”Että muistaisimme”
Veteraaniajasta perinneaikaan
Olemme matkalla veteraaniajasta kohti perinneaikaa. Veteraanijärjestöjen toiminta on päättymässä jo lähivuosina. Keskisuomalaiset veteraanijärjestöt valmistelevat puolustusvoimien, reserviläis- ja perinnejärjestöjen sekä muiden maanpuolustusta lähellä olevien toimijoiden kanssa alueellisen perinneyhdistyksen perustamista jatkamaan purkautuvien veteraaniyhdistysten työtä.
Tavoitteena on laajapohjainen koko Keski-Suomen maakunnan kattava perinneyhdistys, joka Tammenlehvän Perinneliiton jäsenjärjestönä hoitaa yhteydenpidon jäljellä oleviin veteraaneihin, puolisoihin ja leskiin sekä osaltaan huolehtii sotiemme 1939–1945 perinteen vaalimisesta ja siirtämisestä tuleville sukupolville. Yhdistyksen toimintaan pyritään saamaan mukaan Tammenlehvän Perinneliiton Keski-Suomessa toimivien jäsenjärjestöjen sekä kuntien, puolustusvoimien, nais-, nuoriso- ja opiskelijajärjestöjen sekä maanpuolustusta tukevien säätiöiden edustajat. Paikallistasolla tulevat toimimaan kuntakohtaiset perinnetoimikunnat, joita ei rekisteröidä yhdistyksinä. Niissä on mukana mm. kuntien sivistystoimi, seurakunnat, kotiseutuyhdistykset ja reserviläisyhdistykset.
Vaajakosken Veteraanipuistoon vuonna 1991 pystytetyssä muistomerkissä on jatkosodassa Sillan patteristoon kuulunut tykki, ranskalainen vuonna 1917 valmistettu haupitsi 155 H 15. Kuva: Juha Hyvärinen
Sillan patteristolle muistomerkki Jyväskylään
Sotamuistomerkit ovat näkyvä osa perinnettä. Saarijärveläinen tietokirjailija Kimmo Sorko on tehnyt aloitteen muistomerkin saamiseksi Jyväskylän nimikkojoukko-osastolle, Sillan patteristolle, sen perustamispaikalle, Jyväskylän normaalikoulun pihalle. Patteristo on ainoa keskisuomalainen jatkosodan joukko-osasto, jolla ei vielä ole omaa muistomerkkiä.
Patteristoilla on kyllä Jyväskylässä kaksi pientä muistolaattaa: Lyseon ulkoseinässä olevassa erittäin huonokuntoisessa kuparilaatassa on vaivoin erottuva teksti ”Siltasen patteristo I/KTR 10 lähti tältä koululta lokakuussa 1939 talvisotaan Taipaleenjoelle”. Normaalikoulun käytävällä on toinen laatta, jossa on teksti ”Siltasen patteristo Rask.Psto 27 lähti tältä koululta kesäkuussa 1941 jatkosotaan.”
Sillan patteriston muistolaatta Jyväskylän normaalikoululla. Kuva: Juha Hyvärinen
Veteraanijärjestöt ottivat Sorkon aloitteesta kopin ja alueellista perinneyhdistystä valmisteleva toimikunta perusti työryhmän hankkeen toteuttamiseksi.
Muistomerkiksi on suunniteltu Kimmo Sorkon idean mukaisesti ylöspäin suippenevaa luonnonkiveä, johon upotetaan muistolaatta. Korpilahdelta Veijon kartanon mailta – jääkärieversti Einar Weijon kotikulmilta – on maanomistajan luvalla ja allekirjoittaneen johdolla valokuvattu ja paikannettu 12 ehdokasta, joista finaaliin on valittu neljä kiveä. Runsas lumentulo kuitenkin keskeytti kiven valintaprosessin.
Tavoitteena on, että muistokivi pystytetään toukokuun lopulla niin, että koulun oppilaat voivat olla mukana tässä ainutkertaisessa perinnetapahtumassa. Tämän päivän koululaiset ovat tulevaisuuden perinnetoimijoita, sillä heidän vastuulleen jää perinteen ylläpito ja vaaliminen – ”että muistaisimme”, kuten hankkeen isä Kimmo Sorko on osuvasti todennut.
Kiviehdokas maastossa. Kepin pituus on 100 cm. Kuva: Matti Hyvärinen
Raskas Patteristo 27
Patteristo oli pääosin Jyväskylän ja Jyväskylän pitäjän (myöh. maalaiskunta) miehistä koostuva kenttätykistöpatteristo, joka perustettiin Jyväskylässä sekä talvi- että jatkosotaan. Kumpaakin komensi majuri, myöhemmin everstiluutnantti Tauno Siltanen. Hänen mukaansa patteristoja kutsuttiin Sillan tai Siltasen patteristoiksi. Talvisodassa patteristo oli virallisesti I/KTR 10 ja jatkosodassa Raskas Patteristo 27.
Patteristo perustettiin jatkosodan liikekannallepanossa kesäkuussa 1941 Jyväskylän normaalikoululla. Jatkosodan hyökkäysvaiheen jälkeen patteristo oli asemasotavaiheen ajan Ohdan lohkolla neuvostoliittolaisen Lempaalan kunnan alueella Karjalan kannaksella. Kannaksen suurhyökkäyksessä kesällä 1944 patteristo osallistui Siiranmäen ja Vuosalmen taisteluihin.
Suurin osa patteriston miehistä oli Jyväskylän seudulta. Jatkosodassa patteristoon oli sijoitettu miehiä myös Savonlinnan suojeluskuntapiiristä.
Talvisodassa patteristo taisteli Taipaleen lohkolla, missä se menetti kaatuneina 14 sotilasta, joista kymmenen oli Jyväskylästä tai Jyväskylän pitäjästä. Jatkosodassa kaatui 29 sotilasta. Heistä 13 oli Jyväskylästä ja viisi Jyväskylän pitäjästä. Nämä jyvässeudun sankarivainajat on haudattu Jyväskylän sankarihautaan.
Patteriston viimeinen veteraani, Väinö Huttunen kuoli Jyväskylässä 21.10.2016.
Kimmo Sorko kirjoittanut patteriston sotatiestä teoksen OHDANVAHTI – Raskas Patteristo 27 1941–1944, jonka on kustantanut Kauko Sorjosen säätiö vuonna 2017.
Matti Hyvärinen
Muistomerkkityöryhmän puheenjohtaja
Kuvateksti1) Sillan patteriston muistolaatta Jyväskylän normaalikoululla. Kuva: Juha Hyvärinen
Kuvateksti2) Vaajakosken Veteraanipuistoon vuonna 1991 pystytetyssä muistomerkissä on jatkosodassa Sillan patteristoon kuulunut tykki, ranskalainen vuonna 1917 valmistettu haupitsi 155 H 15. Kuva: Juha Hyvärinen
Kuvateksti3) Kiviehdokas maastossa. Kepin pituus on 100 cm. Kuva: Matti Hyvärinen
