Vieno Tuomola
Vieno (1924-2025) ja Matti Tuomola (1914-1998) isänmaan kehyksissä. (kuva: Kirsi Säisä)
Vieno Tuomola (os. Lukkarinen, 1924-2025) syntyi Nurmeksen Kuikassa kesällä 1924, kymmenlapsisen perheen esikoisena. 15-vuotiaana hän joutui perheensä kanssa kuukausiksi evakkoon Pohjanmaalle, Kannukseen, kun Nurmes evakuoitiin talvisodan ajaksi.
Moninaisten kotitöiden lisäksi Vieno Tuomola teki oman osansa kotirintaman muista tärkeistä tehtävistä jatkosodan raskaina vuosina. Bensiinipulan vallitessa hän valmisti polttoainetta autojen puukaasuttimiin eli häkäpönttöihin Pirttimäen hiilimiilussa Palomäessä. Tuomolalle on jäänyt mieleen, kuinka hiilet siivilöitiin ja pakattiin paperisäkkeihin. Työväkeä hän muistelee miilulla olleen kymmeniä. Tuomola ei pitänyt työtään erityisen raskaana, mutta se oli erittäin tärkeää sotavuosien kuljetus- ja huoltovarmuuden kannalta. Jatkosodan loppuvaiheessa kesällä 1944 Tuomola avioitui nurmekselaisen Matti Kustaa Tuomolan (1914-1998) kanssa. Tuomola taisteli jatkosodassa monien muiden yläkarjalaisten tavoin Rukajärven suunnalla. Voinee arvella, että rintamasotilaan nuoren vaimon osa lienee ollut henkisesti raskas, kun aviomiehen kotiin pääsystä ja sodan päättymisestä ei vielä tuolloin ole ollut tietoa. Sotien jälkeistä elämää sävytti perheen perustaminen ja kova työnteko pientilalla. Tuomolat saivat kaksi lasta, neljä lastenlasta ja kaksi lastenlasten lasta. Sotainvalidien veljesliitto myönsi Tuomolalle kotirintamanaisen mitalin elokuussa 2024.
Vieno ja Matti Tuomola lapsiensa Ullan ja Olavin kanssa. (kuva: Kirsi Säisä)
Vieno Tuomolalle myönnettiin kotirintamaisen mitali elokuussa 2024. (kuva Mikko Rautiainen)
(teksti perustuu Vieno Tuomolan ja Olavi Tuomolan 2.9.2024 Mikko Rautiaiselle antamiin tietoihin. Lähteenä käytetty myös Lea Kuokkasen tekemää Ylä-Karjala -lehden haastattelua 1.8.2024.)
Mikko Rautiainen, Sotien 1939-1945 Nurmeksen perinnetoimikunnan pj.
Nurmeksen kauppalantalo ja perinnehuone
Kauppalantalon sotavuodet
Jugend-tyylinen Kauppalantalo valmistui Nurmekseen vuonna 1905. Hallintorakennuksen pitkässä historiassa on vahva kytkös myös sotavuosiin. Kauppalantalon piha oli määrätty Ylimääräiseen harjoitukseen (YH) ja sen myötä talvisotaan lähdön kokoontumispaikaksi syksyllä 1939. Rakennuksen kellarissa toimi puolestaan talvisodan aikana Ilmapuolustusaluekeskus (IPAK 32) ja kesästä 1940 alkaen Ilmavalvonta-aluekeskus 235. Ilmavalvonta-aluekeskuksiin koottiin tieto ilmavalvonta-asemilta ilmahälytyksiä ja torjuntahälytyksiä varten. Rakennuksessa toimi sotavuosina myös kansahuolto ja sitä käytettiin väliaikaisena kouluna Kauppalan kansakoulun tuhouduttua talvisodan pommituksissa. Talvisotaan lähdön muistomerkki asetettiin piha-alueelle vuonna 1979 ja jatkosodan alkamisen 70-vuotismuistoa kunnioittava tykki vuonna 2011.
Perinnehuone
Perinnetoimikunta on edistänyt perinnehuoneen saamista Nurmekseen toimikunnan perustamisesta 2018 saakka. Kaupunki puolestaan varasi tilan arvorakennuksesta, lupaamalla toimikunnan perustamiskokouksessa, että huone voidaan toteuttaa, kunhan Kauppalantalon peruskorjaus valmistuu. Tämä koitti syksyllä 2023 ja vuoden 2024 aikana valmistui rakennuksen Maariankadun puoleiseen päätyyn Ylä-Karjalan sotavuosia esittelevä perinnehuone. Huoneen toteutus tapahtui Nurmeksen museon ammattilaisten, museonjohtaja Meri-Anna Rossanderin, museoamanuenssi Laura Hotulaisen ja museomestari Marjaana Antikaisen asiantuntemuksella. Tyylikäs kokonaisuus toteutettiin pienellä budjetilla ja talkoohengellä. Näyttelyaineisto tuli Nurmeksen museolta, Nurmeksen res.upseereilta sekä yksityisiltä lahjoittajilta. Käytetyt vitriinit saatiin Nurmeksen kaupungilta ja Pohjois-Karjalan museolta. Kontiolahden toimikunta lainasi omaa esineistöään ja teknisentyön lehtori Timo Oravainen valmisti lippujalustan veteraanijärjestöjen lipuille. Sotavuosista kertovat tekstitaulut kirjoitti historian- ja yhteiskuntaopin lehtori Mikko Rautiainen ja Sotien 1939-1945 Pohjois-Karjalan perinneyhdistys maksoi niiden painatuksen.
Urpo Saastamoinen lahjoitti Perinnehuoneelle m/36 puvun. (kuva: Matti Asikainen 2025)
Avajaiset ja kotirintamatyön muistolaatta
Perinnehuoneen viralliset avajaiset pidettiin Sotasukupolven kirkkopäivän yhteydessä 7.syyskuuta 2025. Mikko Rautiainen piti avajaispuheen Kauppalantalon portailla ja Meri-Anna Rossander esitteli huoneen. Samassa yhteydessä julkistettiin myös kotirintamatyön muistolaatta. Muistolaatan julkistamispuheen piti perinnetoimikunnan jäsen, kaupunginhallituksen pj. Anu Huusko, joka oli jo vuoden 2019 alussa ideoinut ajatuksen kotirintamatyön huomioimisesta. Mikko Rautiainen esitti, että muistolaatan tekstisisältönä olisi ote Mannerheimin päiväkäskystä vuodelta 1944. Toimikunta vahvisti laatan tekstin joulukuussa 2024 ja Jussi Säämäsen aloitteesta laatta päätettiin julkistaa tulevan kirkkopäivän yhteydessä. Muistolaatta sijoitettiin Perinnehuoneen oven viereen käytäväseinälle ja sen kustannukset maksoi maakunnallinen perinneyhdistys. Juhlallisuuksiin liittyen Kauppalantalon pihalla ja sisätiloissa nautittiin myös kaupungin tarjoama lohikeitto, joka oli valmistanut Koivurinteen erä ry.
Kotirintamatyön muistolaatta sijaitsee Perinnehuoneen oven vieressä. (kuva: Mikko Rautiainen 2025)
Lakkautettujen koulujen ”kodittomat” Pro patria -taulut
Kuokkastenkosken (1911-1991), Saramon (1891-1998) ja Petäiskylän (1899-1995) koulujen lakkautusten myötä jäi kolme nurmeslaista Pro patria -taulua vaille arvokasta sijoituspaikkaa. Tauluja ei ollut enää mahdollista sijoittaa nähtäville sankarivainajien kotikyliin, joten ne olivat vuosikymmeniä säilytyksessä Nurmeksen museon varastossa. Sotien perinnetoimikunta teki elokuussa 2024 kaupungille esityksen Kuokkastenkosken (1961), Saramon (1968) ja Petäiskylän (1959) Pro patria -taulujen asettamisesta Kauppalantalolle, Perinnehuoneen läheisyyteen. Taulujen sijoittamista Kauppalantalolle tuki myös Nurmeksen tarkastuslautakunnan selvityspyyntö vuodelta 2003, jossa todettiin seuraavaa: Tarkastuslautakunta pyytää sivistyslautakunnan selvitystä siitä, miten lakkautettujen koulujen pro patria-taulut on säilytetty, missä ne ovat ja voitaisiinko ne pitää kaikkien nähtävänä keskitetysti jossain arvoisessaan paikassa.
Kaupungin tekninen virasto, teknisen johtajan Olli Kakkisen johdolla, yhdessä Nurmeksen museon kanssa toteutti taulujen asettamisen uuteen sijoitukseensa tammikuussa 2026. Uusi sijoitus vaati tauluille kehykset, jotka valmisti paikallinen Pitkänmäen puusepän liike. Kustannuksista vastasi Tekninen virasto. Museonjohtaja Meri-Anna Rossander ja museoamanuenssi Aleksi Eskelinen laativat esittelystandin taulujen historiasta.
Pro patria -taulut vasemmalta alkaen: Kuokkastenkoski (1961), Saramo (1968) ja Petäiskylä (1959). Saramolaisista kolme menehtyi talvisodan ilmapommituksessa Nurmeksessa 23. tammikuuta 1940. (kuva: Mikko Rautiainen 2026.)
Itsenäisyyttä ja Nurmesta puolustaneiden sankarivainajien muisto on nyt arvokkaasti esillä kaupungin tärkeimmässä rakennuksessa. Taulut kytkeytyvät luontevaksi osaksi Perinnehuone-kokonaisuutta ja samalla niillä on myös tärkeä pedagoginen merkitys historian opetusta ajatellen. Taulujen uudelleenjulkistustilaisuus järjestettiin Kaatuneiden muistopäivänä 17.toukokuuta 2026.
Kauppalantalon käytäväseinälle asetetut lakkautettujen kyläkoulujen pro patria -taulut linkittyvät osaksi Perinnehuonetta. Oikealla Kotirintamatyön muistolaatta (2025). (kuva: Mikko Rautiainen 2026)
Perinnehuoneen käyttö
Nurmeksen perinnehuoneella vaalitaan Nurmeksen maalaiskunnan (vas.) ja Nurmeksen kauppalan sekä Valtimon kunnan sotavuosien perintöä. (kuva: Mikko Rautiainen 2024)
Perinnehuone toimii paikallisena muistina sille, mitä sotavuodet merkitsivät Nurmekselle ja Valtimolle sekä pitää yllä tietoa siitä, miten Suomi säilytti vapautensa ja miten yläkarjalaiset toimivat Suomen hyväksi ja kokivat sotavuodet niin taistelevissa joukoissa kuin kotirintamalla. Perinnehuonetta käytetään historian opetukseen ja sotavuosien esittelyyn, mutta se on samalla kaupungin hallinnoima kokoustila, jota myös paikalliset yhdistykset ja yhteisöt voivat varata kokouskäyttöönsä. Monikäyttöisyys lisää käyttöastetta ja mahdollistaa eri tahojen tutustumista huoneeseen. Perinnehuoneen varaaminen esimerkiksi yhdistysten kokouskäyttöön tapahtuu täältä: https://www.nurmes.fi/en/-/kauppalantalon-tilat-varattavissa-asion-kautta Kauppalantalo sijaitsee osoitteessa Karjalankatu 1.
Perinnehuoneesta löytyy suurikokoinen näyttöruutu ja hyvä äänentoisto, joka mahdollistaa kokoukset tai sotasukupolven muistoihin tutustumisen.
Monet yläkarjalaiset taistelivat jatkosodassa Rukajärven suunnalla. (kuva: Mikko Rautiainen 2024)
Nurmeksen v.1905 valmistunut jugendtyylinen Kauppalantalo. Perinnehuone sijaitsee rakennuksen Maariankadun puoleisessa päädyssä. (kuva: Mikko Rautiainen 2024)
Mikko Rautiainen, Sotien 1939-1945 Nurmeksen perinnetoimikunnan pj.
Vieno Tuomolalle kotirintamanaisen mitali 80-vuoden takaisesta työstä
Vieno Tuomolalle kotirintamanaisen mitali 80 vuoden takaisesta työstä
Vieno Tuomolalle (s.1924) luovutettiin kotirintamanaisen mitalin 2.syyskuuta 2024. (kuva: Mikko Rautiainen)
Sotien 1939–1945 Nurmeksen perinnetoimikunta teki esityksen kotirintamanaisen mitalin myöntämisestä hiljattain sata vuotta täyttäneelle nurmekselaiselle Vieno Tuomolalle (s.1924). Sotainvalidien veljesliitto on myöntänyt mitalia vuodesta 1990 alkaen tunnustuksena isänmaan vapauden hyväksi tehdystä arvokkaasta työstä. Mitalin voivat saada sota-ajan naiset, jotka moninaisissa tehtävissä ovat pitäneet kotirintaman pyörät pyörimässä ja työpanoksellaan vapauttaneet miehiä aseellisiin tehtäviin. Mitalin nauhoissa punainen ja valkoinen ovat sodan ja rauhan värit ja kuvituksessa sodan lieskat väistyvät auringonpaisteen tieltä ja siniristilippu jää liehumaan, kun kotirintama kestää koettelemukset. Suomi ei olisi säilyttänyt vapauttaan ilman naisten tärkeää osuutta.
Moninaisten kotitöiden lisäksi Vieno Tuomola teki oman osansa kotirintaman muista tärkeistä tehtävistä jatkosodan raskaina vuosina. Bensiinipulan vallitessa hän valmisti polttoainetta autojen puukaasuttimiin eli häkäpönttöihin Pirttimäen hiilimiilussa. Tehtävä oli tärkeä sotavuosien kuljetus- ja huoltovarmuuden kannalta. Tuomolan sotavuosien kokemuksiin kuuluu myös mm. kuukausien evakkoaika Pohjanmaalla, Kannuksessa, kun Nurmes evakuoitiin talvisodan ajaksi. Mikko Rautiainen ja Jussi Säämänen luovuttivat mitalin Tuomolalle 2.syyskuuta.
Vieno (s.1924) ja Matti Tuomola (1914-1998) isänmaan kehyksissä.
Mikko Rautiainen, Sotien 1939–1945 Nurmeksen perinnetoimikunnan pj.
Veteraaniperinne somessa
