Koululaitos sotasukupolven perinnön ylläpitäjänä ja siirtäjänä

Vuonna 1980 syntyneenä kuulun ikäluokkaan, josta suurimman osan isovanhemmat kokivat sotavuodet. Äidinisäni osallistui talvi- ja jatkosotiin Erp 11:n ja JR9:n riveissä. äidinäiti teki sotavuodet maatilan emännän raskaita töitä ja koki myös evakkoajan talvisodan aikana. Isänisä osallistui jatkosotaan ja isänäiti toimi ilmavalvontalottana sekä työskenteli opettajana Itä-Karjalan sotilashallinnon palveluksessa. Hän oli myös menetettyjen alueiden evakko. Meille 1960–1990-luvuilla syntyneille veteraani tarkoittaa useimmiten samaa, kuin isoisä. Tämän päivän kouluikäisten nuorten isovanhemmat alkavat puolestaan olla suurelta osin sotien jälkeen syntyneitä ja sotavuodet kokeneet ovat nuorten isoisovanhempia, joita vain harvalla on elossa. Kovin moni nuori ei ole omakohtaisesti kuullut sodasta veteraanin kertomana. Koululaitoksella on siten tärkeä rooli veteraanien ja sotasukupolven perinnön siirtämisessä. Avainasemassa on erityisesti perusopetus, joka tavoittaa koko ikäluokan. On myös hyvä muistaa, että Suomen kohtalonvuodet on yksi keskeinen kokonaisuus voimassa olevaa valtakunnallista historian perusopetuksen opetussuunnitelmaa. Ei ole siis millään tavoin syytä olla huolissaan siitä, etteivätkö nuoret tulisi tietoisiksi sotavuosista! Tärkeää on toki suunnitelmallisuus ja jatkuvuus ikäluokasta toiseen.

Nurmeksessa paikalliseen historian opetussuunnitelmaan kirjattiin vuonna 2016 kohta, jonka mukaan oppilaat tutustuvat kaupungissa oleviin viime sotiin liittyviin kohteisiin. Vastaavasti toimitaan myös muiden historian aikakausien kohdalla. Aidot tapahtumapaikat luovat konkretiaa ja herättävät ylpeyttä oman paikkakunnan menneisyyttä kohtaan; oppikirjan tapahtumat tapahtuivat myös täällä ja meidän paikkakuntamme miehet ja naiset olivat niissä mukana. Käytännössä tämä tarkoittaa vierailuita sankarihautausmaalle ja perinnehuoneeseen, sotahistoriallisia kävelyitä ja pieniä tutkimustehtäviä koulun sankarivainajista Kansallisarkiston palvelussa sekä tutustumista paikkakunnan sotavuosiin ja sotasukupolveen haastatteluaineistojen, perinneportaalin ja niihin liitettyjen kysymystehtävien avulla. Tärkeää on myös yhteistyö museon kanssa. Erityisen paljon paikallisiin tapahtumiin tutustutaan 8.luokkalaisille suunnatulla sotahistorian valinnaiskurssilla. Tämä on mahdollistanut myös esimerkiksi vierailuita Lieksan Kivivaaran-Änäkäisen alueen talvi- ja jatkosotiin liittyviin kohteisiin sekä kohtaamisia viimeisten sotasukupolven edustajien kanssa.

Veteraanien perintöön on mahdollista palata myös yhteiskuntaopissa, kun käsitellään esim. demokratian pitkää jatkumoa, hyvinvointiyhteiskuntaa, talousjärjestelmää tai turvallisuuspolitiikkaa. Kaikki edellä mainittu olisi huonolla tavalla toisin, jos puolustuslinjat olisivat murtuneet kesällä 1944. Vastaavasti myös esimerkiksi uskonnossa on sisältöjä, joihin viime sodat liittyvät.

On syytä tiedostaa, että oppilaat ovat erittäin kiinnostuneita viime sodista. Se on kenties yksi eniten innostusta herättävä historian aihe. Kun koulumme 9.luokkalaiset osallistuivat vuonna 2022 Valtioneuvoston veteraanien perintöä koskevaan kyselyyn, kävi heidän vastauksistaan ilmi, että veteraanien perintöä pidetään tärkeänä ja vaalimisen arvoisena. Nuoret myös vaikuttivat kannattavan nykyisenkaltaisia muistamisen tapoja. Kun tarvitaan nuoria askartelemaan joulukortteja sotasukupolvelle, esiintyjiä veteraanien joulujuhlaan tai päivänavauksenpitäjä kaatuneiden muistopäivänä, niin vapaaehtoisia löytyy aina.

Vuosia sitten käynnistimme perinteen, jonka mukaan koulun kaikki luokat käyvät laskemassa kynttilät Sankarihautausmaalle itsenäisyyspäivää edeltävänä arkipäivänä. Reserviläisten lumipukuinen kunniavartio ja seurakunnan järjestämä kellojen soitto luovat tilaisuuteen arvokkaan tunnelman. Veteraanipäivinä olemme puolestaan siirtyneet käytäntöön, jossa koulujemme oppilaat laskevat kaupungin seppeleet sankarihautausmaille.

On tärkeää viedä oppilaat muistomerkeille juhlapäivinä, mutta erityisen tärkeää se on tavallisella arkisella oppitunnilla, jolla kyseistä asiaa käsitellään. Tällöin konkretisoituu asioiden yhteys oppisisältöihin.

 

Mikko Rautiainen, historian- ja yhteiskuntaopin lehtori, viestintävastaava, Sotien 1939–1945 Pohjois-Karjalan perinneyhdistys