Viattomien lasten päivänä 28.12.2025 paljastettiin Kangasniemen Kutemajärvellä Pro Patria muistomerkki. Muistomerkki on osoitus kyläyhdistyksen aktivistien halusta säilyttää ja tuoda esille Kutemajärveläsiten miesten uhrivalmiuden itsenäisyytemme säilyttämiseksi Talvi-, Jatko- ja Lapin sodissa.
Kiitos talkooväelle !!! Kiitos myös nuorille, jotka esiintyivät hienosti A- 45 kuorma-auton lavalta soittaen.
Viattomien lasten päivänä 28.12.2025 paljastettiin Kangasniemen Kutemajärvellä Pro Patria muistomerkki. Muistomerkki on osoitus kyläyhdistyksen aktiivisten talkoolaisten halusta tuoda esille sitä isänmaanrakkautta ja uhrivalmiutta , jota myös Kutemajärven miehet olivat valmiita antamaan itsenäisyytemme puolesta.
Muistomerkin paljastustilaisuus oli koonnut lähes satapäisen yleisön paikalle. Kiitoksia myös nuorten solistien musiikkiesityksille, jotka kuultiin kylän miehen paikalle tuodun A 45 – kuorma-auton lavalta.
Kiitos talkoolaisille ja mukana olleille.
Tammenlehvän Keski-Pohjanmaan perinneyhdistyksen hengellinen toimikunta järjesti tiistaina 12.08.2025 jo perinteisen virike- ja virkistyspäivän Lohtajan Ohtakarissa. Tilaisuudessa kuultiin musiikkiesitysten ohella mielenkiintoisia puheenvuoroja.
Tilaisuus aloitettiin virrellä 574. Sen jälkeen kirkkoherra Sakari Typpö piti alkuhartauden johdantonaan edellisen sunnuntain raamatunteksti, 1. Joh. 4: 1–6. Kirkkoherra Typpö toi hartauspuheessaan esille kristityn kamppailun oikean ja väärän, valheen ja totuuden erottamisessa sekä korosti Jumalan käskyjen merkitystä. Jeesus on sekä meidän että isänmaamme turva. Hän päätti hartauden presidentti Kallion rukoukseen.
Hengellisen toimikunnan puolesta toivotti vieraat tervetulleiksi puheenjohtaja, rovasti Tuomo Jukkola. Lauluyhtye Ajomiehet esitti musiikkia sekä juhlan alkuosassa että lounaan jälkeen. Laulut liittyivät vahvasti veteraaniperinteeseen. Myös kanttori Veli Ainali, joka säesti juhlan virret, kertoi juhlan loppuosassa sotaorpojen esittämästä musiikista, jota hän ryhmänsä kanssa on kiertänyt esittämässä useita kertoja.
Päivän mielenkiintoisimmasta osasta vastasi toholampilaislähtöinen toimittaja Mikko M Määttälä. Hänen esityksensä käsitteli sankarivainajien pitkää ja mutkikasta matkaa ”kotiseudun multiin”. Aluksi nimittäin ohjeena oli, että sankareina kaatuneet piti haudata taistelukentälle. Tämä oli myös marsalkka Mannerheimin kanta. Pelko jäämisestä vaille kristillistä siunausta, leposijanaan vieras maa, herätti kuitenkin suurta huolta suomalaisissa taistelijoissa. Myös kotirintama vaati sankarivainajien muiston kunnioittamista ja heidän tuomistaan kotiin. Asiaan tarttui II armeijakunnan esikunnan pastori Johannes Sillanpää ja määräsi alaisensa papit huolehtimaan kaatuneitten huollosta. Viipurin lähelle pastori Sillanpää perusti joulukuussa 1939 ensimmäisen kaatuneiden evakuoimiskeskuksen KEK, jossa armeijakunnan kaatuneet huollettiin ja josta heidät lähetettiin kotiseudulleen. Sekä Päämaja että sotilaspapit vastustivat pastori Sillanpään ajatusta. Paine sekä rintamalla että kotirintamalla oli kuitenkin niin kova, että Päämaja taipui tammikuussa 1940.
Kaatuneiden huolto ja kuljetus kotiseudulleen evakuoimiskeskusten kautta levisi sittemmin kaikkiin armeijakuntiin. Suomesta tuli ainoa sotaa käyvä valtio, joka tällä tavalla kunnioitti sankarivainajiaan. Sankarihaudat, joita Suomessa on 630 ja joissa lepää 85 000 sankarivainajaa, 302 lottaa sekä 6 sotilaskotisisarta, sijaitsevat yleensä kirkkojen välittömässä läheisyydessä.
Työ sankareiden kotiin saamiseksi jatkuu.
Maittavan kalakeittolounaan jälkeen juhla jatkui tiedotepainotteisesti. Soite, Sotilaskotisisaret ja Naisten valmiusliitto esittelivät toimintaansa. Mielenkiintoista ja koskettavaa oli myös kuulla Jouko S Niemen esittämä sotaveteraani Sievi Leskisen muistoja miehitysvallan ajasta Suojärven rajakylässä. Kohtelu neuvostoliittolaisten osalta oli alussa suhteellisen inhimillistä, mutta myöhemmin siirtoleireillä otteet kovenivat. Monen perheen omaisia oli jo Suomessa, ja he alkoivat vaatia sukulaistensa palauttamista Suomeen. Vastaanotto oli kuitenkin torjuva: evakkoja ei kaikkialla hyväksytty.
Tilaisuuden päätöshartauden piti rovasti Heikki Hurskainen. Sen yhteydessä veisattiin virsi 548. Ennen lähtökahveja laulettiin vielä yhdessä rovasti Mikko Himangan sanoittama ja kanttori-urkuri Eero Erkkilän säveltämä Lohtajan virsi, Siionin kanteleen virsi nro 438: ”Pieni maa on Suomenmaa, heikko voima sen, vaikka maamme paras oisi tavoitteena jokaisen. Siksi, Herra, hoida, kanna! Ennen muuta rauha anna!”
Lähtökahvit saimme nauttia Kokkola sotilaskotisisarten paistamien munkkien kera. Tilaisuuteemme osallistui yhteensä 73 henkilöä, joista 2 tunnusveteraania, 2 puolisoa, 6 leskeä ja 16 sotaorpoa.
HILKKA LÄSPÄ
Tammenlehvän K-P:n perinneyhdistyksen hallituksen jäsen
Kuva: Maiju Lemettinen
Kuva: Akseli Koivisto
Kuva: Akseli Koivisto
Kuva: Akseli Koivisto
Kuva: Akseli Koivisto
Kuva: Helena Teräväinen
Kuva: Helena Teräväinen
Kuva: Helena Teräväinen
Kuva: Helena Teräväinen
Kuva: Helena Teräväinen
Kuva: Helena Teräväinen
Kuva: Helena Teräväinen
Elokuun 16. päivänä vuonna 2025 saatettiin haudan lepoon sotaveteraani Bertta Annikki Leppänen. Hän oli 101-vuotias jatkosodan veteraani. Bertan sotatie kertoo jälkipolville tarinaa niistä uhrauksista, jotka sotiemme sukupolvi joutui tekemään isänmaamme hyväksi.
Bertta joutui lähtemään evakkoon kaksi kertaa, sekä talvi- että jatkosodan aikana. Uskonnollisen vakaumuksen omannut rouva oli ylpeä, mutta vaatimaton veteraani, joka ei tehnyt itsestään numeroa. Hän teki sen mitä piti. Nuoresta iästään huolimatta 17-vuotiaalle tytölle oli uskottu vaativa ja vaarallinen, erittäin tärkeä tehtävä. Hän oli ammustehtaassa Lapualla ammusten lataajana. Hänen työnsä varmisti osaltaan sen, että esivallan miekka kohosi ja torjui hyökkääjän.
Sota toi mukanaan menetyksen lisäksi myös tulevaisuuden. Puolisoonsa Marttiin Bertta tutustui jo sodan aikana. He ehtivät olla naimisissa 75 vuotta. Pariskunnasta kumpikin kuului Joensuun Sotaveteraaneihin. Heille lämpimiä muistoja olivat yhteiset kuntoutus- ja virkistysmatkat Veteraanien kanssa. Bertta oli ahkera käsityöihminen ja hänen käsistään sukulaiset ja ystävät saivat monet parit villasukkia, lapasia ja pipoja. Terveyden heikentyessä Bertta muutti Koivupihaan, sillä omakotitalossa asuminen ei enää luonnistunut.
Hautajaisissa tarjolla oli Karjalanpaisti ja Karjalanpiirakat. Ne olisivat varmasti olleet hänen mieleensä. Sukulaiset olivat miettineet hautajaisjärjestelyjä huolella. Läheinen ja lämmin suhde heijastuikin loppuun asti siitä, kuinka huolellisesti esimerkiksi Bertan miniä Seija, oli asiat hoitanut. Tarmokas anoppi sai miniästään tarmokkaan tekijän, joka huolehti siitä, että anoppi lähti matkalleen arvokkaasti. Joensuun Sotaveteraanit otettiin hautajaisissa vastaan erityisellä lämmöllä ja ystävyydellä. Tämä osoittaa myös sitä arvoa, jota Bertan työ myös sukulaisten keskuudessa nautti. Oli kunnia saada olla osa tilaisuutta, jonka arvo tiedetään ja tunnetaan.
Bertta palkittiin ansioistaan Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan 1.luokan Mitalilla ja Kotirintamanaisen Mitalilla. Nämä kaksi kunniamerkkiä säilyvät pysyvänä muistona toisenlaisista ajoista. Näitä aikoja älköön unohdettako.
Ville Virtanen, Joensuun sotaveteraanikerhon vpj.
Kansallisen veteraanipäivän juhla Järvenpäässä
sunnuntaina 27.4.2025 klo 14.00
Järvenpään seurakuntasalissa, osoite Kirkkotie 1 A, Järvenpää
Järvenpään seurakunta, Järvenpään kaupunki, Tammenlehvän Järvenpään perinnetoimikunta ja Järvenpään Sotaveteraanien Perinneyhdistys ry järjestävät juhlan Kansallisena veteraanipäivänä 27.4. Päivä on Lapin sodan päättymisen vuosipäivä. Kansallinen veteraanipäivä on yleinen juhlapäivä ja liputuspäivä, jota vietetään 39. kertaa sotiemme veteraanien kunniaksi.
Järvenpää juhlistaa tänä vuonna säveltäjämestarimme Jean Sibeliuksen juhlavuotta 2025 ja vuoden kohokohtaa, Sibelius-viikkoa 22.–27.4.2025. Sibeliuksen musiikki soi myös Kansallisen veteraanipäivän juhlassa. Sitä esittävät Järvenpään seurakunnan nuorisokuoro Sointu sekä baritoni Toni Hintsala pianisti, kanttori Airi Saloniemen säestyksellä.
Ohjelmassa kuullaan myös puheenvuoroja. Järvenpään seurakunnan tervehdyssanat lausuu seurakuntapastori Jessiina Nurmela. Järvenpään kaupungin tervehdyksen tuo kaupunginjohtaja Iiris Laukkanen. Juhlapuheen pitää eversti evp. Juha Tammikivi, joka toiminut Kadettikunnan pääsihteerinä vuosina 2009–2021 ja on nykyisin Järvenpään Reserviupseerikerhon hallituksen jäsen. Partioseura Metsänkävijät ry osoittaa kunnioituksensa sotiemme veteraaneille osallistumalla nuorten ryhmän kanssa tilaisuuteen.
Tilaisuuden jälkeen on kahvitarjoilu. Juhla on kaikille avoin ja maksuton.
TERVETULOA!
—-
Tammenlehvän Järvenpään perinnetoimikunta
Tammenlehvän Järvenpään perinnetoimikunta on viiden kunnan, Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Pornaisten ja Tuusulan alueella toimivan, Tammenlehvän Keski-Uudenmaan perinneyhdistys ry:n, lyhyesti TAKUPERYn paikallinen toimikunta. TAKUPERY vaalii ja jatkaa Suomen vuosien1939–1945 sotiemme veteraanien perinteitä.
Perinnetoimikunta toteuttaa Järvenpäässä vuosittain veteraaniperinteisiin liittyviä, kansallisten juhlapäivien tapahtumia. Työskentelyyn osallistuu Järvenpään kaupungin ja Järvenpään seurakunnan ohella paikalliset reserviläis- ja maanpuolustusjärjestöt, perinne- ja kotiseutuyhdistykset sekä nuorison ja liike-elämän edustajia.
Lisätietoa perinnetyöstä ja siihen osallistumisesta antavat
Veikko Karhumäki, veikko.karhumaki(at)msoynet.com ja
Merja Kukkonen, meku.kukkonen(at)outlook.com.
TALVISODAN PÄÄTTYMISEN MUISTOPÄIVÄNÄ TAPAHTUU
Finlandia-talolla järjestettävä Vahdinvaihto-juhla
striimataan suorana lähetyksenä
13.3.klo 14.00 alkaen.
Tervetuloa seuraamaan juhlaa alla olevan linkin kautta!
Lähetys on suora, eikä sitä taltioida lupa- ja tekijänoikeussyistä.
https://event.prospectumlive.com/vahdinvaihto25
Mozartin Requiem
13.3.2025 klo 19
IT-museon Tuusula-halli
Ilmatorjuntamuseon Tuusula-halli täyttyy Mozartin Requiemin rakastetuista sävelistä torstaina 13.3. klo 19 Talvisodan päättymispäivän konsertissa.
Konsertissa esiintyvät Tuusulanjärven Sinfonikot, kamarikuoro Sonores ja solistit Johanna Lehesvuori, sopraano, Tuula Saarensola (kuvassa), altto, Eero Hartikainen, tenori, ja Tuomas Heikkilä, basso, kapellimestari Satu Simolan johdolla. Järjestäjät haluavat ajatella sodan uhreja paitsi Suomen kohtalon vuosina myös Ukrainassa kolme vuotta jatkuneissa taisteluissa. Tervehdyssanat konsertin alussa lausuu kirkkoherra Eliisa Winberg.
Konserttiin on kutsuttu Tuusulassa asuvat sotaveteraanit saattajineen sekä toimintansa lopettaneiden veteraanijärjestöjen edustajia. Yleisöllekin on tilaa Ilmatorjuntamuseon suuressa, akustiikaltaan hyväksi mainitussa hallissa. Kuulija istuu massiivisten sotakoneiden vieressä ja Toni & Alex Luoteen toteuttama valaistus värjää ympäristön teoksen osien luonteen mukaisesti.
– Uskon, että Requiemin voi kokea tässä ympäristössä erityisen syvästi: sodan rumuus ja musiikin inhimillisyys kohtaavat. Näin luonnehtii tulevaa konserttia Sonores-kuoron puheenjohtaja Laila Martinsone, jolle Requiemin esitys on toinen hänen kuorourallaan.
Kamarikuoro Sonores ry:n tärkeä yhteistyökumppani konsertin järjestelyssä on ollut Tammenlehvän Keski-Uudenmaan perinneyhdistys. – Yhdistyksemme vaalii Suomen vuosina 1939–1945 käymien sotien veteraanien ja sotasukupolven perinteitä ja arvoja ja siirtää niitä seuraaville sukupolville, kertoo Harri Majamäki, yhdistyksen Tuusulan perinnetoimikunnan kokoonkutsuja.
– Viime vuonna vastaavana ajankohtana järjestimme kenttähartauden Talvisodan muistoksi 105 jäälyhdyn loisteessa Tuusulanjärvellä. Tapahtuma oli erittäin pidetty. Nyt olemme tukemassa Ilmatorjuntamuseon konserttia.”
W. A. Mozart: Requiem
13.3. klo 19 Tuusulan Ilmatorjuntamuseolla
osoite: Klaavolantie 2, Tuusula
Kamarikuoro Sonores
Tuusulanjärven Sinfonikot
kapellimestari Satu Simola
Johanna Lehesvuori, sopraano
Tuula Saarensola, altto
Eero Hartikainen, tenori
Tuomas Heikkilä, basso
Konsertin pääsyliput 30 €, ennakkoon Ilmatorjuntamuseolta tai lippu.fi (palvelumaksu lisätään).
Konsertin kesto 1 tunti. Ilmatorjuntamuseon kahvila palvelee ennen ja jälkeen konsertin.
Rintamaveteraani Niilo Vunneli (1923-2025) on poissa
Outokumpulainen veteraani Niilo Vunneli (s.1923) sai kutsun tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotolle 6.12.2023
Tuotoilla tuetaan veteraanien ja etenkin heidän leskiensä avustamista sekä sotasukupolven perinnön vaalimista.
