Elina Hakkarainen (1923-2023)
Elina Hakkarainen 2022 (kuva Mikko Rautiainen)
Elina Hakkarainen syntyi Enon Löytöjärvellä 10. helmikuuta vuonna 1923. Talvisodan kynnyksellä Hakkarainen toimi 16-vuotiaana lastenhoitajana kodin lähellä olevassa perheessä. Sodan alettua hänen tehtäväkseen tuli myös huolehtia kyseinen perhe evakkoon Pohjanmaalle. Junamatka kesti toista viikkoa. Vastaanotto perillä Nurmossa oli erittäin ystävällinen. Evakkoaikana Hakkarainen neuloi sukkia ja valmisti näkkileipää rintamajoukoille.
Jatkosodan alettua Hakkarainen toimi pyykkärinä kenttäsairaalassa Enon Löytöjärvellä kotipaikan läheisyydessä. Siellä hän joutui myös hengenvaaran. Eräällä pyykkireissulla puron varrella hän joutui neuvostokoneiden jahtaamaksi. Suojautuminen puun juurelle pelasti Elinan hengen. Kuusen oksia tippui, mutta osumaa ei vihollisen ilma-ase saanut. Myöhemmin työvelvollisena hän työskenteli myös suurilla enolaisilla maatiloilla. Harjoiteltuaan viljanleikkuun Hakkarainen työskenteli yhtä nopeasti kuin aikuiset miehet ja sai tehtyä sata lyhdettä päivässä. Vuonna 1944 hän sai tehtäväkseen toimia seitsenvaunuisen evakkokarjajunan emäntänä. Sotavuodet merkitsivät kovan työnteon lisäksi myös suuria menetyksiä. Useita läheisiä sukulaisia ja naapurinpoikia kaatui taisteluissa. Hakkaraisen veli joutui neuvostojoukkojen vangiksi Syvärillä vuonna 1943. Veli ei koskaan palannut kotiin ja hänen kohtalonsa on edelleen 80 vuotta myöhemmin tuntematon. Hakkarainen valmistui Kuopiossa karjatalousneuvojaksi ja sotien jälkeen hän työskenteli rajaseutuneuvojana. Sotainvalidien veljesliitto myönsi Hakkaraiselle kotirintamanaisen mitalin vuonna 2022. (Teksti perustuu Mikko Rautiaisen tekemään haastatteluun 2019.
Helvi Valpe (s.1921)
Helvi Valpe 2022 (kuva Mikko Rautiainen)
Keski-Suomen Toivakasta kotoisin oleva Helvi Valpe (os. Manninen päätyi jatkosodan aikana Suojärvelle karjalaistalon miniäksi, mentyään välirauhan aikana naimisiin Hyrsylän mutkasta kotoisin olevan miehen kanssa. Valpe kasvatti lapsia sota-ajan vaikeissa ja vaarallisissa olosuhteissa, vailla omaa kotia, miehen ollessa rintamalla. Sotien jälkeen Valpe ja hänen miehensä raivasivat asutustilan Nurmekseen kylmään korpeen. Yhtenä viimeisistä elossa olevana sota-ajan äitinä Valpe tietää, millaista oli olla äiti 80-vuotta sitten ja kiiruhtaa turvaan ilmahälytystä raskaana, lapsi sylissä. Sotainvalidien veljesliitto myönsi Valpelle kotirintamanaisen mitalin vuonna 2022. (Teksti perustuu Mikko Rautiaisen tekemään haastatteluun 2022.) Katso lisää täältä: https://www.youtube.com/watch?v=toLKU9mhv0s
Sirkka Partanen (s.1929)
Sirkka Partanen 2022 (kuva Mikko Rautiainen)
Sirkka Partanen (os. Pelkonen) liittyi pikkulottana Nurmeksen Lotta Svärdiin ennen talvisotaa. Kerhoiltoja pikkulotilla oli ”Motissa” eli Nurmeksen Suojeluskuntatalolla kerran viikossa. Koulujen kesälomina vuosina 1943 ja 1944 Sirkka Partanen toimi ilmavalvontalottana Nurmeksessa, Höljäkän Saarivaaran ilmavalvonta-asemalla. Tehtävässään hän aloitti kesäkuun 1.päivänä 1943. Vuoroja ilmavalvontatornissa oli päivittäin 2–4 tuntia kerrallaan ja tehtävää suoritettiin yhtäjaksoisesti koko kesä. Merkittävän uhkan aiheuttivat neuvostodesantit, joita tiedettiin liikkuvan Pielisjärven alueella. Varsinaisiin tehtäviin Sirkalla ja muilla lotilla kuului havaittujen lentokoneiden korkeuden ja lentosuunnan mittaaminen siihen tarkoitetulla suuntalevyllä. Havainnoista ilmoitettiin puhelimitse Nurmekseen. Sirkka Partanen sai rintamapalvelustunnuksen hoidettuaan ilmavalvontalotan vaativia, vastuullisia ja vaarallisia tehtäviä yhteensä seitsemän kuukauden ajan. Tehtäviä hoitaessaan hän oli ainoastaan 14–15-vuoden ikäinen. Työuransa Partanen teki postikonttorinhoitajana. Vapaussodan perinneliitto myönsi Partaselle Sinisen ristin miekan kera vuonna 2022 ja vuonna 2023 hänet nimitettiin Sotien 1939–1945 Pohjois-Karjalan perinneyhdistyksen kunniajäseneksi. Itsenäisyyspäivänä 2024 Partanen sai kutsun tasavallan presidentin isännöimälle veteraanien itsenäisyyspäivän vastaanotolle. (Teksti perustuu Mikko Rautiaisen tekemään haastatteluun 2021.) Lue lisää täältä: https://www.lottasvard.fi/partanen-sirkka/
Ilmavalvontalotta Sirkka Partanen (Höljäkän Saarivaaran Ilmavalvonta-asemalla vuonna 1943 tai 1944, kuva: Sirkka Partanen).
Elina Hakkarainen (1923-2023)
Elina Hakkarainen 2022 (kuva Mikko Rautiainen)
Elina Hakkarainen syntyi Enon Löytöjärvellä 10. helmikuuta vuonna 1923. Talvisodan kynnyksellä Hakkarainen toimi 16-vuotiaana lastenhoitajana kodin lähellä olevassa perheessä. Sodan alettua hänen tehtäväkseen tuli myös huolehtia kyseinen perhe evakkoon Pohjanmaalle. Junamatka kesti toista viikkoa. Vastaanotto perillä Nurmossa oli erittäin ystävällinen. Evakkoaikana Hakkarainen neuloi sukkia ja valmisti näkkileipää rintamajoukoille.
Jatkosodan alettua Hakkarainen toimi pyykkärinä kenttäsairaalassa Enon Löytöjärvellä kotipaikan läheisyydessä. Siellä hän joutui myös hengenvaaran. Eräällä pyykkireissulla puron varrella hän joutui neuvostokoneiden jahtaamaksi. Suojautuminen puun juurelle pelasti Elinan hengen. Kuusen oksia tippui, mutta osumaa ei vihollisen ilma-ase saanut. Myöhemmin työvelvollisena hän työskenteli myös suurilla enolaisilla maatiloilla. Harjoiteltuaan viljanleikkuun Hakkarainen työskenteli yhtä nopeasti kuin aikuiset miehet ja sai tehtyä sata lyhdettä päivässä. Vuonna 1944 hän sai tehtäväkseen toimia seitsenvaunuisen evakkokarjajunan emäntänä. Sotavuodet merkitsivät kovan työnteon lisäksi myös suuria menetyksiä. Useita läheisiä sukulaisia ja naapurinpoikia kaatui taisteluissa. Hakkaraisen veli joutui neuvostojoukkojen vangiksi Syvärillä vuonna 1943. Veli ei koskaan palannut kotiin ja hänen kohtalonsa on edelleen 80 vuotta myöhemmin tuntematon. Hakkarainen valmistui Kuopiossa karjatalousneuvojaksi ja sotien jälkeen hän työskenteli rajaseutuneuvojana. Sotainvalidien veljesliitto myönsi Hakkaraiselle kotirintamanaisen mitalin vuonna 2022. (Teksti perustuu Mikko Rautiaisen tekemään haastatteluun 2019.
Helvi Valpe (s.1921)
Helvi Valpe 2022 (kuva Mikko Rautiainen)
Keski-Suomen Toivakasta kotoisin oleva Helvi Valpe (os. Manninen päätyi jatkosodan aikana Suojärvelle karjalaistalon miniäksi, mentyään välirauhan aikana naimisiin Hyrsylän mutkasta kotoisin olevan miehen kanssa. Valpe kasvatti lapsia sota-ajan vaikeissa ja vaarallisissa olosuhteissa, vailla omaa kotia, miehen ollessa rintamalla. Sotien jälkeen Valpe ja hänen miehensä raivasivat asutustilan Nurmekseen kylmään korpeen. Yhtenä viimeisistä elossa olevana sota-ajan äitinä Valpe tietää, millaista oli olla äiti 80-vuotta sitten ja kiiruhtaa turvaan ilmahälytystä raskaana, lapsi sylissä. Sotainvalidien veljesliitto myönsi Valpelle kotirintamanaisen mitalin vuonna 2022. (Teksti perustuu Mikko Rautiaisen tekemään haastatteluun 2022.) Katso lisää täältä: https://www.youtube.com/watch?v=toLKU9mhv0s
Sirkka Partanen (s.1929)
Sirkka Partanen 2022 (kuva Mikko Rautiainen)
Sirkka Partanen (os. Pelkonen) liittyi pikkulottana Nurmeksen Lotta Svärdiin ennen talvisotaa. Kerhoiltoja pikkulotilla oli ”Motissa” eli Nurmeksen Suojeluskuntatalolla kerran viikossa. Koulujen kesälomina vuosina 1943 ja 1944 Sirkka Partanen toimi ilmavalvontalottana Nurmeksessa, Höljäkän Saarivaaran ilmavalvonta-asemalla. Tehtävässään hän aloitti kesäkuun 1.päivänä 1943. Vuoroja ilmavalvontatornissa oli päivittäin 2–4 tuntia kerrallaan ja tehtävää suoritettiin yhtäjaksoisesti koko kesä. Merkittävän uhkan aiheuttivat neuvostodesantit, joita tiedettiin liikkuvan Pielisjärven alueella. Varsinaisiin tehtäviin Sirkalla ja muilla lotilla kuului havaittujen lentokoneiden korkeuden ja lentosuunnan mittaaminen siihen tarkoitetulla suuntalevyllä. Havainnoista ilmoitettiin puhelimitse Nurmekseen. Sirkka Partanen sai rintamapalvelustunnuksen hoidettuaan ilmavalvontalotan vaativia, vastuullisia ja vaarallisia tehtäviä yhteensä seitsemän kuukauden ajan. Tehtäviä hoitaessaan hän oli ainoastaan 14–15-vuoden ikäinen. Työuransa Partanen teki postikonttorinhoitajana. Vapaussodan perinneliitto myönsi Partaselle Sinisen ristin miekan kera vuonna 2022 ja vuonna 2023 hänet nimitettiin Sotien 1939–1945 Pohjois-Karjalan perinneyhdistyksen kunniajäseneksi. Itsenäisyyspäivänä 2024 Partanen sai kutsun tasavallan presidentin isännöimälle veteraanien itsenäisyyspäivän vastaanotolle. (Teksti perustuu Mikko Rautiaisen tekemään haastatteluun 2021.) Lue lisää täältä: https://www.lottasvard.fi/partanen-sirkka/
Ilmavalvontalotta Sirkka Partanen (Höljäkän Saarivaaran Ilmavalvonta-asemalla vuonna 1943 tai 1944, kuva: Sirkka Partanen).
