Kuvassa Karjalan vaakuna ja tammenlehvätunnus.

39. Muistojen konsertti Joensuun Carelia-salissa 12.9.

/in , , , /by

Itä-Suomen Yliopiston CARELIA-SALISSA, Lauantaina 12.9.2026 klo: 18.00

Esiintyjinä:

  • Rakuunasoittokunta, joht. musmaj. Tero Haikala
  • Joensuun Mieslaulajat, joht. Janne Piipponen
  • Tenori Heikki Hattunen
  • Piano Kemal Achourbekov
  • Harmonikka Arto Tarkkonen
  • Trumpetti Sami Kaalinpää

Pääsymaksu 26 € (sis. kahvit).

  • Kahvituksen järjestävät Onttolan rajasotilaskoti ja Kontiolahden sotilaskotiyhdistys

Lipunmyynti yhdistyksen toimistolla os. Kalevankatu 24b, Joensuu 1.9. alkaen, joka arkipäivä klo 11-17 sekä Carelia-salin ovelta tuntia ennen konserttia. Huom. Käteis- tai korttimaksu, Ei verkkomyyntiä. Tiedustelut puh. 050 538 0085.

  • Konsertin tuotto käytetään veteraanien leskien hyvinvointiin.
  • Järjestäjä: Sotien 1939-1945 Pohjois-Karjalan perinneyhdistys ry

Lue lisää ohjelmasta täältä: muistojen konsertti2026

Kadettien vierailu veteraani Arvi Moilasen luona Parikkalassa

/in , /by

Veteraani Arvi Moilanen kertoi kadeteille sotakokemuksiaan.

Vierailimme kolmen kadetin voimin veteraani Arvi Moilasen luona 7.7.2026 hänen kotonaan Parikkalassa. Tapaaminen järjestyi Kadettitoverikunnan ohjeistuksesta ja Tammenlehvän Etelä-Karjalan perinneyhdistys ry:n toimesta. Vierailulla mukanamme oli perinneyhdistyksen toiminnanjohtaja Jyrki Kosonen sekä edustaja Allan Granlund, joka tunsi hyvin veteraani Moilasen ja hänen historiansa sekä pitää tähän säännöllisesti yhteyttä.

Oli kunnia päästä kuulemaan veteraani Moilasen muistoja erityisesti jatkosodasta, jossa hän oli taistellut sotamiehenä kaakonkulman alueella. Huimasta 101 vuoden iästä huolimatta hänen muistonsa sota-ajan tapahtumista olivat hyvin yksityiskohtaisia ja tarkkoja. Hän kuvaili monipuolisesti tuntemuksiaan esimerkiksi tykistökeskityksissä, ja muisteli keskeisiä päivämääriä sekä niihin liittyneitä tapahtumia. Tämän lisäksi hän kertoi myös elämästään sotien jälkeen.

Veteraani Moilanen itse ei kokemuksillaan kerskunut, ja erityisen nöyrä olemus kulminoitui esimerkiksi hänen toteamukseensa: ”Enhän minä mitään tehnyt, mutta mukana olin”. Tarkkaavaisen ja terävän veteraanin kertomukset tekivät meihin suuren vaikutuksen, ja tapaaminen syvensi uudella tavalla käsitystämme sodasta sekä siitä, kuinka se näyttäytyy yksittäiselle ihmiselle ja vaikuttaa tämän elämään. Oma uravalinta sai uudenlaista merkitystä ja kohtaaminen laajensi näkökulmaamme ja ajatteluamme. Sodasta voi lukea, mutta henkilökohtaiset kokemukset veteraanin itsensä kertomana luovat inhimillisen ulottuvuuden tavalla, johon mikään oppikirja ei pysty.

Kohtaaminen on varmasti yksi merkittävimmistä ja ainutlaatuisimmista koko urallamme, vaikka matkamme upseeriksi onkin vasta alussa. Tämä oli todennäköisesti yksi viimeisistä mahdollisuuksistamme tavata sotiemme veteraani ja kuulla hänen elämästään ja kokemuksistaan henkilökohtaisesti. Arvostuksemme heidän uhrauksiaan kohtaan on äärettömän suuri, ja toivommekin, että pystyisimme tämän kohtaamisen myötä vielä hieman paremmin kantamaan ja vaalimaan veteraaniemme perintöä myös tuleville sukupolville.

Kadetti Juuli 

Juttu on julkaistu alun perin Yhdysmies-verkkopalvelussa.

Pioneeri Erkki Nuutinen (1916-1940)

/in , , , /by

Synt. 19.11.16 Polvijärvi. Kirkonkirjoissa: Polvijärvi. Uskontunnustus: Luterilainen. Isän nimi: Eemil. Lähin omainen: Eemil Nuutinen, Polvijärvi, Sola. Siviilisääty: Naimaton. Siviilitoimi tai ammatti: Maanvilj. poika. Koulusivistys: Kansakoulu. Äidinkieli: Suomi. Rangaistukset ennen palvelukseen astumista: Ei. Henkilökuvaus: Pituus 162. Paino 64 kg. Silmien väri: Sininen. Ks naam. No:2. Saappaan numero: 42. Ollut kutsunnassa: 10.9.1936 Hyväksytty vakinaiseen palvelukseen. Määrätty ast. vak. palvelukseen 8.9.1938. Joukko-osasto johon määrätty: Pioneeri Pataljoona. Saapunut 8.9.1938, ja määrätty 3. / Pion.P :aan. Ampumaluokat: Kivääri tyydyttävä. Sotilasvala 3.10.1938. Arvostelu: Täsmällisyys: Tyyd.. Ahkeruus: Hyvä Huomiokyky: Hyvä. Sotilaallinen kehitys: Tyyd.. Käytös: Hyvä. Palveluksen laatu: Aseellinen. Lyhyesti toiminta: 4 kk ajomiehenä. Erikoiskoulutus: Pioneeri. Sot. arvo res. siirrettäessä: Pioneeri. Lomat: 5.6-12.6.1939. Huomautuksia: Siirretty E / Pion. P. 22.4.1939.Vapautettu 23.8.39; syy: Täysin palvelleena. Palvelusaika 350 pv. Osoite vapauttamisen jälkeen: Polvijärvi, Sotkuma, Sola.

 

TALVISOTA

Palvelus lkp:n jälkeen. Saapunut: 10.9.1939. Joukko-osasto: Pion. Pataljoona. Tuntolevyn N:o . Määrätty 3. / Pion. P. Perhesuhteet: Vaimon nimi Tyyne Nuutinen. Lähin omainen: Vaimi, Tyynen Nuutinen, Polvijärvi, Horsmanaho. Kirkonkirjoissa: Polvijärvi. Siviilitoimi: Maanviljelijä. Siirrot: 8.10.39 28. Pion. K:aan. Palveluksen laatu: Pioneerina 4 kk, 18 pv. Palvelus lkp:n jälkeen 4kk, 18 pv. Huomautuksia: Kaatunut 28.11 1940 Summan kylässä. Haudataan kotiseudulleen. . L. Korhonen Kompp. pääll. Ilmoitus kuolemantapauksesta: Kuoleman syy: a) alkuperäinen diagnoosi. Kranaatin sirpaleesta. Lyhyt selostus tapahtumasta: Kaatui Summan kylässä 28.1.1940 klo 4.05 kranaatin sirpaleesta. Pommin aiheuttama vamma päässä ja nivusissa. Lääkärin allekirjoitus ja arvo. R. Savonheimo lääkintä kapteeni.. Lähde: Kantakortit

Henkilötiedot: Erkki Nuutinen s.19.11.1916. Polvijärvi. Sotilasarvo: Pioneeri. Joukko-osasto 28. pioneerikomppania. Kuolin tiedot: Kuolinpäivä 28.1.1940. Kuolinpaikka: Summa, Kuolemajärvi. Kuolinsyy: Kaatui, ruumis evakuoitu ja haudattu. Hautauspaikka: Polvijärvi. Hautausmaa: Polvijärvi kirkonkylän hautausmaa.Hautapaikka 112. Lähde: Menehtyneet-tietokanta.

23.1.40 II j. 15:n sisustaa kunnostettu 5:en panssarikupu ja valonheittäjähuoneen katto murskana. Hirsiväliseinä kk-osaan ja täytetty rikkonainen osa maalla. III j. 11:n kk-osaa vahvistettu, 30 kuormaa kiviä. 24.1.40 II j. 15:ssä vahvistustöitä. Sisällä puhdistusta. III j. 11:en länsipään kk-osan vahvistaminen. Keskiosan kivikerrat siirretty sinne. 25.1.40 II j. 5. ja 6.:n seinien ulkopuolella olevien kuoppien täyttö. III j. 11:ssa samoin kuin 24.1.

26.1.1940 II j. 6. ja 15. vahvistus. 7:ssä puhdistusryhmä kk. laatikot ym.III j. 11.:en länsipään vahvistus. 27.1.40 klo 4.00 I j. saapui 4. D:sta. Klo 21-5 II j. 15 puhdistusta. 5 ja 6 vahv.kivieste. 3:ssa makuutiloja. 15 saanut osuman seinään, tuli läpi.III j. 1 ja 2:ssa kiviä. Ilmanvaihtolaitteen kunnostaminen kk. kammiossa ( putki poikki ).

28.1.1940 klo 4.00 Pion. Nuutinen kaatui kranaatin sirpaleista ja pion. Lassila ja Kanerva haavoittui. Pion. Piiroinen haavoittui n. klo 1.00. Lähde: Sotapäiväkirja 2578 28. Pioneerikomppania 6.10.1939 – 5.2.1940.

Koonnut Markku Sirviö

Sotamies Johannes Hartikainen (1908-1940)

/in , , , /by

Synt. 24.5.1908 Polvijärvi. Kirkonkirjoissa: Polvijärvi. Uskontunnustus: Kr. katolinen. Isän nimi: Juho. Lähin omainen: Vaimo Elina Tanskanen Polvijärvi. Siviilisääty: Naimaton. Siviilitoimi tai ammatti: Metsätyömies. Koulusivistys: Kansakoulu. Äidinkieli: Suomi. Rangaistukset ennen palvelukseen astumista: Ei. Henkilökuvaus: Pituus 167. Paino 63 kg. Silmien väri:. Ks naam. No: Ollut kutsunnassa: 1927. Hyväksytty vakinaiseen palvelukseen. Määrätty ast. vak. palvelukseen 1.9.1928. Joukko-osasto johon määrätty: VR. Saapunut 1.9.1928, ja määrätty 5. / VR:n. Ampumaluokat: Kiv. tyydyttävä. Sotilasvala 26.9.1928. Käytös: Hyvä Palveluksen laatu: Aseellinen. Lyhyesti toiminta: Pk mies. Erikoiskoulutus: Ei erik. koulutusta ”ynk”. Sot. arvo res. siirrettäessä: Sotamies. Vapautettu 26.8.29; syy: Täysin palvelleena. Palvelusaika 1 v. Osoite vapauttamisen jälkeen: Polvijärvi Sotkuma, Karnukka.

Osanotto reserviharjoituksiin: 20 vrk. 21.6-10.7.1939 Erikoiskoulutus keskuksessa.

Palvelus lkp:n jälkeen. Saapunut 10.10.1939. Joukko-osasto: JR 36 Tuntolevyn N:o 712317 Määrätty: 8. komppania/ JR36. Perhesuhteet: Vaimo Elina. 2 lasta. Lähin omainen: Vaimo Elina o.s Tanskanen, Polvijärvi. Sotkuma, Karnukka. Kirkonkirjoissa: Polvijärvi. Siviilitoimi: Metsätyömies. Palveluksen laatu: Huomautuksia: Kaatunut 7.2 1940 Uomaalla. 7. / JR 36: vääp. Kersantti L. Lurvi. Lähde: Kantakortit.

Kuolin tiedot: Kuolinpäivä 07.02.1940. Kuolinpaikka Uomaa, Impilahti. Kuolinsyy: Kaatui, ruumis evakuoitu ja haudattu. Hautauspaikka: Polvijärvi. Hautausmaa: Polvijärvi kirkonkylän hautausmaa. Hautapaikan numero 118. Lähde: Menehtyneet-tietokanta.

7.2.1940 Lohkollemme tullut lujasti lujasti kranaatteja. Linjat poikki. Yritämme yhteyttä Horsman ja tj:n kautta. Vihollisen tykistö ampunut koko päivän lohkoamme ( ja asemiemme muutakin osaa 8- 10.20 välisenä aikana. ). Vih. tuli tarkasti johdettua. Tiellä on murroksen edessä vihollisen hv poikkiteloin, ampuen niinikään tykeillään asemiamme koko päivän. Meidän pst. tykkimme onnistumatta sitä vaientamaan. Vihollis tuli aiheutti pataljoonalle tappioita. Mm. 8. komppaniasta kaatui Johannes Hartikainen ja 7. komppaniasta Käyhkö Vilho, Pennanen Eino, Tolvanen Vilho ja Viitikko Uuno Kesälahdelta, sekä Tolvanen Eino, Nurmeksesta. Sen vuoksi ryhdyttiin asemillemme tien suunnassa järjestämään enemmän syvyyttä. Oikean puoleisella osalla vasenta sivustaamme havaittu vih. partiotoimintaa. Vasemmalla sivustallamme Mökkiaukean eteläpuolella kk:mme tehnyt hyvää jälkeä. Tiedustelupartiomme tapasi Prokkosenmäen eteläpuolella meidän kahden kuulovartiomiehen ruumiit sekä yöllisen vih. partion jäljiltä 2kiv., 1 pk sekä paljon kp patruunoita. Myös ryssän luutnantin ruumis tavattiin. Selvät merkit siitä, että vihollisella ollut tj. paikka siellä. Lähde: Sotapäiväkirja 1399 Jalkaväkirykmentti 36 7. komppania 21.1-1940 – 5.3.1940.

Jalkaväkirykmentti 36 eli JR 36 oli Joensuun sotilaspiirin 9.-11. lokakuuta 1939 välisenä aikana Joensuussa perustama rykmentti eli sen perustaminen tapahtui siis jo ennen YH:n nimellä käskettyä yleistä liikekannallepanoa 14. lokakuuta 1939. Rykmentti kuului 12. divisioonaan, jonka komentajana oli eversti Lauri Taavetti Tiainen.

Rykmentti keskitettiin 13.-14. lokakuuta 1939 välisenä aikana Laatokan Karjalaan Leppäsillan alueelle. Se pyrittiin varustamaan määrävahvuuksien mukaisesti, mutta puolustusvoimien kalustopulan vuoksi niihin

ei varsinkaan kaluston osalta päästy.

Yksiköt

Rykmentin esikunta (E/JR 36), johon kuului komentajan lisäksi 12 henkilöä

Rykmentin esikuntakomppania (Esik.K./JR 36) (169 henkilöä)

Rykmentin kranaatinheitinkomppania (Krh.K./JR 36) (83 henkilöä)

Rykmentin kolonna eli huolto- ja kuljetusosasto (Ampumatarvikekolonna 59 henkilöä + Elintarvikekolonna x 2 a 48 henkilöä)

Jalkaväkipataljoonat I/36, II/36 ja III/36; jotka siis numeroitiin roomalaisilla numeroilla (á 845 henkilöä) Lähde: Sotasampo

 

Koonnut Markku Sirviö

Pioneeri Petter Eronen (1912-1939)

/in , , , /by

Pioneeri Petter Eronen

Synt. 5.4.1912 Polvijärvi. Kirkonkirjoissa: Polvijärvi. Uskontunnustus: Luterilainen. Isän nimi: Juho. Lähin omainen: Juho Eronen, Polvijärvi.Horsmanaho. Siviilisääty: Naimaton. Siviilitoimi tai ammatti: Maatyömies. Koulusivistys: Kansakoulu. Äidinkieli: Suomi. Rangaistukset ennen palvelukseen astumista: Ei. Henkilökuvaus: Pituus 165. Paino 59 kg. Silmien väri: Ruskea. Ks naam. No:2. Ollut kutsunnassa: 27.9.1932 Hyväksytty vakinaiseen palvelukseen. Määrätty ast. vak. palvelukseen 6.5.1933. Joukko-osasto johon määrätty: Erillinen Pioneeri Komppania. Saapunut 6.5.1933, ja määrätty Er. Pion.K :aan. Ampumaluokat: Välttävä. Sotilasvala 19.10.1933. Arvostelu: Täsmällisyys: Hyvä. Ahkeruus: Hyvä Huomiokyky: Hyvä. Sotilaallinen kehitys: Hyvä. Käytös: Hyvä. Palveluksen laatu: Aseellinen. Erikoiskoulutus: Pioneeri. Sot. arvo res. siirrettäessä: Pioneeri. Lomat: 4.11-11.11.1933. Vapautettu 20.4.34; syy: Täysin palvelleena. Palvelusaika 350 pv. Osoite vapauttamisen jälkeen: Polvijärvi Sotkuma. ( Horsmanaho )

Osanotto reserviharjoituksiin: 20 vrk. 6-25.7.1935 Pioneeri Pataljoonassa.

 

TALVISOTA

Palvelus lkp:n jälkeen. Saapunut: 10.10.1939. Joukko-osasto: Pion. Pataljoona, Koria. Tuntolevyn N:o 705524. Huomautuksia: Kaatunut 21.12 1939 Pielisjärvellä. Lähde: Kantakortit

Henkilötiedot: Petter Eronen s.05.04.1912. Polvijärvi. Sotilasarvo: Pioneeri. Joukko-osasto 3./Lieksan harjoituskeskus. Kuolin tiedot: Kuolinpäivä 21.12.1939. Kuolinpaikka: Pielisjärvi. Kuolinsyy: Kaatui, ruumis evakuoitu ja haudattu. Hautauspaikka: Polvijärvi. Hautausmaa: Polvijärvi kirkonkylän hautausmaa. Hautapaikan numero 38. Lähde: Menehtyneet-tietokanta.

21.12.1939 Klo 00.58 Käsky ltn. Taskilalle Tolkeen tienhaarassa: ltn. Taskila varmistaa 2 joukkueella Tolkeen tienhaaran. Vihollisen jäännösjoukkoja vielä Penttilänvaarassa, joukossa suomalaisia kommunistejä.Klo 2.30 Ilmoitus Talkeesta Ketun kautta: Ltn. Ryynäsen komppania edennyt etelästä Tolkeen tienhaaraan. Klo 7.30. Ilmoitus kapt. Toiviaiselta: Yö Hatussa kulunut rauhallisesti. Klo 7.45 Ilmoitus os. A:sta: Yö Puurujokilinjalla kulunut rauhallisesti. Kllo 9.30 Käsky Autokomppanialle lähettää 3 Kuorma-autoa evakuoimaan saalista Kylyvaarasta ja Puittilanvaaran eteläpuolelta. Käsky kapt. Sarpille lähettää mukaan 2 ryhmää miehiä. Klo 14.30 Ilmoitus kapt. Toiviaiselta, että klo 13 aikaan oli partio tiellä Lehmivaarasta itään tuhonnut hv. miinoilla raskaan vihollisen hyökkäysvaunun. 16.45 Ilmoitus ltn. Taskilalta: Tien länsipuoli ja tie Koivujokeen vapaa vihollisista. Klo 16.30 Ilmoitus A:sta: Iltapäivällä ankara vihollisen tykistökeskitys Puurujokilinjalle ( 1 kaatunut ja 5 haavoittunutta ) ja sitten pieni hyökkäys tien suunnassa joka helposti torjuttiin. Oma partio käynyt Valamon – Kivivaaran tiellä, polttaen Suurpään talot ja talon alle menneet 10:kunta ryssää. Partiosta 1 kaatui. ( Toinen näistä kaatuneista ollut Petter Eronen. )Lähde: Sotapäiväkirja 2344 Lieksan harjoituskeskuksen esikunta 9.10.1939-31.12.1939.

Lieksan harjoituskeskus oli Suomen puolustusvoimien talvisodan kynnyksellä lokakuussa 1939 perustettu suuri joukko-osasto. Se toimi Pohjois-Karjalan suunnan joukkojen kokoamis- ja koulutuskeskuksena everstiluutnantti Erkki Raappanan johtaman Pohjois-Karjalan Ryhmän alueella. Historia ja tiedot Perustaminen: Lokakuussa 1939 (toimi aktiivisesti ennen talvisodan syttymistä ja sodan

alkuvaiheessa).Vahvuus: Se oli Pohjois-Suomen Ryhmän suurin harjoituskeskus ja muodostui mm. Joensuun rajavartioston miehistöstä sekä Lieksan ja Joensuun sotilaspiirien reserviläisistä.Sotapäiväkirjat: Keskuksen ja sen osastojen (kuten osastojen A, B, C ja D sekä eri komppanioiden) vaiheet löytyvät Arkistolaitoksen digitoimista Sotapäiväkirjoista (Digihakemisto).Perintö nykypäivänä: Alueen sotahistoriaan voi tutustua tarkemmin Rukajärvi-keskus.

Talvisodan ensimmäiset taistelut alkoivat Lieksassa (silloisessa Pielisjärvessä) 30. marraskuuta 1939 hieman ennen kello kuutta aamulla, hieman ennen virallisen valtakunnallisen hyökkäyksen alkua. Suomalaisjoukkoja alueella komensi eversti Erkki Raappana, ja vihollinen työnnettiin takaisin rajan taakse jo joulukuun 1939 aikana.Taisteluiden suunnat Inarin tie (etelä): Puna-armeijan pataljoona hyökkäsi Inarin vartioon 30.11. klo 06.30. Suomalaiset suojasivat siviilien evakuoinnin ja vetäytyi myöhemmin Viisikkojärven linjalle.Kivivaaran tie (pohjoinen): Hyökkäys alkoi vähän seitsemän jälkeen. Rajamiehet aloittivat viivytystaistelut kohti Änäkäistä, ja alue tunnettiin myöhemmin jatkosodassa Rukajärven tienä.Keskeiset tiedot. Ajanjakso: 30.11.–27.12.1939. Joukot: Pohjois-Suomen ryhmään kuulunut Pohjois-Karjalan ryhmä (mm. Erilliset Pataljoonat ErP 12 ja ErP 13). Merkitys: Lieksa oli ensimmäinen rintamasuunta Suomessa, jossa vihollisen hyökkäys pysäytettiin ja joukot torjuttiin rajan taakse joulukuun loppuun mennessä. Lähde: Sotasampo.

Koonnut Markku Sirviö