Sotiemme perinne
  • Tutustu meihin
    • Om oss
    • Jäsenjärjestöt
    • Alueyhdistykset
    • Tammenlehvän Perinneliitto
      • Hallinto
    • Tammenlehvän kunniamerkkipalvelu – kokemusta ja ammattitaitoa
      • Perustietoa kunniamerkeistä ja niiden käytöstä
      • Usein kysytyt kysymykset
      • Hinnasto
      • Kuvagalleria
    • Veteraaniliitot
      • Rintamanaisten Liitto
      • Rintamaveteraaniliitto
      • Suomen Sotaveteraaniliitto
      • Sotainvalidien Veljesliitto ry
  • Ajankohtaista
    • Verkkokauppa
    • Kenttäpostia
    • Teema Lapin sota
    • Teema 1944
    • Onnittelut
    • In Memoriam
  • Veteraanien tuet
    • Veteraanien tuet ja etuudet
      • Tukityön opintokokonaisuus
      • Eräissä sotiin liittyvissä tehtävissä palvelleiden kuntoutus
    • Haettavat avustukset
    • Veteranernas tjänster
    • Hakulomakkeet ja -ohjeet
    • Rintamalisäkortti
    • Alueyhdistysten sosiaalineuvojat
  • Veteraani- ja perinnetieto
    • Veteraanisukupolven arvot  
    • Veteraanit kertovat
      • Podcastit
      • Veteraanien haastatteluja
        • Joukko-osastohistoriikit ja matrikkelit
      • Minun veteraanini
      • Kohtalot Pro Patria-taulun takaa
    • Sotahistoriallista materiaalia sisältävät arkistot
      • Sotahistorialliset museot ja perinnetilat
        • Sotamuistomerkit
      • Tammenlehvän Perinneliiton julkaisuja
      • Sotainvalidien arkistoluettelo
    • Juhla- ja muistopäivät
    • Kunniamerkit ja tunnukset
      • Tammenlehvän kunniamerkkipalvelu – kokemusta ja ammattitaitoa
      • Vapaudenristin ritarikunta
      • Viime sotiemme muistoristit ja -mitalit
      • Viime sotiemme kunniamerkit
      • Veteraanien tunnukset hautakivissä
    • 1939-1945
      • Talvisota
      • Välirauha
      • Jatkosota
      • Teema 1944
      • Lapin sota
      • Jälleenrakennuksen aika
    • Opas sotapolun selvittämiseen
  • Opetuksen tueksi
    • Yhdessä-ohjelma
    • Yhdessä-kouluverkosto
    • Oppimateriaalit koulujen käyttöön
      • Oppimateriaalit
      • Videot
      • Pelit
    • Arkisto ja tutkimus
  • Alueyhdistykset
    • Alueyhdistykset
      • Kaikki Tammenlehvän alueyhdistykset yhteystietoineen
    • Etelä-Suomi
      • Pääkaupunkiseutu
      • Etelä-Kymenlaakso
      • Hämeenlinnan seutu
      • Itä-Uusimaa
      • Keski-Uusimaa
      • Lounais-Häme
      • Länsi-Uusimaa
      • Pohjois-Kymenlaakso
      • Pohjois-Uusimaa
      • Päijät-Häme
      • Traditionsföreningen Eklövet i Södra Finland
    • Länsi-Suomi
      • Etelä-Pohjanmaa
      • Keski-Pohjanmaa
      • Pirkanmaa
      • Satakunta
      • Varsinais-Suomi
    • Keski-Suomi
      • Keski-Suomi
    • Itä-Suomi
      • Etelä-Karjala
      • Pohjois-Karjala
      • Etelä-Savo
      • Pohjois-Savo
      • Savonlinnan seutu
    • Pohjois-Suomi
      • Kainuu
      • Lappi
      • Pohjois-Pohjanmaa
  • Tue toimintaamme
    • Lahjoita
    • Varusmieskeräys
    • Liity jäseneksi ja tule mukaan toimintaan
    • Verkkokauppa
    • Tarinoita sodasta ja selviytymisestä
    • Usein kysytyt kysymykset
  • Yhteystiedot
    • Tammenlehvän Perinneliiton toimisto
    • Kulkuohjeet veteraanijärjestöjen talolle
    • Tammenlehvän Kunniamerkkipalvelu
    • Rekisteri- ja tietosuojaseloste
    • Saavutettavuusseloste
    • Laskutusohje
  • Click to open the search input field Click to open the search input field Search
  • Menu Menu

Pro Patria

Naisen kädet on työtä täynnä

24.6.2019/in Tarinat ja artikkelit, Yleinen/by ellumongo

Suomalaiset naiset ovat kautta aikain ahkeroineet pelloilla, kodeissa, navetoissa, toimistoissa ja kaikkialla missä miehetkin. Näin oli myös sodan aikaan. Naisen työ on aina ollut jollain tapaa näkymättömämpää kuin miesten, silti se on yhtä arvokasta. Nyt on viimeinkin aika nostaa naiset miesten rinnalle Suomen itsenäisyyden puolustajina ja yhteisen maamme jälleenrakentajina. Nyt tutustumme naisten tarinoihin työstä talvi- ja jatkosotien aikana.

Naiset ovat yhdessä miesten kanssa osallistuneet Suomen puolustamiseen ja jälleenrakentamiseen.

Työhön hypättiin kylmiltään

Kun miehet lähtivät rintamalle, työpaikoille tuli paljon töitä, joilla ei ollut tekijää. Työtä tuntui olevan enemmän kuin ehdittiin tehdä. Suomessa oli työvelvollisuuslaki, joka korosti aikuisten kansalaisten velvollisuutta tehdä töitä. Töitä tehtiin, vaikkei työvelvollisuuslaki koskenutkaan kaikkia.

”Minulla ei ollut työpaikkaa sodan alussa koska esikoiseni syntyi v. 1938, joten olin kotiäitinä. Sodan jatkuessa minulla oli viis virkaa ja kuus nälkää, niin kuin ennen vanhaan sanottiin –”. 

”Pois soitan surut naamoiltasi” Karjalaispallero soittaa ja äiti kuuntelee. SA-kuva

Naiset muutoksissa mukana

Monissa tehtaissa tuotannossa tapahtui muutoksia, kun alettiin valmistaa sotatarvikkeita ja rintamaruokaa.

”Kun talvisota 30.11.1939 alkoi olin 15-vuotias. Paikkakunnallamme Toijalassa oli kolme tapettitehdasta. Sodan alkaessa niiden toiminta tapetin osalta loppui ja kaksi tehdasta vaihtui sotatarviketehtaaksi, ammuslataamoksi. Suuri osa paikkakuntamme naisista, nuoria ja vanhoja hakeutui töihin näihin tehtaisiin, niin myös minäkin. Miehet oli kutsuttu sotaan, joitakin miehiä oli saanut jäädä ja lisäksi oli aivan nuoria poikia ja vanhemman ikäluokan miehiä. Enemmistö työvoimasta oli naisia. Yhdessä vuorossa oli lähes sata henkeä eri tehtävissä. Tehdas-alue oli aidattu korkealla piikkilanka-aidalla, portilla oli pieni vartiokoppi jossa yötä päivää vartiomies.

Työhön mennessä täytyi portilla näyttää valokuvalla varustettu kulkulupa.”

Ammustehdas Vanhassakaupungissa 25.1.1940. SA-kuva

Naiset ja lapset talkootyössä

Sota-aikana tehtiin myös paljon talkootyötä. Raaka-aineet vähenivät sodan edetessä ja joitakin teollisia työpaikkoja lopetettiin, ainakin hetkeksi, kunnes raaka-aineita saatiin lisää. Toimettomaksi ei silti jääty. Monet naiset ja lapset osallistuivat talkoisiin.

”Meitä vietiin perunannostoon syrjäkylille. Siitä me pidimme. Muistan kun minäkin jouduin yhteen taloon vain yhdeksi päiväksi. Se oli kuin juhlaa. Uskomatonta, kun me nälkiintyneet akat saimme oikeata, rasvaista sianlihakastiketta, perunoita ja hyvää maitoa. Kyllä me ahkerasti kaivoimme perunaakin. Isäntä oli varannut rahaerän jokaiselle illalla kahvikupin viereen ja kiitti meitä sanoen ’ei ole koskaan meillä tuolla vauhdilla perunat maasta nousseet’. Me olimme hyvillämme ettemme tuottaneet häpeää lähettäjillemme.”

Torkkelin puistoa puhdistetaan talkoilla. Viipuri 1942.04.27

Oppia seuraavalle sukupolvelle

Naiset hoitivat myös kotia ja lapsia sodan aikana. Naisten vapaaehtoinen työpalvelu oli yleistä monessa Euroopan maassa 1940-luvun taitteessa. Lotta Svärd järjestö organisoi, koulutti ja lähetti vapaaehtoisia jäseniään erilaisiin sotatoimia tukeviin tehtäviin. Muut ajan naisjärjestöt huolehtivat vapaaehtoistyöstä kotirintamalla ja perustivat Työvalmiusliiton, joka koulutti työtyttöjä työpalvelukeskuksissaan. Työtytöt lähetettiin usein maaseudulle tai rajaseuduille taloihin, joista sota oli vienyt tai invalidisoinut isän ja joissa avuntarve oli suuri.

Näin Toveritar-lehti kuvasi työtyttötoimintaa 1941: ”Nämä työkodit valitaan siten, että etualalle pääsevät vähävaraisimmat ja suurperheisimmät kodit, joiden äidit ovat raskaasti kuormitettuja, eivätkä varattomuutensa vuoksi voi saada apulaista. Työtytöt astuvat palkattomiksi apulaisiksi, velvollisuudella auttaa ikävimmissä ja raskaimmissa kotitöissä. Ruokansa, asuntonsa ja ’sotamiehen’ palkkansa 2 mk. päivässä he saavat leiriltä.”

Työtyttö oli usein rajan lapsen ensimmäinen opettaja. Suomussalmi 23.6.1943. SA-kuva.

Rohkeutta, voimaa ja sinnikkyyttä

 Sodan edetessä naisia nähtiin myös perinteisesti ”miesten töiksi” ajatelluissa töissä. Asenteet kuitenkin muuttuivat nopeasti.

”Niin sitten syksyllä 1943 menin uudelleen VR:lle virkamiesharjoittelijaksi. Miehistä oli pulaa ja naiset olivat tervetulleita.- – Mitä tulee miespuolisten virkatovereiden suhtautumiseen, olivat he tosi reiluja huomattuaan että naiset pystyivät hoitamaan samat tehtävät. Kyllä silloin aluksi yleisö vähän ihmetellen katseli, kun nuoret naiset lähettivät junia siellä sotatoimialueella, jossa liikkui haavoittuneiden eli sairasjunat, sotilaskuljetus- ja jopa panssarijunat.”

Rintamalla vuodatettiin verta, hikeä ja kyyneleitä, ja niin tehtiin sodan aikana myös kotirintamalla. Evakkoon lähteminen, kodin jättäminen, epävarmuus, pelko ja nälkä koskettivat myös kotiväkeä. Sinnikkäästi naiset kuitenkin hoitivat senkin osansa, jota eivät olleet valinneet.

Koivuun evakuoituja kolttia 20.4.1940. SA-kuva.

Kotirintaman naiset tekivät mittaamattoman arvokkaan ja kunnioitettavan työn Suomen itsenäisyyden säilyttämiseksi. He olivat paitsi veteraanien puolisoja myös lasten kasvattajia, tehtaiden toiminnan varmistajia, tilojen ja eläinten hoitajia ja selviytyjiä. Naisilla oli myös vahva henkinen asema Suomen jälleenrakennuksessa, kun sodasta palasi enemmän tai vähemmän traumatisoituneita miehiä.

Suomi on rakennettu yhdessä

Näiden naisten kunniaksi olemme julkaisseet Sotiemme Naiset – Kvinnorna i våra krig –tunnuksen. Se tulee pariksi Sotiemme veteraanit -kokardin rinnalle.

Kiitos sotiemme veteraanit, kiitos Suomen naiset.

Nykyaikana voimme vaalia sitä sisukkuutta, joita Suomen naiset historiassa osoittivat ja nyt kesällä kiittäen nauttia itsenäisen Suomen valoisammasta ajasta.

Sotiemme veteraaneja, sotiemme naisia ja -leskiä on vielä jäljellä. Haluamme auttaa heitä viimeiseen mieheen ja naiseen. Helpottaa heidän arkeaan ja antaa tukea heidän pienen eläkkeensä lisäksi. Jos haluat olla mukana voit tehdä oman lahjoituksesi tästä.

* Kursiivilla merkityt tarinat ovat Kirsi-Maria Hytösen väitöstutkimuksesta ”Ei elämääni lomia mahtunut” Naisten muistelukerrontaa palkkatyöstä talvi- ja jatkosotien aikana, Suomen Kansantietouden Tutkijain seura 2014. Väitöskirja on saatavana myös kirjana.

https://sotiemmeperinne.fi/wp-content/uploads/2019/06/KUVA-3.jpg 500 489 ellumongo https://sotiemmeperinne.fi/wp-content/uploads/2025/01/tammenlehvan_perinneliitto_600px_www.png ellumongo2019-06-24 13:42:362025-12-29 17:09:38Naisen kädet on työtä täynnä

Kohtalot Pro Patria-taulun takaa: Pitkälahden koulupiiri, Anttola

13.6.2019/in Kohtalot Pro Patria-taulun takaa/by admin
Read more
https://sotiemmeperinne.fi/wp-content/uploads/2021/01/Koivulan-piha-1.jpg 393 600 admin https://sotiemmeperinne.fi/wp-content/uploads/2025/01/tammenlehvan_perinneliitto_600px_www.png admin2019-06-13 20:26:362022-12-05 14:27:03Kohtalot Pro Patria-taulun takaa: Pitkälahden koulupiiri, Anttola

Veteraanin leski – Kaarina Vatanen

31.5.2019/in Tarinat ja artikkelit/by ellumongo

Tapasimme Huittisten Huhtamossa virkeän 102-vuotiaan Kaarina Vatasen lämpimänä toukokuun päivänä 2019.

Kaarina Vatanen nauttii kesästä omalla kotipihallaan

Nopeasti naimisiin  

Kaarina katsoo vieraita tarkkaan. Sota-ajoista ei tule usein juteltua, muistot ovat raskaita eikä vuosiluvut tunnu enää tässä iässä tärkeiltä. Oma syntymäaika muistuu kuitenkin mieleen.

Kaarina Vatanen os. Elo syntyi 2. marraskuuta 1916. Kaarina oli vain parikymppinen nuori nainen, kun hän astui vihille oman kylän pojan, kuusi vuotta vanhemman Olavi Vatasen kanssa. Vihille piti mennä vikkelästi, koska Viipurista kantautui sekasortoisia uutisia ja liikekannallepano alkoi.

Kaarina Elossa oli päättäväisyyttä jo pienenä tyttönä.

”Olavi oli maalaamassa taloa, kun kuulutukset alkoivat. Hän tuli sanomaan, että nyt lähdetään. Mentiin Pappilaan ja siellä oli Rovasti Mikonmäki ja hän vihki meidät. Todistajina olivat Rovastin rouva sekä eräs pappilan keittiöhenkilökuntaan kuuluva ihminen.”

Huhtamolaiset miehet kokoontuivat yhteen ja heidät kerättiin Kiikkaan. Olavi meni vähän myöhässä, koska vihkiminen vei aikansa.

Sitten sota alkoi.

Huhtamolaisia miehiä sotaan lähdössä. Olavi oikealla seisomassa.

Sota vei miehiä

Sota näytti karmeimmat puolensa hyvin nopeasti.
”Siellä lähdettiin käskystä ylittämään peltoa, mutta vihollinen oli asemissa ja ampui. Piti äkkiä perääntyä. Monta kaatui jo siinä heti ja Olavi kuuli kun hänen ystävänsä Armas huusi apua. Olavi sanoi, että ei sinne ketään jätetä ja haki haavoittuneen Armaksen suojaan. Armas selvisi hengissä.” Pian kaatuivat Olavin veli ja naapurin Vilho. Olavi selvisi hengissä.

Kaarina ja Olavi pitivät yhteyttä kirjeitse. Lomia ei kuitenkaan ollut, mutta Olavi sai tulla hautaamaan oman veljensä.

Kaarina kertoo, että Olavi oli rohkea mies. ”Se meni minne vain, ei peljännyt ollenkaan. Kerrankin oli yhdestä saaresta suomalaisilta ruoka loppunut ja jonkun piti sitä lähteä viemään. Eihän ruokana ollut kuin paleltuneita perunankuoria, mutta parempi sekin kuin ei mitään”. Vapaaehtoisia ei ollut liiaksi, mutta Olavi heitti tonkan selkään ja ui lahden yli. Myöhemmin huomattiin manttelin kauluksessa luodinreikä, mutta Olaviin ei onneksi osunut.

Hermot ja keuhkot menivät riekaleiksi

Olavi sairastui sodassa keuhkotautiin, jota hoidettiin ensin Huittisten opistolla ja sitten Harjavallan Satalinnassa. Myöhemmin Olavi pääsi vielä kotiin, mutta tauti ei hellittänyt.

”Sota oli karmeaa aikaa. Kaikki muuttui. Ajatus ja meininki”, Kaarina kertoo vakavana. ”Hermot muuttuivat toisenlaisiksi kun normaalisti.” Monet sairastuivat keuhkotautiin.

Kotona Olavin tautia hoidettiin ottamalla uutta Amerikasta tuotua lääkettä, joka Kaarinan mielestä näytti siltä ”kuin neulanirkkoja olisi syönyt”.

Tuberkuloositilanne huononi sodan aikana nuorten ja keski-ikäisten miesten kohdalla. Syynä saattoi olla vaikeat olot rintamalla. Lääkäri tutkii potilaan keuhkoja. Kiestinki, Kananainen 28.5.1942. SA-kuva.

Olavikaan ei kotona sodasta puhunut, mutta keuhkotaudin tuomat vaivat, kamala yskä ja ahdistus, vaivasivat. Olavi hankki mopon, koska hän ei jaksanut enää pyörällä polkea kylille, kun hengästytti niin kovin. Mopollaan hän ajeli Huittisten torille joka torstaisin tapaamaan sotaveljiään. Mopolla ajaessa Olavista tuntui, että hän sai helpommin ilmaa keuhkoihin.

Kaarinan leskeneläke oli vaarassa, kun mies ei meinannut millään mennä lääkäriin – ja sitten kun meni, Olavi diagnosoitiin väärin, terveeksi.

Viimeisenä päivänä kun eläkettä oli mahdollista saada, Olavi lähti uudelle lääkärireissulle painostuksen alla. Lääkäri oli kysynyt Olavilta, että miksei hän tullut aiemmin. Olavi oli sanonut tuskissaan ”No perkele!” Keuhkotauti todettiin ja eläke lopulta järjestyi.

Olavi kuoli keuhkotautiin ja sydämen pysähdykseen vuonna 1970.

”Kaikki on hyvin kun sais vain terveenä olla.”

Keuhkotauti ei ollut tarttunut muihin Kaarinan perheessä. Hän jakoi pienen tuvan miehensä, heidän kahden poikansa, Uskon ja Eskon, sekä äitinsä Huldan kanssa. Toisinaan hoidettavana oli myös Kaarinan eno.

Vanhempi pojista, Esko, kuoli syöpään vuonna 1976 vain 32-vuotiaana. Siltikään Kaarinan ilmeessä ja olemuksessa ei näy katkeruutta. Kaikista menetyksistään huolimatta hän toistaa usein: ”Kaikki on nyt hyvin kun sais vain terveenä olla.”

Kaarina ja Olavi Vatanen, edessä Kaarinan äiti Hulda Elo.

Iän tuomista vaivoista hän puhuu hymähtäen: ”Kyllä niitä kaikkia kremppoja aina on, mutta olen minä terveempi kuin moni muu”.

”Elämässä parasta on oma koti. Se että saa tässä rauhassa istua ja puuhata. Keinua kiikkustuolissa ja katsoa Arto Nybergin keskusteluohjelmaa telkkarissa. Sekä tietenkin perhe ja tutut kylällä. En minä valita”, Kaarina sanoo.

Huhtamossa Kaarinan pihalla omenapuu kukkii.

Piha on hoidettu ja täynnä ihania kukkia ja muita istutuksia. Pikkuisen kuulemma harmittaa, että jokin tai joku on katkonut kauniin siniset orvokit. Mutta sekin vain pikkuisen. Kaarina pärjää kotona ja häntä käy kotona auttamassa Usko-poika avovaimonsa kanssa. Pojanpojan perhe ja ystävät käyvät kuitenkin kylässä usein ja soittelevat päivittäin.

Pari vuotta sitten Kaarina kaatui yllättäen, katkaisi pari kylkiluuta ja joutui olemaan jonkin aikaa hoivakodissa. Sieltä hän siirtyi asumaan vuoroin poikansa ja pojanpoikansa perheiden luokse. Eräänä iltana hän katseli terassilta, kun naapurit laittoivat perunoita maahan ja päätti:

”Nyt lähden takaisin kotiin.”

Herkkuja linnassa ja Hesbugerissa

Vuonna 2018 Kaarina pääsi kunniavieraaksi myös Linnan juhliin ja siellä tapasi presidentti Sauli Niinistön ja rouva Jenni Haukion. Veteraaneille järjestetyn virallisen tilaisuuden jälkeen käytiin vielä katsomassa tansseja – ja tulipa kadetti hakemaan Kaarinaa ja hänen seuralaistaan, pojanpojan vaimoa tanssiin: ”Kumpis teistä lähtee?” Kaarina vastasi vekkulisti kadetille, että: ”Kyllä sen silmistä näkee kumpi lähtee.”

Kaarinan tie on vienyt myös Linnaan. Itsenäisyyspäivävastaanotolla 2018.

Pari vuotta sitten Kaarinan 100-vuotisjuhlat pidettiin Wanhassa Pappilassa. Vieraita oli paljon.

Sitä ennen viikolla, aivan oikeana päivänä, piti tehdä eräs tärkeä retki. Pojanpojanpojan kanssa oli sovittu, että kun mummo täyttää sata, mennään johonkin hienoon ravintolaan syömään. Pojanpojanpoika ehdotti Hesburgeria ja sinne sitten mentiin. Kaarina kävi maistelemassa nuggetteja ja ranskalaisia.

”Kyllähän täällä voi kerran sadassa vuodessa käydä”, Kaarina totesi.

Mustarastaan laulu

 Haastattelu kääntyy loppua kohti. Tunnelma on seesteinen ja kesä on aluillaan. Hymyilemme hiljaa.

Kaarina kertoo, että hän heräsi viime yönä puoli neljä kun mustarastas lauloi niin kovin. ”Tulin tähän pihalle kuuntelemaan kaunista laulua.” – Olikohan Olavi tullut tervehtimään?

Kiitämme vahvoja naisia ja rohkeita miehiä Suomen sotien aikana.

Suuri kiitos Kaarina, että jaoit tarinasi kanssamme.

  

Sotiemme veteraaneja, sotiemme naisia ja -leskiä on vielä jäljellä.  Haluamme auttaa heitä viimeiseen mieheen ja naiseen. Helpottaa heidän arkeaan ja antaa tukea heidän pienen eläkkeensä lisäksi. Jos haluat olla mukana voit tehdä oman lahjoituksesi tästä.

https://sotiemmeperinne.fi/wp-content/uploads/2025/01/tammenlehvan_perinneliitto_600px_www.png 0 0 ellumongo https://sotiemmeperinne.fi/wp-content/uploads/2025/01/tammenlehvan_perinneliitto_600px_www.png ellumongo2019-05-31 09:43:402025-12-29 17:10:41Veteraanin leski – Kaarina Vatanen
Page 383 of 390«‹381382383384385›»

Naisen kädet on työtä täynnä

24.6.2019/in Tarinat ja artikkelit, Yleinen/by ellumongo

Suomalaiset naiset ovat kautta aikain ahkeroineet pelloilla, kodeissa, navetoissa, toimistoissa ja kaikkialla missä miehetkin. Näin oli myös sodan aikaan. Naisen työ on aina ollut jollain tapaa näkymättömämpää kuin miesten, silti se on yhtä arvokasta. Nyt on viimeinkin aika nostaa naiset miesten rinnalle Suomen itsenäisyyden puolustajina ja yhteisen maamme jälleenrakentajina. Nyt tutustumme naisten tarinoihin työstä talvi- ja jatkosotien aikana.

Naiset ovat yhdessä miesten kanssa osallistuneet Suomen puolustamiseen ja jälleenrakentamiseen.

Työhön hypättiin kylmiltään

Kun miehet lähtivät rintamalle, työpaikoille tuli paljon töitä, joilla ei ollut tekijää. Työtä tuntui olevan enemmän kuin ehdittiin tehdä. Suomessa oli työvelvollisuuslaki, joka korosti aikuisten kansalaisten velvollisuutta tehdä töitä. Töitä tehtiin, vaikkei työvelvollisuuslaki koskenutkaan kaikkia.

”Minulla ei ollut työpaikkaa sodan alussa koska esikoiseni syntyi v. 1938, joten olin kotiäitinä. Sodan jatkuessa minulla oli viis virkaa ja kuus nälkää, niin kuin ennen vanhaan sanottiin –”. 

”Pois soitan surut naamoiltasi” Karjalaispallero soittaa ja äiti kuuntelee. SA-kuva

Naiset muutoksissa mukana

Monissa tehtaissa tuotannossa tapahtui muutoksia, kun alettiin valmistaa sotatarvikkeita ja rintamaruokaa.

”Kun talvisota 30.11.1939 alkoi olin 15-vuotias. Paikkakunnallamme Toijalassa oli kolme tapettitehdasta. Sodan alkaessa niiden toiminta tapetin osalta loppui ja kaksi tehdasta vaihtui sotatarviketehtaaksi, ammuslataamoksi. Suuri osa paikkakuntamme naisista, nuoria ja vanhoja hakeutui töihin näihin tehtaisiin, niin myös minäkin. Miehet oli kutsuttu sotaan, joitakin miehiä oli saanut jäädä ja lisäksi oli aivan nuoria poikia ja vanhemman ikäluokan miehiä. Enemmistö työvoimasta oli naisia. Yhdessä vuorossa oli lähes sata henkeä eri tehtävissä. Tehdas-alue oli aidattu korkealla piikkilanka-aidalla, portilla oli pieni vartiokoppi jossa yötä päivää vartiomies.

Työhön mennessä täytyi portilla näyttää valokuvalla varustettu kulkulupa.”

Ammustehdas Vanhassakaupungissa 25.1.1940. SA-kuva

Naiset ja lapset talkootyössä

Sota-aikana tehtiin myös paljon talkootyötä. Raaka-aineet vähenivät sodan edetessä ja joitakin teollisia työpaikkoja lopetettiin, ainakin hetkeksi, kunnes raaka-aineita saatiin lisää. Toimettomaksi ei silti jääty. Monet naiset ja lapset osallistuivat talkoisiin.

”Meitä vietiin perunannostoon syrjäkylille. Siitä me pidimme. Muistan kun minäkin jouduin yhteen taloon vain yhdeksi päiväksi. Se oli kuin juhlaa. Uskomatonta, kun me nälkiintyneet akat saimme oikeata, rasvaista sianlihakastiketta, perunoita ja hyvää maitoa. Kyllä me ahkerasti kaivoimme perunaakin. Isäntä oli varannut rahaerän jokaiselle illalla kahvikupin viereen ja kiitti meitä sanoen ’ei ole koskaan meillä tuolla vauhdilla perunat maasta nousseet’. Me olimme hyvillämme ettemme tuottaneet häpeää lähettäjillemme.”

Torkkelin puistoa puhdistetaan talkoilla. Viipuri 1942.04.27

Oppia seuraavalle sukupolvelle

Naiset hoitivat myös kotia ja lapsia sodan aikana. Naisten vapaaehtoinen työpalvelu oli yleistä monessa Euroopan maassa 1940-luvun taitteessa. Lotta Svärd järjestö organisoi, koulutti ja lähetti vapaaehtoisia jäseniään erilaisiin sotatoimia tukeviin tehtäviin. Muut ajan naisjärjestöt huolehtivat vapaaehtoistyöstä kotirintamalla ja perustivat Työvalmiusliiton, joka koulutti työtyttöjä työpalvelukeskuksissaan. Työtytöt lähetettiin usein maaseudulle tai rajaseuduille taloihin, joista sota oli vienyt tai invalidisoinut isän ja joissa avuntarve oli suuri.

Näin Toveritar-lehti kuvasi työtyttötoimintaa 1941: ”Nämä työkodit valitaan siten, että etualalle pääsevät vähävaraisimmat ja suurperheisimmät kodit, joiden äidit ovat raskaasti kuormitettuja, eivätkä varattomuutensa vuoksi voi saada apulaista. Työtytöt astuvat palkattomiksi apulaisiksi, velvollisuudella auttaa ikävimmissä ja raskaimmissa kotitöissä. Ruokansa, asuntonsa ja ’sotamiehen’ palkkansa 2 mk. päivässä he saavat leiriltä.”

Työtyttö oli usein rajan lapsen ensimmäinen opettaja. Suomussalmi 23.6.1943. SA-kuva.

Rohkeutta, voimaa ja sinnikkyyttä

 Sodan edetessä naisia nähtiin myös perinteisesti ”miesten töiksi” ajatelluissa töissä. Asenteet kuitenkin muuttuivat nopeasti.

”Niin sitten syksyllä 1943 menin uudelleen VR:lle virkamiesharjoittelijaksi. Miehistä oli pulaa ja naiset olivat tervetulleita.- – Mitä tulee miespuolisten virkatovereiden suhtautumiseen, olivat he tosi reiluja huomattuaan että naiset pystyivät hoitamaan samat tehtävät. Kyllä silloin aluksi yleisö vähän ihmetellen katseli, kun nuoret naiset lähettivät junia siellä sotatoimialueella, jossa liikkui haavoittuneiden eli sairasjunat, sotilaskuljetus- ja jopa panssarijunat.”

Rintamalla vuodatettiin verta, hikeä ja kyyneleitä, ja niin tehtiin sodan aikana myös kotirintamalla. Evakkoon lähteminen, kodin jättäminen, epävarmuus, pelko ja nälkä koskettivat myös kotiväkeä. Sinnikkäästi naiset kuitenkin hoitivat senkin osansa, jota eivät olleet valinneet.

Koivuun evakuoituja kolttia 20.4.1940. SA-kuva.

Kotirintaman naiset tekivät mittaamattoman arvokkaan ja kunnioitettavan työn Suomen itsenäisyyden säilyttämiseksi. He olivat paitsi veteraanien puolisoja myös lasten kasvattajia, tehtaiden toiminnan varmistajia, tilojen ja eläinten hoitajia ja selviytyjiä. Naisilla oli myös vahva henkinen asema Suomen jälleenrakennuksessa, kun sodasta palasi enemmän tai vähemmän traumatisoituneita miehiä.

Suomi on rakennettu yhdessä

Näiden naisten kunniaksi olemme julkaisseet Sotiemme Naiset – Kvinnorna i våra krig –tunnuksen. Se tulee pariksi Sotiemme veteraanit -kokardin rinnalle.

Kiitos sotiemme veteraanit, kiitos Suomen naiset.

Nykyaikana voimme vaalia sitä sisukkuutta, joita Suomen naiset historiassa osoittivat ja nyt kesällä kiittäen nauttia itsenäisen Suomen valoisammasta ajasta.

Sotiemme veteraaneja, sotiemme naisia ja -leskiä on vielä jäljellä. Haluamme auttaa heitä viimeiseen mieheen ja naiseen. Helpottaa heidän arkeaan ja antaa tukea heidän pienen eläkkeensä lisäksi. Jos haluat olla mukana voit tehdä oman lahjoituksesi tästä.

* Kursiivilla merkityt tarinat ovat Kirsi-Maria Hytösen väitöstutkimuksesta ”Ei elämääni lomia mahtunut” Naisten muistelukerrontaa palkkatyöstä talvi- ja jatkosotien aikana, Suomen Kansantietouden Tutkijain seura 2014. Väitöskirja on saatavana myös kirjana.

https://sotiemmeperinne.fi/wp-content/uploads/2019/06/KUVA-3.jpg 500 489 ellumongo https://sotiemmeperinne.fi/wp-content/uploads/2025/01/tammenlehvan_perinneliitto_600px_www.png ellumongo2019-06-24 13:42:362025-12-29 17:09:38Naisen kädet on työtä täynnä

Kohtalot Pro Patria-taulun takaa: Pitkälahden koulupiiri, Anttola

13.6.2019/in Kohtalot Pro Patria-taulun takaa/by admin
Read more
https://sotiemmeperinne.fi/wp-content/uploads/2021/01/Koivulan-piha-1.jpg 393 600 admin https://sotiemmeperinne.fi/wp-content/uploads/2025/01/tammenlehvan_perinneliitto_600px_www.png admin2019-06-13 20:26:362022-12-05 14:27:03Kohtalot Pro Patria-taulun takaa: Pitkälahden koulupiiri, Anttola

Veteraanin leski – Kaarina Vatanen

31.5.2019/in Tarinat ja artikkelit/by ellumongo

Tapasimme Huittisten Huhtamossa virkeän 102-vuotiaan Kaarina Vatasen lämpimänä toukokuun päivänä 2019.

Kaarina Vatanen nauttii kesästä omalla kotipihallaan

Nopeasti naimisiin  

Kaarina katsoo vieraita tarkkaan. Sota-ajoista ei tule usein juteltua, muistot ovat raskaita eikä vuosiluvut tunnu enää tässä iässä tärkeiltä. Oma syntymäaika muistuu kuitenkin mieleen.

Kaarina Vatanen os. Elo syntyi 2. marraskuuta 1916. Kaarina oli vain parikymppinen nuori nainen, kun hän astui vihille oman kylän pojan, kuusi vuotta vanhemman Olavi Vatasen kanssa. Vihille piti mennä vikkelästi, koska Viipurista kantautui sekasortoisia uutisia ja liikekannallepano alkoi.

Kaarina Elossa oli päättäväisyyttä jo pienenä tyttönä.

”Olavi oli maalaamassa taloa, kun kuulutukset alkoivat. Hän tuli sanomaan, että nyt lähdetään. Mentiin Pappilaan ja siellä oli Rovasti Mikonmäki ja hän vihki meidät. Todistajina olivat Rovastin rouva sekä eräs pappilan keittiöhenkilökuntaan kuuluva ihminen.”

Huhtamolaiset miehet kokoontuivat yhteen ja heidät kerättiin Kiikkaan. Olavi meni vähän myöhässä, koska vihkiminen vei aikansa.

Sitten sota alkoi.

Huhtamolaisia miehiä sotaan lähdössä. Olavi oikealla seisomassa.

Sota vei miehiä

Sota näytti karmeimmat puolensa hyvin nopeasti.
”Siellä lähdettiin käskystä ylittämään peltoa, mutta vihollinen oli asemissa ja ampui. Piti äkkiä perääntyä. Monta kaatui jo siinä heti ja Olavi kuuli kun hänen ystävänsä Armas huusi apua. Olavi sanoi, että ei sinne ketään jätetä ja haki haavoittuneen Armaksen suojaan. Armas selvisi hengissä.” Pian kaatuivat Olavin veli ja naapurin Vilho. Olavi selvisi hengissä.

Kaarina ja Olavi pitivät yhteyttä kirjeitse. Lomia ei kuitenkaan ollut, mutta Olavi sai tulla hautaamaan oman veljensä.

Kaarina kertoo, että Olavi oli rohkea mies. ”Se meni minne vain, ei peljännyt ollenkaan. Kerrankin oli yhdestä saaresta suomalaisilta ruoka loppunut ja jonkun piti sitä lähteä viemään. Eihän ruokana ollut kuin paleltuneita perunankuoria, mutta parempi sekin kuin ei mitään”. Vapaaehtoisia ei ollut liiaksi, mutta Olavi heitti tonkan selkään ja ui lahden yli. Myöhemmin huomattiin manttelin kauluksessa luodinreikä, mutta Olaviin ei onneksi osunut.

Hermot ja keuhkot menivät riekaleiksi

Olavi sairastui sodassa keuhkotautiin, jota hoidettiin ensin Huittisten opistolla ja sitten Harjavallan Satalinnassa. Myöhemmin Olavi pääsi vielä kotiin, mutta tauti ei hellittänyt.

”Sota oli karmeaa aikaa. Kaikki muuttui. Ajatus ja meininki”, Kaarina kertoo vakavana. ”Hermot muuttuivat toisenlaisiksi kun normaalisti.” Monet sairastuivat keuhkotautiin.

Kotona Olavin tautia hoidettiin ottamalla uutta Amerikasta tuotua lääkettä, joka Kaarinan mielestä näytti siltä ”kuin neulanirkkoja olisi syönyt”.

Tuberkuloositilanne huononi sodan aikana nuorten ja keski-ikäisten miesten kohdalla. Syynä saattoi olla vaikeat olot rintamalla. Lääkäri tutkii potilaan keuhkoja. Kiestinki, Kananainen 28.5.1942. SA-kuva.

Olavikaan ei kotona sodasta puhunut, mutta keuhkotaudin tuomat vaivat, kamala yskä ja ahdistus, vaivasivat. Olavi hankki mopon, koska hän ei jaksanut enää pyörällä polkea kylille, kun hengästytti niin kovin. Mopollaan hän ajeli Huittisten torille joka torstaisin tapaamaan sotaveljiään. Mopolla ajaessa Olavista tuntui, että hän sai helpommin ilmaa keuhkoihin.

Kaarinan leskeneläke oli vaarassa, kun mies ei meinannut millään mennä lääkäriin – ja sitten kun meni, Olavi diagnosoitiin väärin, terveeksi.

Viimeisenä päivänä kun eläkettä oli mahdollista saada, Olavi lähti uudelle lääkärireissulle painostuksen alla. Lääkäri oli kysynyt Olavilta, että miksei hän tullut aiemmin. Olavi oli sanonut tuskissaan ”No perkele!” Keuhkotauti todettiin ja eläke lopulta järjestyi.

Olavi kuoli keuhkotautiin ja sydämen pysähdykseen vuonna 1970.

”Kaikki on hyvin kun sais vain terveenä olla.”

Keuhkotauti ei ollut tarttunut muihin Kaarinan perheessä. Hän jakoi pienen tuvan miehensä, heidän kahden poikansa, Uskon ja Eskon, sekä äitinsä Huldan kanssa. Toisinaan hoidettavana oli myös Kaarinan eno.

Vanhempi pojista, Esko, kuoli syöpään vuonna 1976 vain 32-vuotiaana. Siltikään Kaarinan ilmeessä ja olemuksessa ei näy katkeruutta. Kaikista menetyksistään huolimatta hän toistaa usein: ”Kaikki on nyt hyvin kun sais vain terveenä olla.”

Kaarina ja Olavi Vatanen, edessä Kaarinan äiti Hulda Elo.

Iän tuomista vaivoista hän puhuu hymähtäen: ”Kyllä niitä kaikkia kremppoja aina on, mutta olen minä terveempi kuin moni muu”.

”Elämässä parasta on oma koti. Se että saa tässä rauhassa istua ja puuhata. Keinua kiikkustuolissa ja katsoa Arto Nybergin keskusteluohjelmaa telkkarissa. Sekä tietenkin perhe ja tutut kylällä. En minä valita”, Kaarina sanoo.

Huhtamossa Kaarinan pihalla omenapuu kukkii.

Piha on hoidettu ja täynnä ihania kukkia ja muita istutuksia. Pikkuisen kuulemma harmittaa, että jokin tai joku on katkonut kauniin siniset orvokit. Mutta sekin vain pikkuisen. Kaarina pärjää kotona ja häntä käy kotona auttamassa Usko-poika avovaimonsa kanssa. Pojanpojan perhe ja ystävät käyvät kuitenkin kylässä usein ja soittelevat päivittäin.

Pari vuotta sitten Kaarina kaatui yllättäen, katkaisi pari kylkiluuta ja joutui olemaan jonkin aikaa hoivakodissa. Sieltä hän siirtyi asumaan vuoroin poikansa ja pojanpoikansa perheiden luokse. Eräänä iltana hän katseli terassilta, kun naapurit laittoivat perunoita maahan ja päätti:

”Nyt lähden takaisin kotiin.”

Herkkuja linnassa ja Hesbugerissa

Vuonna 2018 Kaarina pääsi kunniavieraaksi myös Linnan juhliin ja siellä tapasi presidentti Sauli Niinistön ja rouva Jenni Haukion. Veteraaneille järjestetyn virallisen tilaisuuden jälkeen käytiin vielä katsomassa tansseja – ja tulipa kadetti hakemaan Kaarinaa ja hänen seuralaistaan, pojanpojan vaimoa tanssiin: ”Kumpis teistä lähtee?” Kaarina vastasi vekkulisti kadetille, että: ”Kyllä sen silmistä näkee kumpi lähtee.”

Kaarinan tie on vienyt myös Linnaan. Itsenäisyyspäivävastaanotolla 2018.

Pari vuotta sitten Kaarinan 100-vuotisjuhlat pidettiin Wanhassa Pappilassa. Vieraita oli paljon.

Sitä ennen viikolla, aivan oikeana päivänä, piti tehdä eräs tärkeä retki. Pojanpojanpojan kanssa oli sovittu, että kun mummo täyttää sata, mennään johonkin hienoon ravintolaan syömään. Pojanpojanpoika ehdotti Hesburgeria ja sinne sitten mentiin. Kaarina kävi maistelemassa nuggetteja ja ranskalaisia.

”Kyllähän täällä voi kerran sadassa vuodessa käydä”, Kaarina totesi.

Mustarastaan laulu

 Haastattelu kääntyy loppua kohti. Tunnelma on seesteinen ja kesä on aluillaan. Hymyilemme hiljaa.

Kaarina kertoo, että hän heräsi viime yönä puoli neljä kun mustarastas lauloi niin kovin. ”Tulin tähän pihalle kuuntelemaan kaunista laulua.” – Olikohan Olavi tullut tervehtimään?

Kiitämme vahvoja naisia ja rohkeita miehiä Suomen sotien aikana.

Suuri kiitos Kaarina, että jaoit tarinasi kanssamme.

  

Sotiemme veteraaneja, sotiemme naisia ja -leskiä on vielä jäljellä.  Haluamme auttaa heitä viimeiseen mieheen ja naiseen. Helpottaa heidän arkeaan ja antaa tukea heidän pienen eläkkeensä lisäksi. Jos haluat olla mukana voit tehdä oman lahjoituksesi tästä.

https://sotiemmeperinne.fi/wp-content/uploads/2025/01/tammenlehvan_perinneliitto_600px_www.png 0 0 ellumongo https://sotiemmeperinne.fi/wp-content/uploads/2025/01/tammenlehvan_perinneliitto_600px_www.png ellumongo2019-05-31 09:43:402025-12-29 17:10:41Veteraanin leski – Kaarina Vatanen
Page 383 of 390«‹381382383384385›»

Pages

  • Aktuelt vasa
  • Bli medlem
  • Hjältekyrkogårdar
  • Kontakt vasa
  • Litteratur
  • Lokalhistoria vasa
  • Pro Patria
  • Välkommen till Vasa
  • ”Viimeiseen iltahuutoon” -Tietoa Juhani Sainion veteraanielokuvista
  • 10. Pioneerikomppania
  • 105 kynttilälyhtyä talvisodan, veteraanien ja uhrien muistolle 10.3. klo 19 Tuusulan kirkkorannassa
  • 5. Divisioonan esikunta ja esikuntakomppania
  • 9. pioneerikomppania
  • Ajankohtaista
  • Alueen museoita ja kotiseutu- ja matkailukohteita
  • Anjalan sotamuistomerkit
  • Antti Punkarin sota-ajan ja veteraanityön muisteluita
  • Asekätkentää Kauhavalla
  • Crichton-Vulcanin telakka Turussa sotavuosina 1939–1945
  • Divisioonan joukkojen kokoonpanoja Talvisodassa
  • Divisoonan joukkojen kokoonpanoja Jatkosodassa
  • Elimäen sotamuistomerkit
  • Elintarvikesäännöstely Varsinais-Suomessa
  • Erään kuortanelaisen sotilaan tarina
  • Espoo – Perustietoa ja yhteystiedot
  • Espoo – Tapahtunutta
  • Espoo – Tulevat tapahtumat
  • Espoon perinnetoimikunta
  • Etelä-Karjala e-k
  • Etelä-Kymenlaakso
  • Etelä-Kymenlaakso sodassa 1939–1945
  • Evakkotarinoita
  • Evakkotarinoita
  • Evästekäytäntö (EU)
  • Haapavesi
  • Hailuoto
  • Heimoveteraanit
  • Helsingin Sotaveteraanikuoro vaalii perinteitä, muistoja ja toisiaan
  • Henkinen jälleenrakennus Varsinais-Suomessa
  • Historiaa
  • Ii
  • Iitin perinnetoimikunta
  • Iitin sotamuistomerkit
  • Ilmajoki
  • Ilmapommitukset Varsinais-Suomen alueella 1939–1945
  • Ilmatorjunta Varsinais-Suomessa 1939-1945
  • Ilomantsi
  • In Memoriam: Kaarina Alvajärvi (os.Ravanti)
  • Inkeroinen – Anjalan kerho
  • Inkeroisten sotamuistomerkit
  • ISOKYRÖ
  • Isonkyrön sotaveteraaniyhdistyksen lopettaminen
  • Itsenäisyyspäivän viettoa 86 vuotta sitten
  • Jaalan sotamuistomerkit
  • Jalasjärvi
  • Jalkaväkirykmentin kokoonpano Jatkosodassa
  • Jalkaväkirykmentin kokoonpano Talvisodassa
  • Jalkaväkirykmentti 13
  • Jälleenrakennus Varsinais-Suomessa
  • Jälleenrakennusaika ja sotakorvaukset Varsinais-Suomessa
  • Jatkosodan päättyminen vuonna 1944
  • Jatkosodan päättymisen tilaisuudet 2024 VSu
  • Jatkosodan pommitukset Varsinais-Suomessa
  • Joensuu
  • Jouluaatto vuonna 1939 Suomessa
  • JR 200:n virolaisvapaaehtoiset eli Suomen-pojat – Suomen vapauden ja Viron kunnian puolesta
  • Jurva
  • Juuka
  • Jyväskylän perinnetoimikunta
  • Kaatuneiden huolto Suomen sodissa 1939–1945
  • Kaatuneiden huolto Varsinais-Suomessa
  • Kansallinen veteraanipäivä 2024 Varsinais-Suomessa
  • Kärsämäki
  • Kauhajoki
  • Kempele
  • Kenttätykistörykmentti 5 (Talvisota)
  • Kertomus Vilho Ahon sotaretkestä 3/2012 Viestimies-lehdessä
  • Kiitos tilauksestasi
  • Kirkkonummen perinnetoimikunta
  • Kirkkonummi – Perustietoa ja yhteystiedot
  • Kirkkonummi – Tapahtunutta
  • Kirkkonummi – Tulevat tapahtumat
  • Kitee
  • Konepajateollisuus ja asetuotanto Varsinais-Suomessa 1939-1945
  • Kontiolahti
  • Korian sotamuistomerkit
  • Kotirintama Varsinais-Suomessa (päivitetty 13.2.2025)
  • Kotirintamanaisen muistoja sodan ajalta
  • Kouvolan sotamuistomerkit
  • Kuortane
  • Kuortaneen lotat
  • Kuortanelaiset jatkosodassa
  • Kuortanelaiset talvisodassa
  • Kuusamo
  • Kuusankosken sotamuistomerkit
  • Lakkautuneiden järjestöjen historiaa
  • Lappi jatkosodassa
  • Lapset kotirintamalla
  • Lapua
  • Lieksa
  • Lietolaiset sodassa -hanke VSu
  • Liity jäseneksi
  • Liminka
  • Liperin perinnetoimikunta
  • Liput ja Perinnetilat
  • Lotta Svärd-toimintaa Kosken seudulla
  • Lottamuistoja Koski Tl:stä
  • Lottaperinneyhdistyksen historiaa
  • Lumijoki
  • Maanpuolustusjuhla Mietoisissa 18.8.2024
  • Maatalous ja elintarviketuotanto Varsinais-Suomessa sotien aikana
  • Mannerheim ristin ritarit, p-pohm
  • Menehtyneet 1939-45 p-pohm
  • Merijärvi
  • Muhos
  • Muistolaatat, p-pohm
  • Muistomerkit, p-pohm
  • Muu säännöstely Varsinais-Suomessa
  • Muuramen perinnetoimikunta
  • Myllykosken sotamuistomerkit
  • Naisten merkitys kotirintamalla
  • Nurmes ja Valtimo
  • Nurmo
  • Opetuksen tueksi
  • Oulainen
  • Oulu
  • Oulu
  • Outokumpu ja Kuusjärvi
  • Pääkaupunkiseudun sotavuodet
  • Päijät-Häme – ph
  • Paikalliset perinnetoimijat V-S (päivitetty 12.5.2025) VSu
  • Panssarihistoria kiinnosti
  • Perinnetoimikunnat
  • Perinnetoimikunnat
  • Perinnetoimikunnat, p-pohm
  • Pioneerikomppanian ja valonheitinjoukkueen kokoonpanot jatkosodassa
  • Pohjoiskarjalaisia lottia lottamuseon lottagalleriassa
  • Pohjoiskarjalaisten sotatoimiyhtymät ja joukko-osastot
  • Polvijärvi
  • Pudasjärvi
  • Puheenjohtajan kevättervehdys 2025
  • Pyhäjoki
  • Pyhäntä
  • Raahe
  • Rääkkylä
  • Rintamaveteraanipiirin historiaa
  • Ruokahuolia Mietoisissa sotavuosina 1939-1945 VSu
  • Säännöt Pohjois-Kymenlaakso
  • Salon elektroniikkateollisuus sotien aikana
  • Sankarihautajaiset – Kaatuneiden muistomerkit
  • Sankarihautausmaat Varsinais-Suomessa
  • Satakunnan Lotat
  • Seinäjoen seudun perinnetoimikunta
  • Siikajoki
  • Siikalatva
  • Siirtoväki eli evakot
  • Sippolan sotamuistomerkit
  • Soini
  • Sota ja kulttuuri Varsinais-Suomessa
  • Sota-aikaa kotirintamalla koulutytön silmin
  • Sotainvalidipiirin historiaa
  • Sotakorvaukset ja Varsinais-Suomen rooli siinä
  • Sotaorvot Varsinais-Suomessa
  • Sotasukupolvien arvot ja perintö
  • Sotavangit Varsinais-Suomessa
  • Sotavangit, p-pohm
  • Sotaveteraanipiirin historiaa
  • Sotiemme 1939-1945 muistomerkkejä Varsinais-Suomessa
  • Sotien ja sotienjälkeisen ajan vaikutuksia Varsinais-Suomessa
  • Sotien ja sotienjälkeisen ajan vaikutuksia Varsinais-Suomessa
  • Sotilaskoulutus ja varuskunnat Varsinais-Suomessa
  • Sotilaskoulutus sotien jälkeen Varsinais-Suomessa
  • Sotilaspastori Yrjö Heiskanen
  • Sotilaspoikien Perinnekillan ja sotilaspoikien historiaa
  • Suupohjan alueen perinnetoimikunta
  • Taipaleenjoen taistelualueen paikkoja 1939
  • Taipalsaari tapahtumat
  • Taipalsaari tapahtumien liitteet
  • Taivalkoski
  • Talvisodan aattona…
  • Talvisodan Kevyt Osasto 4  – talvisodan ”Kuoleman komppania”
  • Talvisodan päättymisen 85-vuotisjuhla Nousiaisissa
  • Talvisodan pommitukset Varsinais-Suomessa
  • Tammenlehvä Naantali
  • Tammenlehvä Nousiainen
  • Tammenlehvä Turku
  • Tammenlehvä Uusikaupunki
  • Tammenlehvän Loimaa
  • Tapahtumakalenteri (muokattu 16.11.2026)
  • Tapahtumia – sk
  • testi-sivu
  • Testialusta
  • Tietoa meistä p-pohm
  • Tietoa V-S yhdistyksestä (päivitetty 22.4.2026)
  • Tohmajärvi
  • Turun Laivateollisuuden telakka
  • Turun seudun lottaperinneyhdistys (päivitetty 21.10.2026)
  • Tyrnävä
  • UKK
  • Utajärvi
  • Utin sotamuistomerkit
  • V-S alueella perustettuja joukkoja (luotu 11.2.2025)
  • Vaala
  • Valkealan sotamuistomerkit
  • Vantaa – Perustietoa ja yhteystiedot
  • Vantaa – Tapahtunutta
  • Vantaa – Tulevat tapahtumat
  • Vantaan perinnetoimikunta
  • Varsinais-Suomen (Turunmaan sotilasläänin) alueelta perustetut joukko-osastot (Talvisota)
  • Varsinais-Suomen kotirintaman merkitys Suomen elintarviketuotannossa 1939–1945
  • Varsinais-Suomen Suojeluskuntien ja Lotta Svärdin Perinneyhdistys ry – Skyddskår och Lotta Svärd Traditionsförbund i Egentliga Finland rf (päivitetty 23.9.2026)
  • Vekaranjärven sotamuistomerkit
  • Veteraanien ja sotasukupolven videoituja haastatteluita
  • Veteraanien leskien palvelut
  • Veteraanimatrikkelit p-pohm
  • Videot ja elokuvat
  • Viestijoukkojen kokoonpanoja Talvisodassa
  • Viestikapulan vaihto VSu
  • Vilho Ahon päiväkirjamerkintöjä jatkosodan alkamisesta 80 vuotta (kirjoittanut Martti Aho)
  • Vuosi 2024
  • Vuotuisia kansallisia ja paikallisia veteraanien perinnettä kunnioittavia juhlapäiviä
  • Yhdistyksen hallitus pks
  • Yhteiskunnan muutos Varsinais-Suomessa
  • Yhteystiedot pks
  • Yleistietoa ilmatorjunnasta Talvi- ja Jatkosodassa
  • Ylihärmä
  •  
  • ÄHTÄRI
  • Ajankohtaista p-pohm
  • Ässä- rykmentti -stadin kundit talvi- ja jatkosodassa pks
  • Digitoidut veteraanimatrikkelit
  • Divisioonan kokoonpano Jatkosodassa
  • Divisioonan kokoonpano Talvisodassa
  • Edustajisto
  • Eräissä sotiin liittyvissä tehtävissä palvelleiden kuntoutus
  • Esitelmät Länsi-Uusimaa
  • Etelä-Pohjanmaan sotaveteraanipiirin lopettamiskokous
  • Hakemukset
  • Hanko
  • Hirvijärven maja ja Hirvijärvijuhlat
  • Ilomantsi viime sodissa
  • Imatra
  • Isonkyrön lyhtyprojekti
  • Isonkyrön perinnetoimikunta
  • Jalkaväkirykmentti 14
  • Juhla- ja muistopäivät
  • Kainuu
  • Kansallinen veteraanipäivä 2024 Lapualla
  • Kenttärykmentin kokoonpano Talvisodassa
  • Kenttätykistörykmentin kokoonpano Jatkosodassa
  • Kevyen osaston kokoonpano Talvisodassa
  • Kevyt osasto 5
  • Kirjeitä kaivatulle
  • Kuivalaisen taistelun muistomatka
  • Kuopion seutu
  • Kuopion Sotaveteraanimuseo
  • Kuvien käytöstä
  • Kyrön karhu -patsas 100 vuotta
  • Laihian sotapappi-näytelmä
  • Lappeenranta
  • Lapuan perinnetoimikunta
  • Lemi
  • Liity jäseneksi _luonnos
  • Lomakkeet: avustukset, huomionosoitukset
  • Luumäki
  • Mannerheim-ristin ritarit
  • Mynämäen automiehet talvisodassa VSu
  • Naisten ja lasten rooli kotirintamalla Varsinais-Suomessa 1939–1945
  • Nuorten kenttäpostia
  • Pääkaupunkiseutu
  • Parikkala
  • Perinnetoimikunnat
  • Perinneyhdistyksessä tapahtunutta pks
  • Pioneerikomppanian kokoonpano Talvisodassa
  • Pohjois-Pohjanmaa
  • Porvoo
  • Pro Patria
  • Pro Patria
  • Pro Patria Nurmijärvi
  • Puheenjohtajan tervehdys
  • Rautjärvi
  • Ruokolahti
  • Savitaipale
  • Seinäjoen sotaveteraaniyhdistyksen lopetusjuhla
  • Sotahistoria
  • Sotien aikaisia joukkoja (päivitetty 25.11.2024) VSu
  • Taipalsaari
  • Tammenlehvä Koski Tl
  • Tammenlehvä Mynämäki
  • Tammenlehvä Raisio
  • Tammenlehvän Pöytyä
  • Taustaa PKS
  • Tavoitteet
  • Tietoa meistä
  • Tietoa meistä
  • Tietoa meistä
  • Tietoa meistä
  • Tietoa meistä
  • Tietoa meistä – ph
  • Tietoa meistä – sk
  • Tietoa meistä I-U
  • Tietoa meistä K-S
  • Tietoa meistä p-k
  • Tietoa meistä p-m
  • Tietoa meistä P-S
  • Tietoa meistä pks
  • Tietoa meistä, Länsi-Uusimaa
  • Uutisia
  • Vantaa – Tapahtunutta _luonnos
  • Varsinais-Suomen (Lounais-Suomen sotilasläänin) alueella perustetut joukko-osastot (Jatkosota)
  • Varsinais-Suomen teollisuus ja sotatalous 1939–1945
  • Vastuuhenkilöt
  • Vastuuhenkilöt
  • Vastuuhenkilöt – ph
  • Veteraanien haastatteluja
  • Veteraanien tuet ja etuudet
  • Yhteydenotto
  • (Panssarintorjunta)tykkikomppanian kokoonpano Jatkosodassa
  • Ajankohtaista
  • Ajankohtaista
  • Ajankohtaista
  • Ajankohtaista
  • Ajankohtaista p-k
  • Ajankohtaista p-m
  • Ajankohtaista P-S
  • Alueyhdistykset
  • Askola
  • Blogi
  • Edustajisto _luonnos
  • Etelä-Kymenlaakso – pääsivu
  • Haettavat avustukset
  • Hallinto
  • Hallitus
  • Ilomantsilaisia veteraanitarinoita
  • Imatra
  • In Memoriam
  • IT rykmentti 1 pks
  • Jalkaväkirykmentti 14
  • Jalkaväkirykmentti 15
  • Jäsenjärjestöt
  • Kainuu – Perustaminen
  • Karjala TL:n ja Mynämäen miehet Talvisodassa (päivitetty 11.2.2025)
  • Kenttäsairaalan kokoonpano Jatkosodassa
  • Kevyt osasto 1 – jatkosodan unohdetut urhot pks
  • Kohtalot Pro Patria -taulun takaa
  • Lääkintäkomppanian kokoonpano Jatkosodassa
  • Liity jäseneksi
  • Liity jäseneksi ja tule mukaan toimintaan
  • Materiaaleja
  • Museot ph
  • Perinnekerhot ja perinnetoimikunnat
  • Perinnetoimikunnat
  • Perinnetoimikunnat – Imatra
  • Perinneyhdistykset
  • Pioneeripataljoonan kokoonpano Jatkosodassa
  • Podcastit
  • Pohjois-Savon sotaorvot ry.
  • Pro Patria – Kotka
  • Pro Patria p-pohm
  • RubenLagus Länsi-Uusimaa
  • Sankarihautausmaat
  • Sankarihautausmaat k-u
  • Selvitettävää
  • Sipoo
  • Sivuston rakenne
  • Sotamuistomerkit
  • Sotaveteraaniliiton toimisto
  • Sotavuodet pähkinänkuoressa
  • Talvisota
  • Tammenlehvän kunniamerkkipalvelu – kokemusta ja ammattitaitoa
  • Tammenlehvän Lieto
  • Tammenlehvän Perinneliiton julkaisuja
  • Tapahtumia – ph
  • Tavoitteet
  • template tavoitteet -000
  • Tietoa meistä
  • Tietoa meistä
  • Tietoa meistä
  • Tietoa meistä – Etelä-Kymenlaakso
  • Tietoa meistä L-H
  • Tietoa meistä p-k
  • Tietoa meistä V-S VSu
  • Toiminta 2024, Länsi-Uusimaa
  • Toimintasuunnitelma
  • Tulevat tapahtumat Nokia
  • Tulevat tapahtumat pks
  • Välirauha
  • Vastuuhenkilöt
  • Vastuuhenkilöt p-k
  • Vastuuhenkilöt – Kotka
  • Vastuuhenkilöt – sk
  • Vastuuhenkilöt ja yhteystiedot
  • Veteranernas tjänster
  • Videot
  • Viestipataljoonan kokoonpano Jatkosodassa
  • Vuosi 2025
  • Yhteydenotto PKS
  • Yhteystiedot P-S
  • Ylä-Savo
  • Ajankohtaista
  • Ajankohtaista
  • Ajankohtaista Pohjois-Uusimaa
  • Alueyhdistykset
  • Esittely
  • Hakulomakkeet ja -ohjeet
  • Hämeenlinnan seutu
  • Ilmatorjuntakonekiväärikomppanian kokoonpano Jatkosodassa
  • Ilomantsin perinnehuone
  • Jalkaväkirykmentti 35
  • Jäsenyhdistykset sk
  • Jatkosota
  • Julkaistut kuukausiartikkelit, Länsi-Uusimaa
  • Jyvässeutu
  • Kainuu – Ajankohtaista
  • Kevyen osaston kokoonpano Jatkosodassa
  • Kirjallisuus ph
  • Koillis-Savo
  • Kulkuohjeet veteraanijärjestöjen talolle
  • Lahjoita_old_älä poista
  • Lapinjärvi
  • Lappeenranta
  • Liity jäseneksi
  • Liity jäseneksi pks
  • Minun veteraanini
  • Museot
  • Museot
  • OlaviTaponen Länsi-Uusimaa
  • Om oss
  • Onnittelut
  • Opas sotapolun selvittämiseen
  • Oppimateriaalit
  • Oppimateriaalit koulujen käyttöön
  • Ota yhteyttä
  • Paikalliset perinnetoimikunnat
  • Paikallista sotahistoriaa P-S
  • Paikallista sotahistoriaa, Länsi-Uusimaa
  • Pelit
  • Perinnetoimikunnat P-S
  • Perinneviesti
  • Perinneyhdistyksen julkaisuja
  • Pohjois-Pohjanmaa – pääsivu
  • Pro Patria – Kotka
  • RainerSormunen Länsi-Uusimaa
  • Säännöt
  • Säännöt Pohjois-Uusimaa
  • Sodasta ja rakkaudesta
  • Sota-ajan tarinoita
  • Sotahistoriallista materiaalia sisältävät arkistot
  • Sotamuistomerkit
  • Sotamuistomerkit
  • Sotamuistomerkit
  • Tammenlehvän Perinneliitto
  • Tapahtuneet
  • Tapahtunutta Nokia
  • Tarinoita sodasta ja selviytymisestä
  • Tavoitteet
  • Tavoitteet – Kotka
  • Tavoitteet L-H
  • Teema 1944
  • Tietoa meistä
  • Tietoa meistä Keski-Pohjanmaa
  • Toiminta
  • Toiminta
  • Toiminta, Länsi-Uusimaa
  • Toimintakalenteri 2023
  • Toimintakertomukset
  • Toimintasuunnitelma
  • Tukityön opintokokonaisuus
  • Vastuuhenkilöt
  • Vastuuhenkilöt k-u _luonnos
  • Vastuuhenkilöt L-H
  • Vastuuhenkilöt pks
  • Vastuuhenkilöt Pohjois-Uusimaa
  • Vastuuhenkilöt V-S VSu
  • Veteraaneille
  • Veteraani- ja perinnetieto
  • Veteraanihaastatteluja
  • Veteraaniperinteen pääkaupunkiseudun tapahtumakalenteri pks
  • Veteraanisukupolven arvot  
  • Videohaastattelut
  • Vuosi 2026
  • Yhteydenotto
  • 25. varusmieskeräys Järvenpäässä
  • Ajankohtaista
  • Ajankohtaista
  • Ajankohtaista
  • Ajankohtaista k-p
  • Ajankohtaista L-H
  • Ajankohtaista pks
  • Ajankohtaista V-S (päivitetty 16.11.2026)
  • Alueellinen neuvottelukunta
  • Alueellinen perinnetyö
  • Alueellisia perinnetapahtumia (päivitetty 23.9.2026)
  • Arkisto ja tutkimus
  • Helsingin suurpommitukset 1944 – muistamisten sarjan avaus helmikuussa 2024
  • Hinnasto
  • Ilomantsin veteraanitoiminta
  • Jalkaväkirykmentti 56
  • Jämsän seutu
  • Jäsenyhdistykset ph
  • Joukko-osastohistoriikit ja matrikkelit
  • Kainuu – Tietoa meistä
  • Kirjallisuus
  • Kirjallisuus
  • Kuvagalleria
  • Lahjoita
  • Lapinsota
  • Lemi
  • Liity jäseneksi
  • Liity jäseneksi etelä-karjala
  • Lokala museer
  • Museot
  • Paikallinen perinnetoiminta
  • Paikallista sotahistoriaa
  • Peloton panssarimies
  • Perinneinfo Pohjois-Uusimaa
  • Perinneviesti
  • Pohjois-Pohjanmaa – Tietoa meistä
  • Pohjois-Savon Sankarihautausmaat
  • Pro Patria
  • Pro Patria e-p
  • Pro Patria L-U
  • Pro Patria p-k
  • Pro Patria p-m
  • Rintamalisäkortti
  • Rintamanaisten Liitto
  • Säännöt
  • Sisä-Savo
  • Sotahistoriaa
  • Tavoitteet
  • Teema Lapin sota
  • Tiedotuslehti piiloon
  • Tiesitkö tämän? Nokia
  • Tietoa meistä
  • Tietoa meistä Pohjois-Uusimaa
  • Tietoa meistä e-k
  • Tietoa meistä Savonlinna
  • Toimintakertomus
  • Toimintasuunnitelma
  • Toimintasuunnitelma
  • Toimintasuunnitelma
  • Toimintasuunnitelma L-H
  • Toimintasuunnitelma V-S VSu
  • Tuusulan perinnetoimikunta
  • Varusmieskeräys
  • Vastuuhenkilöt
  • Vastuuhenkilöt – sk
  • Vastuuhenkilöt Keski-Pohjanmaa
  • Veteraaniperinteen alueneuvottelukunta pks
  • Vuosi1944, Länsi-Uusimaa
  • Yhdessä-ohjelma
  • Yhteydenotto
  • Yhteydenotto
  • Yhteydenotto
  • Yhteydenotto I-U
  • Yhteydenotto p-k
  • Yhteydenotto p-m
  • Yhteydenottolomake
  • Yrjö Kilpinen Länsi-Uusimaa
  • 25. varusmieskeräys Järvenpäässä
  • Ajankohtaista
  • Ajankohtaista – sk
  • Ajankohtaista I-U
  • Alueyhdistysten sosiaalineuvojat
  • Etelä-Pohjanmaan sotahistoriaa 1939-1945
  • Jalkaväkirykmentti 60
  • Jälleenrakennuksen aika
  • Jäseneksi liittyminen p-k
  • Kainuu – Vastuuhenkilöt ja yhteystiedot
  • Kalajokilaakso
  • Karttulan perinneyhteisö
  • Kenttäpostia
  • Keravan perinnetoimikunta
  • Keski-Uusimaa
  • Keuruun seutu
  • Kirjallisuus _luonnos
  • Kirjallisuus – Kotka
  • Kohtalot Pro Patria-taulun takaa
  • Kuopion sotasairaala 1
  • Kuopion sotasairaala 1
  • Kuvapankki Nokia
  • Lagus Länsi-Uusimaa
  • Liity jäseneksi
  • Liity jäseneksi k-u
  • Liity jäseneksi keski-suomi
  • Liity jäseneksi pirkanmaa
  • Liity jäseneksi Pohjois-Karjala
  • Liity jäseneksi Savonlinna
  • Linkit sotahistoriaan
  • Lohjalaiset tykkimiehet Länsi-Uusimaa
  • Luumäki
  • Miksi Länsi-Uusimaa
  • Nokian sotaveteraanien perinnetoimikunta
  • Paikallista sotahistoriaa
  • Paikallista sotahistoriaa
  • Paikallista sotahistoriaa
  • Paikallista sotahistoriaa
  • Paikallista sotahistoriaa p-k
  • Paikallista sotahistoriaa p-m
  • Perhonjokilaakso
  • Rainer Sormunen Länsi-Uusimaa
  • Reino Rannikko Länsi-Uusimaa
  • Rekisteri- ja tietosuojaseloste
  • Rintamaveteraaniliitto
  • Säännöt
  • Säännöt Savonlinna
  • Sankarihautausmaat
  • Sankarihautausmaat
  • Sankarihautausmaat e-p
  • Sankarihautausmaat p-k
  • Sankarihautausmaat p-m
  • Sankarihautausmaat p-pohm
  • Sankarihautausmaat, Länsi-Uusimaa
  • Sotasukupolvien kertomaa p-m
  • Strategia
  • Toimintasuunnitelma
  • Toimintasuunnitelma
  • Usein kysytyt kysymykset
  • van der Pals Länsi-Uusimaa
  • Varkauden seutu
  • Veteraanien tunnukset hautakivissä
  • Veteraanihaastattelut
  • Veteraaniliitot
  • Veteraanit kertovat
  • Virolahden sotahistoriaa
  • Yhdessä-kouluverkosto
  • YHDISTYKSEN SYNTY
  • Yhteydenotto
  • Yhteydenotto L-H
  • Yhteydenotto Pohjois-Uusimaa
  • Yhteydenotto VSu
  • Yhteystietoja
  • Ääneseutu
  • Ajankohtaista – ph
  • Etelä-Karjalan sotahistoriaa 1939-1945
  • Hallinto
  • Järvenpään perinnetoimikunta
  • Kainuu – Perinnetoimikunnat
  • Kalajokilaakso info
  • Kenttätykistörykmentti 5
  • Kesäinen muistomatka Kuivalaisen kukkulan taistelun maisemiin
  • Kuopion sotasairaala 2
  • Kuvagalleria
  • Lapin sotahistoriaa 1939-1945
  • Lestijokilaakso
  • Liity jäseneksi Lappi
  • Liity jäseneksi Lounais-Häme
  • Liity jäseneksi Pohjois-Kymenlaakso
  • Liity jäseneksi Pohjois-Uusimaa
  • Liity jäseneksi VSu
  • Lohjalaiset tykkimiehet Länsi-Uusimaa
  • Lotta Länsi-Uusimaa
  • Minun veteraanini
  • Muistomerkit, Länsi-Uusimaa
  • Oulun Tammenlehväkuoro
  • Paikallista sotahistoriaa
  • Paikallista sotahistoriaa L-H
  • Paikallista sotahistoriaa pks
  • Paikallista sotahistoriaa Pohjois-Uusimaa
  • PALVELUT
  • Parikkala
  • Perinnetoimikunnat popo
  • Perustiedot ja yhteystiedot Nokia
  • Perustietoa kunniamerkeistä ja niiden käytöstä
  • Pro Patria
  • Rautalammin perinneyhteisö
  • Sankarihautausmaat
  • Sotahistoriaa Varsinais-Suomessa
  • Sotahistorialliset museot ja perinnetilat
  • Sotainvalidien Veljesliitto ry
  • Suomen itsenäisyyden kotimuseo Ignatius
  • Suomen Sotaveteraaniliitto
  • Tavoitteet – ph
  • Toimintasuunnitelma Savonlinna
  • Verkkokauppa
  • Yhdistyksen säännöt
  • Yhteydenotto
  • Joukot
  • Kainuu – Hyrynsalmi
  • Kainuu – Paikallista sotahistoriaa
  • Kevyt osasto 8
  • Lestijokilaakso info
  • Liity jäseneksi Pohjois-Uusimaa _luonnos
  • Lounais-Häme L-H
  • Mäntsälän perinnetoimikunta
  • Paikallista sotahistoriaa
  • Paikallista sotahistoriaa
  • Perinnetoimikunnat
  • Perinnetoimikunnat
  • Pro Patria – sk
  • Pro Patria L-H
  • Pro Patria Riihimäki
  • Pro Patria-tauluja pks
  • Rautjärvi
  • Saarijärven–Viitasaaren seutu
  • Sankarihaudat
  • Sankarihautausmaat
  • Sotamuistomerkit sotasampo
  • Talvisodan pommitukset Iisalmessa
  • Tervon perinneyhteisö
  • Toimintasuunnitelma – piiloon
  • Toimintasuunnitelma 2024 – 2025 Pohjois-Uusimaa
  • Tue toimintaamme
  • Yhteydenotto – sk
  • Evakkotarinoita E-karjala
  • Joutsan seutu
  • Kainuu – Kajaani
  • Kainuu – Liity jäseneksi
  • Kainuu – Paikallista sotahistoriaa – Joukot
  • Kunniamerkit
  • Länsi-Uusimaa
  • Lapin sankarihautausmaat
  • Liity jäseneksi satakunta
  • Museot
  • Museot e-p
  • Museot p-k
  • Museot p-m
  • Ota yhteyttä
  • Pääkaupunkiseudun sankarihautausmaat
  • Paikallista sotahistoriaa – sk
  • Perhojokilaakso info
  • Perinnekasvatusta Pielaveden kouluissa
  • Perinnetoimikunnat, Oulun seutu
  • Pornainen perinnetoimikunta
  • Pro Patria – ph
  • Pro Patria – sk _luonnos
  • Pro Patria E-K nmy poista
  • Pro Patria Loppi
  • Pro Patria PoPo
  • Sankarihautausmaat – sk
  • Sankarihautausmaat L-H
  • Sankarihautausmaat Pohjois-Uusimaa
  • Savitaipale
  • Savonlinna sotahistoriaa
  • Vesannon perinneyhteisö
  • Viestipataljoona 33
  • Yhteydenotto – ph
  • Yhteydenotto, Länsi-Uusimaa
  • 22. Talouskomppania
  • Kainuu – Kuhmo
  • Kainuu – Paikallista sotahistoriaa – Sotamuistomerkit
  • Kirjallisuus L-H
  • Lappi talvisodassa
  • Liity jäseneksi Länsi-Uusimaa
  • Liity jäseneksi päijät-häme
  • Linkkejä Lapin sotahistoriaan
  • Paikallista sotahistoriaa
  • Perinnetoimikunnat, Koillismaa
  • Pohjois-Kymenlaakso
  • Rekisteri- ja tietosuojaseloste
  • Sankarihautausmaat
  • Sankarihautausmaat – ph
  • Sankarihautausmaat PoPo
  • Sotahistoriaa
  • Sotamuistomerkit – ph
  • Sotiemme veteraanit muistelevat
  • Suonenjoen perinneyhteisö
  • Taipalsaari
  • Tarinoita Vesannolta
  • Veteraaniajasta perinneaikaan – sama kaiku on askelten!
  • Viime sotiemme kunniamerkit
  • Kainuu – Paikallista sotahistoriaa – Museot
  • Kainuu – Paltamo
  • Keiteleen perinneyhteisö
  • Kirjallisuus PoPo
  • Museot
  • Museot L-H
  • Pääsivu Pohjois-Uusimaa
  • Perinnetoimikunnat, Raahe – Siikajoki
  • Saavutettavuusseloste
  • Sankarihautausmaat
  • Sankarihautausmaat – ph
  • Sankarihautausmaat – ph
  • Tarinoita Kaavilta
  • Vapaudenristin ritarikunta
  • Etelä-Pohjanmaa
  • Juankosken perinneyhteisö
  • Kainuu – Paikallista sotahistoriaa – Sankarihautausmaat
  • Kainuu – Puolanka
  • Lapin museot
  • Laskutusohje
  • Museot
  • Museot – sk
  • Museot Etelä-Karjalassa
  • Museot ja muistomerkit -ph
  • Museot L-H
  • Museot pks
  • Perinnetoimikunnat, Siikalatva – Pyhäntä
  • Pro Patria L-H
  • Savonlinna talvisodassa
  • Sotamuistomerkit Pohjois-Uusimaa
  • Viime sotiemme muistoristit ja -mitalit
  • Kaavin perinneyhteisö
  • Kainuu – Paikallista sotahistoriaa – Pro Patria -muistotaulut
  • Kainuu – Ristijärvi
  • Keski-Pohjanmaa
  • Kirjallisuus e-p
  • Kirjallisuus p-k
  • Kirjallisuus p-m
  • Lapin sota
  • Museot E-K nmy poista
  • Perinnetoimikunnat, Pyhäjokilaakso
  • Pro Patria (työn alla)
  • Sankarihaudat
  • Kainuu – Sotkamo
  • Museot
  • Museot – ph
  • Nilsiän perinneyhteisö
  • Pirkanmaa p-m
  • Pro Patria e-p
  • Savonlinna etusivu
  • Kainuu – Suomussalmi
  • Kirjallisuus
  • Perinnetoiminta
  • Satakunta – sk
  • Tuusniemen perinneyhteisö
  • Iisalmen perinneyhteisö
  • Kirjallisuus – sk
  • Kirjallisuus L-H
  • Kirjallisuus pks
  • Kirjallisuus Pohjois-Uusimaa
  • Lapin veteraanimatrikkelit
  • Sotamuistomerkit p-m
  • Varsinais-Suomi
  • Etelä-Karjala
  • Kirjallisuus
  • Kirjallisuus nmy poista
  • Kiuruveden perinneyhteisö
  • Kirjallisuus – ph
  • Lapinlahden perinneyhteisö
  • Pohjois-Karjala
  • ajankohtaista p-karjala
  • Etelä-Savo
  • Pohjois-Savo
  • Tietoa meistä
  • Vieremän perinneyhteisö
  • Ajankohtaista
  • Lappi
  • Sonkajärven perinneyhteisö
  • Perinnetietoa Etelä-Savosta
  • Rautavaaran perinneyhteisö
  • Yhteydenotto
  • Liity jäseneksi
  • Perinnetietoa Museot
  • Perinnetoimikunnat
  • Pielaveden perinneyhteisö
  • Perinnetietoa Sankarihautausmaat
  • Perinnetoimikunnat, Hirvensalmi
  • Pyhäjärven perinneyhteisö
  • Perinnetietoa Pro Patria
  • Perinnetoimikunnat, Juva
  • Varpaisjärven perinneyhteisö
  • Kuopion perinneyhteisö
  • Perinnetietoa Kirjallisuus
  • Perinnetoimikunnat, Kangasniemi
  • Perinnetoimikunnat, Mikkeli
  • Vehmersalmen perinneyhteisö
  • Perinnetoimikunnat, Mäntyharju
  • Siilinjärven perinneyhteisö
  • Maaningan perinneyhteisö
  • Perinnetoimikunnat, Pieksämäki
  • Perinnetoimikunnat, Puumala
  • Riistaveden perinneyhteisö
  • Leppävirran perinneyhteisö
  • Heinäveden perinneyhteisö
  • Joroisten perinneyhteisö
  • Varkauden perinneyhteisö
  • Varkauden sotahistoriaa
  • Sotamuistomerkit
  • Sotamuistomerkit e-p
  • Sotamuistomerkit p-k
  • Sotamuistomerkit
  • Lapin sotamuistomerkit
  • Pääkaupunkiseudun sotamuistomerkit pks
  • Sotamuistomerkit – sk
  • Sotamuistomerkit L-H
  • Toiminta
  • Ylläpito
  • Sotamuistomerkit
  • Sotamuistomerkit
  • Strategia Pohjois-Uusimaa
  • Toiminta L-H
  • Vuosikertomus
  • Yhdistyksen lehti pks
  • Sankarihaudatv2
  • Sotamuistomerkit
  • Toiminta
  • Veteraanimatrikkelit
  • Itä-Uusimaa
  • Toiminta Savonlinna
  • Ajankohtaista Savonlinna
  • Jäseneksi
  • Keski-Suomi
  • Pohjois-Karjalan sotaorvot
  • Sotasukupolven esittelyitä
  • Sotilaspoikia, pikkulottia ja kotirintamanaisia
  • Yhteisöjäsenet

Categories

  • 1939
  • 2019
  • 2020
  • 2021
  • 2022
  • 2023
  • 2024
  • 2025
  • 2025
  • 2026
  • Ajankohtaista
  • Ajankohtaista – K-Po
  • Ajankohtaista-pirkanmaa
  • Askola
  • Blogi
  • e-karjala evakkotarinoita
  • Etelä-Karjala
  • Etelä-Karjala – sotahistoria
  • Etelä-Kymenlaakso
  • Etelä-Pohjanmaa
  • Etelä-Savo
  • etusivu
  • Häme
  • Hamina
  • Helsinki
  • Ii
  • Ilomantsi
  • Itä-uusimaa
  • Joensuu
  • Julkaisut
  • Juuka
  • Kainuu
  • Kalajokilaaakso
  • Kanta-Häme
  • Kenttäpostia
  • Keski-Pohjanmaa
  • Keski-Suomi
  • Keski-Uusimaa
  • Kitee
  • Kohtalot Pro Patria-taulun takaa
  • Koillis-Savo
  • Kontiolahti
  • Kotka-Kymi-Pyhtää
  • Kymenlaakso
  • L-U testiartikkeli
  • Länsi-Uusimaa
  • Länsi-Uusimaa, Lohjantesti
  • Lapin sota
  • Lapin SVP
  • Lappeenranta
  • Lappi
  • Lapua perinnetoimikunta
  • Lestijokilaakso
  • Lieksa
  • Liperi
  • Lohja perinnesivu
  • Lotta Svärd
  • Miehikkälä
  • minun veteraanini
  • MUISTI
  • Museo
  • Myrskylä
  • Nosto – Lounais-Häme
  • Nosto – Pirkanmaa
  • Nosto Lappi
  • Nosto Pohjois-Savo
  • Nostot
  • Nostot – Hämeenlinna
  • Nostot Pohjois-Karjala
  • Nuorten Kenttapostia
  • Nurmes
  • Outokumpu
  • Pääkaupunkiseutu
  • Päijät-Häme
  • Paikallista sotahistoriaa
  • Perhojokilaakso
  • Pirkanmaa
  • pk-seutu
  • pks-seutu tulevaa
  • Pohjois-Karjala
  • Pohjois-Kymenlaakso
  • Pohjois-Pohjanmaa
  • Pohjois-Savo
  • Pohjois-Savo julkaisut
  • Polvijärvi
  • Porvoo
  • Pro Patria Satakunta
  • Rääkkylä
  • Riihimäki
  • S JA R TK MUISTI
  • Satakunta
  • Savonlinna
  • Sikari Sakari
  • Simo
  • Sipoo
  • Sisä-Savo
  • Sotahistoria
  • Sotasukupolvien kertomaa
  • Sotaveteraaniliitto
  • Sotien1939-1945 Länsi-Uudenmaan perinneyhdistys ry
  • Tarinat ja artikkelit
  • Teema1944
  • Tohmajärvi
  • Uncategorized
  • Vaasa
  • Varsinais-Suomi
  • Vasa
  • Veteraani haastattelu
  • Virolahti
  • Ylä-Savo
  • Yleinen

Archive

  • marraskuu 2026
  • lokakuu 2026
  • syyskuu 2026
  • elokuu 2026
  • heinäkuu 2026
  • kesäkuu 2026
  • toukokuu 2026
  • huhtikuu 2026
  • maaliskuu 2026
  • helmikuu 2026
  • tammikuu 2026
  • joulukuu 2025
  • marraskuu 2025
  • lokakuu 2025
  • syyskuu 2025
  • elokuu 2025
  • heinäkuu 2025
  • kesäkuu 2025
  • toukokuu 2025
  • huhtikuu 2025
  • maaliskuu 2025
  • helmikuu 2025
  • tammikuu 2025
  • joulukuu 2024
  • marraskuu 2024
  • lokakuu 2024
  • syyskuu 2024
  • elokuu 2024
  • heinäkuu 2024
  • kesäkuu 2024
  • toukokuu 2024
  • huhtikuu 2024
  • maaliskuu 2024
  • helmikuu 2024
  • tammikuu 2024
  • joulukuu 2023
  • marraskuu 2023
  • lokakuu 2023
  • syyskuu 2023
  • elokuu 2023
  • heinäkuu 2023
  • kesäkuu 2023
  • toukokuu 2023
  • huhtikuu 2023
  • maaliskuu 2023
  • helmikuu 2023
  • tammikuu 2023
  • joulukuu 2022
  • marraskuu 2022
  • lokakuu 2022
  • syyskuu 2022
  • heinäkuu 2022
  • kesäkuu 2022
  • toukokuu 2022
  • huhtikuu 2022
  • maaliskuu 2022
  • kesäkuu 2021
  • maaliskuu 2021
  • tammikuu 2021
  • joulukuu 2020
  • marraskuu 2020
  • lokakuu 2020
  • syyskuu 2020
  • elokuu 2020
  • heinäkuu 2020
  • kesäkuu 2020
  • toukokuu 2020
  • huhtikuu 2020
  • maaliskuu 2020
  • helmikuu 2020
  • tammikuu 2020
  • joulukuu 2019
  • marraskuu 2019
  • lokakuu 2019
  • syyskuu 2019
  • elokuu 2019
  • heinäkuu 2019
  • kesäkuu 2019
  • toukokuu 2019
  • huhtikuu 2019
  • maaliskuu 2019
  • helmikuu 2019
  • tammikuu 2019
  • joulukuu 2018
  • lokakuu 2018
  • heinäkuu 2018
  • toukokuu 2018
  • huhtikuu 2018

 

YHTEYSTIEDOT

Katuosoite
Ratavartijankatu 2 A, 00520 Helsinki

Postiosoite
PL 600, 00521 Helsinki

Kulkuohjeet veteraanitalolle

Lisätietoa

  • Tietosuoja- ja rekisteriseloste
  • Saavutettavuus
  • Laskutusohjeet

Tue veteraanityötä

Tuotoilla tuetaan veteraanien ja etenkin heidän leskiensä avustamista sekä sotasukupolven perinnön vaalimista.

Lahjoita

Tule mukaan

Haku sivuilta

Search Search

Veteraaniperinne somessa

© Copyright - Sotiemme perinne - powered by Enfold WordPress Theme
Scroll to top Scroll to top Scroll to top
Sotiemme perinne
Käytämme evästeitä

Käytämme evästeitä sivuston toiminnallisuuden mahdollistamiseksi, käyttökokemuksen parantamiseksi sekä tilastoinnin ja markkinoinnin tueksi. Napsauttamalla ’hyvaksy’ osoitat hyväksyväsi evästeiden käytön.

Toiminnalliset Aina aktiivinen
Tekninen tallennus tai pääsy on ehdottoman välttämätön oikeutettua tarkoitusta varten, joka mahdollistaa tietyn tilaajan tai käyttäjän nimenomaisesti pyytämän palvelun käytön, tai yksinomaan viestinnän välittämiseksi sähköisen viestintäverkon kautta.
Asetukset
Tekninen tallennus tai pääsy on tarpeen laillisessa tarkoituksessa sellaisten asetusten tallentamiseen, joita tilaaja tai käyttäjä ei ole pyytänyt.
Tilastot
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan tilastollisiin tarkoituksiin. Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan anonyymeihin tilastollisiin tarkoituksiin. Ilman haastetta, Internet-palveluntarjoajasi vapaaehtoista suostumusta tai kolmannen osapuolen lisätietueita pelkästään tähän tarkoitukseen tallennettuja tai haettuja tietoja ei yleensä voida käyttää tunnistamaan sinua.
Markkinointi
Teknistä tallennustilaa tai pääsyä tarvitaan käyttäjäprofiilien luomiseen mainosten lähettämistä varten tai käyttäjän seuraamiseksi verkkosivustolla tai useilla verkkosivustoilla vastaavia markkinointitarkoituksia varten.
  • Hallitse vaihtoehtoja
  • Hallinnoi palveluita
  • Hallitse {vendor_count} toimittajia
  • Lue lisää näistä tarkoituksista
Näytä asetukset
  • {title}
  • {title}
  • {title}
Lahjoita Tule mukaan