Ratsumies Einari Hyttinen (1917-1940)
Ratsumies Einari Hyttinen, Synt. 26.1.1917. Syntymäpaikka: Polvijärvi. Kirkonkirjoissa: Polvijärvi. Uskontunnustus: Lut. Toimi tai ammatti: Maanviljelijän poika. Koulusivistys: 2 lk. kansakoulua. Kielitaito: Suomi. Isän nimi: Heikki. Lähin omainen: Isä, Heikki Hyttinen, Polvijärvi, Selkäsalmi. Ollut kutsunnassa 24.9.37. Uudelleen tark. 1938. Hyväksytty vak. palvelukseen. Määrätty ast. vakinaiseen palvelukseen. 5.1.1939. Joukko-osasto HRR. Saapunut 5.1.1939 ja määrätty 3. / HRR. Vannonut sotilasvalan: 11.2.1939. Henkilökuvaus: Pituus: 164 cm. Paino: 54 kg. Silmien väri: Harmaa. Palveluksen laatu: Aseellinen. Siirrot: Siirretty Rv. AUK:uun 30.6.39. Joutunut sotaan suoraan vakinaisesta palveluksesta (armeijasta).
Lähde: Kantakortit.
Talvisota: 30.11.1939 – 28.01.1940 SissiP 3. 29.01.1940 – 29.01.1940 21.KS
Henkilötiedot: Sukunimi Hyttinen Etunimet Einari. Syntynyt: 26.01.1917 Syntymäkunta: Polvijärvi. Koti- ja asuinkunta: Polvijärvi. Kansalaisuus: Suomi. Äidinkieli: Suomi. Siviilisääty: Naimaton. Lasten lukumäärä: 0. Ammatti: maanviljelijän poika.Sotilasarvo: Ratsumies. Joukko-osasto: Sissipataljoona 3. Haavoittumistiedot: Haavoittumisaika: 27.01.1940. Haavoittumispaikka: Korpiselkä, Vieksinki. Kuolintiedot: Kuolinpäivä: 29.01.1940. Kuolinpaikka: 21.KS Kuolinsyy: Kuoli haavoittuneena, haudattu.Hautauspaikka: Polvijärvi. Hautausmaa: Polvijärvi, Kirkonkylän hautausmaa. Hautapaikan numero: 111
Ilmoitus kuolemantapauksesta tai katoamisesta.
Sukunimi Hyttinen Etunimi Einari. Sotilasarvo Ratsumies. Tuntolevyn N:o Perusyksikön kp.os:. Syntymäaika 26.1.1917.Polvijärvi. Siviiliammatti : Maanviljelijän poika.. Kirkonkirjoilla: Polvijärvellä. Kotikunta: Polvijärvi, Pohjoi-Karjala. Kotiosoite: Polvijärvi, Selkäsalo. Lähin omainen: Isä Heikki Hyttinen, osoite sama. Kuolemantapaus: Kuollut haavoihinsa, Tolvajärven Kenttäsairaalassa milloin 29.1.1940.. Lähetetetään kotiseudulle.
Einari Hyttinen on haudattu Polvijärvi, Kirkonkylän hautausmaalle. Hautapaikka numero 111.Lähde : Menehtyneiden tiedosto ja kantakortit.
26.1.1940 Eskadroonat jo alkaen klo 6 heitettiin autoilla Tolvajärveltä Ristisalmelle josta marssi kaakkoon Isokankaan maastoon. Siellä maj. Wahren antoi seuraavan käskyn. Vihollinen kaivautuu Vieksingin kylässä ja mahdollisesti partioi ympäroivässä maastossa. Tehtävämme on lyödä tämä vihollinen. Ensimmäinen hyökkäys alkaen klo 16 epäonnistui. Vain 1. esk. eteni jonkun verran.
27.1.1940 8.00 Pataljoona hyökkäysasemissa. Tämän mukaisesti alkoi taistelu. Tälläkin kertaa suoritti 1. esk. vaikka olikin koko yön yksin pitänyt puoliaan asemissaan, parhaan työn. Mutta hyökkäys eteni nytkin vain hyvin hitaasti. Koko päivän virtasi haavoittuneita sidontapaikalle. Koko päivän jatkui ammus täydennys eteen, varsinkin käsikranaatteja tarvittiin, koska vihollinen ei muuten väistynyt kuopistaan. Taistelu jatkui iltaan asti ja myöhään yöhön ja tappiot olivat varsin raskaat. Vähitellen alkoi sentään voitto häämöttää. Myöhemmin saimme tietää, että ryssiä haudattiin Vieksingissä (20.2.40) 360.
Vieksingin valtauksessa kaatui 29 miestä ( 2 upseeria, 6 aliupseeria ja 21 miestä) ja haavoittui 6 upseeria 7 aliupseeria ja 34 miestä. 9 miestä kuoli haavoittuneena 29.2.40 mennessä. Einari Hyttinen oli tässä haavoittuneena kuolleiden joukossa. Lähde: Sotapäiväkirja 2974 Sissipataljoona 3. 13.1. – 10.3.1940.
Sissipataljoona 3 (SissiP 3) oli talvisodan aikana Suomen puolustusvoimien joukko-osasto, joka keskitettiin Kollaalle helmikuun 1940 alussa osana Suomen IV armeijakunnan joukkoja. Operatiivinen käyttö: Pataljoona oli aluksi ylipäällikön reservinä, kunnes se liitettiin Ryhmä Talvelaan taistelemaan Kollaan rintamalle. Lähde: Wikipedia.
Koonnut Markku Sirviö
Sotamies Väinö Huikuri (1911-1940)
Sotamies Väinö Huikuri
Synt. 23.9.11 Polvijärvi. Kirkonkirjoissa: Polvijärvi. Uskontunnustus: Lut. Isän nimi: Juho. Lähin omainen: äiti: Katri. Siviilisääty: Naimaton. Siviilitoimi tai ammatti: Työmies. Koulusivistys: 3 lk. Kansakoulua. Äidinkieli: Suomi. Rangaistukset ennen palvelukseen astumista: Ei. Henkilökuvaus: Pituus 157 cm. Paino 57 kg. Ollut kutsunnassa: 3.11.1930. Päätös: Hyväksytty vakinaiseen palvelukseen. Määrätty ast. vak. palvelukseen 7.10.1932. Joukko-osasto johon määrätty: VR. Saapunut 7.10.1932, ja määrätty 5. / VR:iin. Ampumaluokat: Sotilasvala 2.11.1932. Käytös: Hyvä. Palveluksen laatu: Aseellinen. Lyhyesti toiminta: Kiväärimies. Huomautuksia: Ylim. loma palv. alussa 21 vrk 16.9 – 6.10.32 ; kotiloma 15. – 24.3.33. Erikoiskoulutus: Kiväärimies. Sot. arvo res. siirrettäessä: Sotamies. Vapautettu 31.8.33; syy: Täysin palvelleena. Palvelusaika 350 pv. Osoite vapauttamisen jälkeen: Polvijärvi, Kinahmo.
Talvisota
Palvelus lkp:n jälkeen. Saapunut 10.10.1939. Joukko-osasto: VR, Sortavala Tuntolevyn N:o 712443. Määrätty: 8. komppania/ JR36. Perhesuhteet: Naimaton. Lähin omainen: Isä, Kalle Hyttinen, Polvijärvi. Kirkonkirjoissa: Polvijärvi. Siviilitoimi: Maanvilj.. Palveluksen laatu: Kiväärimiehenä. Huomautuksia: Kaatunut 18.2.1940 Honkaniemi.
Kaatumisilmoitus: Nimi Huikuri Väinö. Sotilasarvo: Sotamies. Lähin omainen: äiti, Katri Huikuri. Osoite: Polvijärvi, Kinahmo. Joukko-osasto Er. P. 24 Päiväys 9.3.40. Yllämainittu henkilö kaatui helmikuun 19 p:nä 1940. Kannaksella. Ilmoituksen tekijä: Vilho Loimaranta 5 D: n pastorin apul. Lähde: Kantakortit.
Henkilötiedot: Huikuri Väinö Toivo s. 23.9.1911 Polvijärvi. Koti- ja asuinkunta: Polvijärvi. Siviilisääty: Naimaton. Lasten lukumäärä: 0. Ammatti: Sekatyömies. Sotilasarvo: Sotamies. Joukko-osasto: Erillinen pataljoona 24. Kuolin tiedot: Kuolinpäivä 19.2.1940. Kuolinpaikka: Kannas. Kuolinsyy: Kaatui, ruumis jäi kentälle tai tuhoutui. Hautauspaikka: Polvijärvi. Hautausmaa: Polvijärvi kirkonkylän hautausmaa. Hautapaikan numero KM 11. Lähde: Menehtyneet-tietokanta.
19.2.1940 Varsinainen Näykkijärven taistelun päivä oli 19:sta. Aamu oli hiljaista, mutta klo 8.30 aloitti vihollinen voimakkaan tykistötulen, joka kohdistui ensiksi reservissä olleen 2. komppaniaan, sitten 1. ja 3. komppaniaan. Erääseen 2. komppanian telttaan tuli täysosuma. Tykistötuli kesti klo 10. Pakokauhu valtasi osaksi 1. komppanian ja reservinä olevia joukkoja lähti vetäytymään radan suunnassa väärän tai väärin tulkitun käskyn johdosta. Pataljoonan komentaja johti henkilökohtaisesti vetäytyneet linjalle, missä ei ollut murtumia, vaikka vihollisen jalkaväki yrittikin päästä läpi. 2 komppanian joukkoja lähetettiin oikealle mistä osaksi oli jätetty asemat. Klo 13 tienoilla saapui apujoukkoja ja tilanne jäi muuttumatto-maksi. Klo 15 aikaan ajoi asemiin useita tankkeja tien suunnassa. Näistä pari saatiin palamaan ja yksi tuhottiin pst. tykillä. Illalla olivat tankit yhä asemissa ja sieltä lähetettiin propagandaa. propagandaa lähettävää tankkia ei saatu yrityksistä huolimatta tuhottua, vaan ajoi se ennen päivän tuloa vihollisen puolelle. Klo 20 tuli tieto apujoukkojen saapumisesta ja nämä saapuivatkin klo 21-22 aikaan. Niitten avulla tehtiin yrityksiä karkoittaa vihollinen asemien edestä, mutta eräitä eteentyönnettyjä asemia jäi vihollisen haltuun. Yön aikana vaihdettiin pääosat pataljoonaa, vain osia 2:sta komppaniasta jäi radan varrelle asemiin. Täällä miehet pitivät puoltaan kahta tankkia ja vihollisen suurta jalkaväkeävastaan, jonka kaikki hyökkäykset torjuttiin tulella Kaksi miestä kaatui ja lieviä haavoittumisia oli useita. Vasta iltapäivällä, klo 14 tienoissa, kun rintama oli oikealla murtunut, saivat nämä joukot vetäytymiskäskyn, saapuen lopen uupuneina iltayöstä Säiniölle, missä jo muu pataljoona oli majoittunut. Näykkijärven taistelu on verisimpiä pataljoonan yhteenottoja. Tappiot olivat 4 upseeria, 18 aliupseeria ja 95 miestä, eli yhteensä 117. Kaatuneita oli kuitenkin vain 1+2+23 yhteensä 26., mutta mikä johtunee mitä että tappiot aiheutti pääasiassa vihollisen voimakas tykistötuli. Sotamies Väinö Huikuri oli näiden kaatuneiden joukossa. Lähde: Sotapäiväkirja 592 Erillinen pataljoona 24 1939 – 1940.
Koonnut Markku Sirviö
Matti HyvärinenRatsumies Einari Hyttinen (1917-1940)
Ratsumies Einari Hyttinen, Synt. 26.1.1917. Syntymäpaikka: Polvijärvi. Kirkonkirjoissa: Polvijärvi. Uskontunnustus: Lut. Toimi tai ammatti: Maanviljelijän poika. Koulusivistys: 2 lk. kansakoulua. Kielitaito: Suomi. Isän nimi: Heikki. Lähin omainen: Isä, Heikki Hyttinen, Polvijärvi, Selkäsalmi. Ollut kutsunnassa 24.9.37. Uudelleen tark. 1938. Hyväksytty vak. palvelukseen. Määrätty ast. vakinaiseen palvelukseen. 5.1.1939. Joukko-osasto HRR. Saapunut 5.1.1939 ja määrätty 3. / HRR. Vannonut sotilasvalan: 11.2.1939. Henkilökuvaus: Pituus: 164 cm. Paino: 54 kg. Silmien väri: Harmaa. Palveluksen laatu: Aseellinen. Siirrot: Siirretty Rv. AUK:uun 30.6.39. Joutunut sotaan suoraan vakinaisesta palveluksesta (armeijasta).
Lähde: Kantakortit.
Talvisota: 30.11.1939 – 28.01.1940 SissiP 3. 29.01.1940 – 29.01.1940 21.KS
Henkilötiedot: Sukunimi Hyttinen Etunimet Einari. Syntynyt: 26.01.1917 Syntymäkunta: Polvijärvi. Koti- ja asuinkunta: Polvijärvi. Kansalaisuus: Suomi. Äidinkieli: Suomi. Siviilisääty: Naimaton. Lasten lukumäärä: 0. Ammatti: maanviljelijän poika.Sotilasarvo: Ratsumies. Joukko-osasto: Sissipataljoona 3. Haavoittumistiedot: Haavoittumisaika: 27.01.1940. Haavoittumispaikka: Korpiselkä, Vieksinki. Kuolintiedot: Kuolinpäivä: 29.01.1940. Kuolinpaikka: 21.KS Kuolinsyy: Kuoli haavoittuneena, haudattu.Hautauspaikka: Polvijärvi. Hautausmaa: Polvijärvi, Kirkonkylän hautausmaa. Hautapaikan numero: 111
Ilmoitus kuolemantapauksesta tai katoamisesta.
Sukunimi Hyttinen Etunimi Einari. Sotilasarvo Ratsumies. Tuntolevyn N:o Perusyksikön kp.os:. Syntymäaika 26.1.1917.Polvijärvi. Siviiliammatti : Maanviljelijän poika.. Kirkonkirjoilla: Polvijärvellä. Kotikunta: Polvijärvi, Pohjoi-Karjala. Kotiosoite: Polvijärvi, Selkäsalo. Lähin omainen: Isä Heikki Hyttinen, osoite sama. Kuolemantapaus: Kuollut haavoihinsa, Tolvajärven Kenttäsairaalassa milloin 29.1.1940.. Lähetetetään kotiseudulle.
Einari Hyttinen on haudattu Polvijärvi, Kirkonkylän hautausmaalle. Hautapaikka numero 111.Lähde : Menehtyneiden tiedosto ja kantakortit.
26.1.1940 Eskadroonat jo alkaen klo 6 heitettiin autoilla Tolvajärveltä Ristisalmelle josta marssi kaakkoon Isokankaan maastoon. Siellä maj. Wahren antoi seuraavan käskyn. Vihollinen kaivautuu Vieksingin kylässä ja mahdollisesti partioi ympäroivässä maastossa. Tehtävämme on lyödä tämä vihollinen. Ensimmäinen hyökkäys alkaen klo 16 epäonnistui. Vain 1. esk. eteni jonkun verran.
27.1.1940 8.00 Pataljoona hyökkäysasemissa. Tämän mukaisesti alkoi taistelu. Tälläkin kertaa suoritti 1. esk. vaikka olikin koko yön yksin pitänyt puoliaan asemissaan, parhaan työn. Mutta hyökkäys eteni nytkin vain hyvin hitaasti. Koko päivän virtasi haavoittuneita sidontapaikalle. Koko päivän jatkui ammus täydennys eteen, varsinkin käsikranaatteja tarvittiin, koska vihollinen ei muuten väistynyt kuopistaan. Taistelu jatkui iltaan asti ja myöhään yöhön ja tappiot olivat varsin raskaat. Vähitellen alkoi sentään voitto häämöttää. Myöhemmin saimme tietää, että ryssiä haudattiin Vieksingissä (20.2.40) 360.
Vieksingin valtauksessa kaatui 29 miestä ( 2 upseeria, 6 aliupseeria ja 21 miestä) ja haavoittui 6 upseeria 7 aliupseeria ja 34 miestä. 9 miestä kuoli haavoittuneena 29.2.40 mennessä. Einari Hyttinen oli tässä haavoittuneena kuolleiden joukossa. Lähde: Sotapäiväkirja 2974 Sissipataljoona 3. 13.1. – 10.3.1940.
Sissipataljoona 3 (SissiP 3) oli talvisodan aikana Suomen puolustusvoimien joukko-osasto, joka keskitettiin Kollaalle helmikuun 1940 alussa osana Suomen IV armeijakunnan joukkoja. Operatiivinen käyttö: Pataljoona oli aluksi ylipäällikön reservinä, kunnes se liitettiin Ryhmä Talvelaan taistelemaan Kollaan rintamalle. Lähde: Wikipedia.
Koonnut Markku Sirviö
Sotamies Väinö Huikuri (1911-1940)
Sotamies Väinö Huikuri
Synt. 23.9.11 Polvijärvi. Kirkonkirjoissa: Polvijärvi. Uskontunnustus: Lut. Isän nimi: Juho. Lähin omainen: äiti: Katri. Siviilisääty: Naimaton. Siviilitoimi tai ammatti: Työmies. Koulusivistys: 3 lk. Kansakoulua. Äidinkieli: Suomi. Rangaistukset ennen palvelukseen astumista: Ei. Henkilökuvaus: Pituus 157 cm. Paino 57 kg. Ollut kutsunnassa: 3.11.1930. Päätös: Hyväksytty vakinaiseen palvelukseen. Määrätty ast. vak. palvelukseen 7.10.1932. Joukko-osasto johon määrätty: VR. Saapunut 7.10.1932, ja määrätty 5. / VR:iin. Ampumaluokat: Sotilasvala 2.11.1932. Käytös: Hyvä. Palveluksen laatu: Aseellinen. Lyhyesti toiminta: Kiväärimies. Huomautuksia: Ylim. loma palv. alussa 21 vrk 16.9 – 6.10.32 ; kotiloma 15. – 24.3.33. Erikoiskoulutus: Kiväärimies. Sot. arvo res. siirrettäessä: Sotamies. Vapautettu 31.8.33; syy: Täysin palvelleena. Palvelusaika 350 pv. Osoite vapauttamisen jälkeen: Polvijärvi, Kinahmo.
Talvisota
Palvelus lkp:n jälkeen. Saapunut 10.10.1939. Joukko-osasto: VR, Sortavala Tuntolevyn N:o 712443. Määrätty: 8. komppania/ JR36. Perhesuhteet: Naimaton. Lähin omainen: Isä, Kalle Hyttinen, Polvijärvi. Kirkonkirjoissa: Polvijärvi. Siviilitoimi: Maanvilj.. Palveluksen laatu: Kiväärimiehenä. Huomautuksia: Kaatunut 18.2.1940 Honkaniemi.
Kaatumisilmoitus: Nimi Huikuri Väinö. Sotilasarvo: Sotamies. Lähin omainen: äiti, Katri Huikuri. Osoite: Polvijärvi, Kinahmo. Joukko-osasto Er. P. 24 Päiväys 9.3.40. Yllämainittu henkilö kaatui helmikuun 19 p:nä 1940. Kannaksella. Ilmoituksen tekijä: Vilho Loimaranta 5 D: n pastorin apul. Lähde: Kantakortit.
Henkilötiedot: Huikuri Väinö Toivo s. 23.9.1911 Polvijärvi. Koti- ja asuinkunta: Polvijärvi. Siviilisääty: Naimaton. Lasten lukumäärä: 0. Ammatti: Sekatyömies. Sotilasarvo: Sotamies. Joukko-osasto: Erillinen pataljoona 24. Kuolin tiedot: Kuolinpäivä 19.2.1940. Kuolinpaikka: Kannas. Kuolinsyy: Kaatui, ruumis jäi kentälle tai tuhoutui. Hautauspaikka: Polvijärvi. Hautausmaa: Polvijärvi kirkonkylän hautausmaa. Hautapaikan numero KM 11. Lähde: Menehtyneet-tietokanta.
19.2.1940 Varsinainen Näykkijärven taistelun päivä oli 19:sta. Aamu oli hiljaista, mutta klo 8.30 aloitti vihollinen voimakkaan tykistötulen, joka kohdistui ensiksi reservissä olleen 2. komppaniaan, sitten 1. ja 3. komppaniaan. Erääseen 2. komppanian telttaan tuli täysosuma. Tykistötuli kesti klo 10. Pakokauhu valtasi osaksi 1. komppanian ja reservinä olevia joukkoja lähti vetäytymään radan suunnassa väärän tai väärin tulkitun käskyn johdosta. Pataljoonan komentaja johti henkilökohtaisesti vetäytyneet linjalle, missä ei ollut murtumia, vaikka vihollisen jalkaväki yrittikin päästä läpi. 2 komppanian joukkoja lähetettiin oikealle mistä osaksi oli jätetty asemat. Klo 13 tienoilla saapui apujoukkoja ja tilanne jäi muuttumatto-maksi. Klo 15 aikaan ajoi asemiin useita tankkeja tien suunnassa. Näistä pari saatiin palamaan ja yksi tuhottiin pst. tykillä. Illalla olivat tankit yhä asemissa ja sieltä lähetettiin propagandaa. propagandaa lähettävää tankkia ei saatu yrityksistä huolimatta tuhottua, vaan ajoi se ennen päivän tuloa vihollisen puolelle. Klo 20 tuli tieto apujoukkojen saapumisesta ja nämä saapuivatkin klo 21-22 aikaan. Niitten avulla tehtiin yrityksiä karkoittaa vihollinen asemien edestä, mutta eräitä eteentyönnettyjä asemia jäi vihollisen haltuun. Yön aikana vaihdettiin pääosat pataljoonaa, vain osia 2:sta komppaniasta jäi radan varrelle asemiin. Täällä miehet pitivät puoltaan kahta tankkia ja vihollisen suurta jalkaväkeävastaan, jonka kaikki hyökkäykset torjuttiin tulella Kaksi miestä kaatui ja lieviä haavoittumisia oli useita. Vasta iltapäivällä, klo 14 tienoissa, kun rintama oli oikealla murtunut, saivat nämä joukot vetäytymiskäskyn, saapuen lopen uupuneina iltayöstä Säiniölle, missä jo muu pataljoona oli majoittunut. Näykkijärven taistelu on verisimpiä pataljoonan yhteenottoja. Tappiot olivat 4 upseeria, 18 aliupseeria ja 95 miestä, eli yhteensä 117. Kaatuneita oli kuitenkin vain 1+2+23 yhteensä 26., mutta mikä johtunee mitä että tappiot aiheutti pääasiassa vihollisen voimakas tykistötuli. Sotamies Väinö Huikuri oli näiden kaatuneiden joukossa. Lähde: Sotapäiväkirja 592 Erillinen pataljoona 24 1939 – 1940.
Koonnut Markku Sirviö
