Ilomantsin Tammenlehvälipun naulaustilaisuuden ohjelma

/in , , , /by

Ohjelma

Seppelpartion lähettäminen

 

Tervetuliaissanat:

Perinnetoimikunnan puheenjohtaja

Markku Lappalainen

 

Musiikkia:

Suomalainen rukous, säveltäjä Taneli Kuusisto,

sanat Uuno Kailas, Ilomantsin mieslaulajat

 

Lippupuhe:

21. Prikaatin perinneyhdistyksen puheenjohtaja

Osmo Suominen

 

Lipun naulaus

naulaajiksi kutsutut

 

Lipun siunaus

Ilomantsin evankelisluterilainen seurakunta,

vt. kirkkoherra Anne Angervo

Ilomantsin ortodoksinen kappeliseurakunta,

rovasti Vesa Takala

 

Tammenlehvälle

Ilomantsin mieslaulajat,

sanat kanttori Pekka Varonen

 

Valtiovallan tervehdys

kansanedustaja Hannu Hoskonen

 

Sotien 1939-1945 Pohjois-Karjalan perinneyhdistyksen tervehdys

toiminnanjohtaja Janne Myller

 

Musiikkia:

Suomen laulu; sävel Fredrik Pacius,

sanat Emil von Qvanten, suomennus Taavi Hahl

 

Kiitossanat

kunnanjohtaja Marjut Ahokas

 

Karjalaisten laulu

sanat ja sävel P.J. Hannikainen,

yhteislaulu Ilomantsin mieslaulajien johdolla

Naulaussanat Tammenlehvälipun naulaus- ja siunaustilaisuudessa Ilomantsissa 27.4.2026

/in , , , /by

1. Veteraanisukupolven naula

Uhraukset ja teot itsenäisen Suomen puolesta ovat antaneet vapauden ja mahdollisuuden rakentaa sivistysvaltio. Kutsun ilomantsilaisen JR 9:n veteraanin Reino Kurvisen naulaamaan ensimmäisen naulan

2. Noin 440 000 ihmistä joutui jättämään kotinsa ja lähtemään Talvisodan jaloista evakkoon. Osa vankileirin kautta, niin myös ilomantsilainen Terttu Korhonen. Kutsun Tertun naulaamaan toisen naulan.

3. Sotainvalidien jo ennen jatkosotaa alkanut työ on ollut arvokasta niin valtakunnallisesti kuin paikallisesti. Kutsun paikallisyhdistyksen viimeisimmän puheenjohtajan Matti Karvisen naulaamaan kolmannen naulan.

4. Sotaveteraanien erityisenä tehtävänä on ollut huolehtia siitä, että veteraanimme ovat saaneet kaikki lakisääteiset palvelut aina viimeiseen iltahuutoon asti. Kutsun tästä tehtävästä viimeisenä puheenjohtajana huolehtineen Teuvo Strandmanin naulaaman sotaveteraanien naulan.

5. Rintamaveteraaniliiton tarkoituksena oli veteraanien edunvalvonta ja myöhempinä vuosina veteraanien kuntoutuksen, sekä itsenäistä selviytymistä omassa kodissa tukeneiden palveluiden edistäminen. Ennen paikallisyhdistyksen lakkautumista asioita hoiti Mika Purmonen. Kutsun Mikan naulaamaan Rintamamiesveteraanien naulan.

6. Sotaorpojen yhdistys toimii jäsenistönsä hyväksi järjestämällä hyvinvointia edistävää ryhmätoimintaa, kulttuurielämyksiä ja vertaistapaamisia sekä vaalii Suomen sodissa 1939–45 kaatuneiden ja sodan olosuhteissa henkensä menettäneiden muistoa. Kutsun sotaorpojen edustajana Ritva Punnosen seuraavan naulan.

7. Sotasukupolvi, Tammenlehväsukupolvi tarvitsee edelleen monenlaista tukea ja apua. Tähän tehtävään on ryhtynyt yhteistyökumppaneittensa kanssa Lions club Ilomantsi. Clubi on antanut naulaustehtävän aktiivisti veteraani- ja heidän leskiensä parissa työtä tekevälle Paula Kontkaselle. Tervetuloa Paula.

8. Rajojemme vartijat osallistuvat tärkeän varsinaisen tehtävänsä ohella myös perinnetyöhön. Kutsun Rajavartioston vartioupseeri Tuomo Hankaniemen naulaamaan Rajavartioston naulan.

9. Perinnetoimikunnassa on kaksi nuorisojäsentä. Nuorisoa edustaa Janette Aellig. Tervetuloa Janette.

10. Nuorissa on tulevaisuus. Haluamme, että tulevaisuudessakin ymmärretään veteraaniemme ja koko sotasukupolven teot ja uhraukset Suomelle. Tulevaisuuden naula on varattu Mila Vornaselle.

11. Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta. Kansanedustaja Hannu Hoskonen on myös maakunnassamme perinneyhdistyksen alueellisen neuvottelukunnan puheenjohtaja. Valtiovallan naula vasaroi kansanedustaja Hannu Hoskonen.

12. Kunta on keskeisessä roolissa paikallisten palvelujen järjestäjänä, elinvoiman edistäjänä sekä perinnetyössä mm. rahallisella panostuksella. Ilomantsin kunnan naulaa kunnanjohtaja Marjut Ahokas.

13. Kansanvalta kunnassa perustuu kuntalaisten itsehallintoon, jossa ylintä päätösvaltaa käyttävät vaaleilla valitut luottamushenkilöt. Demokratian perusajatuksena on, että hallintovalta toteuttaa kansan tahtoa. Kansanvallan naula kuuluu kunnanvaltuuston puheenjohtaja Kari Hämäläiselle.

14. Tammenlehvälipun hankintaa ovat rahoittaneet Pohjois-Karjalan Kuntoutussäätiö ja Ilomantsin kunta. Lahjoittajien puolesta naulaajaksi kutsun kunnanhallituksen puheenjohtaja Eila Piipon.

15. Paikalliset seurakunnat tukevat perinnetyötä tuomalla hengellisen annin tilaisuuksiimme ja hoitamalla sankarihautausmaata. Kutsun Ilomantsin evankelisluterilaisen seurakunnan vt. kirkkoherra Anne Angervon seuraavaksi naulaajaksi.

16. Ortodoksinen kappeliseurakunta ja ortodoksinen uskonto ovat läsnä kirkossa, kodeissa ja tilaisuuksissamme. Kappeliseurakunnan naulan arvokkaaseen Tammenlehvälippuun naulaa rakennusalan yrittäjä, ortodoksien hallinnossa toimiva Veli Jeskanen.

17. Reserviupseerit ja reserviläiset osallistuvat perinnetehtäviin mm. lipun kantajina ja lippulinnoissa. Reserviupseerien naula varapuheenjohtaja Markku Ahponen

18. Ilomantsin reserviläisten naula, varapuheenjohtaja Arto Haaranen.

19. Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella on vastuu sotiemme veteraanien, heidän puolisoiden ja leskien ja tunnuksen omaavien hoidosta ja hoivasta sekä etuisuuksista. Sosiaaliohjaaja Aila Ruokolainen naulaa hoivatyön naulan.

20. Ilomantsin koulut ovat ottaneet opintosuunnitelmiinsa mm. tutustumisen taistelupaikkoihin ja osallistumisen perinne- ja veteraanitilaisuuksiin, kuten tänäänkin täällä. Upeaa. Koulujen naula lukion rehtori Päivi Nenonen.

21. Rajavartioston ohella rajasotilaskotiyhdistys on näkyvä osa rajaseudun kunnissa. Rajasotilaskotiyhdistyksen naulan lyö paikallinen puheenjohtaja Liisa Pölönen.

22. Kolmen ilomantsilaisen veteraaniyhdistyksen historiikki on saatettu kirjaksi kovien kansien väliin, Teidän nyt vuoronne on. Kirjan toimittajana oli Jorma Ikonen, joka naulaa perinnetyön kirjallisuuden naulan.

23. Valokuvaajana ja kuvien tallentajana tunnetaan Matti Kallio. Myös häneltä on ilmestynyt kuvakirjallisuutta ja näyttelyitä sotiemme perinteestä. Veteraaniperinteen tallentajan naula, Matti Kallio.

24. Musiikilla oli rintamalla keskeinen merkitys sotilaiden mielialan kohottajana ja virkistyksenä. Se auttoi unohtamaan sodan kauhut. Musiikilla on nykyisinkin iso merkitys kahvitilaisuuksissamme. Hyvin usein saamme kanttori Pekka Varosen mukaan. Veteraanimusiikin naula odottaa sinua Pekka.

25. Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiön naula kannustaa vaalimaan kulttuuriamme, myös veteraanisukupolven kulttuuriperintöä. Säätiö vuosittain myöntää apurahoja ja tänäkin vuonna Ilomantsin Parppeinvaaran runokylä pääsi näistä osalliseksi. Kulttuuriperinteen naula toimitusjohtaja Arttu Taponen.

26. Viimeisen naulan tarkoituksena huolehtia yhdessä muiden naulojen kanssa siitä että Tammenlehvälippu on vahvasti kiinnitetty tankoonsa ja sen sanoma ja arvot ovat pysyviä. Tämä vastuu ja velvollisuus on annettu Sotien 1939-1945 Ilomantsin perinnetoimikunnalle.

Markku Lappalainen

Kuvassa juhlaväkeä ja lippuja.

Tammenlehvälippu käyttöön Ilomantsissa

/in , , , /by

Lipulla ilmaistaan kunnioitusta, iloa ja surua. Se on mukana arjessa ja juhlassa, sanoi 21.prikaatin perinneyhdistyksen puheenjohtaja Osmo Suominen lippupuheessaan kansallisena veteraanipäivä Ilomantsissa.

Lippukentässä on keskeisenä elementtinä Tammenlehvän Perinneliiton hallituksen vuonna 2005 hyväksymä Tammenlehvän Perinneliiton tunnuskuvio, joka on saanut nimekseen ”Perinteen seuraaja”. Tammenlehväparin ajatuksena on ilmentää liiton tarkoitusta hoitaa ja vaalia Suomen vuosina 1939-1945 käymien sotien ja niiden veteraanien perinteitä.

– On arvokas asia, että lipun naulaus ja siunaus osuu kansalliseen Veteraanipäivään. Nyt elämämme aika on varsin levoton ja erityisesti turvallisuuspoliittisesti epävakaa. Se muistuttaa meitä siitä, että Suomen itsenäisyys ei ole itsestäänselvyys eikä sitä ole saatu lahjaksi, sanoi Suominen

Tammenlehvän Ilomantsin paikallistoimikunnan historiataival on vielä lyhyt. Sen juuret ovat kuitenkin kaukana historiassa – jo toimintansa lopettaneissa Ilomantsin veteraaniyhdistyksissä, jotka aikanaan perustettiin pitämään huolta aseveljien – niin vammautuneiden kuin vammautumattomienkin – sekä sotasisarten yhteiskunnallisista eduista ja vaalimaan sotien perintöä.

Valtiovallan tervehdyksessä kansanedustaja Hannu Hoskonen sanoi sotiemme veteraanien työn olleen rakkaan isänmaamme hyväksi korvaamattoman arvokasta. Suomi säilytti itsenäisyytensä valtavin uhrauksin.

-Tänään Tammenlehvälipun naulaustilaisuudessa osoitamme suuren kunnioituksemme ja kiitoksemme veteraanisukupolvelle heidän tekemästään mittaamattoman arvokkaasta työstä Suomen hyväksi.

Sotien 1939-1945 Pohjois-Karjalan perinneyhdistyksen uusi toiminnanjohtaja Janne Myller sanoi Veteraanipäivää vietettävän 27.4. nimenomaisesti rauhan kunniaksi. Kyseinen päivä vuonna 1945 jäi Suomen viimeiseksi sotapäiväksi Lapin sodassa ja II:ssa maailmansodassa saksalaisen 20. vuoristoarmeijan vetäytyessä klo 13.30 mennessä Kilpisjärveltä Norjan puolelle. Silloiset nuoret sotilaat, pääosin varusmiehet ja koko Tammenlehväsukupolvi mahdollistivat Suomen säilymisen itsenäisenä.

Sotien 1939-1945 Ilomantsin perinnetoimikunnan tehtävä on veteraanien ja leskien tuki- ja hoivatyön lisäksi jatkaa kolmen, nyt jo purettujen, valtakunnallisen veteraaniliiton alaisten yhdistysten sekä muiden tammenlehvän sukupolven perinteitä vaalivien yhdistysten työtä täällä omassa kunnassa.

Pohjois-Karjalan perinneyhdistyksen lippu naulattiin ja siunattiin tehtäviinsä Joensuussa Pielisensuun kirkossa 13.8.2025. Ilomantsi on maakunnan kunnista aivan kärkijoukoissa oman Tammenlehvälipun hankinnassa.

Kunnanjohtaja Marjut Ahokas esitti kunnan puolesta kiitoksensa puhujille, esiintyjille ja 26 lipunnaulaajalle.

-Olette kantaneet huolta veteraanien ja sotasukupolven hyvinvoinnista, perinteen siirtämisestä ja mahdollistaneet tämän juhlan. Erityisesti kiitän Sotien 1939-1945 Ilomantsin perinnetoimikuntaa lipunnaulauksen ja lipun käyttöön siunaamisen tuomisesta tähän kansallisen veteraanipäivän juhlaan. Tällä tuotte perinteen siirtämisen näkyväksi ja konkreettiseksi.

Vuosi sitten kansallisena veteraanipäivänä Sotainvalidien, Sotaveteraanien ja Rintamaveteraanien liput siirtyivät Ilomantsin perinnehuoneeseen. Ne ovat kulkeneet vuosikymmenten ajan lippulinnoissa, juhlissa ja hautajaisissa.

Kansallisena veteraanipäivänä 2026 Ilomantsi siirtyi myös lippujen käytön osalta perinneaikaan. Paula Riihuhdan tekemä koruommeltu Tammenlehvälippu edustaa koko sotasukupolvea niin arjessa kuin juhlissakin.

 

Lisää tilaisuudesta voit lukea alla olevista linkeistä:

Naulaustilaisuuden ohjelma

Naulaussanat

Kuvassa juhlaväkeä.

Ilomantsin mieslaulajat ( takana istumassa) esittivät mm. dir.cant Pekka Varosen sanoittaman laulun tammenlehvälle. Edessä juhlaan valmistautumassa perinnetoimikunnan puheenjohtaja Markku Lappalainen ja eversti evp. Pekka Ripatti.

 

Markku Lappalainen

Mustavalkoisessa kuvassa lumipukuisia sotilaita

VII Sotahistoriallinen seminaari Joensuussa 12.5.2026 klo 13.00–16.00

/in , , , , , , , , , , , , , , /by

”Pohjois-Karjalan rajajoukot toisessa maailmansodassa”

Paikka: Itä-Suomen yliopiston Sali AU100
Järjestäjä: 21. Prikaatin Perinneyhdistys yhteistyössä Karjalaisen
Kulttuurin Edistämissäätiön ja Itä-Suomen yliopiston historia- ja maantieteiden laitoksen kanssa

Ohjelma
Pohjois-Karjalan Rajavartioston tervehdys, eversti Matti Pitkäniitty
21. Prikaatin Perinneyhdistyksen tervehdys: puheenjohtaja Osmo Suominen

Esitelmät
– FL Matti Kosonen: Onni Määttäsen talvisota Ilomantsissa Erillinen Pataljoona 11:n riveissä
– Sotakamreeri Tauno Oksanen: Raappanan rajapataljoonat – Erilliset Pataljoonat 12 ja 13 Lieksan–Pielisjärven ja Kuhmon suunnalla talvisodassa

Tauko

– FT Jukka Partanen: Pohjois-Karjalassa perustettujen rajajoukkojen sotataipaleet jatkosodassa
– Pohjois-Karjalan Rajamieskillan puheenjohtaja Reijo Jeskanen: Rajamiesperinteet Pohjois-Karjalassa
– Paneelikeskustelu yleisökysymysten perusteella.

Seminaari on maksuton ja tarkoitettu kaikille asiasta kiinnostuneille!

Tervetuloa!

Kuvassa Suomen lippu ja Tammenlehvälippu.

Mikko Rautiaisen puhe Veteraanipäivän juhlassa Nurmeksessa 2026

/in , , , /by

Arvoisat sotasukupolven edustajat, hyvä juhlaväki.

Kansallista veteraanipäivää vietetään tänään Lapin sodan päättymisen 81-vuotispäivänä 40.kerran. Yksi suuri hinta vapauden säilymisestä oli 450 000 kotinsa menettänyttä ihmistä. Tämän lisäksi sadat tuhannet muut suomalaiset joutuivat sotavuosina tilapäiseen evakkoon. Uskon, että erityisesti Yläkarjalassa ymmärretään evakoita, koska nurmeslaiset ja valtimolaiset kokivat itse evakkoon joutumisen talvisodan alta ja sotien jälkeen he puolestaan vastaanottivat menetettyjen alueiden evakkoja uusiksi asukkaiksi. Vaikka yläkarjalaiset olivatkin onnekkaita päästessään talvisodan jälkeen takaisin asuinsijoilleen, eivät hekään evakkoon lähtiessä tienneet, pääsevätkö takaisin.

Kun Suomi menetti itäisimmät alueensa jatkosodan jälkeen syksyllä 1944, asutettiin Nurmekseen ja Valtimolle erityisesti kotinsa menettäneitä Suojärven ja Suistamon asukkaita. Mukanaan he toivat tänne Karjalan kielen ja ortodoksisen uskonnon, joka oli ollut suurelta osin poissa Ylä-Karjalasta melkein 300 vuotta. Suojärvi poikkesikin suuresti muista menetetyistä paikkakunnista, koska sen asukkaista 70 % oli ortodokseja ja karjalankielisiä, kun taas kaikista menetetyn Karjalan asukkaista yli 90 % oli suomenkielisiä ja luterilaisia. Evakoiden asuttaminen ja maakysymys eivät olleet Suomessa helppoja asioita, mutta ne saatiin silti hoidettua kelvollisesti ja melko hyvässä yhteisymmärryksessä. Arvelen, että tässä auttoi sotavuosina muodostunut veljeä ei jätetä periaate. Yhtä köyttä vedettiin samaan suuntaan, vaikka sotasukupolvi ei ollutkaan mielipiteiltään yhtenäinen joukko. Hyvä tapa vaalia sotavuosien perintöä, onkin tehdä yhteistyötä niiden kanssa, jotka ovat asioista eri mieltä, kuin itse on.

Tänään saamme kokea, kuinka ainulaatuisella tavalla nuoret asettuvat uudeksi lenkiksi evakkojen muistamisen ketjuun, tuomalla heidän kokemuksensa ja myös karjalan kielen eläväksi näyttämölle. Tänään nähtävä Kerro siitä Karjalasta on osin karjalankielinen draamaesitys, joka on syntynyt osana Kirkkokadun koulun monialaisia oppimiskokonaisuuksia. Se kertoo kuvitteellisen karjalaissuvun vaiheista noin sadan vuoden ajalta. Esitys kuvaa haasteita, joita erilaisesta kulttuuri- ja kielitaustasta tuleva karjalainen siirtoväki on kohdannut, mutta myös arkista iloa ja toivoa. Esityksen ovat kirjoittaneet ja ohjanneet Suomen kielen – ja kirjallisuuden lehtori Laura Piironen ja tekstiilityön opettaja Tanja Jaatinen. Rooleissa esiintyvät Saara Arantola, Edem Edoh, Riina Hakala, Vito Honkanen, Tanja Jaatinen, Onni Kairikko, Kenia Kaskinen, Juho Kettunen, Enni Korhonen, Justus Kuittinen, Joonas Kärkkäinen, Tarmo Lakso, Elias Meriläinen, Aatu Luostarinen, Tuisku Turunen ja Peppi Valpe. Äänistä vastaa Aapo Hakala ja valoista Aake Rissanen. Asiantuntijoina ovat toimineet karjalankielen osalta Paavo Harakka ja Etelä-Pohjanmaan murteen osalta Raija Kivioja. Kiitos kaikille tekijöille tämän tärkeän esityksen tuottamisesta!

Ennen esitystä katsomme Nurmeksen vanhimman asukkaan Helvi Valpen muiston sotavuosilta. Helvi syntyi Keski-Suomen Toivakassa vuonna 1921. Jatkosodan aikana hän päätyi takaisin vallatulle Suojärvelle karjalaistalon miniäksi. Miehen taistellessa rintamalla, Helvi kasvatti lapsia sota-ajan vaikeissa olosuhteissa. Sotien jälkeen Helvi ja Pekka raivasivat asutustilan Nurmeksen Kuohattiin ja kasvattivat 13-lapsisen suurperheen. Kun Suojärveläiset kokivat sodan jälkeen millaista, oli tulla karjalankielisenä Nurmekseen. Helvi puolestaan koki, millaista oli mennä suomenkielisenä karjalankielisten pariin. Yksi tänään nähtävän draamaesityksen tekijöistä on Helvi Valpen lapsenlapsi Peppi Valpe. Hienoa myös, että olemme saaneet tänne paikalle Helvin itsensä sekä hänen läheisiään.

Hyvää veteraanipäivää kaikille!

Kuvassa hautamuistomerkki, jonka päällä sotilaskypärä.

Oppilaat kunnioittivat veteraanipäivää Nurmeksessa ja Valtimolla

/in , , , /by

Nurmeksessa on ollut käytäntönä vuodesta 2022 lähtien, että veteraanipäivänä kaupungin seppeleen sankarihautausmaille laskevat koulujen oppilaat. Tänä vuonna aloitettiin uusi käytäntö, jonka mukaisesti seppele lasketaan Nurmeksen sankarihautausmaan sijaan Porokylän hautausmaan asevelihaudalle. Koska kyseessä on veteraanihauta, sopii se siten veteraanipäivän seppeleenlaskuun erityisen hyvin. Asevelihautaan on haudattu nurmeslaisia veteraaneja 1940-luvulta 2010-luvulle. Seppeleen laskemisen hoitivat tyylikkäästi Porokylän koulun oppilaat Aarni Leppälä ja Niilo Kortelainen. Kirkkokadun koulua edusti 9D-luokka. Puheen tilaisuudessa piti Kirkkokadun koulun historian opettaja Camilla Kempas. Kunniavartiosta huolehtivat Nurmeksen reserviläiset ja res.upseerit. Valtimon koulun oppilaat laskivat seppeleen entiseen tapaan Valtimon Sankarihaudalle.

Kuvassa seppeleenlaskeminen, taustalla kunniavartio.

Porokylän koulun oppilaat Aarni Leppälä ja Niilo Kortelainen laskivat Nurmeksen kaupungin seppeleen Asevelihaudalle. (kuva; Mikko Rautiainen 2026)

Kuvassa puheenpitäjä ja kunniavartio.

Historian opettaja Camilla Kempas puhuu Porokylän asevelihaudalla. (kuva; Mikko Rautiainen 2026)

Kuvassa ihmisjoukko ryhmittyneenä hautausmaalle.

Seppeleenlaskun osallistujia Porokylän Asevelihaudalla Nurmeksessa. (kuva: Mikko Rautiainen)

 

Nurmes-talolla nähtiin veteraanipäivänä evakkoaiheinen, karjalankielinen Kerro siitä Karjalasta -draamaesitys, joka syntyi Kirkkokadun koulun MOK-työskentelynä (monialaiset oppimiskokonaisuudet). Esitys kertoi kuvitteellisen karjalaissuvun vaiheista noin sadan vuoden ajalta. Tarina alkoi Suojärveltä ennen talvisodan syttymistä ja päättyi nykyhetken Nurmekseen. Esityksen kirjoittivat ja ohjasivat suomen kielen ja kirjallisuuden lehtori Laura Piironen ja tekstiilityön opettaja Tanja Jaatinen. Kirkkokadun koulun oppilaat valmistivat lavasteet koulunkäynninohjaaja Ilpo Kanasen kanssa. Esiintyjät: Saara Arantola, Edem Edoh, Riina Hakala, Vito Honkanen, Tanja Jaatinen, Onni Kairikko, Kenia Kaskinen, Juho Kettunen, Enni Korhonen, Justus Kuittinen, Joonas Kärkkäinen, Tarmo Lakso, Elias Meriläinen, Aatu Luostarinen, Tuisku Turunen ja Peppi Valpe. Äänet: Aapo Hakala, Valot: Aake Rissanen, käännökset karjalaksi: Paavo Harakka, käännökset eteläpohjanmaan murteelle: Raija Kivioja. Ennen esitystä kuultiin Mikko Rautiaisen puhe ja katsottiin videolta Nurmeksen vanhimman asukkaan Helvi Valpen (s.1921) muistoja sota-ajalta. 105-vuotias Valpe oli myös itse paikalla juhlassa. Osallistujien joukossa olivat myös 95-vuotiaat sotilaspojat Tauno Koljonen ja Terho Mustonen. Tilaisuus Hannikaisen salissa oli kaikille avoin.

Kuvassa teatteriesitys

Evakuointikehotus varjoteatteriesityksessä (kuva: Mikko rautiainen 2026)

Kuvassa ortodoksiristi ja esiintyjiä teatteriesityksessä.

Varjoteatteriesityksen kohtaus Nurmes-talolla (kuva; Mikko Rautiainen 2026)

Sotien perinnetoimikunnassa mukana olevat kaupunki ja LC Nurmes/Pielinen muistivat vakiintuneen käytännön mukaan sotasukupolven edustajia koteihin/hoivakoteihin toimitettavalla muistamisella. Toimikunnan tiedossa on reilut parikymmentä muistettavaa henkilöä.

Kuvassa nainen, kunniamerkit rinnassa.

Sota-ajan äiti Helvi Valpe (s.1921) (kuva; Mikko Rautiainen 2026)

Kuvassa kolme mieshenkilöä.

Sotien 1939-1945 Pohjois-Karjalan perinneyhdistyksen hallituksen jäsen Jussi Säämänen (vas.) sekä sotilaspojat Tauno Koljonen (s.1930) ja Terho Mustonen (s.1931). (kuva; Mikko Rautiainen 2026)

 

Mikko Rautiainen, pj. Sotien 1939–1945 Nurmeksen perinnetoimikunta

 

Kuvassa Karjalan vaakuna ja tammenlehvätunnus.

Sotien 1939-1945 Pohjois-Karjalan perinneyhdistys sai uuden toiminnanjohtajan ja puheenjohtajan

/in , , , , , , , , , , , , , , /by

Muutoksia Sotien perinneyhdistyksen hallinnossa

Sotien 1939–1945 Pohjois-Karjalan perinneyhdistyksen toiminnanjohtajana yhdistyksen perustamisesta, vuodesta 2020 lähtien toiminut eversti, evp. Jouni Mattila siirtyi vuoden alussa eläkkeelle tehtävästään. Aiemmin Jouni toimi myös Pohjois-Karjalan sotaveteraanipiirin toiminnanjohtajana sekä maakunnan perinneyhdyshenkilönä vuodesta 2011 alkaen. Lisäksi hän oli myös mukana valtakunnallisissa Suomen sotaveteraaniliiton ja Tammenlehvän perinneliiton hallituksissa. Jounin vakaalla johdolla maakunnallinen yhdistys on toiminut valtakunnallisena esimerkkinä veteraani- ja perinnetyön uudelleenorganisoinnista lakkautettujen veteraanijärjestöjen tilalle. Uutena toiminnanjohtajana aloitti huhtikuussa Kiihtelysvaarasta kotoisin oleva everstiluutnantti, evp. Janne Myller (s.1969). Maakunnan vapaaehtoinen maanpuolustuskenttä on Jannelle hyvinkin tuttu, koska hän on edeltäjänsä Jounin tavoin toiminut aiemmin muun muassa Pohjois-Karjalan aluetoimiston päällikkönä.

Kuvassa kolme mieshenkilöä seisomassa.

Uusi ja väistyvä johto; vas. Janne Myller, Harri Norismaa ja Ilpo Saarelainen (kuva; Mikko Rautiainen 2026)

Myös yhdistyksen puheenjohtaja vaihtuu. Vuodesta 2024 puheenjohtajana toiminut, eläkkeellä oleva rehtori Ilpo Saarelainen luopui puheenjohtajuudesta. Yhdistyksen johtamisen lisäksi Ilpo on tehnyt esimerkillistä työtä muun muassa Suomen ensimmäisen perinnetoimikunnan perustamisessa, kotikuntansa Kontiolahden sotaperinteen esilletuomisessa ja Muistojen raja -museon rakentamisessa. Työstään sotavuodet kokeneiden hyväksi Ilpo palkittiin kansallisella veteraanipalkinnolla vuonna 2024. Yhdistyksen vuosikokous valitsi Ilpon seuraajaksi pitkänlinjan maanpuolustusaktiivi Harri Norismaan, hiljattain eläkkeelle siirtynyt rehtori hänkin.

Yhdistys kiittää Jounia ja Ilpoa arvioimattoman tärkeästä työstä sotasukupolven hyväksi ja veteraanien henkisen perinnön vaalimiseksi! Toivottavasti näemme teitä jatkossakin mukana yhdistyksen toiminnassa! Niin ikään toivotamme uusille toimijoille Jannelle ja Harrille menestystä vaativiin tehtäviin. Yhdistys on varmoissa käsissä!

Vuosikokouksessa aloitettiin myös uusi, vuosittainen palkitsemiskäytäntö; Vuoden toimikunnan ja vuoden perinnetyöntekijän valinta. Rääkkylän toimikunta valittiin vuoden toimikunnaksi. Pokaalin otti vastaan Rääkkylän toimikunnan edustaja Juha-Pekka Puhakka. Mikko Rautiainen puolestaan valittiin vuoden perinnetyöntekijäksi. Perinnetyöntekijän kiertopokaalin lahjoitti Jouni Mattila.

Kuvassa kaksi mieshenkilöä. Toisella käsissään kaksi palkintopokaalia.

Ilpo Saarelainen (vas.) ja Juha-Pekka Puhakka. (kuva: Mikko Rautiainen 2026)

Kuvassa kaksi mieshenkilöä. Toisella käsissä kaksi palkintopokaalia.

Ilpo Saarelainen (vas.) ja Mikko Rautiainen. (kuva: Terhi Rautiainen 2026)

 

 

Mikko Rautiainen, viestintävastaava, Sotien 1939–1945 Pohjois-Karjalan perinneyhdistys

Kuvassa suurikokoinen muistomerkkikivi, jossa tekstilaatta ja Suomen sinivalkoinen rajapaalu.

Sotasukupolven perintöön liittyviä tapahtumia Juuassa 2026

/in , , /by
KANSALLINEN VETERAANIPÄIVÄ 27.4.
Seppeleet lasketaan sekä ”Karjalaan jääneiden” muistomerkille että sankarihautausmaan muistomerkille Vuodesta 2022 lähtien myös lukiolaiset ovat osallistuneet sankarihautausmaan seppeleenlaskuun.
Ohjelma:
11:45 Juuan reserviläisten kunniavartio paikoilleen.
11:50 Lukiolaiset ja muu yleisö paikalle, jossa lyhyt esittely tilaisuuden kulusta.
11:55 Järjestäytyminen: -lukiolaiset ja muut halukkaat muodostavat kunniakujan -”esiintyjät” kunniakujan kautta paikoilleen  –
11:57 kirkon kellot soivat 3 minuuttia –
12:00 fanfaari (Ritva P)  -seppeleenlasku (lukion rehtori Joona L ja perinnetoimikunnan pj. Hannu P.)    – lukiolaisen puhe Zhenya M.) joka on muuttanut Suomeen -21 Ukrainasta -pastorin hartaus (Elisa H.) – lauluryhmän esitys (Arja T, Helvi M ja Katri H) -lopuksi purku, kunniavartio vielä paikoilleen.
Kotiseutuilta Juuassa, osoitteessa Apteekintie 5. Aiheena evakot. Voit tuoda mukaan aiheeseen liittyviä kuvia tai esineitä.

Kotiseutuilta Juuassa 20.4. Aiheena evakot. Järjestää Juuka-seura ry.

Kuvassa hautakivi, jossa teksti asevelihaudat. Kivessä myös risti ja kiven päällä sotilaan kypärä.

Veteraanipäivän vietto Ylä-Karjalassa 27.4.2026

/in , , , /by

Kansallinen veteraanipäivä ma 27.4.

Vuodesta 2022 on ollut käytäntönä, että veteraanipäivänä kaupungin seppeleen sankarihautausmaille laskevat koulujen oppilaat. Aloitetaan uusi käytäntö, jonka mukaisesti seppele lasketaan jatkossa Nurmeksen sankarihautausmaan sijaan Porokylän hautausmaan asevelihaudalle. Koska kyseessä on veteraanihauta, sopii se veteraanipäivän seppeleenlaskuun erityisen hyvin. Asevelihaudan sijainti helpottaa myös Porokylän koulun osallistumista veteraanipäivän kunnianosoituksiin. Valtimolla seppele lasketaan sankarihaudalle entiseen tapaan.

Klo 11 Valtimon sankarihautausmaa

* Kunniavartio (res.upseerit)

* Seppeleenlasku (Valtimon koulun oppilaat historianopettaja Pekka Rönkön johdolla)

 

Klo 11 Porokylän hautausmaan asevelihauta

* Kunniavartio (Nurmeksen reserviläiset ja res.upseerit)

* Puhe: Historianopettaja Camilla Kempas

* Seppeleen lasku: Porokylän koulun oppilaat

 

Klo 13 Suomen kielen – ja kirjallisuuden lehtori Laura Piirosen kirjoittama ja ohjaama evakkoaiheinen varjoteatteri -näytelmä

  • Nurmes-talo, Hannikaisen sali
  • Esiintyjinä Kirkkokadun koulun oppilaat. Lisäksi katsotaan ennen esitystä paikallisen evakon Helvi Valpen sotavuosien muistoja videolta. Tilaisuuden kokonaiskesto noin 50–60 min.

 

Sotien perinnetoimikunnassa mukana olevat kaupunki ja Lions muistavat vakiintuneen käytännön mukaan sotasukupolven edustajia koteihin / hoivakoteihin toimitettavalla muistamisella. Toimikunnan tiedossa on noin 20 muistettavaa henkilöä.

 

Kuvassa sotilaspukuja ja veteraanijärjestöjen lippuja jalustassa.

Sotasukupolven perintöön liittyvät juhlapäivät / kaikille avoimet tapahtumat Ylä-Karjalassa 2026

/in , , , /by

Kansallinen veteraanipäivä ma 27.4.

Vuodesta 2022 on ollut käytäntönä, että veteraanipäivänä kaupungin seppeleen sankarihautausmaille laskevat koulujen oppilaat. Aloitetaan uusi käytäntö, jonka mukaisesti seppele lasketaan jatkossa Nurmeksen sankarihautausmaan sijaan Porokylän hautausmaan asevelihaudalle. Koska kyseessä on veteraanihauta, sopii se veteraanipäivän seppeleenlaskuun erityisen hyvin. Asevelihaudan sijainti helpottaa myös Porokylän koulun osallistumista veteraanipäivän kunnianosoituksiin. Valtimolla seppele lasketaan sankarihaudalle entiseen tapaan.

Klo 11 Valtimon sankarihautausmaa

* Kunniavartio (res.upseerit)

* Seppeleenlasku (Valtimon koulun oppilaat historianopettaja Pekka Rönkön johdolla)

 

Klo 11 Porokylän hautausmaan asevelihauta

* Kunniavartio (Nurmeksen reserviläiset ja res.upseerit)

* Puhe: Historianopettaja Camilla Kempas

* Seppeleen lasku: Porokylän koulun oppilaat

 

Klo 13 Suomen kielen – ja kirjallisuuden lehtori Laura Piirosen kirjoittama ja ohjaama evakkoaiheinen varjoteatteri -näytelmä

  • Nurmes-talo, Hannikaisen sali
  • Esiintyjinä Kirkkokadun koulun oppilaat. Lisäksi katsotaan ennen esitystä paikallisen evakon Helvi Valpen sotavuosien muistoja videolta. Tilaisuuden kokonaiskesto noin 50–60 min.

 

Sotien perinnetoimikunnassa mukana olevat kaupunki ja Lions muistavat vakiintuneen käytännön mukaan sotasukupolven edustajia koteihin / hoivakoteihin toimitettavalla muistamisella. Toimikunnan tiedossa on noin 20 muistettavaa henkilöä.

 

Sotamuistomerkkikohteiden siistiminen toukokuussa (la 9.5.)

Kaatuneiden muistopäivää edeltävä viikonloppu. Mukana olevat järjestöt: Nurmes-seura, Nurmeksen yrittäjät, kamerakerho, Vanhan kauppalan asukasyhdistys, res.aliupseerit, res. upseerit, Lions Club, Pielisen pursiseura ry ja Pielisen-Karjalan maanpuolustusnaiset ry.

 

Lotan päivä ti 12.5.

  • Kauppalantalon valtuustosali klo: 14.15 alkaen
  • Luennoitsijana Mikko Rautiainen
    • Luennon jälkeen tutustuminen Perinnehuoneeseen
    • Lotta-marssi Tyttöjen puistoon
    • Lotta/pikkulotta -reliefien kiinnittäminen Lottahautoihin Porokylän ja Valtimon hautausmailla
    • Tilaisuuksien järjestämisestä vastaa Pielisen Karjalan maanpuolustusnaiset ry.

 

Kaatuneiden muistopäivä su 17.5.

 

Messu Nurmeksen kirkossa klo: 10

 

Kunnianosoitus Nurmeksen sankarihaudoilla klo 12

Kunniavartiot (Nurmeksen reserviläiset ja res.upseerit) saapuvat paikoilleen klo 11.45

Liput saapuvat marssien klo 11.55

Lipunkantajat: Tapani Ovaskainen (Suomen lippu), Jussi Säämänen (Sotien perinnetoimikunnan lippu), Kaupunginvaltuuston 1.varapj. Hannu Mikkilä (Kaupungin lippu)

Kellot soivat noin pari minuuttia klo 12.00

Seppeleen laskeminen: kaupunginvaltuuston pj. Hannu Pääkkönen (Nurmeksen kaupunki), Leila Koponen (ev.lut.srk), Pasi Hämäläinen (ort.srk)

Puhe: Leila Koponen

Virsi 584

Rukous:

Liput poistuvat

Kunniavartiot poistuvat

 

Kunnianosoitus Höljäkän sankarihaudoilla klo 13

Ei lippuja

Kunniavartio: Nurmeksen reserviläiset ja res.upseerit

Seppeleen lasku: Kaupunginhallituksen jäsen Kari Piironen, Leila Koponen (ev.lut.srk.)

 

Messu Valtimon kirkossa klo 13

 

Kunnianosoitus Valtimon sankarihaudoilla klo 14

Kunniavartio

Seppeleen lasku: Kaupunginhallituksen 2.varapj. Susanna Saaristo, Juhani Saastamoinen (ev.lut.srk), Pasi Hämäläinen (ort.srk.)

Virsi 584

 

Kuokkastenkosken, Petäiskylän ja Saramon -koulujen Pro patria -taulujen uudelleenjulkistamistilaisuus Kauppalantalolla klo: 15.15

Tervetulosanat: Mikko Rautiainen

Fanfaari: Veeku Pulkkinen

Julkistamispuhe: Kaupunginhallituksen pj. Anu Huusko

Kunniavartio julkistamisen ajan: Matti Asikainen ja Mikko Rautiainen

Kahvitarjoilu ja musiikkia valtuustosalissa: Kaupunki maksaa ja järjestää kahvituksen. Musiikista kahvituksen aikana vastaa Musiikin lehtori Jonne Tuhkala. Puheita / vapaa sana

 

Karjalan pojat -lehti I/2026 ilmestyy (verkkolehtenä) 4.6.

 

Kainuun Tykistö- ja heittimistökillan sekä Kainuun tykistörykmentin seppeleenlasku 17.6.

Kainuun Tykistö- ja Heittimistökilta ry järjestää yhteistyössä Kainuun tykistörykmentin kanssa seppeleenlaskutilaisuuden killan ja rykmentin perinnepatteriston ja perinnekranaatinheitinkomppanian muistomerkeillä Nurmeksen Lokinkankaalla 17.6.2026 klo: 14.00. Kainuun Tykistö- ja Heittimistökilta kantaa päävastuun tilaisuuden järjestämisestä.  Tilaisuus järjestetään paikallisessa yhteistoiminnassa Nurmeksen kaupungin, Nurmeksen Reserviupseerit ry:n, Nurmeksen Reserviläiset ry:n ja Nurmeksen mieskuoron kanssa.

 

Vanhustenviikko (alkaen 4.lokakuuta)

Perinnehuoneen esittely osana vanhustenviikon tapahtumia

  • Mikko Rautiainen esittelee Perinnehuonetta pe 9.10. noin tunnin ajan klo: 10–14 välillä (kellonaika tarkentuu myöhemmin
    • Esittelyn yhteydessä katsotaan video nurmeslaisesta veteraanista

 

Valtimolaisten sotaan lähdön muistopäivä la 10.10.

Seppeleen lasku muistomerkille. Kunniavartiossa ja yleisönä vakiintuneen käytännön mukaan Valtimon koulun 5.luokan oppilaat. Puhe ja laulu (Jumala ompi linnamme)

 

Itsenäisyyspäivän aatto pe 4.12.

Kirkkokadun koulun ja Valtimon koulun oppilaat käyvät viemässä seppeleen ja kynttilät sankarihautausmaille (Nurmes ja Valtimo) 4.12. Nurmeksessa paikalla tuolloin myös reserviläisten kunniavartio. Ev.lut. seurakunta huolehtii lipunnoston ja kellojen soiton sankarihautausmaalla. Nurmeksen Sankarihautausmaalle jättävät tervehdyksensä myös kaupungin muiden oppilaitosten edustajat

  • Nurmeksen sankarihautausmaa klo: 9.20
  • Valtimon sankarihautausmaa klo: 11.20

 

Itsenäisyysjuhla la 5.12.

  • Itsenäisyysjuhla on la 5.12. Klo 14, Hannikaisen sali, Nurmes-talo
  • Juhlan päätteeksi kahvitarjoilu

  

Itsenäisyyspäivä su 6.12.

 

Klo 10 Itsenäisyyspäivän sanajumalanpalvelus Nurmeksen ev.lut. kirkossa

 

Klo 11 kunnianosoitus Valtimon sankarihaudoilla

 

Klo 12 kunnianosoitus Nurmeksen sankarihaudoilla.

  • Kunniavartiot saapuvat paikoilleen klo 11.45.
  • Liput saapuvat marssien klo 11.55.
  • Kellot soivat noin kaksi minuuttia alkaen klo 12.00
  • Oi kallis Suomenmaa (säv. ja san. Heikki Klemetti) Nurmeksen mieskuoro, joht. Mauri Mahlavuori.
  • Seppeleen lasku:
  • Virsi 577, Sun kätes Herra
  • Puhe:
  • Rukous:
  • Liput poistuvat
  • Kunniavartiot poistuvat

 

Klo 13 Kunnianosoitus Höljäkän sankarihaudoilla

  • Kunniavartio
  • Seppeleen lasku:
  • Rukous:

 

Kaupunki ja LC Nurmes/Pielinen muistavat sotasukupolvea kotiin toimitettavalla muistamisella

 

Karjalan pojat lehti II/2026 julkaistaan sekä paperilehtenä että verkossa su 6.12.

 

Jouluaatto to 24.12.

  • Hartaudet: Höljäkkä klo: 13.00, Valtimon kirkko klo: 14.00, Nurmeksen sankarihaudat klo: 15.00 ja kirkko klo: 16.00.
  • Seurakunnan hankkimat kynttilät sytytetään (Nurmeksen ja Valtimon Sankarihautausmaille sekä Nurmeksen hautausmaan asevelihaudalle alkaen klo 14. (valtimolla kynttilöiden sytytys klo:11.00)
    Kunniavartiot Sankarihautausmailla klo 14.45 alkaen (Nurmes ja Valtimo): reserviläisjärjestöt