Kuvassa reserviläinen pitämässä puhetta.

Mikko Rautiaisen tervetulosanat Nurmeksen pro patria -juhlassa 17.5.2026

/in , , , /by

Hyvää kaatuneiden muistopäivää ja tervetuloa tähän vanhojen Patria -taulujen uudelleen julkistamistilaisuuteen!

Kuokkastenkosken, Saramon ja Petäiskylän kouluille julkistettiin sankarivainajia kunnioittavat pro patria taulut vuosina 1961, 1968 ja 1959. Nämä koulut lakkautettiin 1990-luvulla ja samalla taulut jäivät vaille arvokasta sijoituspaikkaa. Tauluja ei ollut enää mahdollista sijoittaa nähtäville sankarivainajien kotikyliin, joten ne olivat vuosikymmeniä museon säilytyksessä. Sotien perinnetoimikunta teki elokuussa 2024 esityksen taulujen asettamisesta Kauppalantalolle, Perinnehuoneen läheisyyteen. Kaupunki suhtautui asiaan myötämielisesti ja Tekninen virasto huolehti kustannuksista ja toteutti taulujen asentamisen tammikuussa yhteistyössä Museon kanssa. Taulut kytkeytyvät osaksi Perinnehuonekokonaisuutta ja niillä on myös tärkeä pedagoginen merkitys. Kiitos Olli Kakkiselle ja Teknisen viraston väelle, Pitkänmäen puusepänliikkeelle, ravintola Thurelle, Meri-Anna Rossanderille, Aleksi Eskeliselle, Paula Karjalaiselle ja Pasi Parkkiselle sekä kaikille, jotka ovat myötävaikuttaneet siihen, että olemme tänään siinä tilanteessa, että tämä tilaisuus voitiin järjestää. Kiitos myös kaikille tämän päivän puhujille ja esiintyjille! Nämä tauluissa olevat ihmiset antoivat henkensä itsenäisyyden ja Nurmeksen puolesta. Kiitos kaupungille, että heidän muistonsa tulee nyt arvokkaasti esille kaupungin sydämessä.

Mikko Rautiainen, pj. Sotien 1939-1945 Nurmeksen perinnetoimikunta

Kuvassa naishenkilö pitämässä puhetta.

Anu Lipposen puhe Nurmeksen pro patria -juhlassa 17.5.2026

/in , , , /by
Hyvät sotasukupolven edustajat, läheiset ja kaikki täällä tänään mukana olevat. Olen Anu Lipponen kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja saanut kunnian pitää Pro patria-taulujen julkistamispuheen.
Tänään emme paljasta vain nimiä tauluista. Tänään pysähdymme ihmisten äärelle. Pro patria tauluissa on eri kylien nuoria miehiä. Kunniataulut ovat olleet Kuokkastenkosken, Saramon ja  Petäiskylän koulun seinällä, alueen, koulun tai muun yhteisön kaatuneiden muistoksi. Nyt nämä Pro patria taulut ovat saamassa uuden, arvoisensa paikan. Perinnehuoneen läheisyydessä, jossa seuraavat sukupolvet saavat historian opetuksen myötä pysähtyä vaalimaan sankarivainajien muistoa.
Usein historia tuntuu nuorista kaukaiselta. Se on vuosilukuja, vanhoja valokuvia ja tapahtumia, joista puhutaan oppikirjoissa. Mutta nämä Pro Patria -taulut muistuttavat meitä siitä, että historia koostuu tavallisista ihmisistä, nuorista ihmisistä. Heillä oli perhe ja tulevaisuuden suunnitelmia. Silti he joutuivat tilanteeseen, jossa heidän sukupolvensa kantoi valtavan vastuun Suomen puolesta, yhtenäisen isänmaan edun mukaisesti. Juuri siksi heidän tarinansa koskettaa edelleen.
Me elämme tänään hyvin erilaisessa Suomessa. Me saamme kouluttautua, valita elämäntapamme, rakentaa omaa tulevaisuuttamme ja käyttää vapaa-aikaa ja sananvapautta haluamallamme tavalla, joka ei ole ollut aikaisemmille sukupolville edes mahdollista. Mahdollisuudet eivät ole itsestäänselvyys, ne ovat meillä käytettävissä perintönä, jotka edelliset sukupolvet ovat taistelleet. Tämän päivän nuoret eivät elä huolettomassa maailmassa. Moni pohtii epävarmaa aikaa, tulevaisuuttaan ja sitä, millaiseksi maailma muuttuu. Siksi on tärkeää, että emme siirrä nuorille vain huolia, vaan myös luottamusta. Tästäkin syystä muistamisen merkitys korostuu.
Aiemmat sukupolvet näyttävät meille, että vaikeidenkin aikojen keskellä ihmiset voivat pitää toisistaan huolta, pitää yllä toivoa ja kantaa vastuuta yhdessä. Nuorten tulee tietää, etteivät he ole tässä yksin vaan he voivat luottaa, että tästä selvitään.
Tänä päivänä puhutaan paljon kansallisesta puolustuskyvystä ja kansana ei ole varaa riidellä. Meidän tulee lujittaa luottamusta ja sitä, että asioita tehdään yhdessä. Kaikkien tehtävä on puolustaa jotain; toisiamme, ihmisarvoa, kykyä keskustella ilman vihaa ja rohkeutta pitää huolta niistä arvoista, jotka lujittaa. Kunniataulut eivät pyydä meitä elämään menneisyydessä. Ne pyytävät meitä muistamaan, että rauha, vapaus ja turvallisuus eivät säily itsestään. Ne säilyvät vain, jos jokainen sukupolvi pitää niistä huolta. Tekoina, miten kohtelemme muita ja pidämme kaikki mukana. Siksi tänään emme katso vain nimiä tauluista. Vaan katsomme tulevaisuuteen, osaammeko säilyttää rauhan, rakentaa luottamusta ja yhteistyön tuomaa vakautta tulevillekin sukupolville.
Arvokasta Kaatuneitten muistopäivää.
Anu Lipponen, Nurmeksen kaupunginhallituksen pj.

Mummuista parhain

/in /by
Read more

Lukiolaiset laskivat veteraaniseppeleen Tohmajärvellä

/in , , , /by

Sotien 1939-45 Tohmajärven perinnetoimikunta ja Tohmajärven lukio järjestivät yhdessä Veteraanipäivän seppeleenlaskun Tohmajärven Kirkkoniemessä kolmen päivän etuotolla eli jo perjantaina 24. huhtikuuta; oikeana Kansallisena Veteraanipäivänä tätä yhteistä kuviota ei oltaisi voitu toteuttaa koska oppilailla oli silloin lähiopetuspäivä Kiteellä. Koululta saapui paikalle vs. rehtori Jussi Ohvanaisen johdolla 25 opiskelijaa sekä kaksi muuta opettajaa Nina Kabedeva ja Kaija Siltovuori. Perinnetoimikuntaa edustivat pj Jussi Raerinne sekä Anna-Maija Luukas. Juhlahetkeä kunnioitti läsnäolollaan myös Pohjois-Karjalan perinneyhdistyksen uunituore toiminnanjohtaja everstiluutnantti evp. Janne Myller. Tervehdyspuheenvuoron jälkeen Kasper Mikkonen ja Kerttu Kosonen laskivat aidon tammenlehväseppeleen koko veteraanisukupolven työlle ja muistolle, kunniavartiossa seisoivat Leo Reijonen ja Mimmi Jumppanen.

Kuvassa kunniavartio Sankarimuistomerkillä.

Lukiolaiset Leo Reijonen ja Mimmi Jumppanen kunniavartiossa Tohmajärvellä 24.4.2026 (kuva; Jussi Raerinne)

Kuvassa seppeleenlaskeminen Sankarimuistomerkille.

Kerttu Kosonen ja Kasper Mikkonen laskemassa seppelettä Tohmajärven sankarimuistomerkille 24.4.2026 (kuva; Jussi Raerinne)

Kirkkoniemestä siirryttiin sitten koulukeskukselle, jossa ohjelma jatkui vielä n. tunnin pituisella tietoiskulla veteraani- ja perinnetyöstä. Myller käsitteli omassa esitelmässään mm. sen valta- sekä maakunnallisia linjauksia ja Raerinne puolestaan valotti asiaa paikallistason näkökulmasta. Luukas kertoi v. 2013 julkaistun Sota-aika muistoissamme – kirjan uudesta lisäpainoksesta eli mainittua erinomaisen suosittua teosta on siis jälleen saatavissa. Oppitunnin jälkeen tarinaa jatkettiin pienemmällä porukalla vielä lounasruokailun yhteydessä sekä hetken aikaa myös opettajien kahvihuoneen pöydässä.

”Mitä lieneekin aarteita Suomessa, toki kallehin on vapaus.”

Teksti ja kuvat: Jussi Raerinne