Pioneeri Petter Eronen (1912-1939)
Pioneeri Petter Eronen
Synt. 5.4.1912 Polvijärvi. Kirkonkirjoissa: Polvijärvi. Uskontunnustus: Luterilainen. Isän nimi: Juho. Lähin omainen: Juho Eronen, Polvijärvi.Horsmanaho. Siviilisääty: Naimaton. Siviilitoimi tai ammatti: Maatyömies. Koulusivistys: Kansakoulu. Äidinkieli: Suomi. Rangaistukset ennen palvelukseen astumista: Ei. Henkilökuvaus: Pituus 165. Paino 59 kg. Silmien väri: Ruskea. Ks naam. No:2. Ollut kutsunnassa: 27.9.1932 Hyväksytty vakinaiseen palvelukseen. Määrätty ast. vak. palvelukseen 6.5.1933. Joukko-osasto johon määrätty: Erillinen Pioneeri Komppania. Saapunut 6.5.1933, ja määrätty Er. Pion.K :aan. Ampumaluokat: Välttävä. Sotilasvala 19.10.1933. Arvostelu: Täsmällisyys: Hyvä. Ahkeruus: Hyvä Huomiokyky: Hyvä. Sotilaallinen kehitys: Hyvä. Käytös: Hyvä. Palveluksen laatu: Aseellinen. Erikoiskoulutus: Pioneeri. Sot. arvo res. siirrettäessä: Pioneeri. Lomat: 4.11-11.11.1933. Vapautettu 20.4.34; syy: Täysin palvelleena. Palvelusaika 350 pv. Osoite vapauttamisen jälkeen: Polvijärvi Sotkuma. ( Horsmanaho )
Osanotto reserviharjoituksiin: 20 vrk. 6-25.7.1935 Pioneeri Pataljoonassa.
TALVISOTA
Palvelus lkp:n jälkeen. Saapunut: 10.10.1939. Joukko-osasto: Pion. Pataljoona, Koria. Tuntolevyn N:o 705524. Huomautuksia: Kaatunut 21.12 1939 Pielisjärvellä. Lähde: Kantakortit
Henkilötiedot: Petter Eronen s.05.04.1912. Polvijärvi. Sotilasarvo: Pioneeri. Joukko-osasto 3./Lieksan harjoituskeskus. Kuolin tiedot: Kuolinpäivä 21.12.1939. Kuolinpaikka: Pielisjärvi. Kuolinsyy: Kaatui, ruumis evakuoitu ja haudattu. Hautauspaikka: Polvijärvi. Hautausmaa: Polvijärvi kirkonkylän hautausmaa. Hautapaikan numero 38. Lähde: Menehtyneet-tietokanta.
21.12.1939 Klo 00.58 Käsky ltn. Taskilalle Tolkeen tienhaarassa: ltn. Taskila varmistaa 2 joukkueella Tolkeen tienhaaran. Vihollisen jäännösjoukkoja vielä Penttilänvaarassa, joukossa suomalaisia kommunistejä.Klo 2.30 Ilmoitus Talkeesta Ketun kautta: Ltn. Ryynäsen komppania edennyt etelästä Tolkeen tienhaaraan. Klo 7.30. Ilmoitus kapt. Toiviaiselta: Yö Hatussa kulunut rauhallisesti. Klo 7.45 Ilmoitus os. A:sta: Yö Puurujokilinjalla kulunut rauhallisesti. Kllo 9.30 Käsky Autokomppanialle lähettää 3 Kuorma-autoa evakuoimaan saalista Kylyvaarasta ja Puittilanvaaran eteläpuolelta. Käsky kapt. Sarpille lähettää mukaan 2 ryhmää miehiä. Klo 14.30 Ilmoitus kapt. Toiviaiselta, että klo 13 aikaan oli partio tiellä Lehmivaarasta itään tuhonnut hv. miinoilla raskaan vihollisen hyökkäysvaunun. 16.45 Ilmoitus ltn. Taskilalta: Tien länsipuoli ja tie Koivujokeen vapaa vihollisista. Klo 16.30 Ilmoitus A:sta: Iltapäivällä ankara vihollisen tykistökeskitys Puurujokilinjalle ( 1 kaatunut ja 5 haavoittunutta ) ja sitten pieni hyökkäys tien suunnassa joka helposti torjuttiin. Oma partio käynyt Valamon – Kivivaaran tiellä, polttaen Suurpään talot ja talon alle menneet 10:kunta ryssää. Partiosta 1 kaatui. ( Toinen näistä kaatuneista ollut Petter Eronen. )Lähde: Sotapäiväkirja 2344 Lieksan harjoituskeskuksen esikunta 9.10.1939-31.12.1939.
Lieksan harjoituskeskus oli Suomen puolustusvoimien talvisodan kynnyksellä lokakuussa 1939 perustettu suuri joukko-osasto. Se toimi Pohjois-Karjalan suunnan joukkojen kokoamis- ja koulutuskeskuksena everstiluutnantti Erkki Raappanan johtaman Pohjois-Karjalan Ryhmän alueella. Historia ja tiedot Perustaminen: Lokakuussa 1939 (toimi aktiivisesti ennen talvisodan syttymistä ja sodan
alkuvaiheessa).Vahvuus: Se oli Pohjois-Suomen Ryhmän suurin harjoituskeskus ja muodostui mm. Joensuun rajavartioston miehistöstä sekä Lieksan ja Joensuun sotilaspiirien reserviläisistä.Sotapäiväkirjat: Keskuksen ja sen osastojen (kuten osastojen A, B, C ja D sekä eri komppanioiden) vaiheet löytyvät Arkistolaitoksen digitoimista Sotapäiväkirjoista (Digihakemisto).Perintö nykypäivänä: Alueen sotahistoriaan voi tutustua tarkemmin Rukajärvi-keskus.
Talvisodan ensimmäiset taistelut alkoivat Lieksassa (silloisessa Pielisjärvessä) 30. marraskuuta 1939 hieman ennen kello kuutta aamulla, hieman ennen virallisen valtakunnallisen hyökkäyksen alkua. Suomalaisjoukkoja alueella komensi eversti Erkki Raappana, ja vihollinen työnnettiin takaisin rajan taakse jo joulukuun 1939 aikana.Taisteluiden suunnat Inarin tie (etelä): Puna-armeijan pataljoona hyökkäsi Inarin vartioon 30.11. klo 06.30. Suomalaiset suojasivat siviilien evakuoinnin ja vetäytyi myöhemmin Viisikkojärven linjalle.Kivivaaran tie (pohjoinen): Hyökkäys alkoi vähän seitsemän jälkeen. Rajamiehet aloittivat viivytystaistelut kohti Änäkäistä, ja alue tunnettiin myöhemmin jatkosodassa Rukajärven tienä.Keskeiset tiedot. Ajanjakso: 30.11.–27.12.1939. Joukot: Pohjois-Suomen ryhmään kuulunut Pohjois-Karjalan ryhmä (mm. Erilliset Pataljoonat ErP 12 ja ErP 13). Merkitys: Lieksa oli ensimmäinen rintamasuunta Suomessa, jossa vihollisen hyökkäys pysäytettiin ja joukot torjuttiin rajan taakse joulukuun loppuun mennessä. Lähde: Sotasampo.
Koonnut Markku Sirviö
