Pioneeri Onni Miettinen (1919-1941)
Pioneeri Miettinen Onni Einari
Synt. 29.7.1919. Syntymäpaikka: Polvijärvi. Kirkonkirjoissa: Polvijärvellä. Haavoittui ja hukkui Kiestingissä 21.9.1941.
Isän nimi: Antinp. Lähin omainen: Isä Polvijärvi, Martonvaara, Lipasvaara. Nainut tai naimaton: N:ton. Siviilitoimi tai ammatti: Maanvilj. Koulusivistys: 3 lk. kansak. Äidinkieli:S Vieraitten kielten taito: Ei. Ollut kutsunnassa 22.9.1939. Hyväks. vak. palvelukseen. Määrätty astumaan palvelukseen 27.12.1939. Joukko-os. johon määrätty: Pion. koul. keskus. Saapunut 27.12.1939 ja määrätty 3. kompp. Sotilasvala 1.2.40. Arvostelu: Täsmällisyys, ahkeruus, huomiokyky, sot. kehitys, käytös, kaikissa Hyvä. Palveluksen laatu: Aseellinen. Huomautuksia: Siirr. 10.2.40 1.K:n. Siirr. 3./ Pion. P. 18. 11.3.40. Lomalla 10 vrk 17.10 – 26.10-40. Siir 15.12-40 3./ Pion. P. 5. Erikoiskoulutus asevelv. Pioneeri. Sotilasarvo: Pioneeri. Pituus 169 cm Paino 63 kg. Silmien väri: Sininen. Kaasunaamarin numero: 2 Saappaan numero: 43. Vapautettu 26.6.1941; Täysin palvelleena. Palvelusaika: 18 kk. Vakituinen asuinpaikka ja osoite vapauttamisen jälkeen: Polvijärvi, Martonvaara, Lipasvaara.
Palvelus lkp:n jälkeen. Saapunut 27.12.1939 Pion. koul. keskus. Tuntolevyn N.o 976906
Tuntolevyn n:o 696658. Haavoittunut 21.9.41 Lohilahdessa ja hukkunut samana päivänä Tuoppajärveen. Kuoleman syy: Hukkui syöksyveneen kaatuessa. Vainaja lähetettiin 26.9.41 Ouluun. Lähde: Kaatuneiden kantakortit.
21.9.41 Pion. Miettinen haavoittui Lohilahdessa ja tuotaessa häntä syöksyveneellä yli järven, vene kaatui Pion. Miettinen Onni Einari hukkui samoin kuin 5 muuta henkilöä joukossa 1 lotta n. klo 20.30. Veneessä olleista 7 henkilösta pelastui ainoastaan lotta Harjula. Lähde: Sotapäiväkirja 19562 Pioneeripataljoona 15. 3. komppania.
21.9.41 Klo 22.15 Ilmoittaa luutn.Kallio, että patl:n satamasta lähtenyt syöksyvene tehnyt haaksirikon Lohilahden suussa. Tällöin lienee hukkunut 6 henkeä. Ilmoituksen haaksirikosta tuonut mainitusta veneestä pelastunut lotta Harjula. Lähde: Sotapäiväkirja 10420 Jalkaväkirykmentti 12 II pataljoona.
16-20.9.41 Moottorimiehet jatkuvasti huoltoajoissa Tuoppajärvellä. 21.9.41. Alik. Piirala hukkunut toimiessaan perämoottorin kuljettajana ja siirtäessään Lohilahdessa yhtä vääpeliä, alikersanttia, kahta haavoittunutta ja kahta lottaa Lohilahdesta Kiestinkiin. Ainoastaan yksi lotta pelastui uimalla rantaan n. 80 m. Onnettomuuden syy: Moottorin pysähdyttyä ei alik. Piirala ollut pitänyt moottoria uudelleen käynnistäessään sitä veneensuuntaisena. Seurauksena oli veneen täyttyminen perästäpäin vedellä mitä kova tuuli vielä auttoi. Tässä yhteydessä huomautettakoon, että olisi ehkä sytä perämoottorit varustaa jonkinlaisella lukituksella esim. ketjujen avulla niin ettei moottorin ja veneen välinen kulma ie voisi erehdyksessäkään tulla vaaralliseksi mitä lukitusta kuljettaja voisi käyttää esim. myrskyllä jolloin seisominen on epävarmempaa ja joillain taipaleilla jolloin kuljettajan ei tarvitsisi niin jännittyneenä seistä. 23-25.9.1941 1 ups. ja 8 miestä naaraamassa hukkuneita 6 henkilöä ja moottoria jolloin 24.9 saatiin 4 hukkunutta ja moottori ylös sekä 25.9 yksi hukkuneista ylös. 1-2.10.1941 Moottorivene
onnettomuudessa hukkuneiden naarausta jatkettu. Lähde: Sotapäiväkirja 23038, 2. Siltakomppania, 15.6.1941-31.12.1942.
21.9.1941. Iltayöstä hukkui komppaniamme vääpeli Somerpuro August. (s.16.5.1895 Suonenjoki, 2 lasta) Lähde: Sotapäiväkirja 10363, Jalkaväkirykmentti 12. 4. komppania, 12.6.1941-13.3.1942.
21.9.1941. Klo 16.40-17.50. Ihmeellinen hetki ( 2 lottaa ) todella etulinjalla asemiamme katsomassa. Klo 20.00. Komppaniamme Eeva lotta (Rissanen Eeva Ilona Inarista 24v. 3 lasta ) hukkui paluumatkalla etulinjasta. Lähde: Sotapäiväkirja 10373 Jalkaväkirykmentti 12. 6. komppania, 10.6.1941-25.9.1941.
21.9.1941 Klo 15.00 Haavoittui Stm. Telkkälä ( Telkkälä Johan Benjam s.6.3.1921. oli mukana veneessä ja hukkui). Lähde: Sotapäiväkirja 10369, Jalkaväkirykmentti 12, 5. komppania, 10.6.1941-26.4.1942.
21.9.1941 Hukkui Tuoppajärveen Alikersantti Mehtäjärvi Aarne Adolf s. 8.5.1921 Inari. Haavoittunut 18.8.1941 Kiestingin radalla. Palveli JR 12 II pataljoonassa. Lähde: Kantakortit.
Onni Einari Miettinen on haudattu Polvijärven sankarihautaus maalle.
Koonnut: Markku Sirviö
Kaatuneitten omaisten liiton alueellinen 80-vuotisjuhla Joensuussa 10.8.2025
Sotaorvon tarina sanoin, sävelin ja kuvin 10.elokuuta 2025 klo 13.00. Paikka: Joensuun ev.lut.srk. keskus, Kirkkokatu 28, 80100 Joensuu
”On kesäkuu 1944. Isä on viimeistä kertaa lomalla ja lähdössä toiveikkaana viimeistä kertaa Kannakselle. Äiti vei isän hevosella Matkaselän asemalle sotilaiden yhteiskuljetukseen. Oli luvattu, että nyt pääsee takalinjoille. Toisin kuitenkin kävi! Kannaksella alkoi suuri rynnäkkö kesäkuun 9. päivänä 1944. Isän joukot joutuivat ensimmäiseen tuleen ja juhannuksena hän katosi Tali-Ihantalan taisteluissa”.
”Äidistäni Lempi Kostamosta tuli sotaleski 30-vuotiaana. Äidille jäi viisi lasta, joista minä Eila, olin vain vuoden ikäinen ja vanhin 9-vuotias. Elämä pienellä maatilalla oli työntäyteistä, jossa kaikille lapsille oli omat tehtävät. Elämä oli kovaa ja isän kaipaus suuri”, kertoo sotaorpo, kanteletaiteilija Eila Kostamo.
Vuonna 1945 perustettiin valtakunnallinen Kaatuneitten Omaisten Liitto ry, jonka alaisuuteen sotalesket perustivat alaosastoja ympäri Suomen, niin myös Pohjois-Karjalaan, jossa Lempi Kostamo toimi aktiivisesti. Yhdistystoimintaan osallistuminen toi vertaistukea ja tietoa sotaleskille. Sotien seurauksena Suomessa oli 30 000 sotaleskeä ja 55 000 sotaorpoa. Nykytilanteen mukaan elossa on vain 2 sotaleskeä ja sotaorvotkin ovat keski-iältään jo 85-vuotiaita.
Tarinan sotalesken ja sotaorvon elämäntaipaleelta kertovat Eila Kostamo ja lapsenlapset.
Tilaisuus on Pohjois-Karjalan Sotaorvot ry:n järjestämä, kaikille avoin Kaatuneitten Omaisten Liiton 80-vuotisjuhlavuoden paikallinen tapahtuma. Kahvitarjoilu juhlan jälkeen.
Asu vapaa.
Lämpimästi tervetuloa!
Pioneeri Onni Miettinen (1919-1941)
Pioneeri Miettinen Onni Einari
Synt. 29.7.1919. Syntymäpaikka: Polvijärvi. Kirkonkirjoissa: Polvijärvellä. Haavoittui ja hukkui Kiestingissä 21.9.1941.
Isän nimi: Antinp. Lähin omainen: Isä Polvijärvi, Martonvaara, Lipasvaara. Nainut tai naimaton: N:ton. Siviilitoimi tai ammatti: Maanvilj. Koulusivistys: 3 lk. kansak. Äidinkieli:S Vieraitten kielten taito: Ei. Ollut kutsunnassa 22.9.1939. Hyväks. vak. palvelukseen. Määrätty astumaan palvelukseen 27.12.1939. Joukko-os. johon määrätty: Pion. koul. keskus. Saapunut 27.12.1939 ja määrätty 3. kompp. Sotilasvala 1.2.40. Arvostelu: Täsmällisyys, ahkeruus, huomiokyky, sot. kehitys, käytös, kaikissa Hyvä. Palveluksen laatu: Aseellinen. Huomautuksia: Siirr. 10.2.40 1.K:n. Siirr. 3./ Pion. P. 18. 11.3.40. Lomalla 10 vrk 17.10 – 26.10-40. Siir 15.12-40 3./ Pion. P. 5. Erikoiskoulutus asevelv. Pioneeri. Sotilasarvo: Pioneeri. Pituus 169 cm Paino 63 kg. Silmien väri: Sininen. Kaasunaamarin numero: 2 Saappaan numero: 43. Vapautettu 26.6.1941; Täysin palvelleena. Palvelusaika: 18 kk. Vakituinen asuinpaikka ja osoite vapauttamisen jälkeen: Polvijärvi, Martonvaara, Lipasvaara.
Palvelus lkp:n jälkeen. Saapunut 27.12.1939 Pion. koul. keskus. Tuntolevyn N.o 976906
Tuntolevyn n:o 696658. Haavoittunut 21.9.41 Lohilahdessa ja hukkunut samana päivänä Tuoppajärveen. Kuoleman syy: Hukkui syöksyveneen kaatuessa. Vainaja lähetettiin 26.9.41 Ouluun. Lähde: Kaatuneiden kantakortit.
21.9.41 Pion. Miettinen haavoittui Lohilahdessa ja tuotaessa häntä syöksyveneellä yli järven, vene kaatui Pion. Miettinen Onni Einari hukkui samoin kuin 5 muuta henkilöä joukossa 1 lotta n. klo 20.30. Veneessä olleista 7 henkilösta pelastui ainoastaan lotta Harjula. Lähde: Sotapäiväkirja 19562 Pioneeripataljoona 15. 3. komppania.
21.9.41 Klo 22.15 Ilmoittaa luutn.Kallio, että patl:n satamasta lähtenyt syöksyvene tehnyt haaksirikon Lohilahden suussa. Tällöin lienee hukkunut 6 henkeä. Ilmoituksen haaksirikosta tuonut mainitusta veneestä pelastunut lotta Harjula. Lähde: Sotapäiväkirja 10420 Jalkaväkirykmentti 12 II pataljoona.
16-20.9.41 Moottorimiehet jatkuvasti huoltoajoissa Tuoppajärvellä. 21.9.41. Alik. Piirala hukkunut toimiessaan perämoottorin kuljettajana ja siirtäessään Lohilahdessa yhtä vääpeliä, alikersanttia, kahta haavoittunutta ja kahta lottaa Lohilahdesta Kiestinkiin. Ainoastaan yksi lotta pelastui uimalla rantaan n. 80 m. Onnettomuuden syy: Moottorin pysähdyttyä ei alik. Piirala ollut pitänyt moottoria uudelleen käynnistäessään sitä veneensuuntaisena. Seurauksena oli veneen täyttyminen perästäpäin vedellä mitä kova tuuli vielä auttoi. Tässä yhteydessä huomautettakoon, että olisi ehkä sytä perämoottorit varustaa jonkinlaisella lukituksella esim. ketjujen avulla niin ettei moottorin ja veneen välinen kulma ie voisi erehdyksessäkään tulla vaaralliseksi mitä lukitusta kuljettaja voisi käyttää esim. myrskyllä jolloin seisominen on epävarmempaa ja joillain taipaleilla jolloin kuljettajan ei tarvitsisi niin jännittyneenä seistä. 23-25.9.1941 1 ups. ja 8 miestä naaraamassa hukkuneita 6 henkilöä ja moottoria jolloin 24.9 saatiin 4 hukkunutta ja moottori ylös sekä 25.9 yksi hukkuneista ylös. 1-2.10.1941 Moottorivene
onnettomuudessa hukkuneiden naarausta jatkettu. Lähde: Sotapäiväkirja 23038, 2. Siltakomppania, 15.6.1941-31.12.1942.
21.9.1941. Iltayöstä hukkui komppaniamme vääpeli Somerpuro August. (s.16.5.1895 Suonenjoki, 2 lasta) Lähde: Sotapäiväkirja 10363, Jalkaväkirykmentti 12. 4. komppania, 12.6.1941-13.3.1942.
21.9.1941. Klo 16.40-17.50. Ihmeellinen hetki ( 2 lottaa ) todella etulinjalla asemiamme katsomassa. Klo 20.00. Komppaniamme Eeva lotta (Rissanen Eeva Ilona Inarista 24v. 3 lasta ) hukkui paluumatkalla etulinjasta. Lähde: Sotapäiväkirja 10373 Jalkaväkirykmentti 12. 6. komppania, 10.6.1941-25.9.1941.
21.9.1941 Klo 15.00 Haavoittui Stm. Telkkälä ( Telkkälä Johan Benjam s.6.3.1921. oli mukana veneessä ja hukkui). Lähde: Sotapäiväkirja 10369, Jalkaväkirykmentti 12, 5. komppania, 10.6.1941-26.4.1942.
21.9.1941 Hukkui Tuoppajärveen Alikersantti Mehtäjärvi Aarne Adolf s. 8.5.1921 Inari. Haavoittunut 18.8.1941 Kiestingin radalla. Palveli JR 12 II pataljoonassa. Lähde: Kantakortit.
Onni Einari Miettinen on haudattu Polvijärven sankarihautaus maalle.
Koonnut: Markku Sirviö
Kaatuneitten omaisten liiton alueellinen 80-vuotisjuhla Joensuussa 10.8.2025
Sotaorvon tarina sanoin, sävelin ja kuvin 10.elokuuta 2025 klo 13.00. Paikka: Joensuun ev.lut.srk. keskus, Kirkkokatu 28, 80100 Joensuu
”On kesäkuu 1944. Isä on viimeistä kertaa lomalla ja lähdössä toiveikkaana viimeistä kertaa Kannakselle. Äiti vei isän hevosella Matkaselän asemalle sotilaiden yhteiskuljetukseen. Oli luvattu, että nyt pääsee takalinjoille. Toisin kuitenkin kävi! Kannaksella alkoi suuri rynnäkkö kesäkuun 9. päivänä 1944. Isän joukot joutuivat ensimmäiseen tuleen ja juhannuksena hän katosi Tali-Ihantalan taisteluissa”.
”Äidistäni Lempi Kostamosta tuli sotaleski 30-vuotiaana. Äidille jäi viisi lasta, joista minä Eila, olin vain vuoden ikäinen ja vanhin 9-vuotias. Elämä pienellä maatilalla oli työntäyteistä, jossa kaikille lapsille oli omat tehtävät. Elämä oli kovaa ja isän kaipaus suuri”, kertoo sotaorpo, kanteletaiteilija Eila Kostamo.
Vuonna 1945 perustettiin valtakunnallinen Kaatuneitten Omaisten Liitto ry, jonka alaisuuteen sotalesket perustivat alaosastoja ympäri Suomen, niin myös Pohjois-Karjalaan, jossa Lempi Kostamo toimi aktiivisesti. Yhdistystoimintaan osallistuminen toi vertaistukea ja tietoa sotaleskille. Sotien seurauksena Suomessa oli 30 000 sotaleskeä ja 55 000 sotaorpoa. Nykytilanteen mukaan elossa on vain 2 sotaleskeä ja sotaorvotkin ovat keski-iältään jo 85-vuotiaita.
Tarinan sotalesken ja sotaorvon elämäntaipaleelta kertovat Eila Kostamo ja lapsenlapset.
Tilaisuus on Pohjois-Karjalan Sotaorvot ry:n järjestämä, kaikille avoin Kaatuneitten Omaisten Liiton 80-vuotisjuhlavuoden paikallinen tapahtuma. Kahvitarjoilu juhlan jälkeen.
Asu vapaa.
Lämpimästi tervetuloa!
