Eeva-Liisa Kolehmainen (1927-2023)
Eeva-Liisa Kolehmainen 2022 (kuva Leea Kolehmainen)
Eeva-Liisa Kolehmainen (os. Kuusimäki) otti osaa pikkulottatoimintaan Suistamon Lotta Svärdissä vuosina 1938–1939 toimien sotilaskanttiinissa ja lähettitehtävissä. Eeva-Liisan kotitalossa Kuusimäessä toimi myös Suojeluskunnan aluetoimisto ja aluepäällikkö Lauri Riikonen asui heidän kotonaan. Talvisodan kynnyksellä kotitaloon asettui puolestaan 12.divisioonan taloustoimisto, jonka puhtaanapidossa Kolehmainenkin muutaman viikon auttoi. Evakkoon hänet ja muu perhe komennettiin joulukuun 6.päivänä. Evakkopaikka löytyi Savonlinnasta sukulaisen luota. Talvisodan jälkeen perhe sai maata Nurmeksesta Kuokkastenkoskelta, jossa uusi elämä alkoi. Suistamolle Eeva-Liisa Kolehmainen ei enää palannut. Jatkosodan vuodet merkitsivät kovaa työntekoa ja niukkuutta säännöstelyn alaisuudessa. Vanhimpana lapsena hänellä oli paljon vastuuta maatilan tehtävistä. Työurallaan Kolehmainen työskenteli maatilan emäntänä. Vapaussodan perinneliitto myönsi Kolehmaiselle Sinisen ristin miekan kera vuonna 2022. (Teksti perustuu Raija Kiviojan tekemään haastatteluun 2021.) Katso lisää täältä: https://www.youtube.com/watch?v=W0xbXmXXuC4
Inkeri Savolainen (1926-2024)
Inkeri Savolainen (kuva Mikko Rautiainen 2023)
Nurmeksen Saramolta kotoisin oleva Savolainen (os. Pulkkinen) osallistui pikkulottatoimintaan kansakouluikäisestä saakka. Jatkosodan aikana toiminta tapahtui Saramon koululla, jossa vaikutti isänmaallinen opettajapariskunta; kapteeni Toivo Tevaluoto ja lotta Annikki Tevaluoto. Savolainen muistelee, että koulu ei jatkosodan vuosina toiminut. Lottatoiminnasta hänelle jäi mieleen mm. sukkien kudonta ja reikäleipien leivonta taistelevalle armeijalle sekä kanttiinitoiminta. Pikkulotat osallistuivat myös monenlaisiin auttamistehtäviin, kuten halkojen hakkaamiseen. Myös kotona oli kädet täynnä töitä, isän ja veljien ollessa rintamalla. Sotavuosien kokemuksiin lukeutui myös kuukausia kestänyt evakkoreissu Pohjanmaalle Kannukseen, kun Nurmeksen siviiliväestö evakuoitiin talvisodan alettua. Työuransa Savolainen teki maatilan emäntänä. Vapaussodan perinneliitto myönsi Savolaiselle Sinisen ristin miekan kera vuonna 2023. (Teksti perustuu Mikko Rautiaisen tekemään haastatteluun 2023.)
Pentti Meriläinen (s.1931)
Pentti Meriläinen 2022 (kuva Mikko Rautiainen)
Nurmeksen Lipinlahdesta kotoisin olevan Pentti Meriläisen kotitausta oli isänmaallinen. Hänen isänsä otti osaa Vapaussotaan antamalla sotilaskoulutusta Joensuussa. Rintamalle isä ei toiveistaan huolimatta päässyt. Talvisodan aikana Pentti Meriläinen koki evakkoajan, kun Nurmeksen siviiliväestö evakuoitiin mahdollisten sotatoimien alta. Evakkoon lähtö tapahtui kiireellä; isä oli luovuttamassa hevosta Puolustuslaitokselle ja sillä välin perhe oli komennettu junaan. Evakkopaikkana oli Haapavesi. Jatkosodan alettua Pentti otti osaa suojeluskunnan poikaosaston toimintaan. Poikaosastoa veti Lipinlahden kansakoulun opettaja, sotilasmestari Otto Nevalainen. Poikaosasto harjoitteli viikoittain mm. sulkeisia ja ammuntaa. Pula-ajasta johtuen sotilaspoikavaatteita ei riittänyt kaikille; Pentti sai puseron, mutta kokardi oli laitettava siviililakkiin. Aseiden äänet sävyttivät usein koulupäiviäkin, kun rintamalle lähteville sotilaille pidettiin harjoituksia koulun pihalla. Sotilaspoikatoiminnan lakkauttaminen syksyllä 1944 jäi mieleen ikävänä muistona. Sodan päättymisestä jäi mieleen myös asekätkentä, johon Lipinlahdessa laajasti osallistuttiin. Maanpuolustustahtoa ja kykyä Pentillä olisi ollut pitkän asepalveluksen suorittamiseen, mutta johtajakoulutukseen lähtemisen esti Isän sairastuminen. Nuoren miehen oli kiirehdittävä ottamaan vastuu tilan hoidosta. Varusmiespalveluksen hän suoritti Kouvolassa vuonna 1952. Työuransa Meriläinen teki maanviljelijänä. Vapaussodan perinneliitto myönsi Meriläiselle Sinisen ristin miekan kera vuonna 2022. (Teksti perustuu Mikko Rautiaisen tekemään haastatteluun 2022.)
Eeva-Liisa Kolehmainen (1927-2023)
Eeva-Liisa Kolehmainen 2022 (kuva Leea Kolehmainen)
Eeva-Liisa Kolehmainen (os. Kuusimäki) otti osaa pikkulottatoimintaan Suistamon Lotta Svärdissä vuosina 1938–1939 toimien sotilaskanttiinissa ja lähettitehtävissä. Eeva-Liisan kotitalossa Kuusimäessä toimi myös Suojeluskunnan aluetoimisto ja aluepäällikkö Lauri Riikonen asui heidän kotonaan. Talvisodan kynnyksellä kotitaloon asettui puolestaan 12.divisioonan taloustoimisto, jonka puhtaanapidossa Kolehmainenkin muutaman viikon auttoi. Evakkoon hänet ja muu perhe komennettiin joulukuun 6.päivänä. Evakkopaikka löytyi Savonlinnasta sukulaisen luota. Talvisodan jälkeen perhe sai maata Nurmeksesta Kuokkastenkoskelta, jossa uusi elämä alkoi. Suistamolle Eeva-Liisa Kolehmainen ei enää palannut. Jatkosodan vuodet merkitsivät kovaa työntekoa ja niukkuutta säännöstelyn alaisuudessa. Vanhimpana lapsena hänellä oli paljon vastuuta maatilan tehtävistä. Työurallaan Kolehmainen työskenteli maatilan emäntänä. Vapaussodan perinneliitto myönsi Kolehmaiselle Sinisen ristin miekan kera vuonna 2022. (Teksti perustuu Raija Kiviojan tekemään haastatteluun 2021.) Katso lisää täältä: https://www.youtube.com/watch?v=W0xbXmXXuC4
Inkeri Savolainen (1926-2024)
Inkeri Savolainen (kuva Mikko Rautiainen 2023)
Nurmeksen Saramolta kotoisin oleva Savolainen (os. Pulkkinen) osallistui pikkulottatoimintaan kansakouluikäisestä saakka. Jatkosodan aikana toiminta tapahtui Saramon koululla, jossa vaikutti isänmaallinen opettajapariskunta; kapteeni Toivo Tevaluoto ja lotta Annikki Tevaluoto. Savolainen muistelee, että koulu ei jatkosodan vuosina toiminut. Lottatoiminnasta hänelle jäi mieleen mm. sukkien kudonta ja reikäleipien leivonta taistelevalle armeijalle sekä kanttiinitoiminta. Pikkulotat osallistuivat myös monenlaisiin auttamistehtäviin, kuten halkojen hakkaamiseen. Myös kotona oli kädet täynnä töitä, isän ja veljien ollessa rintamalla. Sotavuosien kokemuksiin lukeutui myös kuukausia kestänyt evakkoreissu Pohjanmaalle Kannukseen, kun Nurmeksen siviiliväestö evakuoitiin talvisodan alettua. Työuransa Savolainen teki maatilan emäntänä. Vapaussodan perinneliitto myönsi Savolaiselle Sinisen ristin miekan kera vuonna 2023. (Teksti perustuu Mikko Rautiaisen tekemään haastatteluun 2023.)
Pentti Meriläinen (s.1931)
Pentti Meriläinen 2022 (kuva Mikko Rautiainen)
Nurmeksen Lipinlahdesta kotoisin olevan Pentti Meriläisen kotitausta oli isänmaallinen. Hänen isänsä otti osaa Vapaussotaan antamalla sotilaskoulutusta Joensuussa. Rintamalle isä ei toiveistaan huolimatta päässyt. Talvisodan aikana Pentti Meriläinen koki evakkoajan, kun Nurmeksen siviiliväestö evakuoitiin mahdollisten sotatoimien alta. Evakkoon lähtö tapahtui kiireellä; isä oli luovuttamassa hevosta Puolustuslaitokselle ja sillä välin perhe oli komennettu junaan. Evakkopaikkana oli Haapavesi. Jatkosodan alettua Pentti otti osaa suojeluskunnan poikaosaston toimintaan. Poikaosastoa veti Lipinlahden kansakoulun opettaja, sotilasmestari Otto Nevalainen. Poikaosasto harjoitteli viikoittain mm. sulkeisia ja ammuntaa. Pula-ajasta johtuen sotilaspoikavaatteita ei riittänyt kaikille; Pentti sai puseron, mutta kokardi oli laitettava siviililakkiin. Aseiden äänet sävyttivät usein koulupäiviäkin, kun rintamalle lähteville sotilaille pidettiin harjoituksia koulun pihalla. Sotilaspoikatoiminnan lakkauttaminen syksyllä 1944 jäi mieleen ikävänä muistona. Sodan päättymisestä jäi mieleen myös asekätkentä, johon Lipinlahdessa laajasti osallistuttiin. Maanpuolustustahtoa ja kykyä Pentillä olisi ollut pitkän asepalveluksen suorittamiseen, mutta johtajakoulutukseen lähtemisen esti Isän sairastuminen. Nuoren miehen oli kiirehdittävä ottamaan vastuu tilan hoidosta. Varusmiespalveluksen hän suoritti Kouvolassa vuonna 1952. Työuransa Meriläinen teki maanviljelijänä. Vapaussodan perinneliitto myönsi Meriläiselle Sinisen ristin miekan kera vuonna 2022. (Teksti perustuu Mikko Rautiaisen tekemään haastatteluun 2022.)
