Entries by Mikko Rautiainen

Sotien 1939-1945 Polvijärven perinnetoimikunta

/in , /by

Polvijärven perinnetoimikunta perustettiin 22.11.2018.Läsnä oli edustajia Polvijärven kunnasta, Polvijärven Ev.lut seurakunnasta, Lions Clubista, Reservin Upseereista, Nuorisovaltuustosta, Polvijärvi -seurasta, Reserviläisistä, Rintamaveteraaneista ja Sotainvalideista. Toimintaperiaatteet: Elossa olevista Polvijärveläisistä sotiemme veteraaneista, heidän puolisoistaan ja heidän leskistään huolehtiminen, heidän kuntoutuksen ja kotona asumisen tukeminen viimeiseen iltahuutoon saakka. Kummiverkoston luominen vielä kotona asuville veteraaneille ja heidän puolisoilleen. Polvijärveläisen 1939-1945 sotien […]

Mauno Rautiainen

/in , /by

Sotamies Mauno Rautiainen (1920–1999) Mauno Rautiainen syntyi Heikki (1889-1962) ja Wilhelmiina (1881-1955) Rautiaisen kolmantena lapsena vuonna 1920 Oravilahden Tainiossa. Hänen sisaruksiaan olivat Aino, Laila ja Martti. Maanpuolustukseen Mauno otti osaa jo nuorena liittymällä mukaan Rääkkylän suojeluskunnan toimintaan. Tästä tunnustuksena Vapaussoturien huoltosäätiö myönsi hänelle sinisen ristin, jääkärikenraali Väinö Valveen allekirjoittamana vuonna 1981.   Talvisodan aika Kutsuntapäivä […]

/in , /by

Linnoitettu Nurmes 1940-1944 Talvisodan jälkeiset aluemenetykset käynnistivät Suomen edelleen kaikkien aikojen suurimman rakennushankkeen. Uusi itäraja oli vailla linnoitteita ja suojaton. Suomessa myös pelättiin uutta sotaa NL:n taholta. Salpa-asemaksi nimetyn uuden puolustuslinjan rakentaminen alkoi kesällä 1940. Lopputuloksena oli Itämereltä Jäämerelle ulottuva 1200 kilometriä pitkä linnoitusketju. Salpalinjalle valmistui mm. teräsbetonikorsuja, taisteluhautoja ja panssariesteitä. Pohjois-Karjalan suurimmat linnoitteet valmistuivat […]

Talvisotakävely Nurmeksen vanhassa kauppalassa

/in , , /by

Talvisotaan liittyviä kohteita Nurmeksen vanhassa kauppalassa Vanhan kauppalan alueella on mahdollista kiertää noin parin kilometrin mittainen rengasreitti, jonka matkalle sattuu useita talvisodan historiaan liittyviä kohteita.   Talvisota Talvisodan aikana Nurmekseen kohdistui tuhoisia pommituksia. Tämä johtui muun muassa Nurmeksessa sijaitsevista Kuhmon rintaman huoltoelimistä sekä tärkeästä rautatieyhteydestä. Niin ikään Valtimo oli ankarien pommitusten kohteena. Rajan läheisyydessä sijaitsevina […]

Juho ja Anna-Liisa Turunen

/in , , /by

3. Juho (1911–2004) ja Anna-Liisa (1916-2008) Turunen Juho Turunen syntyi Ilomantsin Ratilanvaaralla 16.huhtikuuta 1911. Vanhemmat olivat Iisakki (1865-1937) ja Beata (1884-1954, os. Kuivalainen) Turunen. Juhon kaikki sisarukset menehtyivät jo lapsina. Itsenäisyyden alun sekasortoisissa vaiheissa Juholta jäi kansakoulu käymättä. Lukutaidon hän opetteli itse ja hänestä tulikin hyvin innokas lehtien lukija ja yhteiskunnallisten asioiden seuraaja. Isä kuoli […]

Rääkkyläläisiä sotaveteraaneja

/in , , /by

1. Annikki Ilonen (s.1922) Annikki Ilosen sotavuosiin ja elämänvaiheisiin voit tutustua lukemalla ja katsomalla hänen haastattelun Pälkjärven pitäjäseuran sivulta: https://palkjarvi.fi/2022/10/16/palkjarvelta-varpasaloon-annikki-ilonen/   2. Sotamies Viljo Ikonen (1922-2024)   3. Neuvostoliittoon sotavangiksi joutuneen rääkkyläläisen sotaveteraani Martti Hirvosen tarina (v.1995) katsottavana Yle areenassa: https://areena.yle.fi/1-50359907   4. Sotamies Mauno Rautiainen (1920-1999)   2. Sotamies Viljo Ikonen (1922-2024) Rääkkylän viimeisen […]

/in , /by

Sotahistoriaa Nurmeksen Porokylän hautausmaalla   Jääkärimajuri F.W.Tuisku (1891-1961) Hautausmaan vanhasta osasta löytyy Jääkärimajuri F. W. Tuiskun (1891–1961) hautapaasi miekkoineen ja kypärineen. Löytyypä siitä myös Preussin kuninkaallisen jääkäripataljoonan 27:n tunnus. Kurikassa syntynyt Tuisku oli yksi noin 2000 suomalaisesta, jotka saivat sotilaskoulutuksen Saksassa vuosina 1915–1918. Tarkoituksena oli, että jääkäreiden johdolla käytäisiin sota Venäjää vastaan ja Suomi irtautuisi […]

”Kuusjärven patteristo” jatkosodassa

/in , , /by

”Kuusjärven Patteriston” paikka Karjalan armeijassa Jatkosodan 1941–45 alkaessa Suomen armeijan päävoimat saivat ensimmäiseksi urakakseen Laatokan Karjalan takaisinvaltaamisen. Niistä muodostettiin kenr.ltn. A. E. Heinrichsin komentama ”Karjalan armeija”. Karjalan armeija ryhmittyi Pyhäjärven – Värtsilän – Korpiselän alueelle niin, että oikealle oli kenr.maj. J. V. Hägglundin VII Armeijakunta, keskellä kenr.maj. P. J. Talvelan VI Armeijakunta ja vasemmalla siivellä […]