Polvijärveläinen pioneeri, Vänrikki Urho Jouko Kalervo Varis
Syntynyt 9.4.1910 Polvijärvellä. Isä Väinö Varis, maanviljelijä, k.1932. Koulusivistys, Maanmittausinsinööri. Siviilitoimi: Ylim. maanmittausinsinööri Kuopion läänissä. Suorittanut armeijan Er. Pion. Komppaniassa 10.5.1935-25.8.1936. Sotilaskoulutus RUK v.1936, sotilasarvo Res. vänrikki. aselaji pioneeri. Vapautettu vak. palv. 25.8.1936. Osoite: Kauhava, Karintalo. Myöhemmin Polvijärvi Huosiolampi. Talvisota: Merkinnät liikekannallepanossa: Saapunut 30.11.1939 33.Pion.K. Määrätty 33. Pion.K. Kirkonkirjoissa Polvijärvi, Maanmittausinsinööri, Naimaton, lähin omainen äiti Anna Varis, Kauhava, Karin talo. Jatkosota: Palvelus lkp:n jälkeen. Saapunut 9.7.1941 Pion.P. 35. Määrätty 3/Pion.P 35:an. Perhesuhteet: Vaimo Ellen os. Solkinen syntyään Huittisista. Lähin omainen vaimo Ellen, Polvijärvi. Palveluksen laatu: Joukkueen johtajana 9.7-19.10.41 3./Pion.P 35. Ylennykset ja kunniamerkit: Kers. Pion.P 35. Vääp. Pion.P 35. VR 4. lk. (vapaudenristi). Vänrikiksi 19.9.1941. Taistelut, joihin ottanut osaa: Pälkjärvi, Alalampi, Ruskeala, Sortavala, Kaskana, Tarsepol, Voznesenja. 9.7-19.10.1941. Kaatunut Kurzajoen suusta n.2 km koilliseen 19.10.1941. Hukkunut syöksyveneen kaatuessa tiedustelumatkalla Syvärillä.
Jouko Variksen päällystökortti, kansallisarkisto (kuva: Markku Sirviö)
Hyökkäysvaunuesteen rakentaminen (SA-kuva)
Talvisota
26.1.1940 Ensimmäinen joukkue tehnyt 3 edellisenä päivänä tien Itäinen Lemetti- Lavajärvi suluttamista res.vänr. Kavilon johdolla. Joukkueeseen saapui res.vänr. Jouko Varis. 31.1.1940 klo 5.00 I joukkue aloitti vahvistettuna osasto Wahlforssilla hv kaivantoesteen rakentamisen tiellä Itäinen Lemetti – Lavajärvi n. 150 m:n päässä vihollisen itäisessä lemetissä olevista asemista. 2.2.1940 klo15.00 1-tasoinen vihollishävittäjä putosi n. 400m:n päähän kompp. alueelta. Lentäjä, yliluutnantti, hyppäsi laskuvarjolla alas ja jäätyään puuhun laskuvarjosta kiinni, haavoitti kiinniottajista kahta. 10.2.1940 I joukkue (Res.vänr. Variksen johdolla) valmisti n. 80 kasapanosta. 11.2.1940 I joukkue teki edelleen kasapanoksia ja valmisti hv-tykin asemia sekä kk-asemia Muuraimen lohkolla.24.2.1940 I joukkue (vänr. Variksen) kaivanut yhdyshautoja ja kk-asemia Itäisen Lemetin ”Komentajamotin” luona joukkojen etenemissunnassa. 26.2.1940 Itä-Lemetissä kaatui eteentyönnettyjä kk asemia rakennettaessa res.alik. Kauko Pekola ja haavoittui vaikeasti(kuoli myöhemmin k.sairaalaan) pion. Sulo Jääskeläinen Lisäksi lievästi haavoittui pion. Pekka Tolonen. Kaikki hv-tykin kranaatista. 27.2.1940 I joukkue koko yön kasapanoksin puhdistamassa vallattuja korsuja Itä-Lemetissä. Päivän koittaessa oli kuitenkin vallatuista asemista vetäydyttävä takaisin. 28.2.1940 I joukkueen tehtävänä sama kuin edellisenäkin päivänä. 29.2.1940 Itä-Lemetti vallattiin, missä pioneereillä oli tehtävänä puhdistaa mahdolliset sulutukset( I joukkue). 1.3.1940 I joukkue jatkoi I. Lemetissä puhdistusta. 3.3.1940 I joukkue suorittanut Muuraimen huoltoteiden korjausta. 7.3.1940 I joukkue alistettiin Lyijylle ja siirtyi Lavajärven suuntaan. 8.3.1940 I joukkue valmistautui Lavajärvellä olevan ”pienen motin” puhdistukseen tekemällä kasapanoksia. 10.3.1940 I joukkue Lavajärvellä eteni ”pikku motin” valtauksen jälkeen Lyijyn mukana 3-4 km. 11..3.1940 I joukkue Lyijylle alistettuna kenttävarustustöissä Lavajärven – Uomaan välillä. 13.3.1940 klo 10.04 Saapui Vaskesta seuraava puhelinsanoma, jonka komppanian päällikkö otti vastaan: ”13.3.1940 Päämaja on ilmoittanut, että rauhasta Suomen ja Venäjän välillä on sovittu ja vihollisuudet lopetetaan tänään klo 11.00 . ”Vaski”. I joukkue raivasi vielä osin rauhanteon jälkeenkin yhden tähystys- ja ampumalinjan Lavajärven – Uomaan tien maastossa. Joukot vetääntyivät säädettynä aikana etumaisen puolustuslinjan taakse ja jatkoi komppania matkaansa Korkeamäkeen saapuen sinne n. klo 4.00, jossa I joukkue Lavajärveltä tullen yhtyi komppaniaan. Komppania palasi Suistamon, Soanlahden, Kuhilasvaaran,
Värtsilän, Tohmajärven, Hammaslahden ja Joensuun kautta Lehmon kylään, majoittuen sinne. 20.4.1940 Aloitettiin miehistön kotiuttaminen(nostomiehet) ja lomauttaminen toistaiseksi(reserviläiset). Lähde 33. Pioneerikomppania, sotapäiväkirja.
Tuhottuja hyökkäysvaunuja Lavajärvellä (SA-kuva)
Jatkosota
12.7.1941 klo 20.00 Puolijoukkue III joukkueesta pion. Variksen johdolla majoitustiedusteluun Kirkkolahteen. Tiellä purettiin n. 50 miinaa. 14.7.1941 klo 20.00 Lähti II luokkue ja II joukkueen 2. puolijoukkue tiedustelu- ja raivaustöihin tieosille Hiekanlahti-Läävi-Ristiselän koulu, Hiekanlahti-Ristiselän koulu, Ilmakanvuori-Hiekanlahti ja Ilmakanvuori-Heposelkä-Pälkjärvi-Hiekanlahti. Osastojen johtajina vänr.Turtiainen, pion. Varis ja alik. Mikkonen. 15.7.1941 klo 7.45 Vänr. Turtiaiaisen ja pion. Variksen osastot palasivat.Täyttivät neljä räjähdyskuoppaa. 19.7.1941 klo 19.00 Pion. Varis ja kaksi miestä lähti tiedusteluun Jänisjoen rautatiesillalle. Tiedusteltava autotie Hämeenkoskelta sillalle ja sillalta Pääkylään. Klo 24.00 Variksen partio palasi tehtävän suoritettuaan.23.7.1941 19.30 Komppanian päällikkö sai käskyn lähettää 1 joukkueen lisää Ruskealaan miinoituksia purkamaan. III joukkue – 1 ryhmä vänr. Turtiaisen ja kers. Variksen johdolla lähti tehtävää suorittamaan. Klo 20.15 III joukkue lähti. 26.7.1941 klo 17.15 Komppania sai tehtävän tiedustella ylimenopaikan Suikkasenlahden pohjoispuolella olevasta niemestä sekä ruuhikaluston valmiusasemat. Klo 18.00 Kersantti Varis ja III joukkueen kolmas ryhmä lähtivät ylimenotiedusteluun. Klo 22.10 Ilmoitus kers. Variksen partiolta, ylimenopaikka, valmiusasemat ja tietiedustelu suoritettu. Klo 23.10 Kersantti Varis ilmoitti tutkineensa ko. niemen, jonka jälkeen jv. osasto miehitti sen. 29.7.1941 klo 17.30 III joukkue kers. Variksen johdolla sai tehtäväkseen siirtää ruuhet ja kaluston osittain maitse,osittain vesitse Paksuniemeen. 30.7.1941 III joukkue palasi. 7.7.1941 klo 5.00 kers.Varis ja 2 ryhmää III j:sta lähti miina partioon. 10.8.1941 klo 10.15 III joukkue sai käskyn lähteä Karmalansalmelle rakentamaan maantie siltaa kuntoon. 11.8.1941 klo 2.45 Silta valmis. Jänneväli 5,5 m, ajotie 2,2 m. Klo 6.15 III joukkue palasi. 12.8.1941 klo 3.00 Luutnantti Saarikivi ja kersantti Varis lähtivät Sortavalaan Kymälän kaupunginosan tarkastukseen. Klo 10.30 Tarkastus päättyi miinoituksia ei havaittu. Karjalansiltaan meneviä sähköjohtoja katkottiin 2 paria. 15.8.1941 klo 10.45 Kers. Varis ja 2 miestä III joukkueesta tiedustelemaan Karjalansiltaa Sortavalassa. Silta oli räjäytetty edellisenä yönä. Klo 12.45 Kers. Varis palasi. Sortavalan puoleinen maatuki ja 2 siltapilaria osittain räjäytetty. Kansirakenne kokonaan räjäytetty 3 välin mitalta. Kaupunki havaittu miltei tyhjäksi vihollisista. Klo 17.30 luutn. Saarikivi lähti hakemaan joukkuetta (III) kaupungin puhdistukseen. Klo 18.30 Joukkue kers. Variksen johdolla lähti. Klo 21.40 III joukkue palasi, Karjalankadun oikea puoli melkein kokonaan tarkastettu ja puhdistettu.
Antti Paajanen kertoo haastattelussaan vuonna 1991, muistoja Sortavalan valtauksen ajoilta: Aamulla neljän aikaan tultiin,niin sotamies venäläinen täält vasemmalta koitti pannattein meijät kottiin. Suomalaisten konekivääri oli siinä ruispellossa ja siint oli lähtent konekiväärimiehet karkuun ja it-konekivääri, kaksoiskonekivääri ol jäänyt siihen paikalleen. Niin Varis sano miull, jott tule viimeisenä ja kato jott kuka jää, jos niinku haavottuu, niin koeta tuuva pois. Jos hää pääsee elävänt tuohon konekiväärin luo, niin se venäläisten tulo sieltä vasemmalta pysähtyy. Se juoks ko arohirvi tään pellon yli ja ko se pääs sen kaksoiskonekiväärin taa nii se venäläine pysähty! Sotamies venäläinen pääs jo niin lähelle, ettei meillä ollut ko kaks sarkaa vällii ko me semmosen Paavo Kauppisen kanss tultiin viimeseks. Sitt mentiin ketjuun siihen pelloll. Tää tilanne kesti vuorokauven eli oli yhtä hyssytystä seuraavaan aamuun kello kahteen saakka.Lähde Aarno Söder kirja Pioneeripataljoona 35.
16.8.1941 klo 4.00 III joukkue lähti jatkamaan Sortavalan puhdistusta. Klo 10.45 Joukkue palasi. Puhdistus suoritettu loppuun. Otettu 8 vankia. Miinoja ei havaittu. 17.8.1941 klo 14.15 Vänr. Simonen ja kers. Varis siltatiedusteluun Suovanjoelle Haapalammen kylään.
25-28.8.1941 Pataljoona oli siirtynyt lähelle Pitkärantaa.28.8 klo 14.00 Koirinojan Niittykentällä pidettiin paraati ja kunniamerkkien jako. 3. luokan Vapaudenristillä palkittiin pataljoonan komentaja luutnantti Väinö Hieta ja pioneeriupseeri ins.luutnantti Eino Viljo. 4.luokan Vapaudenristillä vänrikit Lauri Pohjolainen ja Olavi Toivakka sekä kersantit Väinö Antero Luukkonen, Urho Varis ja Kaino Vanninen sekä korpraali Veikko Hirvonen. 1. luokan vapaudenmitalin saivat ansioistaan korpraali Heikki Burman, alikersantti Otto Mikkonen, korpraali Simo Kettunen, kersantti Vilho Karttunen(Polvijärveltä), kersantti Martti Jolkkonen (Polvijärvi) ja alikersantti Oiva Hyttinen. Katselmuksessa samana päivänä klo 17.00 jaettiin 2. luokan vapaudenmitalit saajilleen 29. sotilaalle. Lisäksi samana päivänä ylennettiin kersantti Urho Jouko Kullervo Varis vääpeliksi. Kaikki nämä kunniamerkit ja ylennys tulivat urhoollisuudesta ja neuvokkaasta toiminnasta käytyjen taistelujen aikana.
Tuhoutunut Karjalansilta Sortavalassa. (SA-kuva)
16.9.1941 Patalj. komentajan käskystä I joukkue ja puoljoukkue II joukkueesta lähti 3:lla autolla sorastamaan Vieljärvi- Kirvesmäen tietä vänr. Simosen johdolla. Klo 12.00 Osasto Simonen palasi. Puolet II :sta ja III joukkue jatkoivat osasto Simosen työtä vääp. Variksen johdolla. Klo 20.30 Palasi osasto Varis.10.9.1941 klo 13 Otti komppania tietyömaalta 6 vihollista vangiksi. klo 23.00 Vääp. Varis + 5 pion. purki 36 vihollisen asettamaa ansaa Kotkajärven tien varrelta. 11.9. klo 5.00 Valmistui komppanian rakentama Kotkajoen silta pituus 24 m. Vääp. Varis + 5 pion. poisti läheisestä maastosta 65 vihollisen asettamaa polkumiinaa. Vänr. Leminen ja 3 pion. poisti 20 hv miinaa. 12.9. klo 15.00 Vääp. Varis + 2 pion. tiedusteluun Vaasjärvestä itään johtavalle tielle. 13.9. klo 4.00 Luutn. Toivakka, vääpeli Varis ja kokelas Linja-aho kukin 6-miehisellä partiolla lähtivät tietiedusteluun Kaskanan suuntaan. 14.9 klo 13.30 Vääp. Varis otti ryssän ins. majurin vangiksi. 16.9. klo 10.00 Luutn. Saarikivi, vääp. Varis ja 4 miestä lähti ltn. Viljon mukana tietiedusteluun Kaskana – Tarsepol tielle. 17.9 klo 9.30 n.23 km itään Kaskanasta purettiin 280 miinaa yhdestäkentästä. Klo 11.30 Partiokahakka 1 ryssä otettiin vangiksi. Klo 14.00 Ltn.Viljon partio lähti paluumatkalle. Vääp. Varis + 2 jäivät suorittamaan miinojen purkamista. 19.9 klo 4.00 Alik.Räty + puolijoukkue III joukkuesta lähti vääp. Variksen käytettäväksi. 20.9 klo 18.00 Vääp. Varis poistanut Tarsepolin tiellä 958 miinaa. 26.9 klo 8.00 Ryssän partio, todennäköisesti suomalaisissasotilaspuvuissa esiintyvä, murhasi vänr. Simosen n. 300 m joukkueen majapaikasta. Häntä oli ensin lyöty jollakin aseella päähän, raahattu n. 200m tiestä, ryöstetty saappaat, lakki, vyö, pistooli, puukko, kauluslaatat, RUK:n merkki ja karttalaukku.Ja senjälkeen ammuttu kolmesti rintaan ja pistetty pistimellä vatsaan. Tapaus havaittiinvasta klo 11.00, joten partiota ei ajettu takaa. 28.9. klo 6.30 Vänr. Varis + puolijoukkue lähti partioimaan pisteen 2174 pohjoispuolista maastoa. Klo 18.30 Os. Varis palasi. Ei tavannut ryssiä mutta jälkiä ja asutun parakin. 4.10 klo 9.00 Komppania sai käskyn siirtää 2 joukkuetta Syvärin rantaan ylimenoa varten. I ja III joukkue lähtivät. Klo 22.30 Kompp.pääll ja vänr. Varis lähtivät ylimeno paikalle. Klo 23.30 komppania lähti ylimenopaikalle. Jalkaväki kieltäytyi suorittamasta ylimenoa. 6.10 klo 3.00 3. Komppania sai luvan palata teltoille. klo 8.30 Ltn. Viljo ilmoitti että ylimeno tapahtuu kello 14.00 ja sen suorittaa 3. komppania. klo 11.30 komppania lähti ylimenopaikalle. klo 14.00 Ylimeno alkoi savuverhon ja tykistökeskityksen avulla ja jatkui häiriöttä. Klo 15.00 Yksi pataljoona kuljetettu yli ja ylimeno jatkui. klo 15.40 1. komppania saapui vaihtamaan komppanian. 13.10 klo 12.10 Patalj.
komentajan käsky suorittaa tietiedustelu Syvärille etelästä käsin johtavista teistä ja kenttäradoista alueella Vorokjeva -Ääninen. Klo 14.00 Vänr. Varis, kers. Mikkonen ja alik. Niiranen 8- miehisin partioin lähtivät suorittamaan em. tiedustelua. 15.10 Klo 11.30 alik. Niirasen partio palasi tehtävänsä suoritettuaan. Klo 15.25 Kers. Mikkosen partio palasi. 16.10 klo 17.10 Vänr. Variksen partio palasi tehtävänsä suoritettuaan. Partio oli matkallaan ottanut 2 vankia. 18.10 Klo 9.00 Patalj. kom. käsky suorittaa tietiedustelu Syvärin pohjoisrannalla alueella Vorokjeva – Voznesenja. 19.10 klo 7.00 Vänr. Varis + 1 ryhmä III joukkueesta lähti suorittamann tietiedustelua. 20.10 klo 16.30 Alik. Pietarinen, pioneerit Havukainen, Räsänen ja Kinnunen vänr. Variksen partiosta palasivat. Vänr. Varis, pioneerit Kauppinen , Salmen, Törrönen ja Leinonen olivat hukkuneet syöksyveneen kaatuessa Kuzminan kylän luona olevan saaren länsipään kohdalla 19.10.1941. Lähde: Pioneeripataljoona 35 3. komppania, sotapäiväkirja.
Edellä olevasta tapahtumasta Antti Paajanen haastattelussa muisteli seuraavaa: sitt oltiin 2-3 päivää täss niskalla teltoissa ja Variksen miel teki lähtee katselemaan vähän ympäristöä veneellä mutta se paatti upposi ja kaikki joutu veden varaan. Yksi puukko oli aseena kun pelastuneet tulliit sukkasillaan takaisin. Alkuasukkaat oli pelastaneet heidät. Varis ol sanonut, ett kertokaa terveisiä, minä jään tänne nyt! Mie kunnioitan sitä Varis vainaata. Se oli tosi Sotilas. Lähde: Aarno Söder Pioneeripataljoona 35 kirja.
20.10. klo 16.00 Saapui patl: an tieto, että vänr.Varis, 1 au. ja 3 miestä, jotka olivat matkalla Syvärin pohj. puolella Voznesenjan – Vorobjevan välillä suoritettavaan tietiedusteluun, hukkuivat syöksyveneen kaatuessa n. 8 km Voznesenjasta alavirtaan päin. Tapaturman syiden selvittämiseksi on pantu tutkimukset toimeen. Lähde 35. Pioneeripataljoona, sotapäiväkirja 19928.
21.10 klo 7.00 lähti osasto Partanen (1. komppaniasta) , vahvuus 1+1+25 4 ruuhella hukkumisonnettomuus paikalle suorittamaan naarausta Voznesenjan kylästä n. 24 km syvärin alajuoksulle päin. 22.10 Osasto Partanen jatkamaan naarausta onnettomuuspaikalle. 23.10 klo 16.00 Palasi osasto Partanen onnettomuuspaikalta, saanut naarattua ylös 3 ruumista, tuonut ruumiit Voznesenjan kylään,(kahta ruumista ei vielä saatu ylös). 24.10 klo 9.00 Lähti 1+7 miestä onnettomuuspaikalle jatkamaan naarausta johtajana alikers. Martti Räsänen. 25.10 Osasto Räsänen jatkamaan edellisenä päivänä alkamaansa tehtävää. 26-28.10 Komppania jatkamassa samoja tehtäviä kuin edellisenäkin päivänä. 29.10 Palasi naarausta jatkamassa ollut alikers. M.Räsäsen ryhmä, saamatta kuitenkaan muuta ylos kuin yhden kiväärin. Lähde Pioneeripataljoona 35. 1. komppania sotapäiväkirja 19939.
Puolustusvoimien ilmoitus kuolemantapauksesta, kansallisarkisto (kuva: Markku Sirviö)
Ilmoituskuolemantapauksesta tai katoamisesta laitettu lähiomaiselle tammikuun 23 p:nä 1942. Kaatunut, Kuollut: Kuzrajoen suusta n. 2 km koilliseen 19.10.1941. Lähempi selvitys kuolemasta: Hukkui Syvärillä syöksyveneen kaatuessa tiedusteluretkellä. Ruumista ei löydetty naarauksesta huolimatta. Uusi ilmoitus kuolemantapauksesta tai katoamisesta lähiomaiselle Ellen Varikselle os. Polvijärvi Huosiolampi lähetetty 23.10.1942. Kuolemantapaus: Kuollut tapaturmaisesti, missä: hukkunut Syvärin jokeen. KEK:n merkinnät ruumiista: Vastaanotettu 21.10.1942. Lähetetty Joensuun as. 23.10.1942. Lisätietoja ruumiista: Ruumis pahoin mädäntynyt. Ruumis löydettiin 15.10.1942. Lähde kantakortit.
Suojeluskuntapiirin ilmoitus kaatumisesta Kirkkoherranvirastolle, kansallisarkisto (kuva: Markku Sirviö)
Lehdessä ollut ensin kuolin ilmoitus hukkumisen jälkeen, jossa maininta. Hautauksesta ilmoitetaan myöhemmin. Tällöin veli Jorma ei ollut vielä kaatunut. Lehti-ilmoituksella myöhemmin ilmoitetaan että rakkaimpamme Maanmittausinsinööri Vänrikki Jouko Varis siunataan kentältä löytyneenä 14.11.42 klo 14.00 sukuhautaan Polvijärven Huosiolammilla, joten ainoastaan täten sukulaisille, tuttaville ja aseveljille saattokutsuna ilmoitetaan.
Sotapäiväkirjasta kerätty mainittavimpia asioita, muuna aikana ja muina päivinä yleisesti pioneerikomppania tehnyt tietöitä, miinoituksia, ansoituksia , esteitä ja raivauksia.
Kysymyksiksi jäi Sortavalassa Karjalansiltaan menevien johdinparien katkaisu, oliko sen ansiota että silta ei tuhoutunut kokonaan. Toiseksi Variksen sotilasarvo oli jo talvisodassa vänrikki, mutta jatkosodan alkaessa pioneeri josta kohotettiin nopeasti kersantiksi, vääpeliksi ja vänrikiksi.
Kirjoittanut Markku Sirviö
