Alikersantti Veikko Yletyinen (1906-1989)
Synt. 8.10.1906, Polvijärvi. Kirkonkirjoissa: Polvijärvi. Uskontunnustus: Luterilainen. Isän nimi: Kalle. Lähin omainen: Isä Kalle Yletyinen. Polvijärvi Kuorevaara.Siviilisääty: Naimaton. Siviilitoimi tai ammatti: Sähköasentaja. Koulusivistys: Kansakoulu. Äidinkieli: Suomi. Henkilökuvaus: Pituus 164. Paino 81kg. Silmien väri: Sininen. Kaasunnaamarin numero: 2. Saappaan No: 42. Ollut kutsunnassa: 1925. päätös Ollut jälkitarkastuksessa 23.8.1927. Määrätty vakinaiseen palvelukseen. Joukko-osasto johon määrätty. Saapunut 8.12.1927, ja määrätty Polkupyöräpataljoona 2. 1. komppaniaan. Vapautettu 19.8.1927 sairauden takia. Palvelusaika 1 kk. 28 pv. Vakituinen asuinpaikka ja osoite vapautuksen jälkeen Polvijärvi, Kuorevaara. Määr. uud. 1940 kutsuntoihin. Ollut kutsunnassa 29.3.40 ja määrätty ast. palvelukseen 15.4.1940. Joukko-os. JR 44. Vannonut sotilasvalan 16.1.1927. Kuuluminen suojeluskuntaan: Ei. Palveluksen laatu: Aseellinen. Erikoiskoulutus: Lääkintämies. Sotilasarvo res. siirrettäessä: Sotamies. Ampumaluokat: – Arvostelu: Täsmällisyys:Tyydyttävä. Ahkeruus:Tyydyttävä . Huomiokyky:Tyydyttävä . Sotilaallinen kehitys: Tyydyttävä . Käytös: Hyvä. Ei rang.

Veikko Yletyinen suorittamassa asepalvelusta.

Veikko Yletyinen viides oikealta.

Veikko Yletyinen kuvassa oikealla.
TALVISOTA
Palvelus lkp:n jälkeen. Saapunut 15.4.1940. Joukko-osasto: JR 44. Lähin omainen Isä. Kalle Yletyinen, Polvijärvi, Kuorevaara. Kirkonkirjoissa: Polvijärvi. Siviilitoimi: Sähköasentaja. Palveluksen laatu: Lääkintämiehenä. Vapautettu 11.7.40. Lähde: Kantakortit.
Talvisodassa varsinaista Jalkaväkirykmentti 44:ää ei ollut olemassa rykmenttikokoonpanona alusta alkaen, mutta numeraali JR 44 esiintyy yksittäisten osastojen (kuten 3/JR 44 ja II/JR 44:n komppanioiden) nimissä talvisodan loppuvaiheessa ja kevään 1940 siirtymä- ja raivausvaiheessa.
• Loppuvaihe ja kevät 1940: Arkisto- ja perinnetietojen mukaan esimerkiksi 3/JR 44 liittyi talvisodan loppupuolella (helmi–toukokuussa 1940) pohjoisen rintaman toimintaan, kuten Raatteen tien suunnalle ja sodan jälkeisiin raivaustöihin. Lisäksi talvisodan sotapäiväkirjoissa on merkintöjä JR 44:n osastoista keväältä 1940. Lähde: Wikipedia.
JATKOSOTA
Palvelus lkp:n jälkeen.Saapunut: 18.6.1941 Joukko-osasto: Esik. K/ III / JR51. Tuntolevyn N:o. Määrätty: Linjamies (puh.) / Ek. / III / JR 51. Perhesuhteet: Naimaton. Lähin omainen: Isä Kalle. Polvijärvi, Kuorevaara. Kirkonkirjoissa: Polvijärvi. Siviilitoimi: Sähköasentaja. Siirrot: 19.3.42 III / JR 51. Palveluksen laatu: Kiväärimies. v. 1941 – 1942 Ryhmän johtaja. Taistelut, joihin ottanut osaa: Linjalla Pälkjärvi, Läskelä, Ruskeala, Kiteenjoki, Tuuloslahti, Aunuksen taistelut ja Itä – Syväri. Ylennykset: Korpraaliksi, P.käsky N:o 3 / 41. Alikersantiksi. P. käsky N:o 4 / 42. 11.3.1942. Kaytös: Hyvä. Palvellut lkp:n jälkeen 9 kk. 8 pv. Vapautettu: 26.3.1942 iän perusteella. Lähde: Kantakortit
Jalkaväkirykmentti 51 (JR 51) oli Suomen maavoimien 7. divisioonan yksikkö jatkosodassa, jonka perusti 18.-20. kesäkuuta 1941 Savo-Karjalan sotilasläänin Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan suojeluskuntapiirit.
Perustaminen: Esikunta ja esikuntakomppania, Kontiolahden Ristisaari
I pataljoona (I/JR 51), Nilsiä, Juankoski ja Muuruvesi
II pataljoona (II/JR 51), Kontiolahti
III pataljoona (III/JR 51), Tuusniemi, Säyneinen ja Kaavi
13. komppania eli kranaatinheitinkomppania (13./JR 51), Kontiolahti
14. komppania eli tykkikomppania (14./JR 51)
Kolonna (Kol./JR 51), Kontiolahti
Keskittäminen: Rykmentin I pataljoona marssi 19. kesäkuuta Nilsiästä Juukaan, jonne se saapui kaksi päivää myöhemmin. Juuasta joukko jatkoi marssiaan Joensuun Nunnalahteen ja edelleen Harivaaraan, jossa se sai rykmentinkomentajalta käskyn marssia Kontiolahteen.Rykmentinkomentajana oli perustamisesta 15. kesäkuuta 1941 lakkauttamiseen 22. maaliskuuta 1942 jääkärieversti Aarne Sainio. Lähde: Wikipedia.
KUTSUTTU UUDELLEEN 1944
Saapunut: 26.6.1944. Joukko-osasto: Poh. Karj. skp. Tuntolevyn n:o 1397108. Siviilitoimi: Sähköasentaja. Siirrot: 3.7.44 E / JR 50:een. 4.10.44. Pohj. Kar. skp:n. Palveluksen laatu: Viestiryhmän johtaja E/ JR 50:ssa. Osanotto taisteluihin: Lavola. Vapautettu: 8.10.44 . Syy: Pm:n kirje N:o 2862 / Lkp. osl. / 25.9.44. Käytös: Hyvä. Palvelusaika 3 kk. 12 päivää. Huomautuksia: AI 3.10.1944. Kunniamerkit: 1963 myönnetty jatkosodan muistomitali 1941-1945. 27.8.1971 myönnetty rintamasotilas tunnus. Joe Sp E. Lähde: Sotilaspassi.
17. kesäkuuta 1944 JR 50 sai vetäytymiskäskyn Kannakselle osana Itä-Karjalasta sinne siirrettäviä joukkoja. Rykmentti irtautui suunnitelman mukaisesti Syvärin eteläpuolelta ja siirtyi marssien Aunuksenkaupunkiin, josta junakuljetuksena reittiä Mäkriä-Matkaselkä-Sortavala-Elisenvaara-Viipurin pohjoispuoli. JR 51 otti vastaan asemat Leitimon ja Saarelan kannaksilla Tali-Ihantalassa 26. kesäkuuta 1944. I pataljoona osallistui Jääkäriprikaatille alistettuna vastahyökkäykseen Talin alueella 27. – 29. kesäkuuta 1944. Raskaiden taistelujen jälkeen rykmentti siirtyi 1. – 3. heinäkuuta 1944 Jyrkilän kautta Ruokojärvelle ja edelleen Lavolan alueelle puolustukseen. Lähde: Wikipedia.
Lisätietoja: Vaimo: Kerttu Yletyinen. Lastenluku: 10 joista yksi kuollut alle vuoden ikäisenä.
Hautausmaa: Veikko Yletyinen, kuollut 26.2.1989, on haudattu Polvijärvi kirkkomaan hautausmaalle.
Koonnut Markku Sirviö.

Veikko Yletyinen kuudes oikealta.



