Valtimolaisten sotaan lähdön muistopäivä 10.10.2023

Seppeleenlasku valtimolaisten sotaan lähdön muistomerkille (kuva Mikko Rautiainen 2023)

Seppeleenlasku valtimolaisten sotaan lähdön muistomerkille (kuva Mikko Rautiainen 2023)
Perinteiseen tapaan Kirkkokadun koulun oppilaat askartelivat Joulukortteja paikkakunnan veteraaneille ja muille sotavuodet kokeneille; veteraanien leskille, sotilaspojille ja pikkulotille. Tänä vuonna kortteja tekivät suurella sydämellä 8A- ja 9C-luokkien vapaaehtoiset. Kuvassa osa korteista.

8A- ja 9C-luokkien Joulukortteja sotasukupolvelle (Mikko Rautiainen)

Kirkkokadun koulun oppilaita Sankarihautausmaalla 5.12.2023 (kuva Mikko Rautiainen)

Helvi Valpe s.1921 (esittely) (kuva Mikko Rautiainen 2023)

Laulamassa Siiri Kiiski, Iina Honkanen, Sanna Tiainen ja Iida Kuittinen (kuva Mikko Rautiainen 2023)

Esiintymässä vas. Jimi Reinikainen, Veera Korhonen Aatu Luostarinen, keskellä Frida Heikkinen (kuva Mikko Rautiainen 2023)

Edessä vas. sota-ajan äiti Helvi Valpe, edessä oikealla veteraani Helli Nevalainen ja takana oikealla pikkulotta Inkeri Savolainen (kuva Mikko Rautiainen 2023)

Mieskuoro esiintyy. Keskellä sotilaspoika Tauno Koljonen (kuva Mikko Rautiainen 2023)

Nurmeksen v.1905 valmistunut jugendtyylinen Kauppalantalo. Sotaperinnettä esittelevä huone sijaitsee rakennuksen Maariankadun puoleisessa päädyssä. (kuva Mikko Rautiainen 2023)
Videotaltiointi Sotien 1939-1945 Nurmeksen perinnetoimikunnan lipun naulaustilaisuudesta 28.11.2025 on julkaistu Nurmeksen kaupungin youtube-kanavalla: https://www.youtube.com/watch?v=VDm4U_kF8E0
Itsenäisyyspäivän juhlallisuudet pe 5.12. ja la 6.12.
Sotasukupolven kirkkopäivä Nurmeksessa 7.9.2025
Kaikille avoin sotasukupolven alueellinen Kirkkopäivä Nurmeksessa su 7.9.2025
Maakunnallisen perinneyhdistyksen lippu naulattiin ja siunattiin Joensuussa 13.elokuuta 2025
Sotasukupolven perintöön liittyvät juhlapäivät / kaikille avoimet tapahtumat Ylä-Karjalassa 2025
https://sotiemmeperinne.fi/maanpuolustus-veteraanilehden-tuore-numero-julkaistu-pohjois-karjalassa/
Valtimon sankarivainajat -kirjan julkistettiin 18.5.2025
Kaatuneiden muistopäivän kunnianosoitukset ja Valtimon Sankarivainajat -teoksen julkistamistilaisuus 18.toukokuuta 2025
Otto Martikaisen päiväkirjoja ja kirjeitä 1919-1920 ja 1941-1942
Veteraanipäivän kunnianosoitukset ja muistamiset Nurmeksessa ja Valtimolla 25.4.2025
Sotahistoria-luento Nurmeksessa: Lapin sota ja Nurmeksen viimeinen rintamamies
Talvisodan päättymisen 85-vuotistilaisuus Nurmes-talolla 13.3.2025 klo: 13.00
Valtimon rintamaveteraanien lippu Nurmeksen perinnehuoneelle
Muonituslotta Vieno Hukkanen (1922-2024) on poissa
Sotasukupolven joulujuhla Nurmeksessa
Uusin Karjalan pojat -lehti II/2024 on luettavissa täältä: https://karjalanpojat.fi/lehdet
Nurmeslainen sotaveteraani, ilmavalvontalotta Sirkka Partanen (s.1929) edusti Pohjois-Karjalaa tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotolla 2.joulukuuta 2024: https://www.ylakarjala.fi/paikalliset/8122425
Lue Partasen sotavuosista täältä: https://lottasvard.fi/lottagalleria/partanen-sirkka/
Itsenäisyysjuhlallisuudet Kirkkokadun koululla
Joulukuun 2024 perinnetapahtumia Nurmes-Valtimo -alueella
Avoimet ovet Nurmeksen perinnehuoneeseen!
Vieno Tuomolalle kotirintamanaisen mitali 80 vuoden takaisesta työstä (syyskuu 2024)
Nurmes sodassa 1939-1945 -pyöräilyreitti avattu (kesäkuu 2024)
Kainuun Tykistö- ja heittimistökillan seppeleenlaskutilaisuus Nurmeksen Lokinkankaalla 17.6.2024
Tuore Karjalan pojat lehti julkaistu 4.6.2024
Pro Patria -taulu julkistettiin Nurmeksen Salmenkylässä 19.5.2024
Sotasukupolvea kunnioitetaan ja muistetaan Nurmeksessa 26.4.
Dokumentti-elokuva: Mannerheimin metsästysmaja; Esitys Nurmes-talolla 25.4. klo: 18.00
Veteraanikeräys Nurmeksessa 25.3.2024
Ahti Okkonen, Nurmeksen viimeinen rintamasotilas (1924-2024)
Ilmavalvontalotta Sirkka Partanen 95-vuotta
Oppilaat muistivat sotasukupolvea Joulukorteilla 18.12.2023
Sotasukupolven Joulujuhla 8.12.2023
Uusin Karjalan pojat -lehti julkaistu 6.12.2023
Kirkkokadun koulun itsenäisyysjuhlallisuudet 5.12.2
Valtimolaisten sotaan lähdön muistopäivä 10.10.2023
Virolaiset vierailivat Suomen poikien jäljillä Nurmeksessa 12.9.2023

Perinneyhdistyksen vpj. Jussi Säämänen ja pikkulotta Inkeri Savolainen (kuva Mikko Rautiainen 2023)
Vapaussodan perinneliitto myönsi 8.6. sinisen ristin miekan kera nurmeslaiselle pikkulotalle Inkeri Savolaiselle (s.1926). Esityksen kunniamerkistä tekivät Sotien 1939–1945 Nurmeksen perinnetoimikunta ja maakunnallinen perinneyhdistys. Ristin luovuttivat Savolaiselle 14.elokuuta Sotien 1939–1945 Pohjois-Karjalan perinneyhdistyksen vpj. Jussi Säämänen ja Nurmeksen perinnetoimikunnan pj. Mikko Rautiainen.
Nurmeksen Saramolta kotoisin oleva Savolainen (os. Pulkkinen) osallistui pikkulottatoimintaan kansakouluikäisestä saakka. Jatkosodan aikana toiminta tapahtui Saramon koululla, jossa vaikutti isänmaallinen opettajapariskunta; kapteeni Toivo Tevaluoto ja lotta Annikki Tevaluoto. Savolainen muistelee, että koulu ei jatkosodan vuosina toiminut. Lottatoiminnasta hänelle jäi mieleen mm. sukkien kudonta ja reikäleipien leivonta taistelevalle armeijalle sekä kanttiinitoiminta. Pikkulotat osallistuivat myös monenlaisiin auttamistehtäviin, kuten halkojen hakkaamiseen. Myös kotona oli kädet täynnä töitä, isän ja veljien ollessa rintamalla. Nyt lähes 97-vuotiaan tarmokkaan naisen sotavuosien kokemuksiin lukeutui myös kuukausia kestänyt evakkoreissu Pohjanmaalle Kannukseen, kun Nurmeksen siviiliväestö evakuoitiin talvisodan alettua. Työuransa Savolainen teki maatilan emäntänä.
Vapaussodan perinneliitto myöntää sinistä ristiä miekan kera kuulumisesta Suomen vapauden turvaamiseksi toimineisiin suojeluskunta – tai lotta svärd – järjestöihin. Aikaisempi Vapaussoturien Huoltosäätiö aloitti ristien myöntämisen vuonna 1967, jolloin niitä annettiin myös esimerkiksi jääkäreille. Tunnustus on erityislaatuinen, koska sen voi saada ainoastaan sodan aikaisista maanpuolustustehtävistä.
Mikko Rautiainen, Sotien 1939–1945 Nurmeksen perinnetoimikunnan pj.

Suojärven evakot Helli Nevalainen ja Paavo Harakka (kuva Mikko Rautiainen 2023)
Sotien 1939–1945 Nurmeksen perinnetoimikunta on videoinut yläkarjalaisten veteraanien ja muiden sotasukupolven edustajien sotakokemuksia vuodesta 2019 lähtien. Aiemmin julkaistujen yhdentoista henkilön kertomuksia on ladattu yhteensä yli 46 000 kertaa. Nyt kaupungin youtube-kanavalla on julkaistu kaksi haastatteluvideota lisää. Näissä ääneen pääsevät valtimolaiset Suojärven evakot Helli Nevalainen ja Paavo Harakka.
Vuonna 1932 syntynyt Helli Nevalainen on yksi Valtimon viimeisistä rintamaveteraaneista. Nevalainen koki evakkoon lähdön ja kodin menetyksen kaksi kertaa. Kotiseudun jättäminen ei tuntunut Nevalaisesta hyvältä, mutta kiitollisuudella hän muistaa hyvän huolenpidon evakkopaikoissa Savossa ja Pohjanmaalla. Veteraanitunnuksen Nevalainen ansaitsi osallistuttuaan karjan kuljetukseen Suojärveltä Pohjois-Savoon kesällä 1944, vain 12-vuotiaana. Nevalaisen haastattelu on tehty maaliskuussa 2023. https://www.youtube.com/watch?v=UAWKqqWMKiw
Paavo Harakka syntyi Ylihärmässä vuonna 1941, hänen perheensä ollessa siellä evakossa Suojärveltä talvisodan ja välirauhan aikana. Suomalaisten valloitettua Suojärvi ja muut talvisodan jälkeen menetetyt alueet takaisin jatkosodassa, palasi Harakan perhe kotiseudulleen. Paluu jäi väliaikaiseksi ja evakossa syntynyt Paavo joutui kokemaan myös evakkoon lähdön kesällä 1944. Paavo Harakan kokemukset on taltioitu huhtikuussa 2022, jolloin hän luennoi aiheesta Nurmeksen Kirkkokadun koulun sotahistoria -kurssin oppilaille. Harakka oli myös itse haastattelemassa Helli Nevalaista. Kirkkokadun koulun 9.luokan oppilas Tatu Tervo osallistui Paavo Harakan luentovideon editointiin ja suunnitteluun. https://www.youtube.com/watch?v=tE3DZ7eZalU
Aiheesta uutisoi myös YLE: https://yle.fi/a/74-20040956
Mikko Rautiainen, Sotien 1939–1945 perinnetoimikunnan pj., videoiden tekijä

Opettaja Heidi Makkosen luokka esitti veteraaniaiheisen laulun Sankarihautausmaalla 3.12 2021. Kunniavartiossa Matti Asikainen (kuva Mikko Rautiainen)
Vuonna 1980 syntyneenä kuulun ikäluokkaan, josta suurimman osan isovanhemmat kokivat sotavuodet. Äidinisäni osallistui talvi- ja jatkosotiin Erp 11:n ja JR9:n riveissä. äidinäiti teki sotavuodet maatilan emännän raskaita töitä ja koki myös evakkoajan talvisodan aikana. Isänisä osallistui jatkosotaan ja isänäiti toimi ilmavalvontalottana sekä työskenteli opettajana Itä-Karjalan sotilashallinnon palveluksessa. Hän oli myös menetettyjen alueiden evakko. Meille 1960–1990-luvuilla syntyneille veteraani tarkoittaa useimmiten samaa, kuin isoisä. Tämän päivän kouluikäisten nuorten isovanhemmat alkavat puolestaan olla suurelta osin sotien jälkeen syntyneitä ja sotavuodet kokeneet ovat nuorten isoisovanhempia, joita vain harvalla on elossa. Kovin moni nuori ei ole omakohtaisesti kuullut sodasta veteraanin kertomana. Koululaitoksella on siten tärkeä rooli veteraanien ja sotasukupolven perinnön siirtämisessä. Avainasemassa on erityisesti perusopetus, joka tavoittaa koko ikäluokan. On myös hyvä muistaa, että Suomen kohtalonvuodet on yksi keskeinen kokonaisuus voimassa olevaa valtakunnallista historian perusopetuksen opetussuunnitelmaa. Ei ole siis millään tavoin syytä olla huolissaan siitä, etteivätkö nuoret tulisi tietoisiksi sotavuosista! Tärkeää on toki suunnitelmallisuus ja jatkuvuus ikäluokasta toiseen.
Nurmeksessa paikalliseen historian opetussuunnitelmaan kirjattiin vuonna 2016 kohta, jonka mukaan oppilaat tutustuvat kaupungissa oleviin viime sotiin liittyviin kohteisiin. Vastaavasti toimitaan myös muiden historian aikakausien kohdalla. Aidot tapahtumapaikat luovat konkretiaa ja herättävät ylpeyttä oman paikkakunnan menneisyyttä kohtaan; oppikirjan tapahtumat tapahtuivat myös täällä ja meidän paikkakuntamme miehet ja naiset olivat niissä mukana. Käytännössä tämä tarkoittaa vierailuita sankarihautausmaalle ja perinnehuoneeseen, sotahistoriallisia kävelyitä ja pieniä tutkimustehtäviä koulun sankarivainajista Kansallisarkiston palvelussa sekä tutustumista paikkakunnan sotavuosiin ja sotasukupolveen haastatteluaineistojen, perinneportaalin ja niihin liitettyjen kysymystehtävien avulla. Tärkeää on myös yhteistyö museon kanssa. Erityisen paljon paikallisiin tapahtumiin tutustutaan 8.luokkalaisille suunnatulla sotahistorian valinnaiskurssilla. Tämä on mahdollistanut myös esimerkiksi vierailuita Lieksan Kivivaaran-Änäkäisen alueen talvi- ja jatkosotiin liittyviin kohteisiin sekä kohtaamisia viimeisten sotasukupolven edustajien kanssa.

Rukajärventiellä (vas.) Mette Mikkilä, Riina Kärkkäinen, Sisu Tuovinen, Sami Roivainen, Panu Harinen ja Joel Hiltunen (kuva Mikko Rautiainen)
Veteraanien perintöön on mahdollista palata myös yhteiskuntaopissa, kun käsitellään esim. demokratian pitkää jatkumoa, hyvinvointiyhteiskuntaa, talousjärjestelmää tai turvallisuuspolitiikkaa. Kaikki edellä mainittu olisi huonolla tavalla toisin, jos puolustuslinjat olisivat murtuneet kesällä 1944. Vastaavasti myös esimerkiksi uskonnossa on sisältöjä, joihin viime sodat liittyvät.
On syytä tiedostaa, että oppilaat ovat erittäin kiinnostuneita viime sodista. Se on kenties yksi eniten innostusta herättävä historian aihe. Kun koulumme 9.luokkalaiset osallistuivat vuonna 2022 Valtioneuvoston veteraanien perintöä koskevaan kyselyyn, kävi heidän vastauksistaan ilmi, että veteraanien perintöä pidetään tärkeänä ja vaalimisen arvoisena. Nuoret myös vaikuttivat kannattavan nykyisenkaltaisia muistamisen tapoja. Kun tarvitaan nuoria askartelemaan joulukortteja sotasukupolvelle, esiintyjiä veteraanien joulujuhlaan tai päivänavauksenpitäjä kaatuneiden muistopäivänä, niin vapaaehtoisia löytyy aina.
Vuosia sitten käynnistimme perinteen, jonka mukaan koulun kaikki luokat käyvät laskemassa kynttilät Sankarihautausmaalle itsenäisyyspäivää edeltävänä arkipäivänä. Reserviläisten lumipukuinen kunniavartio ja seurakunnan järjestämä kellojen soitto luovat tilaisuuteen arvokkaan tunnelman. Veteraanipäivinä olemme puolestaan siirtyneet käytäntöön, jossa koulujemme oppilaat laskevat kaupungin seppeleet sankarihautausmaille.
On tärkeää viedä oppilaat muistomerkeille juhlapäivinä, mutta erityisen tärkeää se on tavallisella arkisella oppitunnilla, jolla kyseistä asiaa käsitellään. Tällöin konkretisoituu asioiden yhteys oppisisältöihin.
Mikko Rautiainen, historian- ja yhteiskuntaopin lehtori, viestintävastaava, Sotien 1939–1945 Pohjois-Karjalan perinneyhdistys

Kirkkokadun koulun oppilas laskee kynttilän muistomerkille Nurmeksen pommituksen 80-vuotismuistopäivänä 2020. (kuva: Mikko Rautiainen)

The areas witch Finland lost in 1944.
Winter War 1939-1940
The main reason for Winter War between Finland and the Soviet Union was Josif Stalin´s will to make Finland a part of the Soviet Union. Winter War began in November 1939, when the Red Army of the Soviet Union attacked Finland.
There were no field battles in the Nurmes area during the World War II, but the town went through heavy air strikes. Dozens of people lost their lives, and many buildings were destroyed. One of the reasons of bombings was an important railway from south to the north in Nurmes.

Bombing damages of Nurmes Church in 1940.

The monument of Nurmes bombings.
Because Nurmes was situated so close to the Russian border, most of the town`s civil people were evacuated to the western Finland to Pohjanmaa. For example, 12 years old girl Toini Okkonen and 10 years old girl Sirkka Partanen had to leave their homes. When the Winter War was over, Okkonen, Partanen and other residents of Nurmes came back to their home places.

Sirkka Partanen 2022 (born in 1929)
Many soldiers from Nurmes fought in the frontline in Lieksa about 50 kilometers from Nurmes to east. One of these soldiers was 45 years old lieutenant Esa Kauppinen (1894-1973). He was the headmaster of Nurmes high school. 15 years old Ahti Okkonen was a voluntary in Nurmes civil guard. He`s job was to take the enlistment orders to local men. He has talked about the war times:” It was difficult mission for me, and it was difficult situation also for them, because you never knew who would come back from the war”.

Esa Kauppinen (1894-1973)
In the Winter War Finnish army stopped the attack of the Soviet Union. The war came to an end in March 1940. Finland lost about 10 % of its’s area, mainly parts of Karelia, but Finland was still independent, and the Red Army failed to occupy Finland. This was quite surprising because the population of Finland was about 4 million and the population of the Soviet Union was about 180 million people. One of the last victims of the Winter War was 30 years old lieutenant Job Kolehmainen from Nurmes. He was killed in the frontline the same day that peace came.
Continuation War 1941–1944
After the winter war Finland was afraid of a new attack from the Soviet Union. That was the reason why Finland started to co-operate with Hitler’s Germany in 1940 – 1941. Finland hoped that Germany would support Finland if the Soviet Union would try to attack again. In turn Hitler wanted that Finnish army would become part of the operation Barbarossa, Germany`s attack to the Soviet Union.
In June 1941 the soviet army attacked Finland again. So called Continuation War between Russia and Finland started. After the soviet air attacks, marshal Mannerheim, the supreme commander of the Finnish army ordered, that all the areas lost in the Winter War Finland should be taken back. Finland also occupied East Karelia that was outside Finland’s old borders.
In the Continuation War, the frontline was quite far away from Nurmes, about 200 kilometers to east. However, in Nurmes they also prepared to defend the town and whole of Finland. Fortification structures in Nurmes were a part of the Salpa Line, that was Finland’s most important defense line. It was about 1200-kilometer-long defense line from the Baltic Sea to the Arctic Sea. There were never battles in the Salpa Line, but it was Finland`s last protection and also Stalin knew that.

Salpa Line in Nurmes.
Many soldiers from Nurmes and Valtimo fought in the Eastern Karelia. One of those was Mauri Kuvaja (1923-2019). He has said that” the war was cruel”. During the Continuation war civils in Nurmes were not evacuated. Inhabitants were afraid of the Soviet partisans, which attacked against civilians. For example, Toini Okkonen remembered how she faced partisans face to face. Sirkka Partanen experienced attack of the Soviet air forces at the begin of the Continuation War. The attack happened close to the current Bomba-house when she was swimming with her sister.

Mauri Kuvaja (1923-2019)
Home front supported Finland’s fight in many ways. Toini Okkonen belonged to the women’s voluntary civil defense organization called Lotta Svärd. Those voluntary women took part for example to the air surveillance, medical care, communication, and catering. Toini Okkonen also knit mittens for soldiers. Also Sirkka Partanen belonged Lotta Svärd -organisation. She was working in the air surveillance in 1943 and 1944.

Sirkka Partanen is the second from the right (1944).

Memorial plaque of Nurmes civil guard and Lotta Svärd -organisation, close to Highschool.
In the summer of 1944, couple days after the landing of Normandy, Stalin decided to break Finland`s resistance. He ordered a massive attack against Finland. Finland`s army had to retreat quickly. Finland’s president Risto Ryti asked help from Hitler. Hitler promised to help if Finland would continue to fight with Germany. Ryti sent a letter to Hitler at his own name and promised that Finland would not make peace with the Soviet Union. Hitler sent Germany`s Luftwaffe and other weapons, for Panzerschrecks, to Finland. With the help from Germany Finland managed to stop soviet invasion in the Karelia area. After that, president Ryti leaved his office and new president Mannerheim stopped the co-operation with Germany. Stalin agreed to armistice. Finland`s army never surrendered, and the Soviet Union never managed to occupy Finland.
Lapland War 1944–1945
After the Continuation War the Soviet Union demanded, that Finland had to drive away Germany’s soldiers From the North Finland. Germany`s army would have left in any case but that was not good enough for Stalin. He demanded that Finland had to start a war against Germany. Lapland’s War began in September 1944. One of the soldiers that took part to the war was Ahti Okkonen from Nurmes. He participated the landing of Tornio. He remembered: “It was really trip, because the Luftwaffe tried to sink our ship.” The Lapland’s war came to an end in the April of 1945, when the last Germans were driven away from Finland to Norway.

Ahti Okkonen (1924-2024)
After the wars
The World War II was very heavy to Finland. But Finland managed to maintain its’ independence and remained as a democratic state. Finland was the only country fighting against the Soviet Union that was never occupied.
About 90 000 finish soldiers died in the wars of 1939-1945 and a couple of thousand civilians lost their lives. About 200 soldiers from Nurmes were killed. Over 400 000 Karelians lost their homes and were re-settled to the other parts of the country, also to Nurmes ja Valtimo.

War cemetery in Nurmes 2022.
After the war many people in Finland were afraid of a new war and were hiding weapons just in case. For example, the headmaster of Nurmes high school, Esa Kauppinen was one of those who participated in hiding weapons if the Soviet Union would try to occupy Finland after the war. This was a violation against the peace treatment and Kauppinen and many other patriots had to go to prison. Kauppinen was leading his school some time from the prison. Jouko Salonen (1928-2021), the headmaster of Nurmes high school from the 1950`s to the 1980`s was a successor of Esa Kauppinen. Salonen was a voluntary in the anti-aircraft in summer 1944 when he was only 15 years old. In 2019 he said: “If Finland`s independent is endangered in the future, the only choice is to defend like in 1939-1945.”

Jouko Salonen (1928-2021)

Toini Okkonen (1927-2023) and her husband Ahti Okkonen (1924-2024) in summer 2022. (photo: Mikko Rautiainen 2022)
Mikko Rautiainen
Nestor Pyykkö (1926-2019), Nurmeksen Salmenkylästä kertoo alla olevalla videolla, miten hän oli joutua neuvostopartisaanien sieppaamaksi Vuokossa kesällä 1943. Pyykkö kertoo asiasta alla olevalla videolla kohdassa: 04:32-07:38. Haastattelu on vuodelta 2019. https://www.youtube.com/watch?v=j6loZ1XeRSg
Mikko Rautiainen
Katuosoite
Ratavartijankatu 2 A, 00520 Helsinki
Postiosoite
PL 600, 00521 Helsinki

Käytämme evästeitä sivuston toiminnallisuuden mahdollistamiseksi, käyttökokemuksen parantamiseksi sekä tilastoinnin ja markkinoinnin tueksi. Napsauttamalla ’hyvaksy’ osoitat hyväksyväsi evästeiden käytön.
