Kuvassa lentäjä koneen kanssa.

Hävittäjälentäjä Jorma Varis

/in , , /by

Kapteeni Jorma Juhani Ilmari Varis

 

s. 06.11.1911 Polvijärvi, kaatunut 7.11.1941 Uikujärvi.

Isä Väinö Varis k.1932 oli polvijärveläinen maanviljelijä. Hän oli aktiivinen vaikuttaja mm. kunnan luottamustehtävissä.

Jorma Varis asui Kauhavalla. Jossain vaiheessa myös äiti Anna Varis oli muuttanut sinne. Ainakin 30.11.1939 Annan osoite oli Kauhava, Karin talo. Sodan aikana Anna Varis asunut Polvijärvellä.

Jorman veli Urho Jouko Kalervo Varis kaatui / hukkui partiomatkalla Syväriin 19.10.1941.

Jorma Varis oli valmistunut Joensuun yhteiskoulusta ylioppilaaksi 1929. Ammatti: Upseeri. Ilmasotakoulussa asevelvollisena 6.6.33-6.6.34. Ilmavoimien RUK 1933-1934. Kadettikoulussa ilmasotaosastolla 6.6.1934-16.5.36 Kadettina. Lentoasema 6. :lla 16.5.36- Nuorempana lentoupseerina. Ilmasotakoulu 24.1.39. Lentosotakoulu 1941. Erikoiskoulutus: ohjaaja- ja tähystäjäkoulutus ja II lk:n sotilas radiosähköttäjä tutkinto 1936. Ylennykset : Res. vänrikki 31.8.34. Vänrikki 16.5.1936. Luutnantti 16.5.1938. Kapteeni 16.9.1941. Saanut Suomen lentomerkin 16.5.36. (Lähde kantakortit)

Jorma Varis kirjoitti ylioppilaaksi Joensuun yhteiskoulusta vuonna 1929. Asevelvollisuutensa hän suoritti Kauhavalla Ilmailukoulussa (RUK:n kurssi nro 4?) 6.6.1933-6.6.1934, jonka jälkeen palvelus jatkui kadettina Kadettikoulun Ilmasotaosastolla 6.6.1934-16.5.36. Hänet ylennettiin reservin vänrikiksi 31.8.1934. Vuonna 1936 Varis suoritti ohjaaja- ja tähystäjäkoulutuksen sekä II lk:n sotilas radiosähköttäjätutkinnon. Vänrikiksi Varis ylennettiin 16.5.1936 ja samana päivänä hänelle myönnettiin Suomen sotilaslentomerkki. Kadettikoulun jälkeen palvelus jatkui Viipurissa

16.5.1936 – 24.1.1939 Lentoasema 6:lla nuorempana lentoupseerina. Luutnantiksi Varis ylennettiin 16.5.1938. Varis siirrettiin 24.1.1939 Ilmasotakouluun (Ilmailukoulun nimi muutettiin Ilmasotakouluksi 1.1.1938 ja edelleen Lentosotakouluksi 1.2.1941.), missä hän toimi ohjaajaopettajana. Opetushommat loppuivat 27.3.1941, jolloin koulutuslennolla olleen Variksen (oppilaana O. Ojanpalo) kone – Tuisku TU-160 – joutui syöksykierteeseen ja syöksyi Lappajärven jäälle. Varis ja Ojanpalo loukkaantuivat, kone meni poistoon täysin hajonneena. Tämän tapahtuman jälkeen Varis siirtyi Ilmavoimien esikuntaan ja sieltä syksyllä 1941 LeLv 28:n huoltopäälliköksi. Varis ylennettiin kapteeniksi 16.9.1941. Lähde: Sotapäiväkirjat, kantakortit, koonnut Petteri Varis.

Toimi kaatumisaikaan Laivueen komentajan sijaisena (lentueenpäällikkö 1.lentue) Le.Lv.28/Lento Rykmentti 2.

Laivueen komentajan lomasijaisena toiminut kapteeni Varis lähti 7.11 1941 aamupäivällä Morane Saulnier MS-608 koneella Viitanan kentältä tiedustelulennolle Uikujärven suuntaan. Sää oli sumuinen ja Variksen lentäessä siipimiehensä kanssa matalalla Sekehen kentän suuntaan klo 11.25 heitä vastaan tuli viisi I-153 hävittäjää rintamassa avaten tulen samanaikaisesti. Varis sai luultavasti heti osuman, koska hänen koneensa meni välittömästi kierteeseen ja iskeytyi Uikujärven jäälle. Variksen ruumis jäi kentälle. Lähde: Joukkosi eessä, Kari Huhtala.

 

MS-608 lentolaivue 28

7.marraskuuta 1941 klo 11.25 ampuivat vihollisen hävittäjät alas MS-608 hävittäjän itä-Karjalassa Uikujärvellä ohjaajan saadessa surmansa. Ohjaaja kapteeni Varis Juhani Ilmari(30) s.6.11.1911/Polvijärvi. Kapteeni Varis lähti klo 10.10 Viitanan kentältä tiedustelulennolle. Hänen siivellään lensi ylikersantti Leinonen MS-317:llä. Tehtävänä oli vihollisen Sekehen ja Olonpian lentokenttien tiedustelu sekä rautatieliikenteen häirintä Seesjärven ja Sorokan välillä. Koneet tekivät välilaskun Hirvaksessa ja suorittivat täydennystankkauksen, minkä jälkeen suuntasivat lentonsa kohti Uikujärveä. Sää oli sumuinen ja pilvet uloittuivat paikoitellen lähelle puiden latvoja. Koneiden lentäessä matalalla Sekehen kentän suuntaan, törmäsi vastaan viisi vihollisen ”Tshaikkaa” tasarintamassa. Kaikki avasivat tulen samanaikaisesti ja Varis sai heti osuman luultavasti ohjaamoon, koska hänen koneensa meni välittömästi kierteeseen ja iskeytyi Uikujärven jäälle. Leinosen aseet olivat jäätyneet, joten hän katsoi parhaaksi irroittautua vihollisesta. Poistuessaan paikalta hän totesi Variksen koneen palavan jäällä. Hirvaksen lentokenttä sijaitsee noin 80 km Äänislinnasta pohjoisluoteeseen. Kenttä joutui suomalaisten haltuun Karjalan Armeijan edetessä kohti Karhumäkeä. ( Ylikersantti Leinonen Armas Martti Veikko s. 28.3.1920). Lähde: Kohtalokkaat lennot, Jaakko Hyvönen.

Lentorykmentti 2 sotapäiväkirja. 7.11.1941 klo 14.30 Miinalainen – Hämäläinen : Annettu Kar. A:n ilmoitus. Kapteeni Varis ei ole palannut lennolta. Luultavasti ammuttu alas Lintujärven jäälle. Ylikersantti Leinonen näki yhden koneen syöksyvän ilmataistelun jälkeen, ei nähnyt varmasti eikä voinut ottaa osaa taisteluun, koska aseet eivät toimineet. Klo 18.20 Lorenz – Sarko: Keskusteltu em. tappion johdosta. Luutnantti Ruuskanen nyt Le.Lv 28:n komentajana majuri Sirenin ollessa lomalla.

Hävittäjälentäjä Antti Tani kirjoittaa: Perjantaina marraskuun 7. päivänä Antti oli aamun päivystysvuorossa. Hän istui Leinosen Vinskin ja parin muun lentuelaisen kanssa kuorma-auton lavalla. Auto keikkui kehnoa tietä kohti Viitanan kenttää. Lavan ylle oli asennettu pressukatos piti ainoastaan suurimman osan vedestä, lumesta ja viimasta ulkopuolella. Lavalla kylmyys iski luihin ja ytimiin, jos oli huonosti varustautunut siirtokuljetuksiin. Perillä kuorma-auto kurvasi pienen rimoista ja pahvista kyhätyn päivystysteltan luo ja hälytysporukka ahtautui sinne pakkasta pakoon. Muutama klapi kolahti peltiseen kamiinaan, joka sytykkeiden avustamana alkoi kohta työntää miellyttävää lämpöä auton lavalla palelleiden jäseniin. Aamu valkeni valjuna ja harmaana. Kaksi Moranea oli lämmityskäytetty ja rullattu lähtövalmiiksi kentän reunassa sijaitsevan päivystyspaikan viereen. Kovin on hiljaista tänäänkin, virkkoi Vinski. Tuskinpa näin matalalla säällä mitään hälytyksiä tuleekaan, arveli Antti. Kuitenkin hieman ennen kello kymmentä aukesi päivystyskojun ovi ja sisään astui lentueen huoltopäällikkö kapteeni Jorma Varis. Hän toimii virkaatekevänä laivueen komentajana kapteeni Sirenin poissa ollessa. Päivee poijat, hän lausui ja katseli ympärilleen kojussa. Ahtaassa päivystyskopissa hän nojasi hetken aikaa keppiinsä, selvästi hänellä oli jotain asiaa heille. Hän kulki kepin kanssa loukattuaan jossain onnettomuudessa toisen jalkansa. Löytyykö vapaaehtoista pienelle keikalle? Kapteeni kysyi. Mietteliäs porukka katseli hetken aikaa toisiaan hiljaisina. A lähe Viipurin poika mukkaa, ehdotti Polvijärveläiskapteeni Leinosen Vinskille leveällä karjalanmurteella. Hän kaivoi Itä-Karjalan kartan saappaansa varresta ja laittoi kävelykeppinsä nojalleen seinää vasten. No mikäs siinä, mihkäs lähetään? Vinski kysyi. Tehtävä olis seuraava : Lähetään kahella koneella Uikujärvelle. Katellaan vähä nähhään, jatakastullessa tiejustellaan rautatieliikenne Vienanlahen sopukasta Karhumäelle. Erikoisesti pitäisi suaha tietoja joistakin vihollisen puolella tapahtuvista siirroista, ja jotta onko muantie- ja rautatiekuletuksia käynnissä kauvempana rintamalinjasta. Miun mielestä voitaisiin käyvä vilikasemassa samalla mitä Olonpian ja Sekehen lentokentillä näkkyy, kun ne kerra sattuut samalle suunnalle. Ja jos nähhään viholliskonneita, nii ruvetaan tappelemaan vain jos niitä on vähän. Muussa tappauksessa jatketaan tehtävän mukkaan. No, selvä on herra kapteeni! Koneethan onkin tuossa lähtövalmiina. Lennosta tulloo pitkä, jotta männään ensiks Hirvakseen ja tankataan siellä säiliöt täyteen. Kyllä mie voisin lähteä kolmanneksi mukaan, ehdotti Antti. Ei nytten. Tällä kertoo lähettään kahella koneella, kieltäytyi kapteeni. He työntyivät valjuun ulkoilmaan ja kapteeni jätti keppinsä odottelemaan kopin nurkkaan. Leinosen Vinski kapusi MS-317:ään, kapteeni Varis MS-608:aan, ja moottorit käynnistyivät. Koneiden startatessa kello oli 10.10 ja hetken kuluttua hävittäjien moottorien pauhu etääntyi Pohjoiseen. Lento Hirvakseen kesti vain varttitunnin. Luutnantti Alitalo oli esikunnasta tulleen puhelun jälkeen ehdottanut kapteeni Varikselle parven, eli neljän koneen käyttöä, sillä hän tiesi että vihollishävittäjät olivat noihin aikoihin esiintyneet erittäin ärhäkkänä Sekehen suunnalla. Kapteeni Varis oli pitkään mulkoillut Alitaloa sillä vain kaksi konetta oli tällä hetkellä lentokunnossa. Toiset kaksi olisi valmistuneet lentokuntoon vasta puolen tunnin päästä. Luutnantti Alitalo oli joka tapauksessa jäänyt siihen käsitykseen että toinen partio liittyisi heti perään kapteeni Variksen partioon Hirvaksessa. Näin ei kuitenkaan käynyt. Tiedustelijoiden lento suuntautui klo 10.40 pohjoiseen Hirvaksen lentotukikohdassa suoritetun polttoainetäydennyksen jälkeen. Sää oli kehno, sumuinen ja jäätävän kylmä. Suurin lentokorkeus jota tiedustelijat saattoivat käyttää oli 400´metriä. Paikoitellen puiden latvoissa roikkuvat pilvet pakottivat matkaajat kiertelemään pinnoissa pitkin avonaisempia reittejä. Rykmentinkomentaja oli nimenomaan käskenyt kapteeni Varista välttämään Sekehen tukikohtaa, sillä hän tiesi siellä olevan iskukykyisiä vihollisen torjuntahävittäjia. Jostai syystä virkaatekevä laivueen-komentaja oli kuitenkin halunnut vilkaista kyseisiä tulokohtia jo menomatkalla. Kolmen vartin lennon jälkeen tiedustelijat lensivät suoraan pohjoiseen rautatien suunnassa. Suuri Uikujärvi jäi oikean siiven katveeseen ja he tulivat juuri pienemmän vasemmalla häämöttävän Lintujärven tasalle. Heti Lintujärven pohjoispuolella sijaitsi vaarallinen Sekehen lentotukikohta. Ylikersantti Leinonen lensi takaviistossa sata metriä johtokoneen siivellä suojatakseen partionjohtajaa arimmasta hyökkäyssuunnasta. Aivan yhtäkkiä lentäjät havaitsivat etupuoleltaan hieman alempaa kohti tulevat viisi vihollishävittäjää. Polikarpov I-153 Tsaikat lensivät tasarintamassa matalalla melkein pilvien alarajassa. Leinosen Vinski näki koneet ensin, vaaputti kiivaasti konettaan merkiksi kapteeni Varikselle, jolloin tämäkin huomasi kohti tulevan vaaran. Kohtaaminen ilmassa oli niin äkillinen, ettei lentäjille jäänyt ollenkaan aikaa suunnitella hyökkäystä. Tsaikat kävivät päälle rinta rinnan. Niiden tulenavaus kohti partionjohtajan Moranea oli yhtaikainen. Mitään ei ollut tehtävissä. Kapteeni Varis oli saanut äkki-iskussa mitä ilmeisimmin osuman ohjaamoon ja ehkä itseensä, sillä hänen koneensa pyörähti samassa syöksykierteeseen ja syöksyi matalalta Uikujärven jäälle. Se roihahti välittömästi liekkeihin, ja Vinskin oli aloitettava tiukka vääntö Tsaikkojen kanssa pelastaakseen nahkansa. Hän huomasi kuitenkin heti, että hänen aseensa olivat nähtävästi jäätyneet. Keli oli juuri sellaiseen otollinen, kostea pakkaskeli. Hän ei saanut yhtään laukausta lähtemään 20 mm:n tykistään, samoin konekiväärit olivat mykkinä. Tsaikat pyörivät ympärillä, kun hän teki toistuvia latausliikkeitä saadakseen aseet pelaamaan. Nähtävästi kapteeni Variksen tykille ja konekivääreille oli käynyt samalla tavoin, sillä Vinski ei ollut nähnyt hänenkään ampuvan yhtään laukausta hyökkäyksen aikana. Pian Vinskin oli pakko luopua toivottomasta kamppailustaan Tsaikkojen kanssa. Hän koukkasi ensin pintaan katsomaan kapteenin jäällä palavaa Moranea. Kone paloi yhä, eikä havaittavaa liikettä ollut hylyn luona. Sitten hän otti taas korkeutta ja puhkaisi pilven sisään turvaan kohti Hirvasta jonne pääsi tsaikkojen häiritsemättä klo 12.10. Vinski rullasi koneensa tankkauspaikalle ja kömpi ohjaamosta koneensa viereen. Mekaanikot saapuivat antamaan bensaa kotiinpaluuta varten. Myös paikallinen laivueenkomentaja saapui uteliaana kuuntelemaan Vinskin selostusta kapteenin alas ampumisesta. Yhtäkkiä koneen tykki rupesi aivan itsekseen ampumaan sarjatulta. Miehet katselivat hämmästyneinä, kuinka heidän päittensä ylitse taivaalle kaartuivat aseen kaikki 55 ammusta kovalla jytkeellä. Tykki ampui ilmoille aavemaiset kunnialaukaukset kapteeni Variksen muistoksi. Moottorin lämpö koneen seistessä maassa oli sulattanut tykin lukkokoneiston, ja kun paineet olivat päällä, ase laukesi. Kovasti allapäin laskeutui ylikersantti Leinonen lennoltaan Viitanan tukikohtaan klo 12.55 hyvän ystävän ja lentäjätoverin menettäneenä. Lasku oli surkeanpuoleinen ja pompahteleva, merkkinä ylimääräisestä hermopaineesta. Lentokaverit odottelivat jo päivystyskopilla, kun hän sammutti moottorin rullauksen päätteeksi. Ilmeet puhuivat: minne kapteeni oli jäänyt? Kapteeni Variksen kone ammuttiin alas… oli Vinskin lakoninen toteamus hänen kömpiessään alas ohjaamosta. Miehet ahtautuivat takaisin päivystyskopin lämpöön. Vinski kertoi ikävän tarinan yksityiskohtaisesti. Päivystäjien katseet kääntyivät tuon tuostakin yksinäiseen keppiin nurkassa. Kukahan tuon kepin perisi itselleen? kyseli joku. Hiljaisuus laskeutui hämärtyvään päivystyskojuun. Pian kostean utuinen pakkaspäivä alkoi pimetä ja miehet nousivat paikalle tulleeseen kuorma-autoon, joka kurvasi kohti Äänislinnaa. Keppiä ei kukaan perinyt vaan se lähetettiin kapteeni Variksen äidille Polvijärvelle muiden varusteiden mukana. Kapteeni Jorma Variksen ura hävittäjälentäjänä oli varsin lyhyt. Hänet tunnettiin rehtihenkisenä aktiiviupseerina lyhyenä aikanaan Lentolaivue 28:n riveissä. Hän oli erittäin itsevarma lentäjä, peloton ja velvollisuudentuntoinen. Juuri sellaista miestä oli kaivattu lentueenpäälliköksi ja myöhemmin kenties laivueenkomentajaksi. Hieman myöhemmin naputteli rykmentinkomentaja esikunnassaan raporttia ilmavoimien komentajalle.

Syvärin rintamalla vihollisen lentotoiminta jatkunut laimeana. (Harvoin nähty yli viiden koneen muodostelmia). Vihollinen välttelee taistelua. Tiedustelu Uikujärven suuntaan on kirkkaalla säällä verrattavissa väkivaltaiseen tiedusteluun. Juuri Uikujärven suunnassa on tällaisia epäedullisesti alkaneita ilmataisteluita, toisin sanoen viholliskoneet omia koneita korkeammalla. Muun muassa olen tässä suunnassa menettänyt kapteeni Variksen, joka vastoin nimenomaista ohjetta lensi partiolla Lintujärvelle. LeLv 28 on suorittanut tehtävänsä vaihtelevasti partiolla tai parvella. ( Vihollisella on aina enimmäkseen ylivoima). Melkoinen osa tehtävistä on ollut hyökkäystehtäviä maamaaleja vastaan. LeR 2:n komentaja eversti Richard Lorentz. Lähde: Jatkosodan ässä Hävittäjälentäjä AnttiTani kirj. Jukka Piipponen.

Vastustajat: Kun sota alkoi Starshiy Leytenant Vladimir Iljich Salomatin kuului 65 ShAP osastoon joka oli maataistelu osasto ja toimi Polikarpov I-153s koneella. Kello 11.25 7. marraskuuta, Morane MS 406 partio 1/LLV 28:sta oli taistelussa ilmoitetusti neljän I-153s koneen ja kolmen MIG 3 koneen kanssa Uikujärven yläpuolella. MS-608 ohjaajanaan kapteeni Jorma Varis ammuttiin alas ja ohjaajan menehtyessä alas syöksyssä. Voitto jaettiin Starhiy Leytnant Peter Samokhinin ja Salomatinin välillä. Molemmat kuuluivat 65 ShAP:n ja lensivät i-153s koneella. Salomatin nimitettiin sodan aikana Gold Star of Hero of the Soviet Union ja Order of Lenin.

Starshiy Leytenant Peter Yakovlevich Samokhin: Hän oli ottanut osaa Talvisotaan Suomea vastaan Kun jatkosota alkoi kuului 65 ShAP osastoon. Hän oli osallistunut muutamiin taisteluihin maamaaleihin. 26.syyskuuta 1941 klo 10.15 ja 11.30 hänen osastonsa joutui taisteluun seitsemää suomalaista Brwster hävittäjää vastaan. Ensimmäisessä taistelussa Derevjannojen yläpuolella kapteeni Karhunen pudotti 2kpl I-153s, lentomestari Juutilainen , luutnantti Pekka Kokko ja Kersantti Nils Katajainen jokainen 1 I-153s ja jaetun I-153s konetta sekä vänrilli Martti Salovaara yhden jaetun I-153s koneen. Toisessa taistelussa klo 11.30 vänrikki Reino Lampelto ja kersantti Katajainen pudottivat jaetun I-153s koneen Petäjäselän yläpuolella. Lentomestari Juutilainen pudotti 1kpl I-16 ja 1kpl I-153 hävittäjää ja

vääpeli Lauri Nissinen 1kpl I-153s hävittäjän Derevjannojen yläpuolella. 65 ShAP osasto kärsi suuret tappiot sillä luutnantit G.I.Vasilyev, Samokhin ja N.G Chernoshenko palasivat vaurioituneena. 7.marraskuuta 1941 11.25 Morane MS-406 partio 1/LLv 28:sta oli taistelussa 4 I-153s koneen ja 3 Mig 3 hävittäjän kanssa. MS-608 kapteeni Jorma Variksen lentämänä ammuttiin alas ohjaajan saadessa surmansa. Voitto jaettiin luutnanttien Samokhin ja Salomatin välillä. 17.joulukuuta 1941 joukko suomalaisia Brewstwr hävittäjiä 3./LLv 24 lensi reittiä Liistepohja-Sekehe-Petroswskijdam-Danilova. Johtajana oli kapteeni Jorma Karhunen, luutnantti Osmo Kauppisen ollessa siipimiehenä. Lakisuojana oli Luutnantti Lauri Pekuri ja kersantti Paavo Mellin. 2000m Sekehestä Karhunen huomasi 3 Hurricanen ja 2 kahden I-153s kolmikon muodostaman yksikön. Suomalaiset hyökkäsivät, Karhunen pudotti heti yhden Hurricanen joka maahan pudotessaan räjähti palamaan. Muut Hurricanet poistuivat ja alkoi taistelu I-153s ja Brewtwerien välillä. Suomalaisten pudotukset: Kapteeni Karhunen Hurricane 152 IAP:sta Byrstjagin alueella ja jaettu I-153 kone Kauppisen kanssa Bystrjagin aseman luona. Samalla Pekuri ja Mellin pudottivat molemmat I-153s hävttäjät Romantsin alueella. Luutnantti Samokhin ammuttiin alas ja hän sai surmansa tässä taistelussa. Hänet nimitettiin poismenneenä jälkeenpäin Gold star of the Hero of the Soviet Union ja Order of Lenin 22.helmikuuta 1943. Hän oli menehtymiseensä mennessä lentänyt 120 sotalentoa. Lähde: Soviet biplane fighter aces.

Kapteeni Jorma Varis on siunattu yksityiselle hautausmaalle Polvijärvelle.

 

Markku Sirviö

 

Kuvassa sotilaskone Suomen ilmavoimien vanhalla hakaristitunnuksella.

SA-kuva.

Kuvassa sankarivainajan kuolinilmoitus lehdessä.

Polvijärveläinen panssarintorjuntatykkimies talvisodassa

/in , , /by

Väinö Vilho Montonen – Talvisodan panssarintorjuja

  • s. 28.9.1902 Ristiinassa, kuollut 31.1.1940
  • Neljä luokkaa kansakoulua
  • Siviiliammatti: työmies
  • Perhesuhteet ennen talvisotaa: vaimo Aini Montonen ja kaksi lasta. Siviilitoimi Maanviljelijä. Osoite Polvijärvi, Kylylahti
  • Määrätty kutsunnassa Karjalan Kaartin Rykmenttiin Viipuriin.
  • Aloittanut armeijapalveluksen 28.10.1922. Vapautettu palveluksesta täysin palvelleena 12.2.1924 palveltuaan 1v. 9kk. 15pv. Ylennetty 15.4.23 korpraaliksi ja 23.7.23 alikersantiksi. Osoite vapautumisen jälkeen Polvijärvi, Sotkuma. Osallistunut kertausharjoitukseen Utin leirillä 10.6 – 9.7 1929. Erikoiskoulutus heittimen johtaja ja suunta-aliupseeri.
  • Liikekannallepanossa määrätty 23.10.1939 4.Erilliseen panssarintorjuntakomppaniaan. Toiminut Pst tykinjohtajana 1.11.39-8.2.1940
  • Osanotto taisteluihin : Salmi, Uusikylä, Uuksu,Pitkäranta, Koirinoja, Kitelä.
  • Lähde kantakortit.
Kuvassa sotilas.

Väinö Montonen (kuva Markku Sirviö)

 

Koirinoja

Talvisodassa venäläiset taistelivat harvinaisen sitkeästi pitäessään hallussaan Koirinojan kylää, Pitkärannasta jäitse jatkuvan huoltonsa etappia ja Koirinjoen suuta, divisioonan komentokeskusta. Samaa tietä pyrkivät tankit jäältä mantereelle. Mutta niin kauan kuin alikersantti Montonen kykeni johtamaan II pataljoonalle (JR39) alistetun pst-tykin tulta, tankkien liikehtiminen loppui lyhyeen. Hänen puolijoukkueensa tykki ehti aina tiukimpaan paikkaan ja osui täsmälleen maaliinsa. Alikersantti Montonen ehti hankkia tililleen 21 rikkiammuttua tankkia, useita panssari- ja kuorma-autoja ym. ajoneuvoja. Lähde kirja Kenraalimotti kirj. Tauno Räisänen.

kuvassa panssarintorjuntatykki

Panssarintorjuntatykki (SA-kuva)

Pukitsanmäki

31.1.1940 klo 12.50 Ilmoitus Pantterista Pukitsanmäelle että vänr. Viuhkonen tulossa Lentävään (Er. P. 22) tutkimaan suorasuuntausmahdollisuuksia Pukitsanmäeltä. 7.2..40 klo 7.00 Pst-tykki saapui alik. Väinö Montosen johdolla Lentävän käyttöön. Tykki lähetettiin Pukitsanmäelle. Klo 11.55 täht.au. ilmoitti että pst-tykki oli ampunut kompassi suunnassa 49-00 n. 700 metrin päässä todennäköisesti vihollisen hyökkäysvaunun, joka syttyi tuleen. Klo 12.00 Kiitäjä ilmoitti että lisäksi kahteen tykkiin saatu 3 täysosumaa samalla paikalla. Edellä mainittujen tykkien tarkka paikka Viinamäki i:stä 200 metriä koilliseen olevan aukean pohjoisreunassa ja tankki hiukan etelämpänä. Klo 13.15 tähystäjä au. ilmoitti että kompassi suunnassa 43-00 Viinamäen kaakkoispuolella nähty ryssän panssariauto ja hv. joihin oma pst-tykki sai hyviä täysosumia. N. kymmenen minuuttia takaperin oli Viinamäen huipulle noussut vihollisen hv., joka alkoi ampua Pukitsanmäelle. Oma pst-tykki alkoi ampua, jolloin hv. vetäytyi pois näkyvistä.8.2.1940 Yö kului rauhallisesti. Klo 8.50 Tähystäjä aliupseeri ilmoitti, että pst-tykki oli ryhtynyt ampumaan erästä tankkia ja konekivääri pesäkettä. Tällöin ryssän hv. tykki rupesi ampumaan Ristimäeltä ja pst-tykin johtaja haavoittui vaikeasti. Klo 9.00 Kiitäjä ilmoitti että pst tykin johtaja alikersantti Väinö Montonen oli kuollut Sas:ssa. Klo 23.45 Päivän tappiot: Pst-tykin johtaja alik. Montonen sekä 1 Korennon mies kaatui, 1 mies haavoittui. . Er.P.22 1. komppanian sotapäiväkirjassa 7.2.40 Yöllä saatiin hv-torjuntatykki mäelle asemiin. Päivällä saatiinkin yhteen hyökkäysvaunuun täysosuma sytyttäen sen palamaan. Toiseen hyökkäysvaunuun saatiin kolme osumaa torniin, jääden kuitenkin lopullisesti tuhoamatta. Lisäksi tuhottiin 2 tykkiä. (Lähde Er.P. 22 sotapäiväkirja)

 

Markku Sirviö

Kuvassa kutsu siunaustilaisuuteen.

Mustavalkoisessa kuvassa sotilaita nousemassa laivaan.

Sotahistoria-luento Nurmeksessa: Lapin sota ja Nurmeksen viimeinen rintamamies

/in , , /by

Nurmes-seuran Kotiseutuillassa ti 18.3.2025 luennon aiheena 80 vuotta sitten päättynyt Lapin sota

Talvisodan päättymistä muisteltiin Ilomantsissa

/in , , /by
Kuvassa ihmisiä luovutuskirjojen kanssa.

Ansiomerkin saajat vas. Päivi Nenonen, Marjut Ahokas ja Hilkka Hitunen. Luovuttajina pj. Markku Lappalainen ja varapj. Tapio Ikonen.

 

Talvisodan päättymisen muistopäivänä muisteltiin Ilomantsin veteraanitilaisuudessa Moskovan rauhansopimuksen (välirauha) raskaita ehtoja, joiden mukaan Suomi joutui luovuttamaan 8 % maa-alueestaan. Ehtojen raskaudesta kertoo Tasavallan presidentti Kyösti Kallion toteamus allekirjoitettuaan valtakirjan Moskovassa oleille neuvottelijoille. ”Kuivukoon käteni, jonka on pakko allekirjoittaa tällainen paperi”. Kyösti Kallio toimi Tasavallan presidenttinä 1937- 1940. Tasavallan neljäs Presidentti menehtyi 19.12. 1940 Helsingin rautatieasemalla tarkastettuaan viimeisenä virkatehtävänään kunniakomppanian. Hän oli jo lähdössä kotiinsa Nivalaan.
Veteraaniasioiden ”vahdinvaihto” on toteutunut Ilomantsissa jo viisi vuotta sitten. Perinnetoimikunta hoitaa aiemmin kolmen veteraaniyhdistyksen tehtäviä. Tammenlehvä-merkkiä on käytetty jo vuosia ja nyt toimitaan virallisestikin Tammenlehvän perinneliiton paikallisena toimikuntana; pidämme huolta viimeiseen iltahuutoon saakka, pidämme arvossa veteraanien ja sotasukupolven työn ja saavutukset, siirrämme perinteen nuorisolle.
Tilaisuudessa saatoimme jakaa aktiivisille kumppaneille viimeisiä jaossa olleita sotaveteraanien hopeisia ansiomerkkejä. Kunnallisneuvos Hilkka Hiltunen on pitänyt veteraaniasiat aina etusijalla toimiessaan mm. kunnanhallituksen puheenjohtajana sekä virassaan ev.-lut. seurakunnan talouspäällikkönä on huolehtinut sankarihautatoiminnasta.
Kunnanjohtaja Marjut Ahokas on huolehtinut, että vuosien mittaan paikalliset, maakunnalliset ja valtakunnalliset veteraanitilaisuudet ovat kunnassa hyvin hoidettu. Sivistysjohtaja-rehtori Päivi Nenonen on pitänyt koulujen työohjelmissa taistelupaikoilla käynnit sekä osallistumiset mm. 21 Prikaatin perinnekillan seminaareihin sekä hoitanut oppilaiden kunniakäyntejä sankarivainajien hautausmaalle.
Ilomantsissa iloitsemme myös nuorisoedustajan osallistumisesta toimikunnan työskentelyyn. Äskettäin nimetty  8-luokan oppilas Mira Vornanen oli Talvisodan päättymisen muistotapahtumassa mukana. Varaedustajana on Janette Aelling.
Markku Lappalainen  Sotien 1939-1945 Ilomantsin toimikunnan puheenjohtaja, maaliskuussa 2025
Kuvassa lipputervehdys.

”Lapset ja lastemme lapset teidän nyt vuoronne on” – Vahdinvaihto Pohjois-Karjalassa

/in , , /by

Lakkautuvien veteraaniliittojen tehtävät siirtyivät niiden perilliselle, vuonna 2003 perustetulle Tammenlehvän perinneliitolle Helsingin Finlandia-talossa talvisodan päättymisen 85-vuotispäivänä 13.maaliskuuta 2025. Maakunnan tasolla vastaava vahdinvaihtotilaisuus pidettiin Joensuun Seurakuntakeskuksella 14.maaliskuuta, kun Pohjois-Karjalan Sotainvalidipiirin, Pohjois-Karjalan Rintamaveteraanipiirin ja Pohjois-Karjalan Sotilaspoikien perinnekillan liput luovutettiin näiden työtä jatkavalle, Tammenlehvän perinneliiton alaisuudessa toimivalle Sotien 1939–1945 Pohjois-Karjalan perinneyhdistykselle. On huomattavaa, että vahdinvaihto alkoi maakunnassamme jo kesällä 2022, kun toimintansa lakkauttaneet Pohjois-Karjalan Sotaveteraanipiiri ja Pohjois-Karjalan Lottaperinneyhdistys luovuttivat lippunsa yhdistyksellemme.

Kuvassa mieshenkilö puhumassa yleisölle.

Puheenjohtaja Ilpo Saarelainen avasi juhlan. (kuva: Mikko Rautiainen)

Kuvassa ortodoksinen ja luterilainen pappi.

Kirkkoherrat Aleksander Roszczenko ja Salla Romo. (kuva: Mikko Rautiainen)

Kuvassa laulaja ja soittajia.

Elina Vitri-Viitaniemi esitti muun muassa evakon laulun. (kuva: Mikko Rautiainen 2025)

Kuvassa sotilassoittokunta esiintymässä yleisölle.

Rakuunaseitsikko esiintymässä. (kuva: Mikko Rautiainen 2025)

Juhla alkoi arvokkaasti Karjalan jääkärien marssilla, jonka esitti rakuunaseitsikko, vääpeli Toni Herralan johdolla. Tervehdyssanat esitti yhdistyksemme puheenjohtaja Ilpo Saarelainen, jota seurasi ekumeeninen hartaus Vt.kirkkoherra Salla Romon ja kirkkoherra Aleksander Roszczenkon johdolla. Koskettavaa musiikkia tilaisuudessa esittivät Elina Vitri-Viitaniemi sekä lapsikuoro Tiuku ja Mosaiikki ja huilisti Saara Latvanen, johtajanaan kanttori Tiina Korhonen. Juhlapuheen piti Tammenlehvän perinneliiton Edunvalvonta-asiamies Heikki Karhu, joka käsitteli puheessaan mm. veteraanijärjestöjen perustamisvaiheita- ja historiaa. Karhu kertoi, että viimeisenä veteraaniliitoista lopettaa järjestöistä vanhin, vuonna 1940 perustettu Sotainvalidien veljesliitto, jonka toiminta lakkaa elokuussa.  Oman tervehdyksensä juhlassa esittivät myös Kainuun prikaatin apulaiskomentaja, eversti Tomi Pekurinen, joka edusti Puolustusvoimia sekä Ilomantsin kunnanjohtaja Marjut Ahokas, joka edusti Pohjois-Karjalan kuntia. Nuorten tervehdyksen toi Joensuun Tulliportin Normaalikoulun lukion opiskelija, sotaorvon lapsenlapsi Jarkko Pulkkinen, joka kertoi, että sotavuodet kiinnostavat nuoria ja koulu antaa hyvät tiedot Suomen kohtalonvuosista. Pulkkinen myös muistutti, että nuoret on otettava mukaan suunnittelemaan ja toteuttamaan perinnetyötä.

Kuvassa lapsia ja nuoria laulamassa yleisölle.

Lapset ja nuoret esiintymässä. (kuva: Mikko Rautiainen 2025)

Mieshenkilö puhumassa yleisölle.

Tammenlehvän perinneliiton edustaja Heikki Karhu puhuu. (kuva: Mikko Rautiainen)

Kuvassa sotilas puhumassa.

Eversti Tomi Pekurinen edusti juhlassa Puolustusvoimia. (kuva: Mikko Rautiainen 2025

Kuvassa nainen pitämässä puhetta.

Kunnanjohtaja Marjut Ahokas kertoi kunnissa tehtävän perinnetyön merkityksestä. (kuva: Mikko Rautiainen)

Kuvassa nuori mies puhumassa yleisölle.

Opiskelija Jarkko Pulkkinen puhui sotasukupolven perinnöstä lukiolaisen näkökulmasta. (kuva: Mikko Rautiainen 2025)

Mieleenpainuva juhla huipentui lippujen luovutukseen. Sotainvalidipiirin lipun luovutti piirin puheenjohtaja Ahti Karttunen ja vastaanotti Ilpo Saarelainen. Karttunen mainitsi, että kyseessä oli ensimmäinen sotainvalidipiirin lippu koko valtakunnassa, joka luovutettiin pois piirin hallinnasta.  Rintamaveteraanipiirin lipun luovutti piirin varapuheenjohtaja Jari Sirola ja vastaanotti varainhankintapäällikkö Ilkka Savolahti. Sotilaspoikien perinnekillan lipun puolestaan luovutti puheenjohtaja Antti Eteläpää ja vastaanotti rovasti Juhani Sainio. Juhla päättyi yhdistyksen toiminnanjohtaja, eversti evp. Jouni Mattilan lausumiin perinnetyötä käsitteleviin päätössanoihin, yhteislauluna laulettuun Karjalaisten lauluun sekä kakkukahveihin, joista vastasi Kontiolahden Sotilaskotiyhdistys. Osallistujia juhlassa oli noin sata henkeä. He koostuivat mm. veteraani- ja perinnetyön aktiiveista, järjestöjen edustajista, yhteistyökumppaneista sekä esiintyjistä. Martin Hodél ja Juhani Sainio dokumentoivat muistorikkaan tilaisuuden videolle. Maanpuolustushenkinen ilta jatkui vielä täydessä Joensuun kirkossa, jossa oli tarjolla Rakuunasoittokunnan, Joensuun ev.lut.seurakunnan ja Pohjois-Karjalan aluetoimiston järjestämä perinteinen Talvisodan päättymisen muistokonsertti.

Kuvassa kolme mieshenkilöä lipun kanssa.

Toiminnanjohtaja Jouni Mattila seurasi taustalla, kun Ahti Karttunen luovuttaa sotainvalidipiirin lippua Ilpo Saarelaiselle. (kuva: Mikko Rautiainen 2025)

Kuvassa lipun luovutus ja juhlayleisöä.

Ahti Karttunen luovuttamassa sotainvalidipiirin lippua perinneyhdistyksen puheenjohtajalle Ilpo Saarelaiselle. (kuva: Mikko Rautiainen 2025)

Kuvassa lipun luovutus ja yleisöä.

Jari Sirola luovuttamassa Rintamaveteraanipiirin lippua Ilkka Savolahdelle. (kuva: Mikko Rautiainen 2025)

Kuvassa miehiä lippujen kanssa.

Antti Eteläpää luovuttaa Sotilaspoikien perinnekillan lipun Juhani Sainiolle. (kuva: Mikko Rautiainen 2025)

Kuvassa kolme miestä lippujen kanssa.

Perinneyhdistyksen edustajat Ilpo Saarelainen (vas.), Ilkka Savolahti ja Juhani Sainio ovat vastaanottaneet liput. (kuva: Mikko Rautiainen)

Kuvassa mieshenkilö puhumassa yleisölle.

Toiminnanjohtaja Jouni Mattila lausui päätössanat (kuva: Mikko Rautiainen 2025)

 

Vartijat vaihtuvat, työ jatkuu!

Mikko Rautiainen, viestintävastaava, Sotien 1939–1945 Pohjois-Karjalan perinneyhdistys ry.

 

Kuvassa käsiohjelman kansi.

Kuvassa juhlayleisöä.

Vahdinvaihtojuhlan osallistujia Joensuun seurakuntakeskuksessa (kuva: Mikko Rautiainen 2025)

Kuvassa juhlayleisö ja videokuvaaja.

Martin Hodel (vas.) taltioi videolle vahdinvaihtotilaisuuden (kuva: Mikko Rautiainen 2025)

Kuvassa sotilassoittokunta esiintyy.

Rakuunasoittokunta esiintyi Musiikkiyliluutnantti Riku Sojakan johdolla Joensuun kirkossa. (kuva: Mikko Rautiainen 2025)

Kuvassa kirkko iltavalaistuksessa.

Joensuun kirkossa pidetty Talvisodan päättymisen muistokonsertti on juuri päättynyt. (kuva: Mikko Rautiainen 2025)

Kuvassa kultainen ansioristi ja myöntökirja

Jouni Mattilalle Sotaveteraaniliiton kultainen ansioristi

/in , /by
Eversti, evp. Jouni Mattilalle luovutettiin Helsingin veteraanitalolla keskiviikkona 26.helmikuuta 2025 toinen Suomen sotaveteraaniliiton historian kahdesta viimeisestä Kultaisesta ansiorististä. Toinen myönnettiin Rauno Loukkolalle. Toimintansa lopettava sotaveteraaniliitto luovuttaa tehtävänsä Tammenlehvän perinneliitolle talvisodan päättymisen 85-vuotispäivänä 13.maaliskuuta. Tammenlehvän perinneliitto ja sen alaisuudessa toimivat alueelliset perinneyhdistykset jatkavat työtä sotasukupolven hyväksi viimeiseen iltahuutoon saakka ja perinnetyötä hamaan tulevaisuuteen saakka.
Yhdistyksemme toiminnanjohtaja Jouni Mattila on tehnyt ansiokasta työtä sotasukupolven hyväksi jo vuodesta 2011 lähtien. Hän on ollut mukana liiton hallinnossa, useissa sen eri toimikunnissa sekä ollut organisoimassa niin valtakunnallista kuin alueellista perinneorganisaatiota. Kentällä Jouni on tehnyt veteraanisukupolven hyväksi käytännön tuki- ja hoivatyötä sekä mm. organisoinut erilaisia tapahtumia ja juhlia.
Yhdistyksemme onnittelee Jounia ansaitusta tunnustuksesta ja kiittää häntä erittäin tärkeästä työstä, joka edelleen jatkuu!
Mikko Rautiainen
Kuvassa mieshenkilö pitämässä puhetta.

Jouni Mattila (kuva: Mikko Rautiainen 2025)

Tohmajärven ja Värtsilän Sankarihautausmaat ja pro patria

/in , /by
Värikuvassa miekan kanssa seisova patsas sekä sankarihautoja kesällä.

Tohmajärven Sankarihautausmaa (kuva: Mikko Rautiainen 2016)

Tohmajärven sankarihaudat sijaitsevat Kirkkoniemessä ja Tikkalassa, sen sijaan Värtsilän oma sankarihautausmaa jäi entiseen kirkkopihaan Neuvostoliiton eli nykyisen Venäjän puolelle. Puiset ristit ovat lahonneet jo useita vuosikymmeniä sitten pois, mutta 1990-luvulla Värtsilän seurakunta ja Suomi-Venäjä-seuran Värtsilän osasto saivat luvan aidata alueen ja perustaa siihen nurmikon. Sinne pystytettiin myös muistokivi, johon on kaiverrettu kultakirjaimin sekä luterilaisen että ortodoksisen kirkon ristisymbolit ja suomen- sekä venäjänkielinen maininta haudattujen sotilaiden lukumäärästä. Niiralan rajanylityspaikan sulkeuduttua Covid-pandemian ja Ukrainan sodan seurauksena alueen hoito on jäänyt pelkästään venäläisen osapuolen vastuulle, tämä järjestely on tiettävästi kuitenkin toiminut varsin hyvin. Näiden sankarivainajien nimet ovat näkyvillä nykyisen Värtsilän kirkon eteisaulan tiilikuvioisissa seinälaatoissa ja yhteiset Pro Patria – taulut on puolestaan sijoitettu Sivistys- ja koulukeskus Ahjon juhla- eli Wärtsilä-salin seinälle.

Jussi Raerinne, Sotien 1939-1945 Tohmajärven perinnetoimikunnan pj.

 

Tohmajärven Sankarihautausmaat Sotasampo-sivustolla:

Tohmajärvi: https://www.sotasampo.fi/fi/cemeteries/page/h0566_1  

Onkamo: https://www.sotasampo.fi/fi/cemeteries/page/h0566_2

Kuvassa sankarivainajien muistomerkki, jossa teksti: Tähän on siunattu 196 suomalaista sotilasta, jotka kaatuivat vuosien 1939-1945 sodissa.

Sankarivainajien muistomerkki menetetyssä Värtsilässä. (Kuvan on ottanut Värtsilän seurakunnan viimeinen kirkkoherra, rovasti Erkki Lintunen.)

 

Pro patria Värtsilän kirkossa

Kuvassa kirkon seinätiiliä, joihin painettu sankarivainajien nimet.

Pro patria Värtsilän kirkossa (kuva Jussi Raerinne)

Kuvassa kirkon seinätiiliä, joihin painettu sankarivainajien nimet.

Pro patria Värtsilän kirkossa (kuva: Jussi Raerinne)

 

Pro patria Tohmajärven sivistyskeskus Ahjossa

Kuvassa pro patria -taulut, joihin on kaiverrettu 455 nimeä.

Pro patria -taulut Tohmajärven Sivistyskeskus Ahjon Värtsilä-salissa (kuva: Jussi Raerinne)

Sotien 1939-1945 Tohmajärven perinnetoimikunta ja yhteystiedot

/in , /by
Mustavalkoisessa kuva juna saapunut asemalle. Aseman lipputangossa liehuu siniristilippu

Ensimmäinen juna saapuu takaisin vallatun Värtsilän asemalle 16.7.1941. (SA-kuva)

 

Perustamiskirja

Me allekirjoittaneet olemme tänään perustaneet Sotien 1939–1945 Tohmajärven perinnetoimikunnan ja hyväksyneet sille seuraavat toimintaperiaatteet, joita toimikunta pyrkii käytettävissä olevien henkilö- ja talousresurssien avulla hoitamaan.

  • Elossa olevista tohmajärveläisistä sotiemme veteraaneista, heidän puolisoistaan ja heidän leskistä huolehtiminen, heidän kuntoutukseen ja kotona asumiseen liittyvä tukeminen heidän viimeiseen iltahuutoonsa saakka.
  • Kummiverkoston luominen vielä kotona asuville veteraaneille ja heidän puolisoilleen.
  • Tohmajärveläisen Suomen 1939–1945 sotien sotilas- ja kotirintamaperinteen ylläpitäminen, säilyttäminen ja siirtäminen tuleville sukupolville.
  • Maanpuolustushengen edistäminen Tohmajärvellä yhteistyössä eri järjestöjen kanssa.
  • Vuosittaisen perinnetoiminnan toteuttaminen koordinoimalla asiaan liittyvät vuosipäivät, seppeleiden laskut ja muut veteraaniperinteen kunniatehtävät yhteistyössä maanpuolustustyötä tekevien tahojen kanssa.
  • Veteraaniperinteen tallentaminen ja julkaiseminen mahdollisuuksien mukaan.
  • Veteraaniperinteen vaaliminen paikallisten yhteisöjen ja yhdistysten kanssa.
  • Tohmajärvellä ja Venäjän Värtsilässä sijaitsevien Suomen 1939–1945 sotien muistomerkeistä huolehtiminen yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Tarvittaessa näiden muistomerkkien vaatiman kunnostus- ja huoltotyön organisoiminen.
  • Muut sellaiset veteraaniperinteeseen liittyvät tehtävät, jotka toimikunta katsoo mahdollisiksi toimikunnan käytössä olevien resurssien mukaisesti.
  • Kun tulevaisuudessa vastaavat eri kuntien veteraanitoimikunnat järjestäytyvät maakunnallisesti, Tohmajärven toimikunta liittyy siihen.

Tohmajärvellä 16.5.2019

Allekirjoittaneet:

Perinnetoimikunnassa mukana olevat tahot

Sotien 1939–1945 Tohmajärven perinnetoimikunta perustettiin Tohmajärvi-värtsilän Reserviupseerit ry:n ja Tohmajärvi-värtsilän reserviläiset ry:n yksimielisellä päätöksellä mainittujen yhdistysten yhteisessä syyskokouksessa Tohmajärvellä 30.lokakuuta 2018.

Toimikunnan järjestäytymiskokous pidettiin Tohmajärven kunnanvirastolla 15.tammikuuta 2019 ja virallinen perustamiskirja allekirjoitettiin kaikkien toimikuntaan valittujen edustajajäsenten toimesta samassa paikassa 16.toukokuuta 2019.

Toimikunnan kokoonpano on pyritty luomaan sekä alueellisesti ja että tehtäväkohtaisesti mahdollisimman kattavaksi, joten siinä ovat tai ovat olleet edustettuina seuraavat tahot:

  • reserviläisyhdistykset
  • Sotaveteraanit
  • Rintamaveteraanit
  • Sotainvalidit
  • Sotaorvot
  • Tohmajärven seurakunta
  • Tohmajärven kunnan sivistystoimi
  • Tohmajärven kunnanvaltuusto
  • Tohmajärvi-seura
  • Värtsilän Pitäjäyhdistys
  • Kaurila-Muskon kyläyhdistys
  • Tohmajärven nuorisovaltuusto
  • Tohmajärven lukion opiskelijakunta
  • Kiteen rajakilta
  • LC Tohmajärvi

Tohmajärven perinnetoimikunta kuuluu yhdessä maakunnan muiden vastaavien toimikuntien kanssa Pohjois-Karjalan perinneyhdistykseen, joka perustettiin Onttolassa 13.elokuuta 2020 ja rekisteröitiin vielä saman vuoden puolella 18.joulukuuta. P-K:n perinneyhdistys otti 31.5.2022 lakkautetun Pohjois-Karjalan Sotaveteraanipiirin tehtävät vastaan heti 1.kesäkuuta 2022.

Yhteystiedot: 

Jussi Raerinne pj: jussi.raerinne64@gmail.com 041 4836261

 

Mustavalkoisessa kuvassa ajoneuvoja ja miehiä.

Tykistöä autetaan suuremmissa mäissä miesvoimalla. Tohmajärvi 2.7.1941 (SA-kuva)

SOTIEN 1939 – 1945 POHJOIS-KARJALAN PERINNEYHDISTYS RY:N RY:N TOIMINTAKERTOMUS 2023

/in , /by

Yleistä

 

Yhdistys on Suomen Sotaveteraaniliitto ry:n ja Karjalan Poikien Killan jäsen. Yhdistys haki Tammenlehvän Perinneliiton jäsenyyttä tammikuussa 2023. Perinneliiton hallitus jätti hakemuksen ”pöydälle”. Se kutsuu yhdistyksemme jäsenekseen kesällä 2024.

Yhdistykseen kuului toimintavuoden lopussa kolme entisen Pohjois-Karjalan Sotaveteraanipiirin yhdistystä (Eno, Lieksa, Tuupovaara) sekä 13 sv-kerhoa, kaksitoista kunnallista perinnetoimikuntaa sekä lottaperinne – ja sotilaspoikakerhot. Henkilöjäsenten määrä 31.12. oli sv-yhdistyksissä seuraava: kunniajäsenet (veteraanit) 4, puolisot 6, lesket 13, vapaajäsenet 10 ja varsinaiset jäsenet 128, yhteensä 149. Kerhojen jäsenmäärä oli: kunniajäsenet (veteraanit) 76, puoliso- ja leskijäsenet 95 sekä varsinaiset jäsenet 466. Kaikki yhteensä kunniajäsenet (veteraanit) 90, leski- ja puolisojäsenet 114, varsinaiset jäsenet 594. Kokonaisjäsenmäärä 798.

Rintamaveteraaniliitto teki Peurungassa (10.6.) pidetyssä liittokokouksessa päätöksen liiton purkamisesta 31.12.2023 lukien. Pohjois-Karjalan Rintamaveteraanipiirin purettua samalla toimintansa, ryhdyttiin valmistelemaan sen jäsenistön siirtymistä perinneyhdistykseen. Samalla valmistauduttiin ottamaan vastaan Pohjois-Karjalan Rintamaveteraanipiiri ry:n tehtävät.

Kaikki yhdistyksemme jäseninä olleet sotiemme veteraanit ja lotat kutsutiin yhdistyksen kunniajäseniksi 27.4.2023.

Merkittävää oli se, että Suomesta tuli Naton 31. jäsenmaa 4.4.2023. Päätös oli mieluisa pääosalle yhdistyksen jäsenistöä.

Toimintavuosi sisälsi lukuisia hienoja tapahtumia ja hetkiä. Mainittakoon tässä niistä yksi. Outokumpulainen jatkosodan 100-vuotias veteraani Niilo Vunneli oli kutsuttu kaupungin perinnetoimikunnan esityksestä Tasavallan presidentin Linnan juhliin 6.12.2023. Hänen siellä laulamansa Veteraanin iltahuuto sykähdytti miljoonia tv-katsojia suorassa lähetyksessä.

Yhdistykset ja perinnetoimikunnat ovat laatineet omat toimintakertomuksensa. Siksi niiden toiminnasta esimerkkeinä vain muutamia tapahtumia.

 

Yhdistyksen tehtävät

Sotaveteraanijärjestöjen piirien ja perinneyhdistyksen vastuut sekä tehtävänjako tuki-, hoiva- ja perinnetyössä olivat vuonna 2020 sovitun mukaiset.

Tärkein tehtävä oli sotiemme veteraanien, heidän puolisoidensa ja leskien tukityö ja kaikenpuolisesta hyvinvoinnista huolehtiminen, jotta he kaikki voisivat asua kotonaan mahdollisimman pitkään. Käytännön tuki- ja perinnetyö tehtiin ”kentällä” kunnallisten perinnetoimikuntien laatimien suunnitelmien sekä toimenpiteiden mukaan. Yhdistys tuki paikallisten perinnetoimikuntien toimintaa resurssiensa puitteissa.

Yhdistykset/osastot, kerhot ja perinnetoimikunnat ovat tehneet tiivistä yhteistyötä kunnan palveluohjaajien/vast. kanssa ja valvoneet samalla, että kaikki kunniakansalaistemme palvelut kunnissa toteutuvat.

Keskeinen tehtävä yhdistyksen toiminnan tunnettavuuden ja tiedon jakamisen kannalta oli jatkaa vuonna 2022 aloitettua perinneportaalin päivittämistä ja sisällön kehittämistä. Yhdistyksen sivujen päätoimittajana toimi Jouni Mattila sekä viestintävastaavana ja pääkäyttäjänä Mikko Rautiainen.

Tammi-helmikuussa tarkastettiin yhdistysten ja kerhojen jäsentiedot ja päivitettiin ne liiton rekisteriin. Sen jälkeen liiton rekisterin hoitaja siirsi yhdistyksen jäsenistön TAPE:n hallinnoimaan uuteen jäsenrekisteriin. Rekisteriä ryhdytään käyttämään aktiivisesti keväästä 2024 alkaen.

Toimikuntien toivottiin toteuttavan jäsenhankintakampanjan uusien kannattajajäsenten hankkimiseksi. Koska tulos oli vain tyydyttävä, asetetaan sille selkeämmät tavoitteet ja annetaan parempi ohjeistus vuonna 2024. Henkilöjäsenten jäsenmaksu oli 20€ ja yhteisöjäsenten 50€. Jäsenmaksulaskutus (sis. jäsentiedotteet) hoidettiin ensimmäisen kerran kootusti suoraan liitosta. Vain kolme olemassa olevaa sotaveteraaniyhdistystä keräsi jäsenmaksunsa itse.

 

Hallinto

Perinneyhdistys alueellisena yhdyselimenä ohjaa, tukee ja kehittää sekä valvoo perinnetoimikuntien toimintaa ja niiden keskinäistä yhteistoimintaa yhteistyössä sotaveteraanijärjestöjen yhdistysten/osastojen ja kerhojen vastuu- ja yhteyshenkilöiden kanssa.

Tehtävien suorittamista varten vuosikokous valitsi Itä-Suomen yliopistolla Joensuussa 13.4. piirin puheenjohtajan ja 15 jäsenisen hallituksen. Jäsenenä hallituksessa olivat perinnetoimikuntien nimeämät henkilöt.

 

Hallitukseen kuuluivat vuonna 2023:

 

§ Puheenjohtaja Jyrki Huusko

§ 1. vpj Ahti Karttunen (varajäsen Tuulikki Leinonen), Sotainvalidien Veljesliitto, Pohjois-Karjalan piiri ry

§ 2. vpj Jari Sirola (varajäsen Päivi Sirviö), Pohjois-Karjalan Rintamaveteraanipiiri ry

§ 3. vpj Jussi Säämänen (varajäsen Juhani Sainio)

 

§ Perinnetoimikuntien edustajat (ja varajäsenet):

§ Ilomantsi: varsinainen Markku Lappalainen, varajäsen Tapio Ikonen

§ Joensuu: varsinainen Janne Vara, varajäsen Ilkka Savolahti

§ Juuka: varsinainen Hannu Päivinen, varajäsen Arvi Martikainen

§ Kontiolahti: varsinainen Ilpo Saarelainen, varajäsen Juha Rytkönen

§ Kitee: varsinainen Kari Sutinen, varajäsen Pertti Varis

§ Lieksa: varsinainen Reijo Kortelainen, varajäsen Seppo Pulkkinen

§ Liperi: varsinainen Timo Mononen, varajäsen Jouni Hyttinen

§ Nurmes: varsinainen Mikko Rautiainen, varajäsen Matti Asikainen

§ Outokumpu: varsinainen Kauko Laakkonen, varajäsen Juhani Räsänen

§ Polvijärvi: varsinainen Markku Sirviö, varajäsen Terho Hirvonen

§ Rääkkylä: varsinainen Juha-Pekka Puhakka, varajäsen Erja Moore

§ Tohmajärvi: varsinainen Jussi Raerinne, varajäsen Pauli Turunen

 

Alueellisen neuvottelukunnan tehtäviin kuului mm. perinneyhdistyksen puheenjohtajan ja hallituksen tukeminen, yhteydenpito liittoihin ja maakunnallisiin yhteistoimintakumppaneihin sekä varainhankinta. Neuvottelukuntaa täydennettiin P-K:n Reservipiirien yhteisellä ja Sotilaskotiliiton paikallisella edustajalla. Alueelliseen neuvottelukuntaan kuuluivat vuonna 2023:

 

§ Puheenjohtaja kansanedustaja Hannu Hoskonen

§ Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen, Joensuun kaupunki (varalla strategiapäällikkö Sami Laakkonen)

§ Toimitusjohtaja Juha Kivelä, PKO

§ Kauppaneuvos Pertti Korhonen, Korhonen Yhtiöt

§ Hallintojohtaja Tommi Mäki, Joensuun seurakuntayhtymä

§ Eversti Marko Turunen, Pohjois-Karjalan rajavartiosto/Rajavartiolaitos

§ Evl Jukka Honkanen, Pohjois-Karjalan aluetoimisto/Kainuun prikaati

§ Hallituksen jäsen Erkki Räsänen, Pohjois-Karjalan Rintamaveteraanipiiri ry

§ Pj Ahti Karttunen, Sotainvalidien Veljesliitto, Pohjois-Karjalan piiri ry

§ Ulla Mikkola, Lottaperinnekerho

§ Antti Eteläpää, Sotilaspoikakerho

§ Pj Aune-Inkeri Keijonen, Pohjois-Karjalan Sotaorvot ry

§ Hallituksen jäsen Veli Hiltunen, 21. Pr:n Perinneyhdistys ry

§ Pj Aki-Petteri Heikkilä, Pohjois-Karjalan Rauhanturvaajat ry

§ Heidi Räty, Sotilaskotiliitto, Rajasotilaskotiyhdistys (varalla Katri Määttä)

§ Pj Hannu Parviainen, Pohjois-Karjalan Reservipiirit

 

Neuvottelukunta kokoontui Kontiorannassa 4.12.2023.

 

Hallituksen puheenjohtaja Jyrki Huusko osallistui alueellisen neuvottelukunnan jäsenen, P-KR:n komentajan eversti Turusen läksiäisiin 30.11. Yhdistys osallistui yhteislahjan hankintaan. Turusen siirryttyä uusiin tehtäviin RVL:n esikuntaan, tulee hänen tilalleen neuvottelukuntaan P-KR:n uusi komentaja eversti Matti Pitkäniitty.

Yhdistykselle valittiin vuosikokouksessa erillinen palkitsemistoimikunta, joka käsitteli kahdessa kokouksessaan yhdistykselle tulleet palkitsemisesitykset (valtakunnalliset ja liittoihin 9.8.2023 ja 5.1.2024 menneet). Toimikuntaan kuuluivat:

– Tuulikki Leinonen, sotainvalidit (varalla Ahti Karttunen)

– Jari Sirola, rintamaveteraanit (varalla Markku Sirviö)

– Antti Eteläpää, sotilaspojat (varalla Erkki Matikainen)

– Jouni Mattila, tmk:n sihteeri

Toiminnanjohtaja Jouni Mattila (sairaustapauksissa sijaisena Maire Ikonen) hoiti yhdistyksen laskutuksen, laskujen maksun ja yhteyden kirjanpitäjään sekä osallistui ilmoitusten ja tilitysten valmisteluun.

Yhdistystä ja sen hallitusta sekä toimikuntia avustivat erillisen sopimuksen mukaisesti toiminnanjohtaja Jouni Mattila, sosiaalineuvoja Risto Alanko ja hengellisen työn johtaja rovasti Juhani Sainio. Alangon kustannukset maksoi pääosin SVL ja Sainion kulukorvaukset perinneyhdistys. Elokuvaprojektin vastuuhenkilöt olivat Juhani Sainio ja Martin Hodel. Heidän kustannuksensa maksettiin KKES:n myöntämästä apurahasta.

Yhdistyksellä on toimistotila osoitteessa Kalevankatu 24b, Joensuu. Kyseisessä taloyhtiössä (Koskikatu 19) suoritettiin putkistojen sukitusremontti marras-joulukuussa 2023. Remontista aiheutui yhdistykselle kuluja, arvio 1 543 €. Maksu suoritetaan hallituksen päätöksen mukaisesti yhdessä erässä tammikuussa 2024. Pääosa taloyhtiön kokouksista järjestettiin yhdistyksen toimistolla. Toiminnanjohtaja osallistui niihin 31.1. ja 8.5. (yhtiökokous), toimien molemmissa kokouksen puheenjohtajana. Perinneyhdistyksen hallitus päätti kokouksessaan 21.11., että tilaa voidaan lainata keväällä 2024 Joensuun 4 H -yhdistyksen toiminnanjohtajan Tiina Hintikan käyttöön (neuvontapalvelut, 2 pv/vko, a 5 h). Käyttökorvaukseksi sovittiin 100 euroa/kk.

Yhdistyksellä on vuokrasopimus Joensuun Sotaveteraanit ry:n entiseen kerhotilaan (vuokra 231€/kk), osoitteessa Kalastajankatu 20A. Kyseinen tila on yhteiskäyttötila Joensuun perinnetoimikunnan, Pohjois-Karjalan Reserviupseeripiiri ry:n ja Pohjois-Karjalan Reserviläispiiri ry:n kanssa, jonka käytöstä he maksoivat yhdistykselle erikseen sovitun käyttökorvauksen. Kaupunki maksoi siitä perinnetoimikunnan osuuden.

Kalevankadun tilassa jatkettiin Sotaveteraanipiirin materiaalin supistamista ja järjestelyjä. Varastotila sisustettiin ja järjestettiin uudelleen. Juhani Sainio rakensi tilaan uuden lipputelineen siellä säilytettäville järjestölipuille (16 kpl) sekä oman tulevalle perinneyhdistyksen lipulle.

 

Perinnetoimikunnat

 

Perinnetoimikuntien puheenjohtajina toimivat vuonna 2023:

 

§ Ilomantsi – Lappalainen Markku

§ Joensuu – Janne Vara

§ Juuka – Hannu Päivinen

§ Kitee – Kari Sutinen

§ Kontiolahti – Ilpo Saarelainen

§ Lieksa – Reijo Kortelainen

§ Liperi – Jouni Hyttinen

§ Nurmes – Mikko Rautiainen

§ Outokumpu – Kauko Laakkonen

§ Polvijärvi – Markku Sirviö

§ Rääkkylä – Mika Karttunen

§ Tohmajärvi – Jussi Raerinne

Heinäveden perinnetoimikunnan siirtymistä Pohjois-Karjalan perinneyhdistyksen jäseneksi valmisteltiin. Se ei kuitenkaan toteudu ainakaan muutamaan vuoteen.

 

Muutoksia hallinnossa

 

Rääkkylän Sotaveteraanit ry oli purkanut toimintansa jo pari vuotta sitten, ja se oli silloin lahjoittanut varansa Rääkkylän perinnetoimikunnan hallinnoitavaksi. Toimikunta luovutti 18.10. kyseiset varat (756,92 euroa) perinneyhdistykselle, ”korvamerkattuna” Rääkkylän toiminnan ylläpitämiseen.

Pohjois-Karjalan Rintamaveteraanipiiri ry purki toimintansa kesällä ja se lahjoitti varansa (kahdelta tililtä yht. 338,12 euroa) perinneyhdistykselle syksyllä 2023. Kyseiset varat on ”korvamerkattu” ko. jäsenistön käyttöön. Piirin henkilöjäseninä olleet jäsenet siirtyvät perinneyhdistykseen tammikuun 2024 aikana.

Edustaminen liiton toimielimissä ja ISAVI:n rintamaveteraaniasiain neuvottelukunnassa

Yhdistyksen varsinainen edustaja SVL:n liittovaltuustossa oli Jyrki Huusko (Joensuu) ja hänen varahenkilönsä olivat Seppo Pulkkinen (Lieksa) ja Jussi Säämänen (Nurmes). Jyrki Huusko osallistui valtuuston kokoukseen 16.5. ja Jussi Säämänen 15.11.

Jyrki Huusko toimi Sotaveteraanien tuki- ja perinnesäätiön hallituksen jäsenenä. Hän osallistui hallituksen kokouksiin 23.5. ja 4.12.2023.

Jouni Mattila (Kontiolahti) toimi Suomen Sotaveteraaniliiton hallituksessa. Mattila edusti hallituksessa perustettuja/perustettavia perinneyhdistyksiä. Mattila osallistui seuraaviin hallitus kokouksiin 26.1.,22.2., 4.5., 29.8., ja 14.12. (teams). Mattila ollessa sairas 25.10., häntä edusti varajäsen Osmo Suominen). Jouni Mattila toimi kauden 2021-2023 Tammenlehvän Perinneliiton hallituksessa Suomen Sotaveteraaniliiton varsinaisen edustajan Pertti Suomisen varajäsenenä. Mattila osallistui yhteen kokoukseen Helsingissä 28.9. Mattila oli TAPE:n puheenjohtajan vuorineuvos Pertti Viinasen johtaman liiton strategiatyöryhmän jäsen. Se kokoontui kertomusvuonna yhden ja samalla viimeisen kerran.

Rovasti Juhani Sainio (Joensuu) toimi liittojen yhteisen Hengellisen toimikunnan jäsenenä. Hän osallistui sen kokouksiin 14.2., 4.5. ja 4.10.

Itä-Suomen aluehallintoviraston ylijohtaja Soile Lahden johtamaan rintamaveteraaniasiain neuvottelukunnan edustajana toimi Jouni Mattila. Kyseinen toimikunta ei kokoontunut.

Perinneyhdistyksen edustajana Karjalan Poikien Killan hallituksessa toimi Jouni Mattila. Mattila osallistui kahteen kokoukseen kolmesta, 12.4. ja 9.5.

Mattila osallistui SVL:n toiminnanjohtajien kokouksiin (teams) 18.4. ja 30.8.

 

OMAT KOKOUKSET

 

– Yhdistyksen hallitus, sp-kokous 9.-12.1.

– Yhdistyksen hallitus 14.3., Joensuu

– Vuosikokous 13.4., Joensuu

– Yhdistyksen hallitus 21.11., Joensuu (vuoden 2024 suunnitelmat)

– Alueellisen neuvottelukunnan kokous 4.12., Kontiolahti (Kontioranta)

– Yhdistyksen hallitus, sp-kokous 21.11.-2.12.

 

VUODEN 2023 TAPAHTUMAT

 

Valtakunnalliset

 

· 25.-29.3. Veteraaniviikko

· 27.4. Kansallinen veteraanipäivä, pääjuhla Turussa

· 21.5. Kaatuneitten muistopäivä

· 10.6. RVL:n liittokokous, Helsinki

Tammenlehvän Perinneliitto ry:n XXVII perinneseminaari ja II liittokokous järjestettiin Joensuussa Sokos Hotelli Kimmelissä 26.5.2023. Yhdistyksemme puheenjohtaja Jyrki Huusko toimi liittokokouksen puheenjohtajana. Liittokokouksen jälkeen oli Kimmelissä liiton 20-vuotisjuhlavastaanotto. Perinneyhdistys hoiti kokoustapahtuman valmistelut sekä käytännön järjestelyt.

Tammenlehvän Perinneliiton järjestämä sotahistoriallinen opintomatka (Suomussalmi-Kuhmo-Lieksa-Ilomantsi) Pohjois-Karjalan ja Varsinais-Suomen historian ja yhteiskuntaopin opettajille järjestettiin 31.7.-3.8. Yhdistys tuki valmisteluja ja sen henkilöstöä osallistui matkalle. P-K:sta ilmaiselle matkalle osallistui 12 henkilöä.

 

Alueelliset

 

Yhdistyksen ja perinnetoimikuntien edustaja/-t osallistuivat kutsuttuina kymmeniin alueellisiin sekä paikallisiin tapahtumiin ja tilaisuuksiin. Niitä olivat muun muassa Maanpuolustustapahtumien 2023-2024 allakointitilaisuus, valatilaisuudet, kutsunnat, aluetoimiston ja eri yhdistysten järjestämät muistokonsertit, RVL ja aluetoimiston vuosipäivät, Kontiolahden 150 v tilaisuudet, PKARPR:n perinnepäivä, P-K:n Rajamieskillan

60 v juhla, perinnetilojen avajaiset, varusmiesten kotiuttamistilaisuudet sekä erilaisten muistomerkkien paljastustilaisuudet. Yksi sellainen oli 14. RJK:n muistomerkin ja opastaulun paljastusjuhla Tohmajärvellä 11.9.2023. Siihen osallistuivat pj Huusko ja tja Mattila. Useilla kutsunnoilla käytettiin perinneyhdistyksen puheenvuoro, ellei paikalla ollut varsinaisten veteraanijärjestöjen edustajaa.

P-K:n alueellinen maanpuolustuskurssille (13.-17.11.) tehtiin kolme esitystä (Peiponen Jarkko Kontiolahti, Eteläpää Päivi Joensuu, Rautiainen Mikko Nurmes). Vain Peiponen hyväksyttiin kurssille.

Sotien 1939 – 1945 Joensuun perinnetoimikunta järjesti Kansallisen veteraanipäivän tilaisuudet 27.4.2023 ja Kaatuneitten muistopäivän tilaisuudet Joensuussa 21.5.2023. Veteraanipäivän konsertti Nurmeksessa kokosi yhteen sotasukupolven, oppilaat ja kaupunkilaiset. Tilaisuuteen osallistui 860 henkeä.

 

LOTTAPERINNE

 

Lottaperinnekerho kokoontui vuonna 2023 päiväkahveille kuukauden toisena maanantaina klo 13.00 alkaen Joensuun seurakuntakeskuksen yläsalissa. Kahvittelun jälkeen joku jäsenistä kertoi omia, mielenkiintoisia muistojaan pikkulottatoiminnastaan sekä sota-ajasta. Päiväkahveilla on ollut myös ulkopuolisia esiintyjiä. Syyskuussa eversti evp Jouni Mattila kertoi uudistuvasta veteraanitoiminnasta ja marraskuussa Juhani Sainio kertoi tekemistään veteraanielokuvista. Joulukuussa laulettiin kerholaisten ehdottamia joululauluja Leena Suomelan säestyksellä. Tilaisuuksissa on ollut läsnä parikymmentä kerholaista ja muutaman kerran myös pari veteraania. Tilaisuuksien kahvitarjoilusta leivonnaisten kera on huolehtinut maksua vastaa Kaarina Järviluoto. Päiväkahvitilaisuuksista on ilmoitettu edellisenä torstaina Karjalaisen järjestöpalstalla.

Kerhon vetäjä Ulla Mikkola osallistui kutsuttuna Joensuun kaupungin järjestämään itsenäisyyspäivän juhlaan konservatoriolla.

Lottaperinteen lippu on ollut mukana maanpuolustustilaisuuksien lippurivistössä.

 

SOTILASPOJAT

 

Sotilaspoikien kerhon vapaaehtoiset toimivat kesäoppaina Joensuun Bunkkerimuseolla yhteistyössä Tykistökillan ja Joensuun Reserviupseereiden kanssa. Pohjois-Karjalan museo oli opasvastuussa yhden viikon ajan apunaan vapaaehtoinen Sotien 1939–1945 Pohjois-Karjalan perinneyhdistyksestä. Kontiolahden Sotilaskotiyhdistys piti museoalueella kanttiinia museon aukiolopäivinä. Bunkkerimuseo oli avoinna neljä viikkoa, kolmena päivänä viikossa ajalla 28.6.–21.7.2023. Siellä vieraili kesäkauden aikana yhteensä 3226 kävijää. Tilausryhmiä vieraili 12 kappaletta, yhteensä 202 henkilöä.

Sotilaspoikien kerho toteutti syysretken Etelä-Karjalaan 16.9.2023. Matkaoppaana toimi sotakamreeri Rauno Suhonen. Tutustumiskohteina olivat muun muassa 2. Divisioonan muistomerkki Tarnalassa, Suojeluskuntatalo ja Mannerheim-ristin ritarien muistomerkki Parikkalassa, Kollaa ja Simo Häyhä -museo Miettilässä, Kaukopartio-osasto Vehniäisen muistomerkki Rautjärvellä, Sotilaslentokenttä ja Lento-osasto Kuhlmeyn muistomerkki

Immolassa sekä Tarkka-ampuja Simo Häyhän ja everstiluutnantti Paavo Susitaipaleen haudat Ruokolahdella. Retkelle osallistui 34 henkilöä Sotilaspoikien kerhosta ja Sotien 1939–1945 Pohjois-Karjalan perinneyhdistyksestä.

Sotilaspoikien kerholla on ollut edustus kansalaisjuhlien tapahtumissa, kuten kansallinen veteraanipäivän, kaatuneiden muistopäivän ja itsenäisyyspäivän seppelpartioissa ja lippulinnassa. Lisäksi kerhon jäseniä osallistui Karjalan lennoston valatilaisuuden lippulinnaan Outokummussa 12.8.2023.

 

SOSIAALINEUVONTA

 

Sotien 1939 – 1945 Pohjois-Karjalan Perinneyhdistys ry:n sosiaalineuvojana toimi kertomusvuonna Risto Alanko Juuasta.

Perinneyhdistyksen toiminnassa sosiaalineuvonnan pääpaino oli vuonna 2023:

– tuki- ja avustustoiminnan neuvonnassa ja tukemisessa,

– keskitetyssä maakunnallisen gubbe-toiminnan ohjauksessa ja seurannassa,

– peruskorjausten ja esteettömän kotona selviämisen tukemisessa,

– yhteistyön ylläpitäminen ja kehittäminen Pohjois-Karjalan hyvinvointialue SiunSoten kanssa,

– yhteistyö ja tuki- ja hoivatyön kehittäminen paikallisten perinnetoimikuntien kanssa, sekä

– osallistuminen Sotaveteraaniliiton sosiaalineuvojien ohjaukseen ja koulutukseen.

Kertomusvuoden alussa 18. tammikuuta osallistuttiin Joensuun Tikkamäellä Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen kutsumaan neuvottelutilaisuuteen, jossa tiedotettiin työnsä aloittaneen hyvinvointialueen veteraanipalvelujen tuottamisesta, henkilöstössä tapahtuneista muutoksista sekä käytiin läpi alkaneen vuoden 2023 yhteistyötä.

Tammikuun 27. päivänä järjestettiin Kontiolahden Onttolassa maakunnallinen veteraanien palvelu- ja hoivatoimintaan keskittyvä koulutus- ja neuvottelutilaisuus. Tilaisuuteen osallistuivat maakuntamme perinnetoimikunnat ja Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen veteraanipalvelujen tuottamisesta vastaava henkilöstö. Tilaisuuden alustajina olivat Sotaveteraaniliiton, Valtiokonttorin, Veteraanijärjestöjen sosiaali- ja terveyspalvelutoimikunnan sekä SiunSoten edustajat.

Huhtikuussa perinneyhdistyksen sosiaalineuvoja laati vuoden 2023 veteraanien, puolisoiden ja leskien tuki- ja hoivapalveluista kooste-esitteen toimintamalleineen, joka postitettiin kaikille perinnetoimikunnille ja Pohjois-Karjalan Hyvinvointialue SiunSoten veteraanien tuki- ja hoivatyöstä vastaaville henkilöille. Kirjeen myötä tehostettiin veteraanien tuki- ja hoivapalveluiden perille saattamista.

Kertomusvuoden aikana tehostettiin veteraanien puolisoiden ja -leskien kuntoutus ja virkistystoimintaa ohjaamalla eri säätiöiden lahjoittamia varoja puolisoiden ja leskien virkistyskeskus-kuntoutukseen sekä hoivapalveluihin kuten hierontoihin, jalkahoitoihin ja fysikaaliseen hoitoon. Tuen myöntäminen tapahtui ns. ”matalan kynnyksen periaatteella”, eli ilman lääkärinlausuntoa.

Uusia tukimuotoja hyödynnettiin järjestämällä elokuussa veteraanien puolisoille ja leskille Savonlinnaan Tanhuvaaran liikuntaopistolle ohjattu, täyshoidolla varustettu virkistysviikko. Viikolle osallistui yhteensä 22 henkilöä ja viikon koordinoijana ja matkanjohtajana toimi perinneyhdistyksen sosiaalineuvoja. Viikon ohjelma, täyshoito ja osallistumiseen liittyvät kuljetukset olivat osallistujilleen maksuttomia.

Sosiaalineuvoja on jatkanut liittojen ja säätiöiden avustuksia ja tukianomuksia koskevien lausuntojen antamista. Maakuntaamme saatiin kertomusvuonna liiton myöntämiä tuki- ja avustuspäätöksiä yhteensä 32 kappaletta (edellinen vuosi 27 kpl), yhteissummaltaan 19,350 euroa. (ed.v. 17,750 euroa) Tämä kertoo tuki- / avustustoiminnan tehostamisen myönteisestä vaikutuksesta. Suurin osa myönnetyistä tuki-euroista kohdistui puolisoiden ja leskien lääke- ja hoitokulujen kattamiseen sekä silmälasien hankintaan. Kertomusvuoden aikana myös perinneyhdistys ja sotainvalidipiiri myönsivät omia varoja veteraanien puolisoiden ja leskien jalkahoitoihin, fysikaalisiin hoitoihin ja muihin kotona selviämistä tukeviin palveluihin.

Perinneyhdistyksen sosiaalineuvoja valmisteli syksyllä Pohjois-Karjalan Hyvinvointialueelle esityksen erillisen määrärahan varaamiseksi veteraanileskien palveluseteliä varten. Esitys sai tuekseen puoltolausunnon Pohjois-Karjalan Hyvinvointialueen hallituksessa. Esitys hyväksyttiin myös perinneyhdistyksen hallituksessa ja lähetettiin hyvinvointialueen päättäjien käsittelyyn. Aloite ei tällä kertaa johtanut toivottuun ratkaisuun.

Gubbe-toimintaa ja peruskorjauksia

Kertomusvuoden Gubbe-toiminnassa tarjottiin veteraanisukupolvelle kotiin vietäviä, lähinnä sosiaalista kanssakäymistä tukevia palveluja, jotka osaltaan tukivat myös veteraanisukupolven itsenäistä kotona asumista, fyysisen toimintakyvyn ylläpitoa ja sosiaalisten suhteiden säilymistä. Maksutonta Gubbe- palvelua tarjottiin kaikille halukkaille veteraaniasiakkaille paikkakunnasta riippumatta Valtimolta aina Kesälahdelle saakka. Vuoden 2023 päättyessä asiakkuuksia oli Pohjois-Karjalan alueella yhteensä 73. Maantieteellisesti asiakkuuksia on eniten Joensuussa, Juuassa ja Kiteellä. Kaikki tämänhetkiset asiakkaat ovat veteraanin leskiä.

Asuntojen korjaustoiminnassa yhteistyötä tehtiin Vanhustyön Pohjois-Karjalan piirin korjausneuvoja Raimo Saarelaisen kanssa. Sosiaalineuvojan tehtävässä korostui ensisijassa veteraaniavustuksista tiedottamiseen, kohteiden kartoittamiseen sekä pienempien hankkeiden rahoituksen järjestämiseen. Neuvonnan ja korjauksen kohteina olivat pääosin lämmitysjärjestelmien korjaukset ja muutokset, märkätilojen korjaukset sekä liikkumista helpottavat muutokset. Elinkustannusten nousu vaikutti erityisesti Aran kautta myönnettävien avustusten hakemiseen. Pienituloisimpien kohdalla elinkustannukset veivät käytettävissä olevista tuloista niin suuren osan, etteivät asuntojen omistajat katsoneet heillä olevan mahdollisuutta omarahoitusosuuden rahoittamiseen.

Kertomusvuoden aikana korjausneuvoja teki sota- ja sotilasinvalideille 6:een kohteeseen yhteensä 9:n käyntiä, veteraanien leskille 5:een kohteeseen 7:n käyntiä. Toteutus- ja rahoitussuunnitelmia tehtiin sotainvalideille viisi kappaletta yhteissummaltaan 29,137

euroa (keskiarvo 5827 e) ja veteraanien leskille samoin viisi, yhteissummaltaan 37,540 euroa (keskiarvo 7390 e).

 

Vuoden päätteeksi jaettiin joulukassit

Maakunnassamme vielä kotona asuvia veteraanileskiä muistettiin edellisvuoden tapaan joulutervehdyksellä joulukassien muodossa. Kassien hankinnan ja jakelun organisoi yhdistyksen sosiaalineuvoja. Joulun herkuilla täytettyjen ja jaettujen lahjojen määrä oli 123 kassia ja kappalehinta 27,00 euroa. Kaikki kassit toimitettiin saajilleen kotiin paikallisten perinnetoimikuntien välityksellä. Kassien hankinta- ja jakelukustannukset olivat yhteensä 3321,00 euroa. Joulukassiprojektin kustannuksista vastasivat Sotiemme veteraanit / keräysvarat 2120,00 euroa, Joensuun Sotaveteraanikerho 756,00 euroa ja Sotainvalidit Pohjois-Karjalan piiri 740,00 euroa.

Sosiaalineuvoja osallistui helmikuussa kaksipäiväisille Sotaveteraaniliiton sosiaalineuvojien neuvottelupäiville sekä muihin liiton järjestämiin, veteraanien sosiaalipalveluja koskeviin ja kehittäviin tapaamisiin. Sosiaalineuvoja oli mukana myös Sotaveteraaniliiton sosiaalineuvojalle järjestetyissä säännöllisissä Teams-kokouksissa. Teams-kokouksia toteutettiin myös Gubbe-vastuuhenkilöiden kanssa tavoitteena maakunnallisen Gubbe-toiminnan kehittäminen ja seuranta.

 

HENGELLINEN TYÖ

 

Yhdistyksen hengellisestä työstä vastasi rovasti Juhani Sainio.

Yhdistys sekä perinnetoimikunnat osallistuvat maakunnassa vuoden aikana tapahtuneisiin sotiemme veteraanien ja leskien sekä kentältä löytyneiden sankarivainajien hautajaisiin omaisten ja Puolustusvoimien toivomalla tavalla. Jälkimmäisistä yksi oli, kun JR 50:ssä palvellut ja 28.6.1944 kaatunut korpraali Mikael Ipatti siunattiin haudan lepoon ortodoksisin menoin Joensuussa 4.6. Yhdistyksen vanhin jäsen Juho Lipponen (Nurmes) kuoli 106 -vuotiaana. Nurmeksen perinnetoimikunnan edustajat osallistuivat hänen siunaustilaisuuteen 4.2.

Puolustusvoimien Kirkkojuhla pidettiin Helsingin Tuomikirkossa 18.1. Se oli samalla kenttäpiispa Pekka Särkiön jäähyväisjumalanpalvelus ja läksiäistilaisuus. Siihen osallistuivat kutsuttuina rovasti Juhani ja Paula Sainio sekä Jouni Mattila. Rovasti Sainio osallistui vaimonsa Paulan kanssa kutsuttuna Puolustusvoimien uuden kenttäpiispan Pekka Asikaisen virkaanasettamisjuhlaan Helsingin Tuomiokirkossa 15.6.

Yhdistyksen vuoden päätapahtuma oli Sotiemme veteraanien, lottien ja sotaorpojen alueellinen Kirkkopyhä Juuassa 27.8. Tilaisuuden suunnittelusta vastasi rovasti Juhani Sainio, apunaan Juuan kunnan ja seurakuntien sekä veteraanijärjestöjen, lottien ja sota-orpojen perustama suunnitteluryhmä. Ensimmäinen suunnittelutilaisuus pidettiin Juuan kunnantalolla 19.4.2023 ja toinen seurakuntakeskuksessa 31.5. Palautekeskustelu järjestettiin Juuan kunnantalolla 12.8. Tilaisuus oli erittäin onnistunut. Siihen osallistui noin 250 henkilöä. Veteraanivastuu ry maksoi yhdistykselle kirkkopäivästä aiheutuneet kulut anomuksen (4 770,40 euroa) mukaisesti.

Hengellisen työn virikepäivät järjestettiin Tampereella (seurakuntayhtymän Aitokeskus) 31.8.-1.9.2023. Tilausuuteen osallistui rovasti Sainio.

Vuoden 2023 aikana osallistuttiin Kaatuneitten Omaisten Liiton kulttuuri- ja hengellisten päivien (14.-15.9.2024) ja siihen yhdistetyn alueellisen kirkkopyhän suunnitteluun. Tapahtuman suunnittelusta vastaavan juhlatoimikunnan puheenjohtajaksi valittiin Jouni Mattila. Suunnittelukokouksia pidettiin Kalastajankadun toimistolla kolme, ensimmäinen 14.3., toinen 19.9. ja viimeisin 15.11.2023.

 

VIRKISTYSTOIMINTA

 

Muistojen konsertti

Yhdistys järjesti perinteiden 36. Muistojen konsertin Carelia-salissa 28.10.2023. Konsertin musiikin suunnittelusta vastasi Arto Tarkkonen yhdessä MPK:n Savo-Karjalan soittokunnan kapellimestari Mika Hirvosen kanssa.

Konsertin lipunmyynti hoidettiin itse yhdistyksen toimistolla vuoden 2022 tapaan. Sanomalehti Karjalaiselta saatiin tukea niin, että se julkaisi kaksi ilmaista mainosta lehdessään konserttia edeltävillä viikoilla. Konsertti oli loppuunmyyty. Konsertin tulot (lippu- ja narikkamaksut) olivat 11 649,80 euroa ja menot (tilavuokrat, kahvitus, muistamiset) 5 210,82 euroa. Tuotto oli 6 438,98 euroa.

Konsertin juonsi Seppo Hyttinen. Väliaikatarjoilusta vastasi Kontiolahden Sotilaskotiyhdistys ry. Narikkapalvelun hoiti LC Joensuu. Toiminnanjohtaja laati tapahtumailmoituksen Itä-Suomen poliisilaitokselle. Hän otti myös järjestäjän tapahtumavakuutuksen Pohjolan Vakuutuksesta.

Kiitoslounas toimihenkilöille pidettiin Ravintola Aittarannassa 9.11. (7 henk) sekä solisteille ja kuoron johtajille 15.11. (6 henk).

Jouni Mattila esitteli SVL:n pyynnöstä konsertin järjestelyjä valtakunnalliseen perinnetyökokoukseen osallistuneille 22.11.

 

PERINNETYÖ

 

Yhdistyksen perinnetyön organisointi ja tehtävät ovat säilyneet entisenä. Keskeistä oli perinnetyön tunnettavuuden lisääminen sekä vuonna 2025 tapahtuvien valtakunnallisten hallinnollisten muutosten informointi kaikissa mahdollisissa yhteyksissä. Perinneyhdistyksen ja toimikuntien henkilöstön pitämät juhlapuheet ja tervehdykset eri tilaisuuksissa ovat antaneet siihen yhden hyvän mahdollisuuden. Vuoden aikana käynnistettiin info-käynnit kuntien valtuustojen kokouksissa ja nuorisovaltuustoissa. Toiminnanjohtaja kävi Rääkkylän valtuustossa 30.10. ja Liperin Nuorisovaltuustossa 1.11.

Perinneportaalin (sotiemmeperinne.fi) sisällön tuottaminen oli perinnetyön keskeisiä muotoja v 2023. Siitä työstä on kertomuksessa oma alalukunsa. Vastuuhenkilöt osallistuivat liitojen ohjauskokouksiin 21.2. (Mattila) ja 10.10. (Rautiainen).

Ensiarvoisen tärkeää on ollut, että yhdistykseen vuonna 2022-2023 tulleiden uusien toimijoiden (ent. piirien ja yhdistysten) perinteitä on kyetty vaalimaan tasavertaisesti osana perinneyhdistyksen ja sen toimikuntien työtä.

Perinnetyökatsauksia on käyty pitämässä muutamissa TAPE:n maakunnallisten jäsenjärjestöjen (esim. Lottaperinne 11.9.) kokouksissa/tilaisuuksissa. Yhteistoimintakumppaneita on informoitu tietoiskuin perinneaikakauden valtakunnallisista ja alueellisista toimenpiteistä.

Toiminnanjohtaja kävi kevään ja syksyn aikana vierailulla kaikissa muissa toimikunnissa pl Kitee. Niiden tarkoituksena oli informoida rakennemuutoksen etenemisestä ja yhdistyksen toiminnasta, mutta ennen kaikkea kerätä tietoa kunnissa tehtävästä arvokkaasta perinnetyöstä, yhteistoiminnan sujuvuudesta sekä samalla kannustaa ja motivoida toimikuntia edelleen kehittämään toimintaansa.

Yhdistys on tukenut työpanoksellaan ja pienillä summilla muutamien toimikuntien järjestämiä muistomerkkien paljastustilaisuuksia, perinnetilojen perustamista ja muita perinnetapahtumia.

Merkityksellistä on ollut se, että perinnetoimikunnissa on jatkettu perinnetilojen suunnittelua, valmisteluja ja perustamista. Perinnetilat avattiin Kiteelle 14.6. ja Kontiorantaan 26.6. sekä Muistojen Raja -museo Kontiorantaan 28.10. Perinnetilojen valmistelut ovat pitkällä monissa kunnissa, kuten Rääkkylässä ja Nurmeksessa.

Toiminnanjohtaja osallistui Sotaveteraaniliiton johtamiin Itä-Suomen alueen perinneyhdyshenkilöiden kokouksiin. Ne järjestettiin 7.-8.6. ja 22.11. Muutamille muiden maakuntien perinneorganisaatioiden valmisteluista vastaaville annettiin edellisvuosien tapaan tukea ja opastusta.

Rovasti Juhani Sainio keräsi sotiemme veteraanien muistitietoa ”Viimeiseen iltahuutoon” projektilla haastattelemalla ja kuvaamalla yhdessä Martin Hodelin kanssa kymmenen yhdistyksen tai kerhon alueella yhteensä 26 sotasukupolven ihmistä. Vuoden 2023 aikana tehtiin vielä muutamia täydentäviä haastatteluja. Elokuvien esittämistä jatkettiin eri tilaisuuksissa. Nurmeksen toimikunta jatkoi vuonna 2019 aloitettua sotaperinteen tallentamista julkaisemalla kaksi uutta haastatteluvideota. Videoita on julkaistu yhteensä 17 ja niitä on katsottu yhteensä yli 50 000 kertaa.

Toiminnanjohtaja ja keräyspäällikkö Ilkka Savolahti osallistuivat Veteraanivastuu ry:n piiripäälliköiden kokous 24.8. ja 16.11. Veteraanivastuu ry:n toiminnanjohtaja Pia Mikkonen vieraili Joensuussa 26.10. Kokouksissa ja em. palaverissa käytiin keskusteluja mm. perinneorganisaation osallistumisesta tulevaisuuden veteraanikeräyksiin. Yhdistyksemme ja toimikuntiemme halutaan olevan siinä mukana.

Perinnetoimikunnille annettiin tehtäväksi tarkastaa ja tarvittaessa päivittää vuosina 2020 – 2021 laaditut paikallisuusluettelot. Työtä jatketaan vuonna 2024.

 

PALKITSEMISET

 

Sotaveteraanien kultainen ansioristi

· Seppo Pulkkinen, Lieksan Sotaveteraanit ry, pj

· Matti Majoinen, Tohmajärven perinnetoimikunta

 

Sotaveteraanien ansioristi

· Marjatta Väänänen, Joensuu

· Seppo Kalervo Puranen, Enon Sotaveteraanit ry, pj

· Päivi Seitavaara, Joensuu

 

SVL:n kultainen ansiomerkki

· Juhani Lipponen, Lieksa

· Ville Virtanen, Joensuu

 

SVL:n hopeinen ansiomerkki

· Anna Pesonen, Tuupovaaran Sotaveteraanit ry, pj

 

Vapaussodan Perinneliiton Sininen Risti:

· Inkeri Savolainen, Nurmes

 

Yhdistyksen edustaja palkitsi sotaveteraanijärjestöjen Rautasormuksella ja kunniakirjalla seuraavat P-KR:n kotiutuneet varusmiehet: kesäkuussa vänrikki Peltonen Taru Elina, Imatra ja joulukuussa vänrikki Nuora Valtteri Toivo Tapani, Joensuu. Valintaperuste oli ”yhteisöllisyyden rakentaja”.

 

VIESTINTÄ JA MUITA ASIOITA

 

Perinneorganisaatioille on valmistunut valtakunnallinen Tammenlehvän Perinneliiton hallinnoima jäsenrekisteri. Nykyinen sotaveteraanijärjestöjen yhdistysten/osastojen/kerhojen/perinneyhdistysten vast. henkilöstö siirrettiin rekisteriin syksy 2023 aikana. Samassa yhteydessä valmistauduttiin siirtymään keskitettyyn jäsenmaksulaskutukseen. Yhdistyksen osalta se toteutui jo keväällä 2023, jolloin jäsenmaksulaskutus (sis. jäsentiedotteet) lähetettiin Pasilasta. Vain kolme sotaveteraaniyhdistystä (Eno, Lieksa ja Tuupovaara) hoitivat jäsenmaksulaskutuksen itsenäisesti. Uusi menettelytapa edellytti yhdistyksiltä ja toimikunnilta omien jäsenenrekisterien tarkastamista ja päivittämistä, jotta turhilta jäsen/lehtimaksuilta vältyttiin. Se tehtiin toiminnanjohtajan ohjeistamana tammi-helmikuun aikana.

Perinneportaaliin avattiin kesällä jäsenyyslomake, jolla voi liittyä Pohjois-Karjalan perinneyhdistyksen jäseneksi. Jäseneksi liittymistä mainostettiin myös joulukuun Karjalan Pojat -lehdessä.

Perinnetoimikuntia kannustettiin laatimaan toiminnastaan artikkeleita Kenttäpostia –lehteen ja lähettämään ne suoraan päätoimittajalle Heikki Karhulle (heikki.karhu@rintamaveteraaniliitto.fi) tai lehden toimituskunnan sihteerille Ariela Säkkiselle.

Yhdistys ylläpiti TAPE:n hallinnoimaa sotiemmeperinne.fi sivuja Pohjois-Karjalan osalta. Yhdistyksen viestintävastaava Mikko Rautiainen (Nurmes) ja tja Jouni Mattila osallistuivat liittojen toteuttamiin kokouksiin ja suunnittelutilaisuuksiin. Viestintävastaava Rautiainen vastaa Pohjois-Karjalan sivujen sisällön tuottamisesta yhdessä yhdistysten ja perinnetoimikuntien sekä kerhojen sisällöntuottajien kanssa. Vuoden 2023 loppuun mennessä kaikkien toimikuntien sivuilta löytyi aineistoa. Kuitenkin viiden paikkakunnan osalta puuttuu kuvaus paikkakunnan sotavuosista. Em. on tärkeää esimerkiksi koulujen historian opetuksen kannalta, jotta madallettaisiin kynnystä käsitellä sotavuosia paikallisesta näkökulmasta ja lisäämällä kiinnostusta ja ylpeyttä oman paikkakunnan sotasukupolvea kohtaan.

Vuonna 2014 koottu maakunnallinen muistomerkkiaineisto odottaa päätymistä portaaliin. Sivuston ylläpitäjä ei ole vielä päättänyt minkälainen kokonaisuus/sivu/hakupalvelu sotamuistomerkkiaineistosta muodostetaan. Pohjois-Karjalan sivujen nostot perinneportaalin valtakunnallisille pääsivuille tapahtui 1.5.-15.6.2023 välisenä aikana. Nostoissa oli esillä mm. Bunkkerimuseo, Outokummun kaivosmuseo, Ilomantsin sotatie sekä maakunnan veteraanien sotakokemuksia ja perinteen tallennusta. Vuonna 2023 valtakunnallisessa perinneportaalissa vieraili yhteensä noin 25 700 kävijää. Pohjois-Karjalaa koskevilla sivuilla vieraili yhteensä noin 6 500 kävijää. Valtakunnan tilastossa Nurmes-sivu oli sijalla 4, Pohjois-Karjalan pääsivu sijalla 6 ja Joensuu sijalla 11. Portaalin tunnetuksi tekemisessä auttaa myös linkkien jakaminen ja niiden saaminen näkyviin kuntien sivulle.

Yhdistyksellä on oma Facebook –profiili, jolla oli vuoden 2023 lopussa runsaat 900 seuraajaa. Yhdistys käyttää veteraanipiiri.pk@gmail.com sähköpostiosoitetta. Mikko Rautiainen on nimetty P-K:n Reservipiirien ja P-K:n Maanpuolustuksen Tuki ry:n perustamaan yhteiseen Karjalan Pojat -piirilehden toimituskuntaan. Tällä järjestelyllä varmistetaan, että veteraanityötä käsitellään kyseisessä julkaisussa riittävässä laajuudessa. Yhdistys osallistui kesän nettilehden (4 veteraani/sotaperinneaiheista artikkelia) lisäksi myös joulukuussa Sanomalehti Karjalaisen välissä julkaistun erikoisnumeron tuottamiseen sekä omalta osaltaan sen kustannuksiin. Joulukuun lehden 23 sivusta 6 käsitteli veteraani- ja sotaperinneasioita ja artikkeleita / vastaavia oli yht. 12. Lehti oli kaksikantinen siten, että toinen kansi oli perinneyhdistyksen käytössä ja otsikoitu ”Veteraanityöstä perinneaikakauteen” sekä kuvitettu veteraaniliittojen tunnuksilla.

Perinnetoimikunnat toimittivat vuoden aikana Mikko Rautiaiselle joitakin tekstejä ja kuvia, joita julkaistiin portaalissa, facebookissa ja Karjalan Pojat –lehdessä. Seuraavaan Karjalan Pojat -lehteen (4.6.) tulevat tekstit on lähetettävä Rautiaiselle sähköpostilla viimeistään 28.4. (mikko.rautiainen@edu.nurmes.fi). Portaali/facebook -tekstejä voi lähettää Rautiaiselle koko vuoden ajan sitä mukaa, kun niitä valmistuu.

 

LOPUKSI

Perinneyhdistyksen hallitus kiittää kaikkia sotiemme veteraanien, heidän leskien huolenpidosta vastanneita sekä erityisesti perinnetoimikuntia arvokkaasta tuki- ja perinnetyöstä, jota ne ovat omissa kunnissaan tehneet. Lämpimät kiitokset koko jäsenistölle, että olette osallistuneet aktiivisesti toimintaamme.

Hallitus osoittaa suuret kiitokset myös kaikille tuki- ja hoivatyötä tehneille Siunsoten henkilöstölle ja kunnissa toimiville palveluntuottajille sekä muille työmme tukijoille ja yhteistoimintakumppaneille.

 

HALLITUS

Kuvassa veteraanijärjestöjen lippuja.

Valtimon rintamaveteraanien lippu Nurmeksen perinnehuoneelle

/in , , /by
Valtimon rintamaveteraanien viimeinen pj. Paavo Harakka luovutti yhdistyksen lipun Nurmeksen perinnehuoneelle 4.helmikuuta. Yhdistyksen toiminta päättyi noin kaksi vuotta sitten ja lipun käyttö siunaustilaisuuksissa puolestaan päättyi tammikuussa, Valtimon viimeisen rintamaveteraanin Vieno Hukkasen hautajaisten myötä. Vapaussoturin poika, reservin majuri Paavo Harakka asetti lipun Nurmes-Valtimon sotainvalidit ry:n ja Nurmeksen sotaveteraanit ry:n lippujen seuraan. Nurmeksen perinnehuoneella vaalitaan kolmen järjestön ja kolmen kunnan sotavuosien perintöä:  Vuonna 2023 lakkautuneen Pohjois-Karjalan rintamaveteraanipiirin historiaan voit tutustua täältä:
Mikko Rautiainen, Sotien 1939-1945 Nurmeksen perinnetoimikunnan pj.
Kuvassa mieshenkilö asettamassa lippua jalustaan.

Paavo Harakka asettaa Valtimon rintamaveteraanit ry:n lipun jalustaan Nurmeksen perinnehuoneella 4.helmikuuta 2025.