Kuvassa sotilaspukuja ja veteraanijärjestöjen lippuja jalustassa.

Nurmeksen kauppalantalo ja perinnehuone

Kauppalantalon sotavuodet

Jugend-tyylinen Kauppalantalo valmistui Nurmekseen vuonna 1905. Hallintorakennuksen pitkässä historiassa on vahva kytkös myös sotavuosiin. Kauppalantalon piha oli määrätty Ylimääräiseen harjoitukseen (YH) ja sen myötä talvisotaan lähdön kokoontumispaikaksi syksyllä 1939.  Rakennuksen kellarissa toimi puolestaan talvisodan aikana Ilmapuolustusaluekeskus (IPAK 32) ja kesästä 1940 alkaen Ilmavalvonta-aluekeskus 235. Ilmavalvonta-aluekeskuksiin koottiin tieto ilmavalvonta-asemilta ilmahälytyksiä ja torjuntahälytyksiä varten. Rakennuksessa toimi sotavuosina myös kansahuolto ja sitä käytettiin väliaikaisena kouluna Kauppalan kansakoulun tuhouduttua talvisodan pommituksissa. Talvisotaan lähdön muistomerkki asetettiin piha-alueelle vuonna 1979 ja jatkosodan alkamisen 70-vuotismuistoa kunnioittava tykki vuonna 2011.

 

Perinnehuone

Perinnetoimikunta on edistänyt perinnehuoneen saamista Nurmekseen toimikunnan perustamisesta 2018 saakka. Kaupunki puolestaan varasi tilan arvorakennuksesta, lupaamalla toimikunnan perustamiskokouksessa, että huone voidaan toteuttaa, kunhan Kauppalantalon peruskorjaus valmistuu. Tämä koitti syksyllä 2023 ja vuoden 2024 aikana valmistui rakennuksen Maariankadun puoleiseen päätyyn Ylä-Karjalan sotavuosia esittelevä perinnehuone. Huoneen toteutus tapahtui Nurmeksen museon ammattilaisten, museonjohtaja Meri-Anna Rossanderin, museoamanuenssi Laura Hotulaisen ja museomestari Marjaana Antikaisen asiantuntemuksella. Tyylikäs kokonaisuus toteutettiin pienellä budjetilla ja talkoohengellä. Näyttelyaineisto tuli Nurmeksen museolta, Nurmeksen res.upseereilta sekä yksityisiltä lahjoittajilta. Käytetyt vitriinit saatiin Nurmeksen kaupungilta ja Pohjois-Karjalan museolta. Kontiolahden toimikunta lainasi omaa esineistöään ja teknisentyön lehtori Timo Oravainen valmisti lippujalustan veteraanijärjestöjen lipuille. Sotavuosista kertovat tekstitaulut kirjoitti historian- ja yhteiskuntaopin lehtori Mikko Rautiainen ja Sotien 1939-1945 Pohjois-Karjalan perinneyhdistys maksoi niiden painatuksen.

kuvassa mieshenkilö sotilaspuvun vieressä. Taustalla veteraanijärjestön lippu.

Urpo Saastamoinen lahjoitti Perinnehuoneelle m/36 puvun. (kuva: Matti Asikainen 2025)

 

Avajaiset ja kotirintamatyön muistolaatta

Perinnehuoneen viralliset avajaiset pidettiin Sotasukupolven kirkkopäivän yhteydessä 7.syyskuuta 2025. Mikko Rautiainen piti avajaispuheen Kauppalantalon portailla ja Meri-Anna Rossander esitteli huoneen. Samassa yhteydessä julkistettiin myös kotirintamatyön muistolaatta. Muistolaatan julkistamispuheen piti perinnetoimikunnan jäsen, kaupunginhallituksen pj. Anu Huusko, joka oli jo vuoden 2019 alussa ideoinut ajatuksen kotirintamatyön huomioimisesta. Mikko Rautiainen esitti, että muistolaatan tekstisisältönä olisi ote Mannerheimin päiväkäskystä vuodelta 1944. Toimikunta vahvisti laatan tekstin joulukuussa 2024 ja Jussi Säämäsen aloitteesta laatta päätettiin julkistaa tulevan kirkkopäivän yhteydessä. Muistolaatta sijoitettiin Perinnehuoneen oven viereen käytäväseinälle ja sen kustannukset maksoi maakunnallinen perinneyhdistys. Juhlallisuuksiin liittyen Kauppalantalon pihalla ja sisätiloissa nautittiin myös kaupungin tarjoama lohikeitto, joka oli valmistanut Koivurinteen erä ry.

Kuvassa muistolaatta.

Kotirintamatyön muistolaatta sijaitsee Perinnehuoneen oven vieressä. (kuva: Mikko Rautiainen 2025)

 

Lakkautettujen koulujen ”kodittomat” Pro patria -taulut

Kuokkastenkosken (1911-1991), Saramon (1891-1998) ja Petäiskylän (1899-1995) koulujen lakkautusten myötä jäi kolme nurmeslaista Pro patria -taulua vaille arvokasta sijoituspaikkaa. Tauluja ei ollut enää mahdollista sijoittaa nähtäville sankarivainajien kotikyliin, joten ne olivat vuosikymmeniä säilytyksessä Nurmeksen museon varastossa. Sotien perinnetoimikunta teki elokuussa 2024 kaupungille esityksen Kuokkastenkosken (1961), Saramon (1968) ja Petäiskylän (1959) Pro patria -taulujen asettamisesta Kauppalantalolle, Perinnehuoneen läheisyyteen. Taulujen sijoittamista Kauppalantalolle tuki myös Nurmeksen tarkastuslautakunnan selvityspyyntö vuodelta 2003, jossa todettiin seuraavaa: Tarkastuslautakunta pyytää sivistyslautakunnan selvitystä siitä, miten lakkautettujen koulujen pro patria-taulut on säilytetty, missä ne ovat ja voitaisiinko ne pitää kaikkien nähtävänä keskitetysti jossain arvoisessaan paikassa.

Kaupungin tekninen virasto, teknisen johtajan Olli Kakkisen johdolla, yhdessä Nurmeksen museon kanssa toteutti taulujen asettamisen uuteen sijoitukseensa tammikuussa 2026. Uusi sijoitus vaati tauluille kehykset, jotka valmisti paikallinen Pitkänmäen puusepän liike. Kustannuksista vastasi Tekninen virasto. Museonjohtaja Meri-Anna Rossander ja museoamanuenssi Aleksi Eskelinen laativat esittelystandin taulujen historiasta.

Kuvassa kolme pro patria -taulua.

Pro patria -taulut vasemmalta alkaen: Kuokkastenkoski (1961), Saramo (1968) ja Petäiskylä (1959). Saramolaisista kolme menehtyi talvisodan ilmapommituksessa Nurmeksessa 23. tammikuuta 1940. (kuva: Mikko Rautiainen 2026.)

Itsenäisyyttä ja Nurmesta puolustaneiden sankarivainajien muisto on nyt arvokkaasti esillä kaupungin tärkeimmässä rakennuksessa. Taulut kytkeytyvät luontevaksi osaksi Perinnehuone-kokonaisuutta ja samalla niillä on myös tärkeä pedagoginen merkitys historian opetusta ajatellen. Taulujen uudelleenjulkistustilaisuus järjestettiin Kaatuneiden muistopäivänä 17.toukokuuta 2026.

Kuvassa käytävänäkymä, jossa kolme pro patria -taulua ja Nurmeksen maalaiskunnan, Nurmeksen kaupungin ja Valtimon kunnan vaakunat sekä kotirintamatyön muistolaatta.

Kauppalantalon käytäväseinälle asetetut lakkautettujen kyläkoulujen pro patria -taulut linkittyvät osaksi Perinnehuonetta. Oikealla Kotirintamatyön muistolaatta (2025). (kuva: Mikko Rautiainen 2026)

 

Perinnehuoneen käyttö

kuvassa etualalla kuntien vaakunoita. Taustalla perinnehuoneen esineistöä.

Nurmeksen perinnehuoneella vaalitaan Nurmeksen maalaiskunnan (vas.) ja Nurmeksen kauppalan sekä Valtimon kunnan sotavuosien perintöä. (kuva: Mikko Rautiainen 2024)

Perinnehuone toimii paikallisena muistina sille, mitä sotavuodet merkitsivät Nurmekselle ja Valtimolle sekä pitää yllä tietoa siitä, miten Suomi säilytti vapautensa ja miten yläkarjalaiset toimivat Suomen hyväksi ja kokivat sotavuodet niin taistelevissa joukoissa kuin kotirintamalla. Perinnehuonetta käytetään historian opetukseen ja sotavuosien esittelyyn, mutta se on samalla kaupungin hallinnoima kokoustila, jota myös paikalliset yhdistykset ja yhteisöt voivat varata kokouskäyttöönsä. Monikäyttöisyys lisää käyttöastetta ja mahdollistaa eri tahojen tutustumista huoneeseen. Perinnehuoneen varaaminen esimerkiksi yhdistysten kokouskäyttöön tapahtuu täältä: https://www.nurmes.fi/en/-/kauppalantalon-tilat-varattavissa-asion-kautta Kauppalantalo sijaitsee osoitteessa Karjalankatu 1.

Perinnehuoneesta löytyy suurikokoinen näyttöruutu ja hyvä äänentoisto, joka mahdollistaa kokoukset tai sotasukupolven muistoihin tutustumisen.

kuvassa vitriini, jossa sota-aikaista esineistöä.

Monet yläkarjalaiset taistelivat jatkosodassa Rukajärven suunnalla. (kuva: Mikko Rautiainen 2024)

Kuvassa jugendtyylinen puurakennus kuvattuna talviaikaan pimeällä.

Nurmeksen v.1905 valmistunut jugendtyylinen Kauppalantalo. Perinnehuone sijaitsee rakennuksen Maariankadun puoleisessa päädyssä. (kuva: Mikko Rautiainen 2024)

Mikko Rautiainen, Sotien 1939-1945 Nurmeksen perinnetoimikunnan pj.