvelujen ajantasaisuudesta.
Vuoden 2022 aikana on pyritty tiivistämään perinnetoimikuntien tuki- ja hoivatyön vastuuhenkilöiden ja SiunSoten paikallisten palveluohjaajien yhteistyötä. Tavoitteena on veteraanien, heidän puolisoidensa ja leskien hyvinvointiin liittyvien palvelujen paikallinen kehittäminen ja toteuttaminen avun- ja tukitarpeen mukaisesti. Seurannan mukaan maakunnassamme on vielä runsaasti veteraaneja, heidän puolisoita ja leskiä, jotka eivät ole tietoisia kaikista olemassa olevista tuki- ja hoivapalveluista ja niiden tarjoamista mahdollisuuksista. Veteraanien asuntojen korjauksissa on jatkettu yhteistyötä Vanhustyön Keskusliiton korjausneuvoja Raimo Saarelaisen kanssa. Vuosittainen yt-kokous Siunsoten ikäihmisten palveluista vastaavien henkilöstön (Hannele Komu, Sonja Ilves) kanssa pidettiin nyt Kalevankadun toimistolla 9.12.2022 ja seuraava Tikkamäellä 16.1.2023.
Yhteistyötä on jatkettu Sotaveteraaniliiton ja Gubbe Sydänystävä Oy:n kanssa. Ystävätoiminnan kehittämistä on pohdittu Gubben vastuuhenkilöiden kanssa pidetyissä Teams palavereissa. Sosiaalineuvoja on jatkanut liitojen ja säätiöiden avustuksia koskevien lausuntojen antamista.
Veteraanivastuu ry:n myönsi perinneyhdistykselle 5 089,00€ määrärahan joulukassiprojektin toteuttamiseksi. Rahalla ostettiin yhteensä 165 kassia. Kassit jaettiin kuntien perinnetoimikuntien kartoittamille yksin asuville rintamaveteraanien ja sotainvalidien puolisoille ja leskille. Kassien sisältö (jouluisia ruokatarvikkeita) ostettiin K-Pielisherkku Juuka/Tero Piiroinen Oy:ltä. Kasseihin laitettiin myös sotaveteraanipiiriltä jääneitä soittokuntien (MPK soittokunta ja KARSK) cd-levyjä ja SVL:sta saatuja sukkia. Pääosa kasseista jaettiin keskitetysti Joensuun toimistolta, mutta osa vietiin perinnetoimikunnille/kerhoille Risto Alangon toimittamana. Huom! Osa kunnista ei osallistunut tähän projektiin, koska heillä oli oma vuosikymmenten perinne vastaavasta joulukassien jakamisesta omien yt-kumppaneidensa kanssa.
Sosiaalineuvoja osallistui Sotaveteraaniliiton Sosiaalineuvojien neuvottelupäiville Helsingissä 17.- 18.3.2022. Yhteistyötä maakuntamme eri veteraanipiirien kanssa on tiivistetty tavoitteena toiminnallisesti yhteinen Perinneyhdistys ja samanarvoinen tuki- ja hoivatyö kaikille.
HENGELLINEN TYÖ
Perinneyhdistyksen hengellisestä työstä on vastannut rovasti Juhani Sainio.
Vuotuinen veteraanien alueellinen kirkkopäivä toteutettiin Kontiolahdella sunnuntaina 21. elokuuta. Juhani Sainio oli valmistelutoimikunnan puheenjohtaja. Ryhmään kuuluivat Heikki Holkeri ja Mauri Hyvärinen Sotainvalidien Veljesliiton P-K:n piiristä, Aune-Inkeri Keijonen ja Pirjo Tolvanen P-K:n Sotaorvoista, Jukka Reinikainen ja Jaakko Muhonen Kontiolahden seurakunnasta, Ilkka Savolahti perinneyhdistyksestä, Ilpo Saarelainen Kontiolahden kunnasta ja kanttori Anne Laakso-Viholainen Kontiolahden seurakunnasta sekä yhdistyksen toiminnanjohtaja Jouni Mattila. Työryhmä kokoontui valmisteluvaiheessa Kontiolahden seurakuntakeskuksessa kolme kertaa 21.4., 17.5. ja 1.8.
Kirkkopäivän värillinen ohjelmavihko oli 12-sivuinen. Vihkosen valmistivat puheenjohtaja ja PR-Offset. Yhteistyö veteraanien ja muiden toimijoiden kesken oli erinomaista. Osanottajia laskettiin olleen noin 250 – 300. Osanottajamäärä on valtakunnan suurimpia. Kontiolahden luterilaisen kirkon ekumeenisen jumalanpalveluksen rinnalla Joensuun ortodoksinen seurakunta järjesti samanaikaisen vigilian Kontiolahden Kristuksen taivaaseen astumisen kirkossa. Päiväjuhla koulukeskuksessa oli kaikille yhteinen. Erityistä Pohjois-Karjalan veteraanien ja sotaorpojen kirkkopäivässä on vuosittain ollut kunnan tarjoama ateria kahvin kera kaikille kirkkopäivän osanottajille. Tästä menee veteraanien kiitos tällä kertaa Kontiolahden kunnalle. Tällainen diakonia on hyvin harvinaista Suomessa.
Musiikista vastasi sekä kirkossa että liikuntahallissa pidetyssä päiväjuhlassa Rakuunasoittokunta, kirkossa yhteistyössä kanttori Anne Laakso-Viholaisen kanssa. Kirkossa saarnasi kirkkoherra Jukka Reinikainen ja opetuspuheen piti metropoliitta Arseni.
Päiväjuhlan avasi ja Kontiolahden kunnan tervehdyksen esitti valtuuston puheenjohtaja Ilpo Saarelainen. Juhlapuheen piti KAIPR:n apulaiskomentaja eversti Ari Lehmuslehti. Valtiovallan tervehdyksen juhlaan toi kansanedustaja Anu Vehviläinen ja maakunnan Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen aluehallituksen pj Juha Mustonen. Jaakko Muhonen luki Kuopion piispa Jari Jolkkosen lähettämän tervehdyksen. Sotasukupolven sykähdyttävän puheenvuoron käytti Toivo Konttinen (Hyrsylän mutkan evakko). Hän oli joutunut talvisodassa sotavankeuteen 5-vuotiaana pienenä poikana. Sisar oli tuolloin 3-vuotias ja veli puolivuotias. Äiti hoiti heidät vankeudessa. Diplomi-insinööriksi opiskellut Toivo on kuitenkin tutkinut hyvin laajasti koko sen historian ja muistaa asiat erinomaisesti. Päätössanat juhlassa esitti KAIPR:n kenttärovasti Penna Parviainen. Solisteina olivat Matti Turunen ja lapsikuoro Vintiöiset.
Kirkkopäivän palautekokous pidettiin 13. syyskuuta Kontiolahdella. Ryhmän kritiikki oli pääosin kiittävää, mutta jokainen sai tuoda esiin kielteisiäkin kokemuksia. Niitä kuunneltiin ja kunnioitettiin. Kaikki halusivat kirkkopäivien jatkuvan myös seuraavina vuosina, vaikka valtakunnallisesti ne ovat tässä muodossa hiipumaan päin. Vuonna 2023 kokoonnutaan kirkkopäivään Juuassa. Vanhastaan ajatellaan: ”Jos Jumala suo.”
Kirkkopäivän kuluihin anottiin 16.9. Veteraanivastuu ry:n tukea. Se myönsi yhdistykselle anotun tuen vakiintuneen käytännön mukaisesti.
Juhani Sainio osallistui Veteraanivastuu ry:n hengellisen toimikunnan kokouksiin. Tähän toimikuntaan kuuluu 10 jäsentä eri veteraanijärjestöistä ja muista organisaatioista. Puheenjohtajana on Hannu Niskanen, joka on Kaatuneiden omaisten liiton puheenjohtaja ja entinen kenttäpiispa. Toimikunnan sihteeri on toiminnanjohtaja Heikki Karhu Rintamaveteraaniliitosta. Kokouksia oli Pasilassa 29.3. ja 24.5., virikepäivillä Kuopiossa 1.9. sekä Pasilassa 9.11.
Sainio osallistui Kuopion Rytkyllä hengellisen työn virikepäiville 1.-2.9.2022. Pohjoissavolaiset järjestivät erittäin onnistuneet koulutuspäivät. Osanottajiakin oli runsaasti. Veteraanien sielunhoitoon on papeilla ja muilla hengellisen työn tekijöillä paljon kiinnostusta. Seuraavana vuonna virikepäivät ovat Tampereella 31.8.-1.9.2023.
Liiton hengellinen toimikunta käsittelee kokouksissaan ennen muuta monia veteraanien ja valtiovallan yhteisiä kysymyksiä. Esimerkiksi sankarihautojen muistomerkkien säilyttäminen on ollut pohdinnan kohteena. Avoimet kysymykset voivat olla myös veteraanien, kirkon ja valtion yhteisiä pulmia. Neuvotteluvastuuta näistä kantaa veteraanien puolella liittojen työntekijäjoukko ja toisella puolella maan hallitus tai luterilaisen kirkon kirkkohallitus. Hengellinen toimikunta on neuvoa antava ja ehdotettuja esityksiä arvioiva elin. Myös vuotuiset hengellisen työn virikepäivät ovat aina toimikunnan vastuulla. Hengellisen työn luonne veteraanien vähentyessä on ollut kokousten yksi pohdinnan kohde. Tällä hetkellä elämme murrosaikaa ja tulevaisuus on hieman avoin. Näyttää siltä, että eri maakunnissa näkymät eivät ole aivan yhteneväiset. Sama koskee perinnetyötä.
Vuonna 2020 alkanut elokuvahankkeemme ”Viimeiseen iltahuutoon” on edennyt vuoden aikana. Sarjan 27. elokuva ”Laps Inkerin” on valmistunut vuoden 2022 alkupuolella. Ja sarjan 28. elokuva ”Kunnia veteraaneille” on valmistunut loppukesällä 2022. Tämä viimeksi mainittu on kuvaus Pohjois-Karjalan Sotaveteraanipiirin ja Pohjois-Karjalan Lottaperinneyhdistyksen yhteisestä päättäjäisjuhlasta 12.6.2022. Tekijäryhmä oli Martin Hodel, Juhani Sainio ja Paula Sainio. Sotaveteraaniliiton puheenjohtaja Erkki Heikkinen ja toiminnanjohtaja Sakari Martimo arvioivat juhlamme esikuvalliseksi ”tällainen pitäisi jokaisen päätösjuhlan olla”.
Elokuvahankkeestamme on 14. lokakuuta valmistunut näyttävä 8-sivuinen esite, jota on jaettu tärkeimmille veteraanien sidosryhmille. Esitteen painos oli 200 kappaletta ja se on tämän kertomuksen alaliitteenä 2.1. Esitettä on jaettu myös oppilaitoksille. Sainio oli syksyllä 2022 esittelemässä elokuviamme yliopistolla ja 30. marraskuuta Joensuun koululaitoksen rehtorikokouksessa. Mukana rehtorien luona olivat veteraani-ikäinen Erkki Hartikainen ja Martin Hodel. Tilaisuus pidettiin uudessa Karsikon koulussa.
Joensuussa oli syksyllä 2022 viisi vajaan parin tunnin elokuvatapahtumaa, joissa esiteltiin noin 15 elokuvaa. Tapahtumat olivat Tori-Kievarissa, Suvantokatu 6. Yleisöä oli joka kerta lähes täysi salillinen. Palaute oli häkellyttävän kiittävää. Esitykset olivat 20.10., 28.10., 3.11., 16.11. ja 17.11. Esityksistä vastasivat Martin Hodel ja Juhani Sainio. Pyynnöistä huolimatta kaikilla elokuvan kuvauspaikkakunnilla ei ole vieläkään pidetty suunniteltua tapahtumaa.
Rovasti Juhani Sainio osallistui kutsuttuna Kansallisen veteraanipäivän valtakunnalliseen pääjuhlaan Lappeenrannassa 27.4.2022
vailla. Sainio osallistui myös Suomen Sotaveteraaniliiton liittopäiville Tampereella 31.5.2022 sekä tukihenkilönä Veteraanien rosvopaistitapahtumassa Kuopiossa 4.8.2022. Hän on ollut usein mukana oman yhdistyksensä Joensuun sotaveteraanien virikekerhossa. Kerho on erinomainen tuki aktiivisille osanottajilleen myös hengellisissä asioissa. Monet veteraanihenkiset musiikkitilaisuudet ovat ainakin osittain hengellisiä tapahtumia. Musiikki avaa sielussamme Jumalan lapseutta aivan erityisellä tavalla. Musiikki on
korkeimman luokan tradition kannattaja, ainakin veteraanien perinteen kannattaja. Rakuunaorkesteri, Maanpuolustusorkesteri ja monet taiteilijat Muistojen konsertissa tuovat kuulijoille myös hengellistä elämän leipää.
Sankarivainajien kunnioitus on veteraanitoiminnan ydintä. Yhdistys sekä perinnetoimikunnat osallistuvat maakunnassa tapahtuneisiin veteraanien ja veteraanien leskien sekä kentältä löytyneiden sankarivainajien siunaustilaisuuksiin. Perinnetoimikunnille jaettiin apuvälineeksi Tammenlehvän Perinneliiton hengellisen toimikunnan vuonna 2019 julkaisema ”Veteraanien kirkolliset juhlat”. Perinnetoimikunnat ja kerhot osallistuivat useisiin veteraanien, lottien ja leskien siunaustilaisuuksiin laskemalla niissä havuseppeleen. Yhdistys tukia toimikuntia ja kerhoja maksamalla muutamien veteraanien siunaustilaisuuksien havuseppeleitä.
Rovasti Sainio on aina pyrkinyt olemaan läsnä niin sankarihaudoilla kuin juhlasaleissa tiettyinä veteraaneja tai isänmaata koskevina pyhäpäivinä. Suuri suru oli keväällä saksalaisen papin Wolf Jungin (1940 – 2022) kuolema. Hän on ollut koko aikuisikänsä suuri rauhanliikkeen edistäjä, joka vei omaa kansaansa menestyksellisesti uuteen, rauhantahtoiseen aikaan. Työtään Wolf teki useassa maassa ja erityisen paljon myös Pohjois-Karjalassa ja muualla Suomessa. Hän oli myös meidän veteraaniemme kirkkopäivän osanottaja Ilomantsissa joitakin vuosia sitten. Sainio sai Wolf Jungin omaisilta kunniatehtävän haudata osan hänen tomumajastaan yhdessä Taipaleen ortodoksisen seurakunnan kirkkoherra Paavo Ratilaisen kanssa Kunnasniemen Säynelampeen 6.7.2022. Siunaustilaisuus, johon Sainio osallistui omalla kustannuksella, oli Saksassa 21.6.
Pohjois-Karjalan Sotaorvot ry:n aloitteesta käynnistettiin yhdistyksen toimistolla 11.10.2022 Kaatuneitten Omaisten liiton kulttuuri- ja hengellisten päivien (14.-15.9.2024) suunnittelu. Ensimmäiseen suunnittelukokoukseen yhdistyksestä osallistui vain toiminnanjohtaja Jouni Mattila. Siinä valmisteltiin perusteet KOL:n hallitukselle päätöksentekoa varten. Ko. hallitus päätti marraskuussa, että kyseiseen tapahtumaan voidaan yhdistää Pohjois-Karjalan alueellinen kirkkopyhä. Mattila avusti valmisteluja varaamalla juhlatilat sekä tekemällä tukipyynnön PV:lle Rakuunasoittokunnasta sekä muusta tuesta. Seuraava laajennetun ryhmän suunnittelukokous pidetään 14.3.2023.
Hengellinen toiminta on Sotien 1939 – 1945 Pohjois-Karjalan perinneyhdistyksessä ollut erittäin arvostettua yhdistyksen johdon ohjauksessa.
VIRKISTYSTOIMINTA
Yhdistys toteutti virkistysmatkan Finnairin järjestämään Itä-Suomen alueen Rosvopaistitilaisuuteen Kuopioon 4.8.2022. Matkalle osallistui yhteensä 25 veteraania, leskeä ja kannattajajäsentä.
Perinteinen 35. Muistojen konsertti järjestettiin Careliasalissa 1.10.2022, ensimmäistä kertaa täysin perinneyhdistyksen vetovastuulla. Konsertti oli yhdistyksen ainoa varainhankitatilaisuus vuonna 2022. Konserttiin osallistui lähes 500 ihmistä. Siitä saatiin tuloja 9 386,65€ ja menoja oli 3 112,32€. Tilaisuudesta kertyi siten yli 6 270€ tuotto.
Musiikin suunnittelusta konserttiin vastasi ensimmäistä kertaa harmonikkataiteilija Arto Tarkkonen. Musiikista vastasi Rakuunasoittokunta solisteineen. Esiintyjinä olivat sopraano Talvi-Maaria Turunen, basso Matti Turunen, pianotaiteilija Kemal Achourbekov, harmonikkataiteilijat Arto ja Mika Tarkkonen sekä Ilomantsin Mieslaulajat johtajanaan dir. kant. Ilkka Vesala. Kainuun prikaatin apulaiskomentaja eversti Ari Lehmuslehti toi konserttiyleisölle PV:n tervehdyksen. Väliaikatarjoilun järjesti Kontiolahden Sotilaskotiyhdistyksen sisaret.
Konsertin lipunmyynti toteutettiin siten, että myyntipiste perustettiin Kalevankadun toimistolle viikoiksi 37-39 (ti-pe). Liput tehtiin Pr Offsetilla. Myynnistä vastasivat vuoropäivinä Maire Ikonen, Jouni Mattila ja Ilkka Savolahti. Lisäksi Jouni Mattila myi lippuja ovelta vielä konserttipäivänä. Kiitoslounas edellä mainituille sekä Arto Tarkkoselle ja Otto Smolanderille pidettiin Aittarannassa 12.10.
Muutoin virkistystoiminta oli perinnetoimikuntien ja kerhojen vastuulla erilaisine kahvitilaisuuksineen ja virikerhoineen yms.
PERINNETYÖ
Yhdistyksen perinnetyön organisointi ja tehtävät 1.1.2022 alkaen on kuvattu alla.
Perinneyhteyshenkilö
Toiminnanjohtaja Jouni Mattila toimi oto perinneyhteyshenkilönä. Hän osallistui 8.6. sekä 15.-16.11. (teams) järjestetyille Itä-Suomen alueen perinneyhdyshenkilöiden neuvottelupäiville.
Alueellinen neuvottelukunta
Perinnetyön alueellisen neuvottelukunnan puheenjohtajana on toiminut syksystä 2017 alkaen kansanedustaja Hannu Hoskonen Ilomantsista. Neuvottelukuntaa täydennettiin kesällä 2021, ja nyt siihen kuuluu 15 jäsentä. Alueellisen neuvottelukunnan tehtäviin kuuluu mm. perinneyhdistyksen puheenjohtajan ja hallituksen tukeminen, yhteydenpito liittoihin ja maakunnallisiin yhteistoimintakumppaneihin sekä tarvittaessa varainhankinta tai siinä avustaminen.
Perinnetoimikunnat
Keväällä 2021 hallituksessa viimeisteltiin ja hyväksyttiin perinneyhdistyksen toimijoiden tehtävänkuvaukset sekä hallinto-, talous- ja toimintatapaohje.
Perinnetoimikunnat perustettiin kuntiin vuosina 2018-2019. Toimikuntien ensimmäisinä puheenjohtajina ovat toimineet sopimuksen mukaisesti reserviläisyhdistyksen aktiivit. Jäseniä toimikuntiin ovat asettaneet ainakin kunnat, seurakunnat, kotiseutuyhdistykset, sotaveteraani- ja reserviläisyhdistykset, killat, Martat tai muut naisjärjestöt jne. Jokaisessa perinnetoimikunnassa on myös nuorten edustaja/edustajat, pääsääntöisesti Nuorisovaltuustosta. Toimikuntiin valittiin kertomusvuoden aikana erilliset tukityö- ja viestintävastaavat.
Perinnetoimikuntien puheenjohtajina toimivat vuonna 2022:
§ Ilomantsi – Lappalainen Markku
§ Joensuu – Ilkka Savolahti
§ Juuka – Kimmo Koivunen -> syksystä alkaen Arvi Martikainen
§ Kitee – Kari Sutinen
§ Kontiolahti – Ilpo Saarelainen
§ Lieksa – Reijo Kortelainen
§ Liperi – Jouni Hyttinen
§ Nurmes – Mikko Rautiainen
§ Outokumpu – Kauko Laakkonen
§ Polvijärvi – Markku Sirviö
§ Rääkkylä – Mika Karttunen
§ Tohmajärvi – Jussi Raerinne
Heinäveden perinnetoimikunnan siirtymistä Pohjois-Karjalan perinneyhdistyksen jäseneksi valmisteltiin. Se ei toteudu ainakaan muutamaan vuoteen.
Kaikkiin perinnetoimikuntiin oli nimetty tukityövastaava ja osaan myös viestintävastaava.
Perinnetoimikunnat laativat itselleen Toimintasuunnitelman ja arvion toiminnan kustannuksista vuodeksi 2022. Perinnetilojen suunnittelu kuntiin käynnistettiin. Ilomantsin perinnetilat avattiin juhlallisin menoin jo 27.4.2021. Perinnetoimikunnat tarkastivat ja päivittivät vuonna 2020 laaditut paikallisuusluettelot. Toimikunnat hyödynsivät toiminnassaan Reserviläisliiton perinnetyöopasta sekä liittojen Perinnetyön oppaita.
Maakunnallisen ja kansallisen tason toiminta
Perinnetyöhön liittyen osallistuttiin vuonna 2014 tehdyn Muistomerkkityön päivityksiin ja muistomerkkien huoltotehtäviin. Työ jatkuu Veteraanien perintö –sivustojen sisällön tuottamisen yhteydessä. Reserviläiset jatkoivat sankarihautojen kunnostamistalkoita seurakuntien ohjauksessa Kaatuneiden muistopäivän läheisyydessä.
Sotaveteraanipiirin ja perinneyhdistyksen puheenjohtaja Jyrki Huusko osallistui Sotaveteraanien tuki- ja perinnesäätiön kokouksiin.
Rovasti Juhani Sainion johtaman ja yhteistoimintakumppaneiden kanssa maakunnan alueella kuvattujen veteraanihaastattelujen materiaali taltioitiin esitettävään muotoon
vuosien 2021-2022 aikana. Lopullinen aineisto jaetaan valmistuttuaan yhdistyksen ja perinnetoimikuntien käyttöön. Haastatteluista on laadittu erillinen muistio (liite).
PALKITSEMISET
Vapaussodan Perinneliiton Siniset Ristit:
Ahti Okkonen (veteraani, s. 1924), Nurmes
Sirkka Partanen (veteraani, s. 1929), Nurmes
Toini Okkonen (s.1927), Nurmes
Eeva- Liisa Kolehmainen (s.1927), Nurmes
Terho Mustonen (s. 1931), Nurmes
Anna-Liisa Kilpeläinen (s. 1928), Nurmes
Aino Härkin (s. 1926), Nurmes
Aino Timonen (s. 1926), Nurmes
Tauno Koljonen (s.1930), Nurmes
Markku Kuittinen (s.1928), Nurmes
Oiva Heikkinen (s.1929), Nurmes
Pertti Tikkanen (s.1930), Nurmes
Pentti Meriläinen (s.1931), Nurmes
Vieno Hukkanen (veteraani, s. 1922), Nurmes
Hely Teittinen (s. 1929), Joensuu
Sotainvalidien Veljesliitto ry:n Kotirintamanaisten mitali:
Helvi Valpe (s.1921), Nurmes
Elina Hakkarainen (s.1923), Nurmes
Muut huomionosoitukset/vast.:
6.12.2022
Mattila Jouni, Kontiolahti – Vapaudenristi 2lk mk
Raassina Pentti, Joensuu – SVL:n kultainen ansiomerkki
Yhdistyksen puheenjohtaja Jyrki Huusko ylennettiin reservin majuriksi.
Kiteen perinnetoimikunnan hallituksen jäsen maj Timo Päivinen nimitettiin sotakamreeriksi.
P-KR:n varusmiesten palkitseminen (yhteisöllisyyden tekijänä) veteraanijärjestöjen Rautasormuksella kotiuttamisjuhlissa:
– kesäkuu: alikersantti Rissanen Ilari Otto Olavi, Karstula
– joulukuu: alikersantti Sinkko Arsi Eemeli, Lappeenranta
VIESTINTÄ JA MUITA ASIOITA
Perinneorganisaatioille on valmistunut valtakunnallinen jäsenrekisteri. Nykyinen sotaveteraanijärjestöjen yhdistysten/osastojen/kerhojen/vast. henkilöstö valmistaudutaan siirtämään rekisteriin 1.1.2023 alkaen.
Perinnetoimikuntia kannustettiin laatimaan toiminnastaan artikkeleita Kenttäpostia -lehteen.
Perinneaikakauden valmisteluista tiedotettiin TAPE:n maakunnallisia jäsenjärjestöjä ja yt-kumppaneita sekä pohjoiskarjalaisia monin eri tavoin. Pohjois-Karjalan Reservipiirien (P-K:n Maanpuolustuksen Tuki ry) kanssa julkaistiin yhteinen Karjalan Pojat ”kääntölehti”, jossa toinen osa käsitteli reserviläistoimintaa ja toinen osa ”veteraanityöstä perinneaikakauteen” siirtymistä. Lehti jaettiin kaikkiin sen tilanneisiin kotitalouksiin (noin 36 000). Yhdistys maksoi omasta osuudesta P-K:n Maanpuolustuksen Tuki ry:lle 1 000€ korvauksen (lehden kokonaiskustannus oli yli 11 000€). Pääosan yhdistyksen teksteistä ja kuvista lehteen valmisteli viestintävastaava Mikko Rautiainen.
Toiminnanjohtaja Jouni Mattila laati Kaukopartio-osasto Kuismasen perinneyhdistyksen joulukuun jäsentiedotteen liitteeksi 2,5 -sivuisen katsauksen perinneaikakauden valmisteluista ja tulevaisuuden perinnetyöstä. Ilomantsissa 18.5. järjestetyssä 21. Prikaatin perinneyhdistyksen seminaarissa Mattila piti esitelmän veteraanityön tulevaisuudesta. Mattila piti myös 24.11. P-K:n Reservipiirien järjestämässä esitelmätilaisuudessa tilannekatsauksen yhdistyksen toiminnasta. Myös Tuupovaaran itsenäisyyspäivän juhlapuheessa Mattila toi esille veteraanityön tulevaisuutta niin valtakunnallisesti kuin alueellisesti.
MTV 3 teki 4.12. itsenäisyyspäivänä olleisiin kymmenen uutisiin perinnetyötä koskettaneen jutun, haastatellen siihen toiminnanjohtaja Jouni Mattilaa ja viestintävastaavaa Mikko Rautiaista.
Yhdistys toimi yhtenä piloteista kun perinneorganisaatioille valmisteltiin liittojen johdolla valtakunnallista kotisivustoa ”Veteraanien perintö”. Yhdistyksen viestintävastaava Mikko Rautiainen (Nurmes) ja toiminnanjohtaja Jouni Mattila osallistuivat liittojen pitämään koulutukseen. Rautiainen vastasi yhdessä erikseen valittujen henkilöiden kanssa Pohjois-Karjalan sivujen suunnittelusta ja sisällön tuottamisesta.
Ensimmäinen liiton järjestämä koulutustilaisuus oli Mikkelissä 11.3. Sen jälkeen pidettiin oma infotilaisuus perinnetoimikunnille Kontiotuvalla Kontiolahdella 26.4. Rautiainen ja/tai Mattila osallistuivat Mikkelin koulutustilaisuuden lisäksi liittojen johtamiin työkokouksiin 8.4., 2.9., 13.10., 25.11. ja 30.11. Jokaisessa niissä käytiin läpi edellisellä kertaa tehtäviksi annettujen tehtävien suoritustilanne sekä annettiin uudet tehtävät väliaikana tehtäväksi.
Yhdistyksellä on oma Facebook –profiili. Yhdistys käytti veteraanipiiri.pk@gmail.com sähköpostiosoitetta. Mikko Rautiainen on nimetty P-K:n Reservipiirien ja P-K:n Maanpuolustuksen Tuki ry:n perustamaan yhteiseen Karjalan Pojat -piirilehden toimituskuntaan. Tällä järjestelyllä varmistetaan, että veteraanityötä käsitellään kyseisessä julkaisussa riittävässä laajuudessa.
YHTEISTOIMINTA
Yhdistyksen tärkeimmät yhteistoimintakumppanit olivat Tammenlehvän Perinneliiton maakunnalliset jäsenjärjestöt, kunnat, kuntien sivistystoimi, koulut, seurakunnat, Puolustusvoimat (aluetoimisto) ja Rajavartiolaitos (rajavartiosto) sekä alueelliseen neuvottelukuntaan kuuluvat yhteisöt ja yritykset. Yhteistoiminta sujui kaikilla tasoilla kitkattomasti ja hyvässä hengessä. Yhteistoimintaa helpotti tapahtumien osalta aluetoimiston ja KPK:n johdolla laadittu maanpuolustuskalenteri 2022.
TALOUS JA VARAINHANKINTA
Yhdistyksen toiminta kustannettiin toimintavuoden aikana pääosin liitolta saaduille tukirahoilla sekä loppuvuonna P-K:n Sotaveteraanipiiriltä saaduilla lahjoitusvaroilla. Huomioitavaa oli, että yhdistys ei saanut avustusta Salomaa Säätiöltä eikä Eevi ja Emil Tannisen Säätiöltä. Sotaveteraanipiiri tuki purkautumiseensa saakka yhdistystä maksamalla oto. toimihenkilöiden korvaukset sekä antamalla yhdistykselle ja Joensuun perinnetoimikunnalle ilmaiset kokous- ja kokoontumistilat sekä tarjoamalla yhdistyksen hallituksen kokouksen kahvit. ”Viimeiseen iltahuutoon” –elokuvaprojektiin saatiin Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiön 5 000€ apuraha, josta kertomusvuonna käytettiin 2 913,05€.
Sotaveteraaniliitto myöntämää toimintatukea ja yleisavustusta käytettiin mm. leskien jalkahoitoihin ja hierontoihin sekä sosiaalineuvojan kuluihin. Yleisavustuksella maksettiin kaksi harkinnanvaraista tukea tunnuksen omaavalle veteraanille.
Kainuun prikaatin ja yhteistyökumppaneiden suorittama veteraanikeräys toteutui kertomusvuonna Joensuussa kahteen kertaan. Kesäkuun keräyksen suoritti Rajajääkärikomppania/P-KR ja marraskuun Kainuun prikaati. Niiden tuotto oli yhteensä 5 886,30€. Keräyspäällikkö Ilkka Savolahti (Joensuu) osallistui Veteraanikeräyksen neuvottelupäiville Tampereella 11.-12.8. Lisäksi Veteraanivastuu ry:n johtama keräysorganisaatio piti muutamia teams –kokouksia, joihin keräyspäällikkö osallistui.
Yhdistys laati ja lähetti 7.11. SVL:lle edellytetyn keräysraportin vuodelta 2021.
Tilinpäätös on erillisenä asiakirjana. Mainittu elokuvaprojektin alaliite on seuraavilla sivuilla.
HALLITUS
LIITE 2.1
Sotien 1939 – 1945 Pohjois-Karjalan perinneyhdistys ry
Kertomus elokuvahankkeesta ”Viimeiseen iltahuutoon”
Kirjoittanut Juhani Sainio 6.10.2022
1. Hankkeen alkuvaiheet
Kaikki lähti liikkeelle Joensuun sotaveteraanien hallituksen kokouksessa 24.2.2020. Kuulin puheenjohtaja Pentti Martikaisen lukevan saapuneita kirjeitä. Suomen Sotaveteraaniliiton kirjeessä kehotettiin pelastamaan vielä saatavissa oleva veteraanien perintö. Sain välittömästi ajatuksen: ”Haluan tehdä tämän ja haluan tehdä tämän elokuvina.”
En ole ennen ollut ammattimainen elokuvan tekijä, mutta minulla on nuoruusajaltani kokemusta valokuvien tekijänä ja tuottajana.
Samalla viikolla 28.2.2020 osallistuin Joensuun Suomi-Saksa -yhdistyksen illanviettoon, missä esitettiin juuri valmistunut elokuva Karl Valentinista, suuresta saksalaisesta koomikosta. Ihastuin syvästi näkemääni ja kuulin, että kaksi sen tekijää on paikalla. Toinen näistä oli kerhon melko tuore jäsen Martin Hodel. Kun kerroin hänelle ideastani, Martin halusi heti tulla mukaan elokuvahankkeeseeni.
Martin Hodel on tietokonealalla työskennellyt informaatikko. Hänen studiossaan on kansainvälistä tasoa oleva tietokonevarustus ja se sopii erinomaisesti myös elokuvien tekniseen valmistamiseen.
Henkilökohtaisesti olen ollut Pohjois-Karjalan sotaveteraanipiirin hengellisessä työssä vuodesta 1999 eli 23 vuotta. Nykyään olen myös valtakunnallisessa Veteraanivastuun hengellisessä toimikunnassa.
2. Elokuvien kuvaukset Pohjois-Karjalassa
Elokuvien kuvauksilla on ollut kiire haastateltavien korkean iän takia. Haastateltavat löytyivät paikallisten veteraanitoimijoiden avulla kattavasti koko Pohjois-Karjalan alueelta. Sopivia henkilöitä ”elokuvatähdiksi” on saatu kymmenen kunnan alueelta. Näistä seutukunnista Tuupovaara ja Eno on ajateltu omiksi kunnikseen, vaikka ne hallinnollisesti kuuluvat nykyään Joensuuhun.
Kuvauksia tehtiin ensimmäisessä vaiheessa 11.3. – 8.12.2020. Saatujen raakafilmien kehittäminen esityskelpoisiksi vei aikaa pitkälle kesään 2021.
Ennen syksyä 2021 esitysvalmiina oli 26 elokuvaa, joiden keskimääräinen pituus on 47 minuuttia 45 sekuntia.
Jokaisen elokuvan keskeisiltä haastateltavilta on saatu allekirjoituksella varustettu suostumus-asiakirja. Tällä asiakirjalla sitoudutaan noudattamaan elokuvien esittämisessä kaikkien osallisten kohdalla hyvää tietosuojaa. Samoin tällä asiakirjalla suojataan näiden elokuvien tekijänoikeuksia, jotka ovat tekijäryhmällä Mimmo Catalano, Martin Hodel, Juhani Sainio ja Paula Sainio.
3. Elokuvien päähenkilöt
Elokuvien päähenkilöinä on luonnollisesti ensinnäkin talvisodan, jatkosodan ja Lapin sodan veteraaneja. Heidän lisäkseen joukossa on veteraanien puolisoja ja perheenjäseniä. Muina päähenkilöinä on sodan ajan evakkoja ja muita sodan ajan kotirintaman perheiden jäseniä. Joukkoon kuuluu myös sotavankeuden kokeneita siviilejä. Kaikki nämä ihmiset ovat kokeneet omakohtaisesti sodan ajan koettelemukset.
Elokuvat kertovat hyvin tunnevoimaisesti rintamaelämästä ja ehkä vielä vahvemmin kotirintaman valtavasta merkityksestä isänmaan puolustustaistelussa vuosina 1939 – 1945. Sota-ajan kokemukset ovat painuneet kertojien muistiin yksityiskohtaisesti ja vahvasti.
Korostetusti esiin tulee myös se valtava jälleenrakennustyö, minkä sotasukupolvi joutui tekemään sotien päätyttyä.
Sotainvalidien tukeminen ja kouluttaminen uusiin tehtäviin kotimaassa käynnistyi jo talvisodan päätyttyä vuonna 1940. Veljesliitto on saanut sekä valtiovallan että kansan karttuisan käden kautta monenlaista apua aina nykypäiviin saakka.
Muiden veteraanien hoivaaminen ja huolto käynnistyi Suomessa hyvin hitaasti. Vastuuta tästä kantoivat aluksi lähinnä vain veteraanien omat perheet sekä sodassa olleet aseveljet ja rintamanaiset. Valtiovalta aloitteli näiden veteraanien tukemista vasta 1960- ja 1970-luvuilla. Tämä epäkohdaksi koettu viivyttely tulee esiin useassa elokuvassamme.
4. Elokuvien valmistamisessa mukana olleet henkilöt
Martin Hodel on kuvannut, äänittänyt, leikannut ja koonnut kaiken raakamateriaalin valmiiksi elokuviksi. Hän on myös polttanut elokuvien esitysversiot. Hän vastaa myös elokuvien esittämisen teknisestä toteuttamisesta.
Paula Sainio on antanut elokuvien musiikiksi noin 90 sävellystään. Sävellykset on kirjoitettu tietokoneelle, mistä niitä on voitu poimia ja liittää elokuviin. On kuitenkin niin, että mikäli käytössämme olisi ollut kaupunginorkesteri, äänimaailmamme olisi muhkeampi. Elävä musiikki kuulostaa paremmalta kuin sen tietokoneversio.
Mimmo Catalano on ollut elokuva-alan asiantuntijana työryhmän Hodel-Sainio apuna. Catalano on saanut raakafilmit käyttöönsä, mutta toistaiseksi hän on tehnyt valmiiksi vain Yleisradioon lähettämämme esittely- eli trailer-elokuvan. Hän on myös opettanut meille muille elokuvien markkinointiin liittyviä tärkeitä periaatteita.
Juhani Sainio on ollut elokuvien kuvausten haastattelija. Hän on myös etsinyt haastateltavat ja ollut kontaktissa veteraanien paikallisiin tukijoihin. Hän tehnyt jokaisen elokuvan taustatutkimuksen ja kirjoittanut kaikkien elokuvien käsikirjoitukset. Jokaisesta elokuvasta on tehty vähintään kolme erilaista käsikirjoitusta, joista yksi on aina maantieteellinen. Hän on myös kirjoittanut elokuviin lisätyt tekstit. Leikkaus- ja ohjaustyö on tehty hänen ja Martin Hodelin yhteistyönä.
Saksankielisen trailerin tekstitys on Martin Hodelin, Helena Tanskasen ja Juhani Sainion käsialaa.
Elokuvien valmistuksessa on aina ollut Pohjois-Karjalan Sotaveteraanipiirin ja myöhemmin Sotien 1939 – 1945 Pohjois-Karjalan perinneyhdistyksen tuki. Taloudellista tukea on saatu 5.000 euroa Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiön rahastosta.
5. Elokuvien esittäminen
Elokuvien suomenkielistä traileria on näytetty Sotaveteraaniliiton ja muiden veteraaniliittojen hengellisen työn virikepäivillä Kalajoella 2.9.2021. Vastaanotto oli odottamattoman kiittävä. Moni halusi heti ostaa koko sarjan. Meillä ei kuitenkaan ollut vielä myytäviä kopioita. Vastaavassa hengellisen työn koulutustapahtumassa 1.-2.9.2022 Kuopiossa saatu palaute osoitti, että hankkeen arvo ja ainutlaatuisuus Suomessa ymmärrettiin entistä paremmin.
Samaa traileria saksankielisin tekstein on näytetty Joensuun Suomi-Saksa -yhdistyksessä 3.11.2021. Voimakas saksalaisen yleisön mielipide vaati filmiemme esittämistä heti esimerkiksi Saksan liittotasavallan televisiossa. Asiaa tutkitaan.
Pohjois-Karjalan kuvauspaikkakunnilla on esitetty oman paikkakunnan filmejä Ilomantsissa 8.11.2021, Lieksassa 24.11.2021, Enossa 13.12.2021, Outokummussa 16.12.2021 ja Nurmeksessa 26.4.2022. Jokaisella paikkakunnalla kunniavieraana ovat olleet elokuvan omat haastateltavat. Samalla valmis filmi on annettu sen päätähdelle DVD-muodossa. Mikäli päätähti on ollut estynyt tulemaan paikalle, filmi on annettu hänen perheelleen tai paikkakunnan veteraanitoimijalle. Kaikissa tilaisuuksissa on ollut myös johdollani toteutettua hartausohjelmaa.
Tähän mennessä usean haastatellun kuolinuutinen on jo tavoittanut minut. Elokuviemme kuvauksilla on siten ollut viimeinen hetkensä.
Outokummun retkellä 16.12.2021 tapasimme inkeriläisen rouvan, joka sanoi hartauspuhettani kuullessaan: ”Minäkin olen kuolleista herännyt.” Kiinnostuin tämän 93-vuotiaan henkilön persoonasta ja otin häneen yhteyttä. Niinpä olemme nyt kuvanneet hänen elämästään aika pitkän elokuvan, jonka nimeksi valitsin ”Laps Inkerin”. Elokuvan pituus on noin 1 h 25 min. Se on kaikessa järkyttävyydessään hyvin vaikuttava kertomus.
Elokuviamme tulemme esittämään tavalla tai toisella vielä jokaisella jäljellä olevalla kuvauspaikkakunnalla. Korona on pidätellyt meitä aika tavalla. Esimerkiksi Joensuussa on vielä esittämättä kaikki seitsemän elokuvaa. Poikkeuksellisesti olen esittänyt yhden elokuvan joensuulaisen veteraanin kotona ja yleisönä on ollut veteraanin omaisia. Tällä hetkellä on jo sovittu viidestä muusta joensuulaisesta esityksestä syksyllä 2022.
Lähestyn tällä kirjeellä erityisesti ainakin lukion ja ammatillisen koulun paikallista johtoa. Tarjoan opiskelijoillenne mahdollisuutta saada kokemusta veteraanien perinnöstä näiden itsensä kertomana.
Kun oppilaitos haluaa kaltaisiamme vieraita, kannattaa ottaa yhteys yllämainitun perinneyhdistyksen puheenjohtaja Jyrki Huuskoon, toiminnanjohtaja Jouni Mattilaan tai hengellisen työn vastaavaan Juhani Sainioon. Ensi sijassa yhteys kannattaa ottaa viimeksi mainittuun. Yhteystiedot ovat alla.
Puheenjohtaja Jyrki Huusko, johtava rehtori jyrki.huusko@uef.fi
050 571 34 33
Toiminnanjohtaja Jouni Mattila, eversti evp. veteraanipiiri.pk@gmail.com
0400 377 055
Hengellisen työn vastuuhenkilö Juhani Sainio, rovasti emjuhani.sainio@gmail.com
044 2525 934
Mikäli vierailumme oppilaitoksessa toteutuu, tarvitsemme esitystilan, jossa on sähköä ja seinä tai kangas, mille elokuvan voi näyttää videotykillämme.
Tilaisuus on aina sen mittainen, mitä sovitaan. Siihen sisältyy myös Juhani Sainion puheenvuoro. Mitä elokuvaa tai elokuvia näytetään, sovitaan aina erikseen ja etukäteen. Elokuvien teknisestä esittämisestä vastaa aina Martin Hodel.
Meillä on tarvittava esitystekniikka, mutta voimme hyödyntää myös oppilaitoksen omaa tekniikkaa, mikäli se on käytettävissä.
6. Elokuviemme nimiluettelo
Elokuvasarjamme nimi on ”Viimeiseen iltahuutoon”. Alla oleva luettelo on kuvausjärjestyksen mukainen. Luettelossa mainitaan elokuvan nimi, päähenkilön nimi ja kotipaikka, ensimmäinen kuvauspäivä ja elokuvan pituus.
1. Sotaorvosta sotakamreeriksi
Jorma Mikkonen, Joensuu 11.03.2020, 0:33:36
2. Ilmailu vei nuorukaisen mukanaan
Erkki Hartikainen, Joensuu 11.03.2020, 0:30:39
3. Ilmiömäinen muistelija
Veijo Saloheimo, Joensuu 21.07.2020, 1:06:58
4. Nuorukaisena Syvärille
Reino Kurvinen, Ilomantsi 28.07.2020, 0:23:50
5. Viestimiehen viisi sodan vuotta
Pentti Kinnunen, Ilomantsi 28.07.2020, 0:48:58
6. Kaksi vuotta kahdeksan kuukautta Syvärin takana
Veikko Määttänen, Ilomantsi 28.07.2020, 0:37:30
7. Kymmenen kuukauden iässä sotavankeuteen
Kalevi Nekkonen, Keski-Vuokko, Juuka 24.08.2020, 0:46:52
8. Nuori vastuunkantaja Hyrsylän mutkasta
Anni Väyrynen, Juuka 24.08.2020, 0:44:02
9. Ajattelija ja unennäkijä
Elli Vuorela, Nurmes 31.08.2020, 0:54:53
10. Rukoile ja tee työtä
Hilja Heikura, Nurmes 31.08.2020, 0:55:39
11. Lapin sodan veteraani on elänyt juurillaan
Ahti, Toini ja Terho Okkonen, Lipinlahti, Nurmes 31.08.2020, 0:56:15
12. Kaikkialla oli niin hyvä olla
Viljo Keronen, Lieksa 14.09.2020, 0:33:00
13. Nainen rautatieliikenteen palveluksessa
Anja Malinen, Lieksa ja Kylänlahti 14.09.2020, 0:30:23
14. Sotalapsesta suurien tehtaiden suunnittelijaksi
Veikko Savolainen, Joensuu 02.10.2020, 0:55:58
15. Kotirintaman tuki ja turva
Suoma Nousiainen, Heinoniemi, Kitee 13.10.2020, 1:06:20
16. Ilmatorjuntaa, mäkihyppyä ja metsästystä
Iiro Aalto, Kitee 13.10.2020, 0:56:44
17. Hautakivien poraaja
Matti Jormanainen, Kovero, Tuupovaara 29.10.2020, 0:39:33
18. Ruskealan tyttö juurtuu Polvijärvelle
Lahja Mattinen, Polvijärvi 03.11.2020, 0:55:37
19. Vastuunkantoa isänmaasta jo 8-vuotiaana
Veera Martikainen, Kinahmo, Polvijärvi 03.11.2020, 0:40:41
20. Mestarillinen lausuja ja musiikkimies
Niilo Vunneli, Outokumpu 09.11.2020, 0:49:44
21. Tieteellisen tarkkaa havainnointia sodasta
Leo Löppönen, Outokumpu 09.11.2020, 0:50:34
22. Kaiken osaaja
Lyyli Lyhykäinen, Outokumpu 09.11.2020, 0:56:52
23. Vaadi aina enin itseltäsi
Fanny Mönkkönen, Joensuu ja Liperi 23.11.2020, 0:34:10
24. Sirpaleet ovat sodan kunniamerkkejä
Aili Hassinen, Eno, Joensuu 01.12.2020, 0:48:39
25. Kylmäverinen miinoittaja ja pioneeri
Sauli Suomalainen, Joensuu 04.12.2020, 0:56:39
26. Koti, uskonto ja isänmaa
Hely Teittinen, Joensuu 08.12.2020, 1:07:21
27. Laps Inkerin
Lempi Hottinen, Outokumpu 28.12.2021, noin 1:25:00
28. Kunnia veteraaneille
Pohjois-Karjalan Sotaveteraanipiirin ja
Pohjois-Karjalan Lottaperinteen päättäjäisjuhla 12.6.2022, noin 1:46
Joensuussa, 6. lokakuuta 2022
rovasti
Juhani Sainio
Koululaitos sotasukupolven perinnön ylläpitäjänä ja siirtäjänä
opettaja Heidi Makkosen luokka esitti veteraaniaiheisen laulun Sankarihautausmaalla 3.12 2021. Kunniavartiossa Matti Asikainen (kuva Mikko Rautiainen)
Vuonna 1980 syntyneenä kuulun ikäluokkaan, josta suurimman osan isovanhemmat kokivat sotavuodet. Äidinisäni osallistui talvi- ja jatkosotiin Erp 11:n ja JR9:n riveissä. äidinäiti teki sotavuodet maatilan emännän raskaita töitä ja koki myös evakkoajan talvisodan aikana. Isänisä osallistui jatkosotaan, isänäiti toimi ilmavalvontalottana sekä työskenteli opettajana Itä-Karjalan sotilashallinnon palveluksessa. Hän oli myös menetettyjen alueiden evakko. Meille 1960–1990-luvuilla syntyneille veteraani tarkoittaa useimmiten samaa, kuin isoisä. Nyt tämä ketju on katkennut. Tämän päivän kouluikäisten nuorten isovanhemmat alkavat olla suurelta osin sotien jälkeen syntyneitä ja sotavuodet kokeneet ovat nuorten isoisovanhempia, joita vain harvalla on elossa. Kovin moni nuori ei ole omakohtaisesti kuullut sotatarinoita veteraanin kertomana. Koululaitoksella on siten tärkeä rooli veteraanien ja sotasukupolven perinnön ylläpitämisessä ja siirtämisessä. Avainasemassa on erityisesti perusopetus, joka tavoittaa koko ikäluokan. On myös hyvä muistaa, että Suomen kohtalonvuodet on yksi keskeinen kokonaisuus voimassa olevaa valtakunnallista historian perusopetuksen opetussuunnitelmaa. Siten ei ole syytä olla huolissaan siitä, etteikö nuoret tulisi tietoisiksi sotavuosista.
Nurmeksessa paikalliseen historian opetussuunnitelmaan kirjattiin vuonna 2016 velvoittava kohta, jonka mukaan oppilaat tutustuvat kaupungissa oleviin viime sotiin liittyviin kohteisiin. Aidot tapahtumapaikat luovat konkretiaa; täällä oppikirjan tapahtumat tapahtuivat ja mitä meidän paikkakunnan miehet ja naiset tekivät sotavuosina. Käytännössä tämä tarkoittaa vierailuita Sankarihautausmaalle, sotahistoriallisia kävelyitä ja tutkimustehtäviä oman kunnan sankarivainajista Kansallisarkiston palvelussa sekä tutustumista paikkakunnan sotasukupolveen esimerkiksi videoitujen haastattelujen avulla. Tärkeää on myös yhteistyö museon kanssa. Erityisen paljon paikallisiin tapahtumiin tutustutaan 8.luokkalaisille suunnatulla sotahistorian valinnaiskurssilla. Tämä on mahdollistanut myös esimerkiksi vierailuita Lieksan Kivivaaran-Änäkäisen alueen talvi- ja jatkosotiin liittyviin kohteisiin sekä kohtaamisia sotasukupolven edustajien kanssa.
Rukajärventiellä (vas.) Mette Mikkilä, Riina Kärkkäinen, Sisu Tuovinen, Sami Roivainen, Panu Harinen ja Joel Hiltunen (kuva Mikko Rautiainen)
Veteraanien perintöön on aiheellista palata myös yhteiskuntaopissa 6.luokkalaisille ja 9.luokkalaisille, kun käsitellään esim. demokratian pitkää jatkumoa, hyvinvointiyhteiskuntaa, talousjärjestelmiä tai turvallisuuspolitiikkaa. Toisaalta myös uskonnossa on sisältöjä, joihin viime sodat liittyvät. Suomen kirkkohistoria voisi olla hyvin toisenlainen, jos asiat olisivat menneet toisin.
Muutamia vuosia sitten käynnistimme perinteen, jonka mukaan koulun kaikki luokat käyvät laskemassa kynttilät Sankarihautausmaalle itsenäisyyspäivää edeltävänä arkipäivänä. Reserviläisten lumipukuinen kunniavartio luo tilaisuuteen arvokkaan tunnelman.
Oppilaat ovat erittäin kiinnostuneita viime sodista – Se on kenties yksi eniten innostusta herättävä historian aihe. Kun 9.luokkalaiset osallistuivat vuonna 2022 Valtioneuvoston veteraanien perintöä koskevaan kyselyyn, kävi heidän vastauksista ilmi, että nuoret pitävät veteraanien perintöä tärkeänä ja vaalimisen arvoisena. Nuoret myös vaikuttivat kannattavan nykyisenkaltaisia muistamisen tapoja. Kun tarvitaan nuoria askartelemaan Joulukortteja sotasukupolvelle, esiintyjiä veteraanien Joulujuhlaan tai seppeleenlaskijoita veteraanipäivinä, niin vapaaehtoisia löytyy aina.
On tärkeää viedä oppilaat sotamuistomerkeille ja Sankarihautausmaille juhlapäivinä, mutta erityisen tärkeää se on tavallisella arkisella oppitunnilla, jolla käsitellään viime sotia, jolloin konkretisoituu asioiden yhteys oppisisältöihin.
Mikko Rautiainen, historian- ja yhteiskuntaopin lehtori, viestintävastaava, Sotien 1939–1945 Pohjois-Karjalan perinneyhdistys
Kirkkokadun koulun oppilas laskee kynttilän muistomerkille Nurmeksen pommituksen 80-vuotismuistopäivänä 2020. (kuva: Mikko Rautiainen)
Sotien 1939-1945 Juuan perinnetoimikunta, yhteystietoja ja kirjallisuutta
Sotien 1939-1945 Juuan perinnetoimikunta on perustettu 2019 ja kuuluu Pohjois-Karjalan perinneyhdistykseen.
Juuan toimikunnassa ovat edustettuina Juuan kunta, Ev.lut. seurakunta, Ortodoksinen srk, Juuan reservinupseerit, Juuan reserviläiset, Juuka seura ja nuorisovaltuusto. Toiminta pohjautuu edellä mainittujen tahojen tiiviille yhteistyölle.
Toimikunnan eräänä tärkeänä tehtävänä on tukea mahdollisuuksien mukaan vielä keskuudessamme olevia sotaveteraaneja, heidän puolisojaan ja leskiään sekä saamaan heille kuuluvia lakisääteisiä tuki- hoiva- ja kuntoutuspalveluja.
Perinnetoimikunta on mukana maanpuolustukseen ja sotahistoriaan liittyvien vuosipäivien kunnianosoituksissa, kuten Talvisodan päättymispäivä, kansallinen veteraanipäivä, kaatuneiden muistopäivä, itsenäisyyspäivä jne. Tällöin sankarihaudoille sekä muistomerkeille lasketaan seppeleet ja järjestetään kunniavartio.
Perinnetoimikunnan aatteellisena tehtävänä on maanpuolustushengen ja -tahdon lujittaminen ja sotahistoriallisen perinteen siirtäminen tuleville sukupolville. Tässä yhteistyö koulun kanssa on avainasemassa.
Yhteystietoja:
Puheenjohtaja Hannu Päivinen, puh. 040 5876826 hannu.paivinen1@gmail.com
Varapuheenjohtaja Arvi Martikainen, puh. 040 7528465 arvi.martikainen@gemail.com
Viestintävastaava Mikko Huhtala, puh. 040 5667774 mikko.huhtala@evl.fi
Hoiva- ja tukivastaava Arja Tanskanen puh. 050 3016843 arja74@msn.com
Kirjallisuutta:
Heikki Turunen; Nenkoset (WSOY 2018), Kuvaus evakkoajasta Juuassa 40-luvulta 60-luvulle
Sotahistorian perinnetila avataan Kontiolahdelle 2023
Sotahistorian perinnetila avataan Kontiolahdelle 2023
Kontiolahdelle Kontiorannan alueelle suunnitellaan osana kunnan 150-juhlavuoden 2023 toimenpiteitä sotahistoriaan liittyvän esinekokoelman keräämistä ja sotahistorian perinnetilan avaamista. Suunnitelmissa on kesän 2023 aikana avata näyttely Kasarmi 1 tai 2 -rakennusten tiloihin, jossa alueelle saapuvat matkailijat, kuntalaiset ja muut historiasta kiinnostuneet henkilöt pääsevät tutustumaan Kontiolahden mielenkiintoiseen historiaan.
Siitä saakka, kun Pohjois-Karjalan Prikaati vuoden 2013 lopussa lakkautettiin, on Kontiolahdella toivottu alueen mielenkiintoiseen sotahistoriaan ja sen perinnetyöhön keskittyvää näyttelyä tai sotahistorian perinnetilaa. Nyt kunnan 150-juhlavuoden kunniaksi tämä projekti on vihdoin toteutumassa. Yhteistyössä lukuisten alueen toimijoiden kanssa on käynnistetty sotahistorian perinnetilan suunnittelu ja toteutus. Tarkoituksena on avata pysyvä näyttely ja perinnetila Kontiorannan alueelle vuoden 2023 aikana.
Haluatko osallistua perinnetilan toteutukseen? Onko sinulla hallussasi tai tiedossasi alueemme viime sotien historiaan liittyviä esineitä? Löytyykö sinulta Kontiorannan varuskunnan historiaan liittyviä esineitä? Lähetä meille viestiä alla olevan linkin tai QR-koodin kautta sähköisellä lomakkeella!
Näyttelyyn etsitään erityisesti seuraavia esineitä:
1. Kontiolahdella viime sotien aikana perustettuihin joukko-osastoihin liittyvät esineet, vaatteet, lehtileikkeet, mitalit & kunniamerkit, valokuvat ja joukko-osastomerkit. Näitä joukko-osastoja ovat ainakin: JR51, JR9, Sissipataljoona 1.
2. Kontiolahden alueella talvi- ja jatkosotien aikana toimineiden joukko-osastojen toimintaan liittyvät esineet, vaatteet ja valokuvat. Näitä joukko-osastoja ovat esimerkiksi Lentolaivue 15 (lento-osastot Jauri, Malinen & Räty) ilmavalvonta-asemat, suojausosastot, Hevosvarikko 5, Sotavankisairaala, sekä saksalainen lento-osasto Seekommando 1.
3. Kontiolahden sotaveteraanien historiaan esineet: päiväkirjat, lehtileikkeet, valokuvat, puhdetyöt, kunnia- ja ansiomerkit ja muut sotamuistot.
4. Kontiorannan varuskunnan historiaan ja joukkoihin (mm. JR34, JR10, JR3, JP5, Karjalan Jääkäripataljoona, Pohjois-Karjalan Prikaati) liittyvät esineet, vaatteet, lehtileikkeet ja valokuvat. Varusmiesten tuvan tavaroita (sängyt, kaapit, petivaatteet) ja Vääpelin huoneen tavaroita.
5. Suojeluskuntien ja Lotta Svärd -järjestöjen historiaan liittyvät esineet, vaatteet ja valokuvat.
Sotahistorian perinnetila Kontiolahdelle on yhteishanke, jonka päätoteuttaja on Kontiolahden kunta yhteistyössä Pohjois-Karjalan Prikaatin Perinnekillan, Sotien 1939–45 Kontiolahden Perinnetoimikunnan, Kontiolahden Reserviläiset ry:n sekä kehitysyhtiö Kontionloikka Oy:n kanssa.
Lisätietoja ja lomake esinekeräykseen osallistumiseksi: www.tinyurl.com/perinnetila
Tämä tiedote löytyy sähköisessä muodossa Kontiolahden kunnan sivuilta: Sotahistorian perinnetila avataan Kontiolahdelle – Ajankohtaista – kontiolahti.fi
Tiia-Mari Mäkinen, Kontiolahden kunnan juhlavuosikoordinaattori
Joensuu Itä-Karjalan sotilashallintoalueen pääkaupunkina 1941–1943
Miehitetyn Itä-Karjalan sotilashallintoaluetta johdettiin Joensuusta vuosina 1941–1943.
Itä-Karjalan sotilashallinnon tunnus postimerkissä vuodelta 1943. (kuva: Mikko Rautiainen)
Miehitetty Itä-Karjala 1941–1944
Tarton rauhan raja ja Itä-Karjala vuonna 1942.
Kun Suomen armeija oli jatkosodan alussa vallannut takaisin talvisodan jälkeen menetetyt alueet, jatkettiin hyökkäystä Itä-Karjalaan, vanhan valtakunnan rajan taakse. Syksyn 1941 kuluessa Suomalaiset ylittivät Syvärin ja asettuivat puolustukseen joen etelärannalle sekä ottivat laajojen maa-alueiden lisäksi hallintaansa esimerkiksi Äänisjärven rannalla sijaitsevat Petroskoin ja Karhumäen. Syyt haltuunotolle olivat ennen kaikkea sotilaalliset, eli puolustuksellisesti edullisten asemien hakeminen kapeilta järvikannaksilta Laatokan ja Äänisen, sekä Äänisen ja Seesjärven välistä. Iskulauseena: ”Lyhyt raja, pitkä rauha”. Yhtenä vaihtoehtona pidettiin myös alueen käyttämistä tulevien rauhanneuvotteluiden panttina, jolla varmistettaisiin ainakin talvisodan jälkeen menetettyjen alueiden jääminen Suomelle. Toisaalta varauduttiin myös alueen pysyvään liittämiseen osaksi Suomea. Tähän liittyen aloitettiin toimet, jotka tähtäsivät väestön ja alueen suomalaistamiseen. Tämä ilmentyi muun muassa käynnistämällä miehitysalueella suomenkielinen kouluopetus sotilashallinnon palveluksessa olevien suomalaisopettajien johdolla sekä suomalaistamalla paikkakuntien nimiä. Alueen väestöstä noin puolet luokiteltiin suomensukuisiksi ja vastaavasti puolet venäläisperäisiksi. Suuri osa venäläistaustaisesta väestöstä suljettiin turvallisuussyistä vankileireille.
Sotilashallintoalueen komentaja Johan Arajuuri
Sotilashallintokomentaja Arajuuri (oik.) Viipurissa 13. huhtikuuta 1942 (SA-kuva)
Sotilashallintoalueen komentajana toimi vuosina 1942–1943 Tohmajärvellä syntynyt jääkärikenraalimajuri Johan Arajuuri (aik. Ahlroth) (1894–1961). Hän oli tehtailija Viktor Ahlrothin poika ja valmistunut ylioppilaaksi Joensuun klassisesta lyseosta vuonna 1912. Arajuuri oli yksi Saksassa sotilaskoulutuksessa (1915–1918) olleista jääkäreistä. Sotilasuran lisäksi Arajuuri toimi myös Helsingin poliisikomentajana sekä myöhemmin metsäteollisuuden palveluksessa. Hänet on haudattu Joensuun hautausmaalle. Samasta hautamuistomerkistä löytyy myös hänen vanhemman veljensä jääkärieverstiluutnantti Armas Arajuuren (1893–1955) nimi.
Itä-Karjalan sotilashallintokomentaja Johan Arajuuren (1894-1961) hautamuistomerkki Joensuun hautausmaalla (kuva: Mikko Rautiainen 2022)
Sotilashallintoalueen pääkaupungit
Itä-Karjalan sotilashallintoa johdettiin Joensuussa Pohjois-Karjalan osuuskaupan liikerakennuksesta. (kuva: Museovirasto 1949)
Sotilashallintoalueen ensimmäisenä pääkaupunkina toimi Mikkeli, mutta syksyn 1941 kuluessa pääkaupunki siirtyi Joensuuhun, aluksi Niittylahden opistolle ja sitten Joensuun keskustaan, vuonna 1942 valmistuneeseen Pohjois-Karjalan osuuskaupan uuteen hotellirakennukseen. Sotilashallintoalueen viimeisenä pääkaupunkina toimi sen aikainen Äänislinna vuosina 1943–1944. Suomalaisten miehittämä Itä-Karjala oli laajuudeltaan noin 1/3 Suomen pinta-alasta. Neuvostoliiton suurhyökkäys kesällä 1944 pakotti suomalaiset luopumaan Itä-Karjalasta ja vetäytymään viivytystaisteluita käyden kohti länttä sekä sotilashallinnon lopettamaan toimintansa.
Itä-Karjalan kuulumista Suomelle perusteltiin historioitsija Jalmari Jaakkolan kirjassa (v.1941). Einar W. Juva puolestaan kirjoitti sekä meneillään olevasta sodasta, kuin myös aiemmista sodista (v.1942). (kuva: Mikko Rautiainen)
Mikko Rautiainen, FM
Kirjallisuutta: Laine, Antti: Suur-Suomen kahdet kasvot, 1982, Manninen Ohto: Suur-Suomen ääriviivat, 1980, Rautiainen, Mikko: ”Sisaret tapaavat toisensa”, 2007 https://erepo.uef.fi/bitstream/handle/123456789/8414/URN_NBN_fi_joy-20090069.pdf?sequence=1&isAllowed=y
