Lauran artikkeli
Veteraaniviestintää kehitetään seuraavaksi verkossa
Kenttäpostia-lehden päivitetty formaatti on esitelty jo useaan kertaan. Kertauksena todettakoon, että lehteä toimitetaan uudessa aikakauslehtimuodossa (teemalehti) sekä perinteisessä tabloid-muodossa (jäsenlehti) neljä kertaa vuodessa. Lehti on jäsenetu, joten sekä teemanumero että jäsenlehti postitetaan jäsenistölle. Tämän lisäksi teemalehti on irtonumeromyynnissä Lehtipisteen myyntipisteissä sekä Sotaveteraaniliiton verkkokaupassa.
Kun lehden päivitys oli saatu uomiinsa, suunnattiin ajatukset ja resurssit liittojen yhteisten kotisivujen, eli Perinneportaaliin kehittämiseen. Ensinnäkin portaali yhdistää nykyiset veteraaniliittojen ja Tammenlehvän Perinneliiton kotisivujen sisällöt. Liitot jatkavat omien kotisivujensa ylläpitoa tarvittavan ajan, joten samat liittojen perustiedot ja uutiset ovat luettavissa ylimenokauden ajan kahdelta sivustolta.
Tärkein kehitysaskel otetaan kuitenkin alueellisen ja paikallisen veteraaniviestinnän liittämisellä osaksi Perinneportaali-kokonaisuutta. Jokaiselle alueelliselle perinneyhdistykselle perustetaan oma sivustonsa, jota ylläpidetään perinneyhdistyksen voimin. Sivujen rakenne on kuta kuinkin sama, mutta sisältö luonnollisesti alueittain oman näköisensä.
Sivuilla on myös mm. verkkokauppapalvelu ja lukuisa määrä linkkejä veteraanigenren organisaatioihin.
Perinneportaalin päätoimittaja on Tammenlehvän Perinneliiton toiminnanjohtaja. Järjestelmän opetus on jo käynnistynyt tämän lehden ilmestyessä. Lähiopetus annetaan 8.3. Helsingissä, 10.3. Mikkelissä, 22.3. Oulussa ja 24.3. Tampereella veteraanipiirien ja alueellisten perinneyhdistysten toiminnanjohtajille (vast.) sekä alueiden viestintävastaaville. Opetuksesta vastaa Tammenlehvän Perinneliitto ja sen nykyisiä kotisivuja ylläpitävä ARMICreatives.
Lähiopetusten jälkeen järjestetään etätilaisuus tai tilaisuuksia tukemaan alueiden sisällöntuotantoa. Tavoite on saada järjestelmä operatiiviseen käyttöön Itsenäisyyspäivään mennessä.
Niin lehteä kuin Perinneportaalia kehitetään vakain askelin palvelemaan nykyistä ja tulevaa veteraanityötä. Molempien onnistuminen riippuu kuitenkin paljolti kentän aktiivisuudesta sisällön tuotannossa. Yhdessä tämäkin onnistuu, mutta pelkästään liittojen toimistojen voimin veteraaniviestintää uhkaa kuihtuminen.
Kerrottakoon vielä vinkkinä, että Sotavainajien vaalimisen muistoyhdistys päivitti äskettäin kotisivunsa. Informatiivisiin sivuihin kannattaa tutustua osoitteessa www.sotavainajat.net
Suomen Sotaveteraaniliitto on vuonna 1957 perustettu, suomalaisten sotaveteraanien valtakunnallinen etu-, tuki- ja aatteellinen järjestö.Sen edeltäjä oli Suomen Aseveljien Liitto.
Suomen Aseveljien Liitto (alkuperäiseltä nimeltään Suomen Aseveliliitto) oli vuosina 1940–1945 toiminut, vapaaehtoista sotainvalidien, kaatuneiden omaisten ja siirtoväen avustustyötä tehnyt järjestö. Liiton tunnuksena toimi taitelija Armas Raunion suunnittelema asevelimerkki, jota koristi talvisodan aikaisen lumipukuisen sotilaan profiili.
4.elokuuta 1940 perustettu liitto lakkautettiin vuoden 1944 välirauhansopimuksen perusteella 21. tammikuuta 1945. Tämän jälkeen suomalaiset sotaveteraanit olivat ilman omaa valtakunnallista yhdistystä yli kymmenen vuotta, kunnes vuonna 1957 perustettiin Rintamamiesten Asuntoliitto.
Vuonna 1964 liitto sai nykyisen nimensä ja nykyisen kaltaisen rakenteensa. Kolme vuotta myöhemmin se liittyi myös Maailman veteraanijärjestön (World Veterans Federation) jäseneksi. Tänään kaikkia suomalaisia veteraanijärjestöjä organisaatiossa edustaa Suomen Rauhanturvaajaliitto.
Uudelle liitolle piti luonnollisesti saada oma tunnusmerkki, mutta ongelmitta se ei sujunut. Tampereelle perustetusta Tampereen Sotaveteraanien Huoltoyhdistyksestä ilmoitettiin, että he olivat jo päättäneet omasta merkistä, joka olisi tarkka jäljennös Aseveliliiton merkistä. Tunnuksen käyttöön ottaminen sellaisenaan herätti kuitenkin pelkoa siitä, että uusi liittokin kiellettäisiin.
Tämän seurauksena Artturi Paasonen sekä Jaakko Ketola muotoilivat tunnuksen uuteen uskoon.
Aikaisemmin sotilaan takana ollut linnoituksen rintavarustus siirrettiin sotilaan etupuolelle, sotilaan kasvoja nuorennettiin ja tunnus kehystettiin pyöreällä renkaalla, joka symbolisoi sotaveteraanien aukotonta yhteishenkeä.
Vuonna 1967 Sotaveteraaniliitto juhli 10-vuotisjuhlaansa Tampereella. Juhlallisuuksien yhteydessä vihittiin käyttöön liiton lippu, johon uusi tunnus oli hyväksytty.
Suomen Sotaveteraaniliitto on Suomen suurin veteraanijärjestö, jossa on enemmän jäseniä kuin muissa veteraanijärjestöissä yhteensä.
Liitossa on 22 jäsenpiiriä. Näistä 20 on kotimaassa sekä yksi Ruotsissa ja Kanadassa. Piireissä on 354 yhdistystä, joista 338 toimii kotimaassa, 8 Ruotsissa, kuusi Kanadassa, yksi USA:ssa ja yksi Australiassa. Yhteensä niissä on 17 703 varsinaista jäsentä ja 29 967 kannattajajäsentä.
Liiton äänenkannattaja on Sotaveteraani-lehti, joka ilmestyy kuusi kertaa vuodessa noin 70 000 kappaleen suuruisena painoksena.
Suomen Sotaveteraaniliiton lisäksi maassamme toimii kaksi muuta valtakunnallista veteraanijärjestöä:
Aseveliliiton perustamisen muistoksi julkaistu postimerkki vuodelta 1940
Veteraaniperinne somessa
Käytämme evästeitä sivuston toiminnallisuuden mahdollistamiseksi, käyttökokemuksen parantamiseksi sekä tilastoinnin ja markkinoinnin tueksi. Napsauttamalla ’hyvaksy’ osoitat hyväksyväsi evästeiden käytön.