Rääkkylän kotirintama 1939–1945

/in , /by

Rääkkylän kotirintama 1939–1945

Syyskuun alussa 1939 syttyneen suursodan aiheuttamat poikkeusolot näkyivät ja
tuntuivat niin arkisessa elämässä kuin ihmisten mielissä. Säännöstely ja
kansanhuollon organisointi, ylimääräiset kertausharjoitukset, rajaseuduilta
evakuoidun väestön vastaanottaminen, suunnitellut hevosten pakko-otot, yleinen
työvelvollisuus ja tehostettu väestönsuojelu toivat sotaa ihmisten lähelle.
Monet asiat vaativat poikkeuksellisia tai kokonaan uusia järjestelyjä tullakseen
hoidetuiksi. Lukuisat vapaaehtoistyötä tehneet rääkkyläläiset kansalaisjärjestöt
ryhmittyivät Vapaan huollon paikallisen keskuselimen taakse. Asepalvelukseen
joutuneita oli ikävä. Heitä kaivattiin muutenkin, sillä sotilasperheavustuksista
huolimatta heidän läheistensä toimeentulo oli aikaisempaa epävarmemmalla pohjalla.
Marraskuun lopussa 1939 syttynyt talvisota toi mukanaan suurinta surua
rääkkyläläisille sodan kolmannesta päivästä alkaen. Murheelliset uutiset oli
kestettävä – vaihtoehtoa ei ollut.

Sodan päättyminen 13.3.1940 ei keventänyt poikkeuksellisista oloista lähtenyttä
työmäärää. Siirtoväen asumisen ja toimeentulon järjestäminen oli tehtävistä
ensimmäisiä. Valmistautuminen siihen aloitettiin heti huhtikuussa 1940. Tarkemmin
toimista määrättiin kesäkuussa 1940 hyväksytyssä pika-asutuslaissa.
Asepalveluksesta kotiutuneet tarttuivat työhön. Sotainvalideja pyrittiin auttamaan.
Unohdettu ei heitäkään, jotka olivat antaneet kaikkensa – toimet sankaripatsaan
saamiseksi aloitettiin nopeasti.

Talvisodan kokemukset ja edelleen ympärillä riehuva suursota ruokkivat
epävarmuutta tulevaisuuden suhteen. Salpalinjan rakentamiseen liittyneet
linnoitustyöt Oravisalossa olivat varautumista pahimpaan. Pahin ei toteutunut,
vaikka Suomi oli kesäkuusta 1941 lähtien aina toukokuulle 1945 saakka jälleen
mukana sodan kurimuksessa. Uuteen sotaan jouduttaessa oltiin monella tavoin
valmiimpia verrattuna syksyyn 1939. Pitkittyessään sota kuitenkin syvensi monia
ongelmia. Säännöstely ulottui yhä laajemmalle alueelle. Sotatalouden ylläpito
tarkoitti laajoja heinien, olkien, perunan, teuraskarjan ja hevosten pakko-ottoja.
Vaikka noina vuosina jouduttiin luopumaan monesta tärkeästä asiasta, niin
uskallusta riitti uuden tavoittelemiseen. Maaseudun ja myös Rääkkylän
sähköistyksen suunnitteleminen aikana, jolloin oli pulaa lähes kaikesta
sähköistämisessä tarvittavista voimavaroista, oli merkittävä osoitus
tulevaisuudenuskosta. Erilainen talkootoiminta kertoi yhteisestä tahdosta.
Rääkkylä ei ollut taistelujen näyttämönä. Elämä Rääkkylässä vuosina 1939–1945
tuskin poikkeaa iloineen ja murheineen merkittävästi siitä, miten elo sujui muissa
vastaavissa välittömien sotatoimien ulkopuolelle jääneissä kunnissa. Työt tuli tehtyä
ja kipeiltäkin tuntuneet velvollisuudet täytettiin. Sen tietäen oli hyvä lähteä
korjaamaan ja uudistamaan sitä, mitä sota oli rikkonut ja viivästyttänyt.

Pekka Kauppinen

Salpalinjan rakentaminen Oravisalossa 1940-1944

/in , , /by

Maanpuolustuksellisen Salpalinjan rakentaminen liittyi Suomen ja Neuvostoliiton välisiin sotiin vuosina 1939-1944. Talvisodan jälkeen välirauhan tultua 1940 Suomessa ryhdyttiin varustautumaan tulevaan puolustukseen, sillä uuden sodan merkit olivat jo aistittavissa. Linnoittamisessa suurin ja maineikkain hanke oli Salpalinja Suomenlahdelta Pohjois-Karjalan ja Kainuun kautta itäiseen Lappiin.  Pohjois-Karjalaa koskevaan, talvisotaa edeltävään suunnitelmaan oli kuulunut puolustaa Joensuuta Pielisjoen länsirannalla, mutta myöhemmin vahvistui käsitys, ettei voimia tähän olisi tarpeeksi. Niinpä pääpuolustuslinja siirrettiin Höytiäisen kanavaan.

Rääkkylässä varustelutyöt keskitettiin Oravisalon alueelle, koska arvioitiin, etteivät voimavarat riittäisi valtaamaan takaisin viholliselle menetettyjä puolustuslinjoja. Rääkkylän-Liperin alueen puolustuksesta vastasi IV Armeijakunta, joka laati alueen puolustussuunnitelman vuonna 1940. Etummainen puolustuslinja määrättiin tasalle Kesälahti – Kitee – Tohmajärvi – Tuupovaara – Ilomantsi – Koitere. Pääpuolustuslinja puolestaan koski Rääkkylää linjalla Ahmosaari – Varpasalon Voiniemi – Kivisalmi –Pässiniemi – Tutjunniemi – Tikansaaren kanava – Kaskesniemi – Höytiäisen kanava – Höytiäisen länsiranta.

Rääkkylän alueella Salpalinjan varustelutyöt pääpuolustuslinjassa aloitettiin kevätkesällä 1940, ja niiden tuli olla valmiita talventuloon mennessä. Puolustussuunnitelma olisi edellyttänyt betonisten kenttälinnoitteiden rakentamista, mutta resursseja tähän ei ollut. Näin ollen linja koostui hyökkäysvaunu- ja piikkilankaesteistä, avoimista miehistöpoteroista sekä tykkien tuliasemista. Rakennustyöt keskittyivät Varpasalon ja Oravisalon alueille. Laajojen järvialueiden puolustukseen kuului talviaikaan mm. railojen auki pitäminen kanerva-, kaisla- ja turvekatteen avulla.

Rääkkylään kantautui sodan jymy, ja varoitukset väestön evakuoimisestakin annettiin. Onneksi evakuointia ei tarvinnut panna käytäntöön, vaan väki sai pysyä kotiseudullaan. Salpalinjan rakennustyöt Rääkkylässä kestivät rauhanteon jälkeen vielä lokakuulle 1944, ja niihin osallistui sekä sotilas- että siviilirakennusyksiköitä, enimmillään 2 500 miestä.

Rääkkylässä Salpalinjasta on vielä nähtävissä panssariesteitä, tykkien kiinnityspaikkoja, louhoksia ja avointen konekivääripesäkkeiden kaivantoja.

Pekka Kauppinen

Kuvassa kartta Salpalinjan rakenteiden sijainnista

Salpalinjan rakentamisen muistomerkki pystytettiin vuonna 2011 Veikko Sallisen aloitteesta. Rääkkylä-Seura ja Rääkkylän reserviläiset raivasivat entisen seurojentalon tontin, jonka Aulis Ikonen oli luvannut kyseiseen käyttöön. Urho Tapanen asetteli kivet paikoilleen. Kiveen kiinnitetyn laatan valmistivat Hannu Holopainen ja Petja Helotie.
Lisätietoja: www.raakkyla-seura.fi/salpalinja

/in , /by

Kirjallisuutta:

Antti Maunuksela: Kasarmilasta Laatokalle (kuvaus rääkkyläläisen Kyösti Tolvasen varusmiespalveluksesta ja sota-ajasta vuosilta 1938 – 1944.)

Sotien 1939-1945 Rääkkylän perinnetoimikunta

/in , , /by

Rääkkylän perinnetoimikunnan perustamiskokous pidettiin marraskuussa 2018. Sotien 1939-1945 Rääkkylän perinnetoimikunta koostuu useiden paikallisten yhdistysten ja muiden tahojen edustajista. Vuonna 2022 mukana ovat Rääkkylän kunta, seurakunta, Lions club, Rääkkylä-Seura, reserviläiset ja reservin upseerit. Uudet toimijat ja etenkin nuoret ovat aina tervetulleita mukaan toimintaan.

Kuten Sotien 1939-1945 Rääkkylän perinnetoimikunnan perustamiskirjassamme kerrotaan, on meidän tärkein tehtävämme elossa olevista Rääkkyläläisitä sotiemme veteraaneista, heidän puolisoistaan sekä leskistään huolehtiminen ja tukeminen. Tukitoimintaa järjestetään yhteistyössä Siun Soten toimijoiden kanssa. Esimerkiksi ystävätoiminta on monelle veteraanille tärkeää.

Veteraaniperinteen vaaliminen ja siirtäminen tuleville sukupolville kuuluu olennaisesti perinnetoimikuntamme tehtäviin. Lähitulevaisuuden suunnitelmissa on myös perinnetila, jossa kaikilla on mahdollisuus tutustua sota-aikaan liittyvään esineistöön ja materiaaliin. Mikäli hallussasi on tuohon aikaan liittyvää esineistöä, jota haluaisit lainata tai lahjoittaa perinnetilaan voit olla yhteydessä toimikuntamme jäseniin.

Perinnetoimikuntamme toimintaan alkuvuosinamme ovat kuuluneet veteraaneille viedyt joulutervehdykset sekä merkkipäivien muistamiset. Lisäksi vuosittaisen toimintaamme kuuluvat olennaisesti seppeleen laskut ja muut veteraaniperinteen kunniatehtävät.

 

Yhteystiedot:

Pj. ja viestintä: Juha-Pekka Puhakka, jiipee077@gmail.com, 0405318687

Hoiva- ja tukivastaava. Satu Kinnunen, satu.kinnunen@evl.fi, 050 4670375

Rääkkylä-seura. Erja Moore, erja.moore@pkarjala.net, 040 5774776

Lions  Club. Jouko Tolvanen joukotolvanen50@gmail.com, 0500 576520

 

/in , /by

Tekstin lähteitä, kirjallisuutta ja linkkejä aiheesta kiinnostuneille:

Isäni sota, rauha ja rakkaat: Talvi- ja jatkosodan kirjeitä, päiväkirjan lehtiä, äidin ja muiden sukulaisten kertomaa, omia muistoja. Sarkkinen Lahja (2018).

Nurmeksen Historia (Kokkonen Jukka, toim. 2023)

Nurmekselaisia sotatiellä (Sillanpää Raimo 2010),

Nurmeksen sankarivainajat (Sillanpää Raimo, 2000)

Painajainen Pielisjärvellä: Neuvostopartisaanien toiminta kesällä 1944 (Oksanen Tauno, Martikainen Paavo 1998)

Salpalinnoitteet 10. Prikaatin alueella Nurmes–Kuhmo–Lieksa. (Sillanpää, Raimo ja Tauno Oksanen, 2004)

Toki kallehin on vapaus: Maanpuolustustyötä Ylä-Karjalassa. (Sillanpää, Raimo, 1998)

Valtimolaiset sodassa 1939–1945 (toim. Leevi Kuokkanen 2011)

 

Lisää Pohjois-Karjalaa käsittelevää sotahistoriallista kirjallisuutta löydät täältä:

https://sotiemmeperinne.fi/index.php/alueellinen-perinnetyo/pohjois-karjala_p-k/paikallista-sotahistoriaa-p-k/kirjallisuus-p-k/

 

Nurmeslaisten videoidut haastattelut: https://www.youtube.com/playlist?list=PLZcRS8MVo5aMzyWG5PRWt7li8VRBW_xnZ (Mikko Rautiainen ja Raija Kivioja 2019-2022)

 

Kötsin museo Nurmeksessa: http://nurmes.fi/museo

  • Perusnäyttelyssä kerrotaan mm. karjalaisen siirtoväen historiasta
  • Museon elokuvateatteri Soinnussa on katsottavissa Nurmeksen pommituksista 1940 kertova dokumenttielokuva Pommien varjossa

 

Rukajärvikeskus: http://www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi/rukajarvikeskus/

 

Tietoa sankarivainajista: https://www.sotasampo.fi/fi/casualties/ (Suomen sodissa 1939–1945 menehtyneet)

/in , /by

Yhteystietoja:

Mikko Rautiainen, historian- ja yhteiskuntaopin lehtori, toimikunnan pj. 050 4006899, mikko.rautiainen@edu.nurmes.fi (tiedottaminen ja perinteen keruu)

Meri-Anna Rossander, museon johtaja, 040 1045152, meri.rossander@nurmes.fi (yhteydenotot esim. sotaan liittyvien aineistojen luovutuksissa)

Paula Timonen, perinnetoimikunnan hoiva- ja tukivastaava: paula.h.timonen@gmail.com

Jussi Säämänen, sotaveteraanikerho, yhteyshenkilö veteraanien siunaustilaisuuksissa: 0400 260693

Paavo Harakka, Valtimon rintamaveteraanien pj. 050 5368171

Perinneyhdistys: https://www.facebook.com/sotienPKperinneyhdistys

Mustavalkoisessa kuvassa seitsemän poikaa kivääreiden kanssa. Taustalla Nurmeksen kauppalantalo.

Palokunnan poikia koulutetaan kiväärimiehiksi Nurmeksen kauppalantalon edustalla 20.7.1941 (kuva: luutnantti Tapio Piha, SA-kuva)

/in , /by

Sankarihautausmaat ja sotahistoriaa Porokylän hautausmaalla

Kunniavartio järjestäytyy Nurmeksen Sankarihautausmaalla 2.12.2022 (kuva Mikko Rautiainen 2022)

 

Nurmeksessa on kolme sankarihautausmaata. Tietoa hautausmaista ja niihin haudatuista sankarivainajista löydät alla olevista Sotasampo -sivuston linkeistä:

Nurmeksen sankarihautausmaat ja sankarivainajat:

Höljäkkä: https://www.sotasampo.fi/fi/cemeteries/page/h0561_2

Nurmes: https://www.sotasampo.fi/fi/cemeteries/page/h0561_1

Valtimo: https://www.sotasampo.fi/fi/cemeteries/page/h0568_1

 

Sotahistoriaa Nurmeksen Porokylän hautausmaalla

 

Jääkärimajuri F.W.Tuisku (1891-1961)

Jääkärimajuri F.W.Tuiskun (1891-1961) muistokivi. (kuva Mikko Rautiainen 2022)

Hautausmaan vanhasta osasta löytyy Jääkärimajuri F. W. Tuiskun (1891–1961) hautapaasi miekkoineen ja kypärineen. Löytyypä siitä myös Preussin kuninkaallisen jääkäripataljoonan 27:n tunnus. Kurikassa syntynyt Tuisku oli yksi noin 2000 suomalaisesta, jotka saivat sotilaskoulutuksen Saksassa vuosina 1915–1918. Tarkoituksena oli, että jääkäreiden johdolla käytäisiin sota Venäjää vastaan ja Suomi irtautuisi keisarin vallasta, joka sortovuosina 1899–1917 sitoi Suomea tiukemmin itseensä. Tuisku ja muut jääkärit saivat tulikasteensa I-maailmansodan itärintaman taisteluissa. Heidän johdollaan valkoiset voittivat taistelun Suomen hallinnasta keväällä 1918. Seuraavana oli vuorossa Itä-Karjalan heimosota, jossa Tuisku taisteli Petsamon suunnalla. Sodan, jossa Suomen valtio ei ollut virallisesti mukana tavoitteena oli liittää Itä-Karjala osaksi Suomea. Suur-Suomi-hanke epäonnistui ja 1920-luvulla Tuisku muutti Nurmekseen vaimonsa kotitilalle Laamilaan. Talvisodan alettua Suomi tarvitsi jälleen jääkäreitä. Tuisku komensi pataljoonaa Lieksassa ja toimi välirauhan aikana Lieksan komendanttina. jatkosodassa hän johti linnoitustöitä Rukajärvensuunnalla.

Rehtori Esa Kauppinen (1894-1973)

Kuvassa sotilaspukuinen henkilö rintamalla.

Jaosupseeri (6KTR/18) luutnantti Esa Kauppinen Rukajärvellä 1942 (kuva Yrjö Ahonen, Nurmeksen museo)

Rukajärvensuunnalla toimi myös Tuiskun lähelle haudattu yhteislyseon rehtori Esa Kauppinen (1894–1973). Pedagogisten ansioiden lisäksi hän ahkeroi luutnanttina sotarintamilla. Talvisodassa Kauppinen taisteli Lieksassa Puuruun linjalla. Kerrotaan myös, että hän sotien jälkeen kulki viranhoidossaan sotapuukko vyöllä. Jatkosodan jälkimainingeissa Kauppinen otti osaa asekätkentään, jolla valmistauduttiin itsenäisyyden säilyttämiseen, mikäli entisen vihollisen rauhantahto ei osoittautuisi pysyväksi. Isänmaallisella teolla oli seuraamuksensa ja seuraavaksi Kauppinen johti kouluaan vankilasta. Sinne hän entisen oppilaan kertoman mukaan lähti oppilaiden kunniakujassa.

Rehtori Esa Kauppisen (1894-1973) muistokivi (kuva Mikko Rautiainen 2022)

Asekätkentään liittyvää viestimateriaalia oli jonkin aikaa kätkettynä yhteislyseon ullakolla. Kuvassa portaat yhteislyseon (nyk. Kirkkokadun alakoulu ullakolle) kuva: Mikko Rautiainen 2022

Majuri Mauri Virmakoski (1906-1971)

IIKTR 18 päällikkö kapteeni Mauri Virmakoski Rukajärvellä 1942 (kuva Yrjö Ahonen Nurmeksen museo)

Majuri Mauri A. Virmakoski toimi Nurmeksen suojeluskunnan päällikkönä. Hänet on haudattu Hautausmaan uudelle puolelle, pääportilta katsottuna oikealle, uuden puolen etuosaan. Etuosasta löytyy myös Virmakosken suojeluskuntatoverin Väinö Hämäläisen (1883-1947) hauta. Hämäläinen tunnetaan Nurmeksen museon perustajana. Virmakoski asui jonkin aikaa Hämäläisen vuokralaisena. Lue lisää Väinö Hämäläisestä Nurmeksen museon sivulta: https://www.nurmes.fi/en/vaino-hamalainen

Majuri Mauri A. Virmakosken (1906-1971) muistokivi (kuva Mikko Rautiainen)

Asevelihaudat

Uuden puolen etuosasta löytyy Asevelihaudat -muistomerkki. Asevelihautaan on haudattu nurmeslaisia veteraaneja 1940-luvulta 2010-luvulle. Se muistuttaa monin tavoin sankarihautaa ja sellainen se tosiasiassa onkin. Moni haudassa lepäävä itsenäisyyden puolustaja on kuollut melko nuorena, pian sotien jälkeen.

Kuvassa hautakivi, jossa teksti asevelihaudat. Kivessä myös risti ja kiven päällä sotilaan kypärä.

Asevelihautaan Nurmeksen Porokylässä on haudattu sotaveteraaneja 1940-luvulta 2010-luvulle (kuva: Mikko Rautiainen 2021)

Salpa-asema

Hautausmaan takaosasta löytyy jyhkeät panssariestekivet, 1940-1944 rakennetun salpalinjan tunnusmerkki. Osa kivistä on sotien jälkeen siirretty reunustamaan hautausmaata. Paikoillaan olevat panssariesteet ovat osa Nurmeksen Salpa-aseman taaempaa osaa Lautiaisen-Vinkerlahden kapeikossa. Tälle tasalle neuvostojoukot olisi jatkosodassa pitänyt Nurmeksessa viimeistään pysäyttää, muutoin tiet eri puolille Suomea olisivat tällä suunnalla auki. Yläkarjalaiset pitivät jatkosodan alussa saavuttamansa asemat kaukana Itä-Karjalassa Rukajärvensuunnalla sodan loppuun saakka, itärintaman ainoana osana Mustanmeren ja Jäämeren välillä, eikä hautausmaalla jouduttu taistelemaan elämästä ja kuolemasta. Nurmeksen Salpalinjan etuasema löytyy Akkosalmesta.

Salpalinjaa Nurmeksen Porokylän hautausmaalla (kuva Mikko Rautiainen 2022)

 

Mikko Rautiainen

Pohjoiskarjalaisia lottia Lottamuseon lottagalleriassa

/in , , , /by

Hilja Viljanen (1918-2019), Nurmes

Viljanen Hilja

 

Maire Rautiainen (1918-1996), Joensuu

Rautiainen Maire

 

Sirkka Partanen (s.1929), Nurmes

Partanen Sirkka

Sotien 1939–1945 Pohjois-Karjalan perinneyhdistys

/in /by

Sotien 1939–1945 Pohjois-Karjalan perinneyhdistys

Sankarivainajien muistopäivän tapahtumia Joensuussa 19.5.1940. Paraati ja katselmus Joensuun torilla.
Joensuu 1940.05.19 (SA-kuva-arkisto)

 

Sotien 1939–1945 Pohjois-Karjalan perinneyhdistyksen perustava kokous pidettiin Onttolassa Ilomantsin voiton 1944 76.vuotispäivänä 13.elokuuta 2020. Maakunnallisen perinneyhdistyksen perustamista oli valmisteltu jo vuosien ajan perustamalla muun muassa sotien perinnetoimikunnat kaikkiin kuntiin. Sekä yhdistyksen, että siihen kuuluvien perinnetoimikuntien perustaminen tuli ajankohtaiseksi tilanteessa, jossa sotaveteraanien ja muiden sota-ajat kokeneiden ihmisten määrä voimakkaasti vähenee ja veteraaniyhdistysten toiminta lakkaa.

Perinneyhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin rehtori Jyrki Huusko. Yhdistyksen perustamisasiakirjan kirjoittivat sotainvalidi, sotaveteraani- ja rintamaveteraanipiirien sekä perinnetoimikuntien edustajat. Yhdistys on perustettu vaalimaan veteraanien ja sotasukupolven henkistä perintöä hamaan tulevaisuuteen saakka. Ennen varsinaista perinneaikaa yhdistyksen tärkeimpänä tehtävänä on sotasukupolven hoiva- ja tukitehtävät viimeiseen iltahuutoon saakka. Perinneyhdistys jatkaa siitä, mihin lakkautuvien veteraaniyhdistysten työ päättyi. Monille toimintamuodoille, kuten esimerkiksi maanpuolustukseen ja sotahistoriaan liittyvien vuosipäivien kunnianosoituksille on siis vuosikymmenien perinteet. Paikallisella tasolla toimivat perinnetoimikunnat ovat foorumeita, joissa ovat edustettuina kunnat, seurakunnat, veteraaniyhdistykset, reserviläisyhdistykset, pitäjäseurat sekä monet muut yhteisöt, joista jokainen on ottanut vastuulleen perinnetyöhön liittyviä tehtäviä.

Maakunnallinen perinneyhdistys on siis pohjimmiltaan pohjoiskarjalaisten kuntien, seurakuntien ja kymmenien yhdistysten yhteenliittymä, johon edellä mainittujen tahojen kautta kuuluu valtava määrä asiaan omistautuneita ihmisiä. Rakenteestaan johtuen yhdistys kykenee aidosti huolehtimaan sotaperinnön vaalimisesta koko maakunnan alueella.

Mikko Rautiainen

Kuvassa kansallisromanttinen puurakennus, jonka taustalla järvi ja vaaroja.
/in , /by

Perinnetoimikunta vaalii sotasukupolven perintöä Ylä-Karjalassa

 

Historia

Nurmekseen perustettiin marraskuun 6.päivänä 2018 Sotien 1939–1945 Nurmeksen perinnetoimikunta vaalimaan viime sotiin liittyvää henkistä perintöä ja jatkamaan toimintansa lopettavien veteraaniyhdistysten tekemää sotasukupolven hoiva- ja tukityötä. Perustamisasiakirjan allekirjoittivat Nurmeksen kaupungintalolla Nurmeksen kaupungin, Nurmeksen ev.lut. -ja ort.seurakuntien, Nurmeksen sotainvalidit ry:n, Nurmeksen sotaveteraanit ry:n, Nurmes-seura ry:n, Nurmeksen res.upseerit ry:n ja Nurmeksen res.aliupseerit ry:n edustajat. Nurmeksen ja Valtimon kuntaliitoksen (2020) myötä myös Valtimon alueella perinnetyötä tehneet yhteisöt liittyivät osaksi Nurmeksen perinnetoimikuntaa. Nurmeksen sotaveteraanit ry:n toiminta lakkasi vuonna 2022 Lue lisää täältä ja Valtimon rintamaveteraanien toiminta vuonna 2023.

Kuvassa ihmisiä kokouspöydän ääressä.

Perinnetoimikunta kokousti ensimmäistä kertaa Kauppalantalon perinnehuoneessa 8.helmikuuta 2024. Kuvassa toimikunnan jäsenistä vas. Esko Saatsi, Matti Asikainen, Jussi Säämänen ja Meri-Anna Rossander. Vuosina 2018-2023 toimikunta kokousti Kirkkokadun koulun 021-luokassa (historian luokka)

 

Nykyisin

Nurmeksen kaupungin osalta toimikunnassa ovat edustettuina koulutoimi, kulttuuritoimi ja museo sekä nuorisovaltuusto. Toimikunnassa mukana olevia yhteisöjä ovat Nurmeksen sotaveteraanikerho, Valtimon rintamaveteraanikerho, Nurmes-Valtimon sotainvalidikerho, Nurmeksen reserviupseerit, Valtimon reserviupseerit, Nurmeksen reserviläiset, Nurmes-seura, Lions Club Nurmes/Pielinen, Nurmeksen musiikkiyhdistys, luterilainen seurakunta ja ortodoksinen seurakunta. Perinnetoimikunta on osa elokuussa 2020 perustettua Sotien 1939–1945 Pohjois-Karjalan perinneyhdistystä.

Kunniavartio Nurmeksen Sankarihautausmaalla 5.joulukuuta 2018. (kuva Mikko Rautiainen)

Perinnetoimikunta on luonteeltaan yhteisöjen yhteenliittymä ja foorumi, joka koordinoi ja suunnittelee Ylä-Karjalan alueella toteutettavaa sotaperinnetyötä. Käytännön toteutuksesta puolestaan vastaavat toimikuntaan kuuluvat yhteisöt ja niiden jäsenet, sekä kaupunki ja seurakunnat sovittujen vastuualueiden mukaisesti. Toiminnan keskiössä ovat vakiintuneet perinteet, joita on toteutettu jo vuosikymmenten ajan.

Toimikunnalla on kaksi päätehtävää. Sotasukupolven; veteraanit ja heidän leskiensä tukeminen ja huomiointi viimeiseen iltahuutoon saakka. Käytännössä tämä tarkoittaa seuraavia asioita:

  • Maakunnallisen perinneyhdistyksen tarjoamat jalkahoidot ja hieronnat
  • Merkkipäivien muistaminen
  • Veteraanien siunaustilaisuudet
  • Veteraanipäivien- ja itsenäisyyspäivien muistamiset
  • Joulumuistamiset (esim. joulukassit ja oppilaiden joulukortit)
  • Juhlatilaisuudet (esim. joulujuhla)
  • Kunniamerkit: Vuodesta 2022 lähtien on lähes 20 nurmeslaiselle ja valtimolaiselle veteraanille, pikkulotalle, sotilaspojalle ja kotirintamanaiselle haettu kunniamerkit, joita myönnetään vain sotavuosien maanpuolustustyöstä
  • Haastattelut: Vuodesta 2019 lähtien on 23 sotavuodet kokenutta yläkarjalaista haastateltu videolle tai paperille. Tämä on samalla yksi tapa kunnioittaa sodan kokenutta sukupolvea
  • Arkinen yhteydenpito tapaamisilla ja puhelimitse
Kuvassa joulujuhlan kutsuvieraita.

Sota-ajan äiti Helvi Valpe (s.1921) poikansa Seppo Valpen (s.1942) kanssa. Kuvassa oikealla sotaorpo Martti Haverinen (kuva Mikko Rautiainen 2024)

Toinen päätehtävä, jota toimikunta jatkaa hamaan tulevaisuuteen saakka:

Kuvassa mieshenkilö asettamassa lippua jalustaan.

Paavo Harakka asettaa Valtimon rintamaveteraanit ry:n lipun jalustaan Nurmeksen perinnehuoneella 4.helmikuuta 2025.

Perinnetyön keskiössä on myös kouluopetus. Paikalliseen opetussuunnitelmaan on vuonna 2016 historian osalta kirjattu tutustuminen kaupungissa oleviin viime sotiin liittyviin historiallisiin kohteisiin. Tämä tapahtuu esimerkiksi niin sanotuilla talvisotakävelyillä. 8.luokkalaisille on tarjolla myös valinnainen Sodat ja kriisiajat Nurmeksessa -kurssi. Viime sodissa kaatuneiden kunnioittamiseksi kaupungissa aloitettiin vuonna 2018 käytäntö, jonka mukaisesti Kirkkokadun koulun kaikki oppilaat vierailevat itsenäisyyspäivää edeltävänä koulupäivänä Nurmeksen Sankarihautausmaalla ja jättävät sinne seppeleen ja kynttilät. Tällä vahvistettiin pitkää perinnettä, jota toteuttivat aiemmin Kirkkokadun koulun ja Nurmeksen lukion oppilaskuntien edustajat. Omat kunnianosoituksensa sankarihaudalle jättävät myös Nurmeksen lukion, ammattiopisto Riverian sekä Porokylän koulun edustajat, kuin myös Valtimon koulun oppilaat Valtimon Sankarihautausmaalla. Reserviläiset järjestävät näihin tilaisuuksiin kunniavartion ja Ev.lut.seurakunta kellojen soiton ja liputuksen. Lue lisää koulussa tehtävästä perinnetyöstä täältä.

Kuvassa oppilaita muistomerkin vieressä.

Sotahistoria -kurssin oppilaita talvisodan Änäkäisen linjalla. Taustalla Rukajärventie (kuva Mikko Rautiainen 2025)

 

Mikko Rautiainen pj.

Kuvassa mieshenkilö. Taustalla kuntavaakunoita.

Mikko Rautiainen Nurmeksen perinnehuoneen edustalla 2025. Taustalla Nurmeksen kaupungin sekä lakkautettujen Valtimon kunnan ja Nurmeksen maalaiskunnan vaakunat.

 

Toimikunnassa mukana olevien tahojen yhteystietoja:

Mikko Rautiainen, historian- ja yhteiskuntaopin lehtori, toimikunnan pj., Nurmeksen kaupunki: 050 4006899, mikko.rautiainen@edu.nurmes.fi (tiedottaminen ja perinteen keruu)

Meri-Anna Rossander, museon johtaja, Nurmeksen kaupunki: 040 1045152, meri.rossander@nurmes.fi (yhteydenotot esim. sotaan liittyvien aineistojen luovutuksissa)

Marjo Säkkinen, Kulttuuripäällikkö, Nurmeksen kaupunki: marjo.sakkinen@nurmes.fi 

Paula Timonen, perinnetoimikunnan hoiva- ja tukivastaava: paula.h.timonen@gmail.com

Jussi Säämänen, Nurmeksen sotaveteraanikerho, yhteyshenkilö veteraanien siunaustilaisuuksissa 0400 260693

Paavo Harakka, Valtimon rintamaveteraanikerho 050 5368171

Jorma Korhonen, Nurmes-Valtimo sotainvalidikerho: jorma.korhonen53@gmail.com

Tapani Ovaskainen, pj. Nurmeksen res.aliupseerit: +358504989662  https://nurmeksen-reservinaliupseerit.reservilaisliitto.fi/

Matti Asikainen, kunniapj. Nurmeksen res.upseerit: +358 50 329 611, https://www.rul.fi/nurmes

Ossi Martikainen, Nurmes-seura: ossi.martikainen@hotmail.fi

Mauri Mahlavuori, Nurmeksen musiikkiyhdistys: mauri.mahlavuori@gmail.com

Eerik Reinikka, Lions Club Nurmes/Pielinen: erik.reinikka@luottamus.siunsote.fi

Markus Kontiainen, kirkkoherra, Nurmeksen ev.lut. seurakunta: 050-386 4920 https://www.nurmeksenseurakunta.fi/

Pentti Potkonen, Nurmeksen ortodoksinen kappeliseurakunta: 040 163 4430
pentti.potkonen@ort.fi