Tali-Ihantalan taistelu vuosien 1939–1945 sodissamme on kenties eniten tutkittu ja kirjoitettu aihe sotahistoriassamme. Tästä taistelusta alkoi se viimeisten torjuntataisteluiden kokonaisuus, joilla itsenäisyytemme kyettiin vuonna 1944 lopultakin turvaamaan. Pari viikkoa aikaisemmin 9–10 kesäkuuta 1944 puna-armeija oli aloittanut Suomen valtaamiseen suunnitellun massiivisen hyökkäysoperaation Valkeasaaressa. Tietyistä tiedustelutuloksista huolimatta tämä murskaava hyökkäys Kannaksella tuli päämajalle yllätyksenä. Erityisesti panssari-, tykistö- ja ilmavoima oli hyökkääjällä moninkertaista. Alkutoimet johtivat puolustajien joukkopakoon, kun kymmenet tuhannet sotilaat jättivät joukko-osastonsa Valkeasaaren ja Viipurin välillä.
Miksi Tali-Ihantalassa onnistuttiin hyökkäyksen pysäyttämisessä? Viipurin lähistön Talin seudun luonnonolosuhteet suosivat puolustajan toimia. Esimerkiksi panssarivoima ajautui jonossa ahtaalla alueella kapeille teille, missä sitä voitiin tehokkaasti tuhota. Teiden ulkopuolelle ei ollut juurikaan pääsyä. Päämaja sai parin viikon aikana ylempää itärintamalta siirrettyä joukkoja niin, että suomalaisia sotilaita oli paikalla n. 50 000 venäläisten n. 150 000 sotilasta vastassa. Viipurin menetyksen jälkeen monin toimin saatiin puolustajien motivaatio ja usko omiin mahdollisuuksiin palautettua. Nähdäkseni lopultakin puolustajien koulutustaso ja asenne puolustaa maata oli ratkaisevaa. Noin kymmenen vuorokauden raskaiden taisteluiden jälkeen puna-armeija joutui toteamaan, ettei se käytettävissä olevilla resursseilla enää kyennyt etenemään. Puna-armeijan tappiot olivat 6000 kaatunutta ja kadonnutta sekä 22000 haavoittunutta. Vastaavat suomalaisten tappiot olivat 1350 sekä 7000. Neuvostoliiton päämajalta, Stavkalta, pyydettiin lisäresursseja, mutta niitä ei saatu. Käytössä olleilla resursseilla yritettiin vielä muutamasta edullisemmasta paikasta läpimurtoja aina Viipurinlahdelta Ilomantsiin, mutta nämäkään toimet eivät tuottaneet toivottua tulosta hyökkääjille.
Suomessa näitä edellä kuvattuja taisteluja on tulkittu torjuntavoitoksi taistelussa itsenäisyydestämme suurvaltaa vastaan. Näin siitä huolimatta, että rauhanehdot olivat raskaat ja jouduimme monin tavoin nöyrtymään sodan jälkeisinä vaaran vuosina. Eräs kunnioittamani kunnanjohtaja totesi kuitenkin käytyään tutustumassa 90-luvun lopussa Viipuriin ja Tali-Ihantalan seutuun mielenkiintoisen johtopäätöksensä sodan voittajasta. Nyt hän oli sitä mieltä, että Suomi on ehkä kuitenkin lopulta voittaja. Hän perusteli kantaansa vertaamalla Suomea Karjalan olosuhteisiin. Missä olosuhteissa venäläiset elävät rajan takana verrattuna meihin suomalaisiin? Suomessahan asuu nykyisin maailman onnellisin kansa.
Tässä yhteydessä vastaamme Tammenlehvän perinneliiton haasteeseen ja esitämme muutamien länsiuusimaalaisten sotaveteraanien taustoja ja osallistumista erityisesti Tali-Ihantalan ja eräisiin muihin taisteluihin Panssaridivisioonassa vuoden 1944 aikana. Esittämäämme kokonaisuuteen kuuluu kaksi videoa ja kolme kirjoitettua tarinaa, jotka ovat syntyneet perinnetyömme tuloksena.
Kenraali Ruben Laguksen suku on Lohjalta. Vuonna 2019 Lohjan reserviupseerikerho järjesti kenraali Laguksen muistojuhlan, kun hänen kuolemastaan oli kulunut 60 vuotta. Juhlavideossa kuullaan Marskin ritari nro 1:stä kaksi esitelmää, toinen hänen sota-ajan toimista ja toinen keskittyen jääkäri- ja rauhanaikaan. Video antaa hyvän kuvan komentajasta, PsD:n kokoamisesta, koulutuksesta ja sen kurista. Olennaista sisältöä on tietysti asiantuntijan kuvaus PsD:n taisteluista sodissamme. Ruben Laguksen johtama taisteluosasto suoritti kolme kuluttavaa vastahyökkäystä Tali-Ihantalassa ylivoimaista vihollista vastaan. Kontrastia sisältöön tuo toinen esitelmä, jossa kerrotaan mm kukkakauppias Ruben Laguksesta. Päivän aikana järjestettiin myös ohjelmaa yläasteen koululaisille. Juhla oli menestys, noin tuhat ihmistä vieraili näyttelyssä ja juhlassa. Itse juhlan lisäksi haastateltiin (toinen video) eräitä osallistujia mm. asessori Erkki Käkelää, joka on kirjoittanut 11 kirjaa Panssaridivisioonasta eli Marskin Nyrkistä. Julkaistavat artikkelit kertovat kolme henkilötarinaa: komentaja kenraali Lagus, Talin panssaritaistelun vaunun johtaja nuori vänrikki Rainer Sormunen sekä lopuksi alikersantti rynnäkkötykkiampuja Olavi Taponen.
Kenraali Ruben Lagus (1h 56min ja 13min videot)
Vänrikki Rainer Sormunen (58min ja 11min videot)
- Lauri Hietaniemi 30.1.2024
KUVA: Kirjasta Stefan Forss: Tali – Ihantala 1944 Elokuva ja historia