Mauri Pitkänen
Tiisteläisiä kohtaloita – Sankarihautausmaan kertomaa
Rovasti Esko Laine. Kuva: Jussi Peräaho
Tiistenjoen kirkossa ja seurakuntatalolla oli kaatuneiden muistopäivänä 17.5.2026 vaikuttava tilaisuus. Tiistenjoella syntynyt Varsinais-Suomessa elämäntyönsä tehnyt rovasti Esko Laine oli tehnyt mittavan työn ja kerännyt eri lähteistä Tiistenjoen hautausmaan sankarivainajista tutkimuksen, josta hän luennoi kirkonmenojen jälkeen salintäydelle yleisölle. Esko Laine on aktiivinen veteraaniperinteen vaalija. Hän toimi Varsinais-Suomen sotaveteraanipiirin puheenjohtajana yhdistyksen lopettamiseen asti ja toimii nyt Sotien 1939-45 Varsinais-Suomen perinneyhdistyksen varapuheenjohtajana.
Raimo Luomanen
Sotien 1939-1945 Lapuan paikallistoimikunta
Lue luento TÄSTÄ!
Kunhan olette tutustuneet tutkimukseen, on rovasti Laine tulossa myöhemmin järjestettävään tupailtaan, jossa voidaan keskustella ja pohtia, miten tutkimuksen avulla voidaan veteraaniperinnettä siirtää uusille sukupolville.
Kuva: Jussi Peräaho
Kuva: Jussi Peräaho
Vanhojen Pro patria -taulujen uudelleenjulkistamistilaisuus Nurmeksen Kauppalantalolla, Kaatuneiden muistopäivänä 17.toukokuuta 2026
Kuokkastenkosken (1911–1991), Saramon (1891–1998) ja Petäiskylän (1899–1995) koulujen lakkautusten myötä jäi kolme nurmeslaista Pro patria -taulua vaille sijoituspaikkaa. Tauluja ei ollut enää mahdollista sijoittaa nähtäville sankarivainajien kotikyliin, joten ne olivat vuosikymmeniä Nurmeksen museon säilytyksessä. Sotien perinnetoimikunta teki elokuussa 2024 kaupungille esityksen Kuokkastenkosken (1961), Saramon (1968) ja Petäiskylän (1959) Pro patria -taulujen asettamisesta Kauppalantalolle, Perinnehuoneen läheisyyteen. Tekninen virasto huolehti kustannuksista ja toteutti taulujen asentamisen yhteistyössä museon kanssa.
Mikko Rautiainen lausui tervetulosanat. Vasemmalla Jussi Säämänen ja oikealla Matti Asikainen. (kuva; Jorma Korhonen 2026)
Veeku Pulkkinen soittamassa fanfaaria. Vasemmalla sotaorpo Martti Haverinen puolisonsa kanssa ja oikealla Pentti Potkonen. (kuva; Jorma Korhonen 2026)
Tilaisuus alkoi toimikunnan puheenjohtajan Mikko Rautiaisen tervetulosanoilla, jota seurasi Kirkkokadun koulun 7.luokan oppilaan Veeku Pulkkisen trumpetilla esitetty fanfaari Karjalan jääkärien marssista. Lippupuheen piti kaupungin hallituksen puheenjohtaja Anu Lipponen, joka totesi puheessaan: Kunniataulut eivät pyydä meitä elämään menneisyydessä. Ne pyytävät meitä muistamaan, että rauha, vapaus ja turvallisuus eivät säily itsestään. Ne säilyvät vain, jos jokainen sukupolvi pitää niistä huolta. Tekoina, miten kohtelemme muita ja pidämme kaikki mukana.
Leila Koponen Nurmeksen ev.lut.seurakunnasta toimittamassa rukousta. (kuva; Jorma Korhonen 2026)
Jyrki Moilanen ja isä Pentti Potkonen lukevat rukousta. (kuva; Jorma Korhonen 2026)
Juhlan vanhin osallistuja Tauno Koljonen (kuva; Jorma Korhonen 2026)
Rukoukset toimittivat pappi Leila Koponen Nurmeksen ev.lut.seurakunnasta ja isä Pentti Potkonen ja Jyrki Moilanen Nurmeksen ortodoksisesta kappeliseurakunnasta. Taulujen ääreltä siirryttiin valtuustosaliin, jossa nautittiin kaupungin tarjoamat kakkukahvit ja kuultiin musiikin lehtori Jonne Tuhkalan esittämää haitarimusiikkia, kuten muun muassa Äänisen aallot ja Veteraanin iltahuuto. Juhlaa kunnioittivat läsnäolollaan sotilaspoika Tauno Koljonen ja sotaorpo Martti Haverinen. Pro patria -taulujen vuosikymmeniä kestänyt ”varastointivaihe” on tullut päätökseen. Tauluihin kaiverretut ihmiset antoivat henkensä itsenäisyyden ja Nurmeksen puolesta. Kiitos kaupungille, että heidän muistonsa tulee nyt arvokkaasti esille kaupungin sydämessä.
Mikko Rautiainen, pj. Sotien 1939–1945 Nurmeksen perinnetoimikunta
Veeku Pulkkinen soitti juhlan alussa fanfaarin. (kuva; Jorma Korhonen 2026)
Kaupungin tarjoamista kahveista vastasi ravintola Thure. Kakkua ottamassa Leila Koponen ja Tauno Koljonen. (kuva; Jorma Korhonen)
Mikko Rautiaisen tervetulosanat Nurmeksen pro patria -juhlassa 17.5.2026
Hyvää kaatuneiden muistopäivää ja tervetuloa tähän vanhojen Patria -taulujen uudelleen julkistamistilaisuuteen!
Kuokkastenkosken, Saramon ja Petäiskylän kouluille julkistettiin sankarivainajia kunnioittavat pro patria taulut vuosina 1961, 1968 ja 1959. Nämä koulut lakkautettiin 1990-luvulla ja samalla taulut jäivät vaille arvokasta sijoituspaikkaa. Tauluja ei ollut enää mahdollista sijoittaa nähtäville sankarivainajien kotikyliin, joten ne olivat vuosikymmeniä museon säilytyksessä. Sotien perinnetoimikunta teki elokuussa 2024 esityksen taulujen asettamisesta Kauppalantalolle, Perinnehuoneen läheisyyteen. Kaupunki suhtautui asiaan myötämielisesti ja Tekninen virasto huolehti kustannuksista ja toteutti taulujen asentamisen tammikuussa yhteistyössä Museon kanssa. Taulut kytkeytyvät osaksi Perinnehuonekokonaisuutta ja niillä on myös tärkeä pedagoginen merkitys. Kiitos Olli Kakkiselle ja Teknisen viraston väelle, Pitkänmäen puusepänliikkeelle, ravintola Thurelle, Meri-Anna Rossanderille, Aleksi Eskeliselle, Paula Karjalaiselle ja Pasi Parkkiselle sekä kaikille, jotka ovat myötävaikuttaneet siihen, että olemme tänään siinä tilanteessa, että tämä tilaisuus voitiin järjestää. Kiitos myös kaikille tämän päivän puhujille ja esiintyjille! Nämä tauluissa olevat ihmiset antoivat henkensä itsenäisyyden ja Nurmeksen puolesta. Kiitos kaupungille, että heidän muistonsa tulee nyt arvokkaasti esille kaupungin sydämessä.
Mikko Rautiainen, pj. Sotien 1939-1945 Nurmeksen perinnetoimikunta
Anu Lipposen puhe Nurmeksen pro patria -juhlassa 17.5.2026
Hyvät sotasukupolven edustajat, läheiset ja kaikki täällä tänään mukana olevat. Olen Anu Lipponen kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja saanut kunnian pitää Pro patria-taulujen julkistamispuheen.
Tänään emme paljasta vain nimiä tauluista. Tänään pysähdymme ihmisten äärelle. Pro patria tauluissa on eri kylien nuoria miehiä. Kunniataulut ovat olleet Kuokkastenkosken, Saramon ja Petäiskylän koulun seinällä, alueen, koulun tai muun yhteisön kaatuneiden muistoksi. Nyt nämä Pro patria taulut ovat saamassa uuden, arvoisensa paikan. Perinnehuoneen läheisyydessä, jossa seuraavat sukupolvet saavat historian opetuksen myötä pysähtyä vaalimaan sankarivainajien muistoa.
Usein historia tuntuu nuorista kaukaiselta. Se on vuosilukuja, vanhoja valokuvia ja tapahtumia, joista puhutaan oppikirjoissa. Mutta nämä Pro Patria -taulut muistuttavat meitä siitä, että historia koostuu tavallisista ihmisistä, nuorista ihmisistä. Heillä oli perhe ja tulevaisuuden suunnitelmia. Silti he joutuivat tilanteeseen, jossa heidän sukupolvensa kantoi valtavan vastuun Suomen puolesta, yhtenäisen isänmaan edun mukaisesti. Juuri siksi heidän tarinansa koskettaa edelleen.
Me elämme tänään hyvin erilaisessa Suomessa. Me saamme kouluttautua, valita elämäntapamme, rakentaa omaa tulevaisuuttamme ja käyttää vapaa-aikaa ja sananvapautta haluamallamme tavalla, joka ei ole ollut aikaisemmille sukupolville edes mahdollista. Mahdollisuudet eivät ole itsestäänselvyys, ne ovat meillä käytettävissä perintönä, jotka edelliset sukupolvet ovat taistelleet. Tämän päivän nuoret eivät elä huolettomassa maailmassa. Moni pohtii epävarmaa aikaa, tulevaisuuttaan ja sitä, millaiseksi maailma muuttuu. Siksi on tärkeää, että emme siirrä nuorille vain huolia, vaan myös luottamusta. Tästäkin syystä muistamisen merkitys korostuu.
Aiemmat sukupolvet näyttävät meille, että vaikeidenkin aikojen keskellä ihmiset voivat pitää toisistaan huolta, pitää yllä toivoa ja kantaa vastuuta yhdessä. Nuorten tulee tietää, etteivät he ole tässä yksin vaan he voivat luottaa, että tästä selvitään.
Tänä päivänä puhutaan paljon kansallisesta puolustuskyvystä ja kansana ei ole varaa riidellä. Meidän tulee lujittaa luottamusta ja sitä, että asioita tehdään yhdessä. Kaikkien tehtävä on puolustaa jotain; toisiamme, ihmisarvoa, kykyä keskustella ilman vihaa ja rohkeutta pitää huolta niistä arvoista, jotka lujittaa. Kunniataulut eivät pyydä meitä elämään menneisyydessä. Ne pyytävät meitä muistamaan, että rauha, vapaus ja turvallisuus eivät säily itsestään. Ne säilyvät vain, jos jokainen sukupolvi pitää niistä huolta. Tekoina, miten kohtelemme muita ja pidämme kaikki mukana. Siksi tänään emme katso vain nimiä tauluista. Vaan katsomme tulevaisuuteen, osaammeko säilyttää rauhan, rakentaa luottamusta ja yhteistyön tuomaa vakautta tulevillekin sukupolville.
Arvokasta Kaatuneitten muistopäivää.
Anu Lipponen, Nurmeksen kaupunginhallituksen pj.
Juha Hyvärinen
Veteraaniperinne somessa
