Camilla Kempaksen puhe Nurmeksen asevelihaudoilla Veteraanipäivänä 2026

Puhe veteraanipäivänä

27.4.2026

Porokylän hautausmaalla, Asevelihaudoilla

 

– ”Himmetä ei muisto koskaan saa”

  • Veteraanipäivää juhlistetaan ympäri Suomea erilaisissa tilaisuuksissa, tämä on nyt se meidän
  • Tämä päivä auttaa meitä muistamaan niitä, jotka mahdollistivat meille kaiken sen, mitä tänään pidämme itsestäänselvyytenä: vapautta valita, koulutusta samalta viivalta ja jopa sitä tylsää arkea, jota aika ajoin manailemme.

– Asevelihaudat: 1940–2010-luvuilla tänne haudattiin sodasta selviytyneitä. Osa nuorina, osa vanhoina. Nyt he lepäävät taas yhdessä kuten taistelivatkin yhdessä.

  • Aseveljet ei taistelutoverit: syvempi merkitys sille yhteydelle, jonka he keskenään loivat. ”Kaveria ei jätetä”
  • Talvisodan henki ei takuulla rintamalla tullut mieleen, kun jokainen päivä oli silkkaa selviytymistä.
  • Nimitys, jonka myöhemmät sukupolvet antoivat sille periksiantamattomuudelle, joka mahdollisti meidän tulevaisuutemme. He antoivat esimerkin, me nimesimme sen, jotta sitä olisi helpompi myös itse tavoitella jollakin tavalla,

– Ihmisen, jolla on koko elämä vielä edessään, on vaikea kuvitella, mitä se on, kun elämänsä parhaat vuodet joutuu viettämään rintamalla, epävarmuudessa huomisesta. He saattoivat kaivata tylsää arkea.

  • Näiden miesten toinen sota alkoi rauhan myötä: sota omassa mielessä, jossa koettujen muistojen todellisuus alkoi uudestaan.
  • Moni murtui sen alle, moni vaikeni ja moni selvisi siitäkin
  • Kalle Sukuvaara, mies, joka hymyili aina ja osallistui kuolemaansa saakka yhteisönsä kaikkiin tilaisuuksiin. Esimerkki, ettei pahinkaan tilanne voi viedä yksilön vapautta valita iloa ja onnea.

– Veteraanipäivään osallistuu paljon Nurmeksen koulujen oppilaita erilaisiin tehtäviin

  • Muisto ei himmene ja nyt on uuden sukupolven aika huolehtia siitä. Muutoin viime sodat muuttuvat vain tarinaksi historian kirjoissa, ilman kasvoja, ilman henkilökohtaista merkitystä.
  • Mistä sukupolvet tämän jälkeen saavat sen merkityksen?
  • ”On vain kaksi perintöä, jonka voimme lapsillemme jättää. Toinen on juuret ja toinen on siivet”
  • Juuret sitovat meidän samaan ketjuun, jota saamme muistaa näin veteraanipäivänä.
  • Siivet ovat se esimerkki, ettei meistä ketään voi kahlita ulkoa, vain sisältä käsin se onnistuu.
  • Ei anneta tämän tulen sammua.

Camilla Kempas, historian opettaja, Nurmeksen Kirkkokadun koulu

Perinteinen kansallisen veteraanipäivän seppeleenlaskutilaisuus järjestettiin Jyväskylän sankarihautausmaalla

Ilomantsin Tammenlehvälipun naulaustilaisuuden ohjelma

Ohjelma

Seppelpartion lähettäminen

 

Tervetuliaissanat:

Perinnetoimikunnan puheenjohtaja

Markku Lappalainen

 

Musiikkia:

Suomalainen rukous, säveltäjä Taneli Kuusisto,

sanat Uuno Kailas, Ilomantsin mieslaulajat

 

Lippupuhe:

21. Prikaatin perinneyhdistyksen puheenjohtaja

Osmo Suominen

 

Lipun naulaus

naulaajiksi kutsutut

 

Lipun siunaus

Ilomantsin evankelisluterilainen seurakunta,

vt. kirkkoherra Anne Angervo

Ilomantsin ortodoksinen kappeliseurakunta,

rovasti Vesa Takala

 

Tammenlehvälle

Ilomantsin mieslaulajat,

sanat kanttori Pekka Varonen

 

Valtiovallan tervehdys

kansanedustaja Hannu Hoskonen

 

Sotien 1939-1945 Pohjois-Karjalan perinneyhdistyksen tervehdys

toiminnanjohtaja Janne Myller

 

Musiikkia:

Suomen laulu; sävel Fredrik Pacius,

sanat Emil von Qvanten, suomennus Taavi Hahl

 

Kiitossanat

kunnanjohtaja Marjut Ahokas

 

Karjalaisten laulu

sanat ja sävel P.J. Hannikainen,

yhteislaulu Ilomantsin mieslaulajien johdolla

Naulaussanat Tammenlehvälipun naulaus- ja siunaustilaisuudessa Ilomantsissa 27.4.2026

1. Veteraanisukupolven naula

Uhraukset ja teot itsenäisen Suomen puolesta ovat antaneet vapauden ja mahdollisuuden rakentaa sivistysvaltio. Kutsun ilomantsilaisen JR 9:n veteraanin Reino Kurvisen naulaamaan ensimmäisen naulan

2. Noin 440 000 ihmistä joutui jättämään kotinsa ja lähtemään Talvisodan jaloista evakkoon. Osa vankileirin kautta, niin myös ilomantsilainen Terttu Korhonen. Kutsun Tertun naulaamaan toisen naulan.

3. Sotainvalidien jo ennen jatkosotaa alkanut työ on ollut arvokasta niin valtakunnallisesti kuin paikallisesti. Kutsun paikallisyhdistyksen viimeisimmän puheenjohtajan Matti Karvisen naulaamaan kolmannen naulan.

4. Sotaveteraanien erityisenä tehtävänä on ollut huolehtia siitä, että veteraanimme ovat saaneet kaikki lakisääteiset palvelut aina viimeiseen iltahuutoon asti. Kutsun tästä tehtävästä viimeisenä puheenjohtajana huolehtineen Teuvo Strandmanin naulaaman sotaveteraanien naulan.

5. Rintamaveteraaniliiton tarkoituksena oli veteraanien edunvalvonta ja myöhempinä vuosina veteraanien kuntoutuksen, sekä itsenäistä selviytymistä omassa kodissa tukeneiden palveluiden edistäminen. Ennen paikallisyhdistyksen lakkautumista asioita hoiti Mika Purmonen. Kutsun Mikan naulaamaan Rintamamiesveteraanien naulan.

6. Sotaorpojen yhdistys toimii jäsenistönsä hyväksi järjestämällä hyvinvointia edistävää ryhmätoimintaa, kulttuurielämyksiä ja vertaistapaamisia sekä vaalii Suomen sodissa 1939–45 kaatuneiden ja sodan olosuhteissa henkensä menettäneiden muistoa. Kutsun sotaorpojen edustajana Ritva Punnosen seuraavan naulan.

7. Sotasukupolvi, Tammenlehväsukupolvi tarvitsee edelleen monenlaista tukea ja apua. Tähän tehtävään on ryhtynyt yhteistyökumppaneittensa kanssa Lions club Ilomantsi. Clubi on antanut naulaustehtävän aktiivisti veteraani- ja heidän leskiensä parissa työtä tekevälle Paula Kontkaselle. Tervetuloa Paula.

8. Rajojemme vartijat osallistuvat tärkeän varsinaisen tehtävänsä ohella myös perinnetyöhön. Kutsun Rajavartioston vartioupseeri Tuomo Hankaniemen naulaamaan Rajavartioston naulan.

9. Perinnetoimikunnassa on kaksi nuorisojäsentä. Nuorisoa edustaa Janette Aellig. Tervetuloa Janette.

10. Nuorissa on tulevaisuus. Haluamme, että tulevaisuudessakin ymmärretään veteraaniemme ja koko sotasukupolven teot ja uhraukset Suomelle. Tulevaisuuden naula on varattu Mila Vornaselle.

11. Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta. Kansanedustaja Hannu Hoskonen on myös maakunnassamme perinneyhdistyksen alueellisen neuvottelukunnan puheenjohtaja. Valtiovallan naula vasaroi kansanedustaja Hannu Hoskonen.

12. Kunta on keskeisessä roolissa paikallisten palvelujen järjestäjänä, elinvoiman edistäjänä sekä perinnetyössä mm. rahallisella panostuksella. Ilomantsin kunnan naulaa kunnanjohtaja Marjut Ahokas.

13. Kansanvalta kunnassa perustuu kuntalaisten itsehallintoon, jossa ylintä päätösvaltaa käyttävät vaaleilla valitut luottamushenkilöt. Demokratian perusajatuksena on, että hallintovalta toteuttaa kansan tahtoa. Kansanvallan naula kuuluu kunnanvaltuuston puheenjohtaja Kari Hämäläiselle.

14. Tammenlehvälipun hankintaa ovat rahoittaneet Pohjois-Karjalan Kuntoutussäätiö ja Ilomantsin kunta. Lahjoittajien puolesta naulaajaksi kutsun kunnanhallituksen puheenjohtaja Eila Piipon.

15. Paikalliset seurakunnat tukevat perinnetyötä tuomalla hengellisen annin tilaisuuksiimme ja hoitamalla sankarihautausmaata. Kutsun Ilomantsin evankelisluterilaisen seurakunnan vt. kirkkoherra Anne Angervon seuraavaksi naulaajaksi.

16. Ortodoksinen kappeliseurakunta ja ortodoksinen uskonto ovat läsnä kirkossa, kodeissa ja tilaisuuksissamme. Kappeliseurakunnan naulan arvokkaaseen Tammenlehvälippuun naulaa rakennusalan yrittäjä, ortodoksien hallinnossa toimiva Veli Jeskanen.

17. Reserviupseerit ja reserviläiset osallistuvat perinnetehtäviin mm. lipun kantajina ja lippulinnoissa. Reserviupseerien naula varapuheenjohtaja Markku Ahponen

18. Ilomantsin reserviläisten naula, varapuheenjohtaja Arto Haaranen.

19. Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella on vastuu sotiemme veteraanien, heidän puolisoiden ja leskien ja tunnuksen omaavien hoidosta ja hoivasta sekä etuisuuksista. Sosiaaliohjaaja Aila Ruokolainen naulaa hoivatyön naulan.

20. Ilomantsin koulut ovat ottaneet opintosuunnitelmiinsa mm. tutustumisen taistelupaikkoihin ja osallistumisen perinne- ja veteraanitilaisuuksiin, kuten tänäänkin täällä. Upeaa. Koulujen naula lukion rehtori Päivi Nenonen.

21. Rajavartioston ohella rajasotilaskotiyhdistys on näkyvä osa rajaseudun kunnissa. Rajasotilaskotiyhdistyksen naulan lyö paikallinen puheenjohtaja Liisa Pölönen.

22. Kolmen ilomantsilaisen veteraaniyhdistyksen historiikki on saatettu kirjaksi kovien kansien väliin, Teidän nyt vuoronne on. Kirjan toimittajana oli Jorma Ikonen, joka naulaa perinnetyön kirjallisuuden naulan.

23. Valokuvaajana ja kuvien tallentajana tunnetaan Matti Kallio. Myös häneltä on ilmestynyt kuvakirjallisuutta ja näyttelyitä sotiemme perinteestä. Veteraaniperinteen tallentajan naula, Matti Kallio.

24. Musiikilla oli rintamalla keskeinen merkitys sotilaiden mielialan kohottajana ja virkistyksenä. Se auttoi unohtamaan sodan kauhut. Musiikilla on nykyisinkin iso merkitys kahvitilaisuuksissamme. Hyvin usein saamme kanttori Pekka Varosen mukaan. Veteraanimusiikin naula odottaa sinua Pekka.

25. Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiön naula kannustaa vaalimaan kulttuuriamme, myös veteraanisukupolven kulttuuriperintöä. Säätiö vuosittain myöntää apurahoja ja tänäkin vuonna Ilomantsin Parppeinvaaran runokylä pääsi näistä osalliseksi. Kulttuuriperinteen naula toimitusjohtaja Arttu Taponen.

26. Viimeisen naulan tarkoituksena huolehtia yhdessä muiden naulojen kanssa siitä että Tammenlehvälippu on vahvasti kiinnitetty tankoonsa ja sen sanoma ja arvot ovat pysyviä. Tämä vastuu ja velvollisuus on annettu Sotien 1939-1945 Ilomantsin perinnetoimikunnalle.

Markku Lappalainen

Tammenlehvälippu käyttöön Ilomantsissa

Lipulla ilmaistaan kunnioitusta, iloa ja surua. Se on mukana arjessa ja juhlassa, sanoi 21.prikaatin perinneyhdistyksen puheenjohtaja Osmo Suominen lippupuheessaan kansallisena veteraanipäivä Ilomantsissa.

Lippukentässä on keskeisenä elementtinä Tammenlehvän Perinneliiton hallituksen vuonna 2005 hyväksymä Tammenlehvän Perinneliiton tunnuskuvio, joka on saanut nimekseen ”Perinteen seuraaja”. Tammenlehväparin ajatuksena on ilmentää liiton tarkoitusta hoitaa ja vaalia Suomen vuosina 1939-1945 käymien sotien ja niiden veteraanien perinteitä.

– On arvokas asia, että lipun naulaus ja siunaus osuu kansalliseen Veteraanipäivään. Nyt elämämme aika on varsin levoton ja erityisesti turvallisuuspoliittisesti epävakaa. Se muistuttaa meitä siitä, että Suomen itsenäisyys ei ole itsestäänselvyys eikä sitä ole saatu lahjaksi, sanoi Suominen

Tammenlehvän Ilomantsin paikallistoimikunnan historiataival on vielä lyhyt. Sen juuret ovat kuitenkin kaukana historiassa – jo toimintansa lopettaneissa Ilomantsin veteraaniyhdistyksissä, jotka aikanaan perustettiin pitämään huolta aseveljien – niin vammautuneiden kuin vammautumattomienkin – sekä sotasisarten yhteiskunnallisista eduista ja vaalimaan sotien perintöä.

Valtiovallan tervehdyksessä kansanedustaja Hannu Hoskonen sanoi sotiemme veteraanien työn olleen rakkaan isänmaamme hyväksi korvaamattoman arvokasta. Suomi säilytti itsenäisyytensä valtavin uhrauksin.

-Tänään Tammenlehvälipun naulaustilaisuudessa osoitamme suuren kunnioituksemme ja kiitoksemme veteraanisukupolvelle heidän tekemästään mittaamattoman arvokkaasta työstä Suomen hyväksi.

Sotien 1939-1945 Pohjois-Karjalan perinneyhdistyksen uusi toiminnanjohtaja Janne Myller sanoi Veteraanipäivää vietettävän 27.4. nimenomaisesti rauhan kunniaksi. Kyseinen päivä vuonna 1945 jäi Suomen viimeiseksi sotapäiväksi Lapin sodassa ja II:ssa maailmansodassa saksalaisen 20. vuoristoarmeijan vetäytyessä klo 13.30 mennessä Kilpisjärveltä Norjan puolelle. Silloiset nuoret sotilaat, pääosin varusmiehet ja koko Tammenlehväsukupolvi mahdollistivat Suomen säilymisen itsenäisenä.

Sotien 1939-1945 Ilomantsin perinnetoimikunnan tehtävä on veteraanien ja leskien tuki- ja hoivatyön lisäksi jatkaa kolmen, nyt jo purettujen, valtakunnallisen veteraaniliiton alaisten yhdistysten sekä muiden tammenlehvän sukupolven perinteitä vaalivien yhdistysten työtä täällä omassa kunnassa.

Pohjois-Karjalan perinneyhdistyksen lippu naulattiin ja siunattiin tehtäviinsä Joensuussa Pielisensuun kirkossa 13.8.2025. Ilomantsi on maakunnan kunnista aivan kärkijoukoissa oman Tammenlehvälipun hankinnassa.

Kunnanjohtaja Marjut Ahokas esitti kunnan puolesta kiitoksensa puhujille, esiintyjille ja 26 lipunnaulaajalle.

-Olette kantaneet huolta veteraanien ja sotasukupolven hyvinvoinnista, perinteen siirtämisestä ja mahdollistaneet tämän juhlan. Erityisesti kiitän Sotien 1939-1945 Ilomantsin perinnetoimikuntaa lipunnaulauksen ja lipun käyttöön siunaamisen tuomisesta tähän kansallisen veteraanipäivän juhlaan. Tällä tuotte perinteen siirtämisen näkyväksi ja konkreettiseksi.

Vuosi sitten kansallisena veteraanipäivänä Sotainvalidien, Sotaveteraanien ja Rintamaveteraanien liput siirtyivät Ilomantsin perinnehuoneeseen. Ne ovat kulkeneet vuosikymmenten ajan lippulinnoissa, juhlissa ja hautajaisissa.

Kansallisena veteraanipäivänä 2026 Ilomantsi siirtyi myös lippujen käytön osalta perinneaikaan. Paula Riihuhdan tekemä koruommeltu Tammenlehvälippu edustaa koko sotasukupolvea niin arjessa kuin juhlissakin.

 

Lisää tilaisuudesta voit lukea alla olevista linkeistä:

Naulaustilaisuuden ohjelma

Naulaussanat

Kuvassa juhlaväkeä.

Ilomantsin mieslaulajat ( takana istumassa) esittivät mm. dir.cant Pekka Varosen sanoittaman laulun tammenlehvälle. Edessä juhlaan valmistautumassa perinnetoimikunnan puheenjohtaja Markku Lappalainen ja eversti evp. Pekka Ripatti.

 

Markku Lappalainen

VII Sotahistoriallinen seminaari Joensuussa 12.5.2026 klo 13.00–16.00

”Pohjois-Karjalan rajajoukot toisessa maailmansodassa”

Paikka: Itä-Suomen yliopiston Sali AU100
Järjestäjä: 21. Prikaatin Perinneyhdistys yhteistyössä Karjalaisen
Kulttuurin Edistämissäätiön ja Itä-Suomen yliopiston historia- ja maantieteiden laitoksen kanssa

Ohjelma
Pohjois-Karjalan Rajavartioston tervehdys, eversti Matti Pitkäniitty
21. Prikaatin Perinneyhdistyksen tervehdys: puheenjohtaja Osmo Suominen

Esitelmät
– FL Matti Kosonen: Onni Määttäsen talvisota Ilomantsissa Erillinen Pataljoona 11:n riveissä
– Sotakamreeri Tauno Oksanen: Raappanan rajapataljoonat – Erilliset Pataljoonat 12 ja 13 Lieksan–Pielisjärven ja Kuhmon suunnalla talvisodassa

Tauko

– FT Jukka Partanen: Pohjois-Karjalassa perustettujen rajajoukkojen sotataipaleet jatkosodassa
– Pohjois-Karjalan Rajamieskillan puheenjohtaja Reijo Jeskanen: Rajamiesperinteet Pohjois-Karjalassa
– Paneelikeskustelu yleisökysymysten perusteella.

Seminaari on maksuton ja tarkoitettu kaikille asiasta kiinnostuneille!

Tervetuloa!