Tammenlehvä-sukupolven kirkkopäivä Kiteellä 2026

Tammenlehvän sukupolvien työ ei saa vaipua unholaan

Meidän tehtävänämme on muistaa, kiittää ja kertoa eteenpäin se tarina, joka ei saa koskaan kadota. Sotasukupolven perintö kutsuu meitä toimimaan yhdessä, ymmärtämään ja rakentamaan tulevaisuutta epävarmoinakin aikoina, eversti Marko Turunen kiteytti puheessaan, jonka hän piti tiistaina Kiteellä järjestetyn Tammenlehvän Perinneliiton alueellisen kirkkopäivän pääjuhlassa.

Tammenlehvän sukupolvien työ ja sotien vaikutukset eivät saa vaipua unholaan, vaikka sotiemme kunnioitettujen veteraanien, lottien ja muiden sotien aikana toimineiden rivit ovat jo harvenneet, Turunen jatkoi.

Suomessa perinnetyöstä on pitkä kokemus. Veteraanijärjestön toiminnan hiipuessa perinnetyön vaaliminen on siirtynyt entistä enemmän vuonna 2003 perustetun Tammenlehvän Perinneliiton ja sen 27 aluejärjestön tehtäväksi.

Perinneliitto toimii sotaveteraanijärjestöjen perinnetyön kattojärjestönä ja kokoaa yhteen kaikki veteraaniperinnettä vaalivat järjestöt.

Omassa maakunnassamme perinnetyöstä vastaa vuonna 2020 perustettu Sotien 1939-1945 Pohjois-Karjalan perinneyhdistys. Sen keskeisiä tehtäviä ovat veteraanien, puolisoiden ja leskien tukityö sekä hyvinvoinnin ja kotona asumisen tukeminen. Toimintaan kuuluu myös koulutus ja nuorisotyö sekä perinnetapahtumien järjestäminen.

Kaiken tämän lisäksi maakunnallisen yhdistyksen keskeisiin tehtäviin kuuluu kuntien perinnetoimikuntien koordinointi. Kiteen Turunen totesi olevan hyvä esimerkki hyvin aktiivisesta perinnetyöstä.

Tässä yhteydessä hän nosti esille jatkosodan aikaisen 19. Divisioonan toimintaan liittyvät kolme muistomerkkiä Satulavaarantien-Korkeakankaantien ja Heinsyrjäntien risteysalueella, Kiteen kotiseutumuseon sota-aiheiset näyttelyt sekä Kiteen näyttelykeskuksen sotaperinnehuoneen, missä pääsee tutustumaan jatkosodan aikaiseen sotahistoriaan ja rajanvartiointiin liittyvään historiatietoon.

-Yhteistyössä on voimaa. Kiteellä tätä perinnetyötä tehdään yhteistyössä rajakillan, maanpuolustusyhdistysten ja veteraaniyhdistysten kesken. Samalla yhteisöllisyys lisääntyy, hän kiitti.

Juhlapuheessaan Turunen palautti mieliin uhraukset, mihin velvollisuuden tunto isänmaan puolustamiseen ja kotien suojelemiseen Kiteellä johtivat.

-Sankarivainajia lepää Kiteen sankarihautausmaalla sekä talvisodan että jatkosodan taisteluista. Eniten sankarivainajia on täällä 21-vuotiaiden ikäluokassa. Nuorin oli 17- ja vanhin 44-vuotias.

-Kun huomioidaan, että noina aikoina avioiduttiin nuorina ja perheisiin tuli lapsia runsaastikin, voi vain kuvitella, kuinka moni perhe sai suru-uutisia rintamalta tai aviopuoliso, läheinen tuli kotiin vammautuneena, sotaorvoista puhumattakaan.

-Osansa kiteeläiset saivat evakkotoiminnastakin, kun iso joukko väestöä joutui siirtymään kodeistaan.

-Koskaan ei pidä unohtaa myöskään kotirintaman suurta merkitystä, jossa naisten, vanhusten ja nuorten työ oli ratkaisevan tärkeää yhteiskunnan käynnissä pitämiseksi.

-Lotat toimivat muonituksessa, ensiavussa, ilmavalvonnassa ja viestitoiminnassa. Nuoret osallistuivat talkoisiin, keräyksiin ja varustetuotantoon. Vanhukset tukivat, missä voivat. Kotirintaman työ oli tärkeää, hän painotti.

Samanlaista henkeä tarvitaan tänäkin päivänä, vaikka toiminta- ja turvallisuusympäristömme on vuosien saatossa muuttunut paljon.

-Turvallisuuden osalta Suomi on toiminut pitkäjänteisesti pitäen huolta omasta kyvykkyydestään erilaisiin uhkiin varautumisessa.

-Meillä Suomessa on jo pitkään ollut käytössä kokonaisturvallisuuden toimintamalli, jolla yhteiskunnan toimivuus erilaisissa tilanteissa turvataan. Keskeisenä osana kokonaisturvallisuutta on kokonaismaanpuolustus, jossa huolehditaan maan puolustamisesta.

-Kaiken takana on kuitenkin luja tahto tekemiseen. Sitä osaltaan ylläpitää arvokas perinnetyö, kuten tämäkin kirkkopäivän tilaisuus Kiteellä.

-Tammenlehvän tarina elää…koko ajan. Periksi ei anneta. Tekemisen ei aina tarvitse olla isoa, sillä pienikin teko vie asioita eteenpäin, Turunen kiteytti.

Sotaorvoilla on keskeinen rooli perinnetyön vaalimisessa. Tämä tuli hyvin esiin myös Kiteen kirkkopäivänä. Oli koskettavaa kuulla opetusneuvos Heikki Pirisen kirkossa pitämästä saarnasta ja rovasti Aune-Inkeri Keijosen pääjuhlassa esittämästä tervehdyksestä, miten he orpouden kokivat ja millä tavalla isän kuolema elämään vaikutti.

Tervehdyksensä pääjuhlaan toivat myös Kiteen Perinnetoimikunnan puheenjohtaja Kari Sutinen, kaupunginjohtaja Pekka Hirvonen, Kainuun Prikaatin apulaiskomentaja Mikko Illi ja nuorten edustajana Kiteen lukion opiskelija Severi Koivusalmi.

Juhlan musiikista vastasivat Lappeenrannan Rakuunasoittokunta, Kiteen lukion steel band sekä KJSK-band. Päätössanat lausui Pohjois-Karjalan Perinneyhdistyksen puheenjohtaja Harri Norismaa.

 

Teksti: Jouko Väistö