Sotiemme perinne
  • Tutustu meihin
    • Om oss
    • Jäsenjärjestöt
    • Alueyhdistykset
    • Tammenlehvän Perinneliitto
      • Hallinto
    • Tammenlehvän kunniamerkkipalvelu – kokemusta ja ammattitaitoa
      • Perustietoa kunniamerkeistä ja niiden käytöstä
      • Usein kysytyt kysymykset
      • Hinnasto
      • Kuvagalleria
    • Veteraaniliitot
      • Rintamanaisten Liitto
      • Rintamaveteraaniliitto
      • Suomen Sotaveteraaniliitto
      • Sotainvalidien Veljesliitto ry
  • Ajankohtaista
    • Verkkokauppa
    • Kenttäpostia
    • Teema Lapin sota
    • Teema 1944
    • Onnittelut
    • In Memoriam
  • Veteraanien tuet
    • Veteraanien tuet ja etuudet
      • Tukityön opintokokonaisuus
      • Eräissä sotiin liittyvissä tehtävissä palvelleiden kuntoutus
    • Haettavat avustukset
    • Veteranernas tjänster
    • Hakulomakkeet ja -ohjeet
    • Rintamalisäkortti
    • Alueyhdistysten sosiaalineuvojat
  • Veteraani- ja perinnetieto
    • Veteraanisukupolven arvot  
    • Veteraanit kertovat
      • Podcastit
      • Veteraanien haastatteluja
        • Joukko-osastohistoriikit ja matrikkelit
      • Minun veteraanini
      • Kohtalot Pro Patria-taulun takaa
    • Sotahistoriallista materiaalia sisältävät arkistot
      • Sotahistorialliset museot ja perinnetilat
        • Sotamuistomerkit
      • Tammenlehvän Perinneliiton julkaisuja
      • Sotainvalidien arkistoluettelo
    • Juhla- ja muistopäivät
    • Kunniamerkit ja tunnukset
      • Tammenlehvän kunniamerkkipalvelu – kokemusta ja ammattitaitoa
      • Vapaudenristin ritarikunta
      • Viime sotiemme muistoristit ja -mitalit
      • Viime sotiemme kunniamerkit
      • Veteraanien tunnukset hautakivissä
    • 1939-1945
      • Talvisota
      • Välirauha
      • Jatkosota
      • Teema 1944
      • Lapin sota
      • Jälleenrakennuksen aika
    • Opas sotapolun selvittämiseen
  • Opetuksen tueksi
    • Yhdessä-ohjelma
    • Yhdessä-kouluverkosto
    • Oppimateriaalit koulujen käyttöön
      • Oppimateriaalit
      • Videot
      • Pelit
    • Arkisto ja tutkimus
  • Alueyhdistykset
    • Alueyhdistykset
      • Kaikki Tammenlehvän alueyhdistykset yhteystietoineen
    • Etelä-Suomi
      • Pääkaupunkiseutu
      • Etelä-Kymenlaakso
      • Hämeenlinnan seutu
      • Itä-Uusimaa
      • Keski-Uusimaa
      • Lounais-Häme
      • Länsi-Uusimaa
      • Pohjois-Kymenlaakso
      • Pohjois-Uusimaa
      • Päijät-Häme
      • Traditionsföreningen Eklövet i Södra Finland
    • Länsi-Suomi
      • Etelä-Pohjanmaa
      • Keski-Pohjanmaa
      • Pirkanmaa
      • Satakunta
      • Varsinais-Suomi
    • Keski-Suomi
      • Keski-Suomi
    • Itä-Suomi
      • Etelä-Karjala
      • Pohjois-Karjala
      • Etelä-Savo
      • Pohjois-Savo
      • Savonlinnan seutu
    • Pohjois-Suomi
      • Kainuu
      • Lappi
      • Pohjois-Pohjanmaa
  • Tue toimintaamme
    • Lahjoita
    • Varusmieskeräys
    • Liity jäseneksi ja tule mukaan toimintaan
    • Verkkokauppa
    • Tarinoita sodasta ja selviytymisestä
    • Usein kysytyt kysymykset
  • Yhteystiedot
    • Tammenlehvän Perinneliiton toimisto
    • Kulkuohjeet veteraanijärjestöjen talolle
    • Tammenlehvän Kunniamerkkipalvelu
    • Rekisteri- ja tietosuojaseloste
    • Saavutettavuusseloste
    • Laskutusohje
  • Click to open the search input field Click to open the search input field Search
  • Menu Menu

Pro Patria

Kiitos kaikille Suomen Äideille

7.4.2019/in Tarinat ja artikkelit/by ellumongo

Puolisot ja äidit ovat sotiemme veteraanien rinnalla olleet tärkeitä tukipilareita ja auttajia Suomen itsenäisyyden ratkaisevina vuosina ja niiden jälkeen. 

 Naisilla oli sodan aikana mitä moninaisempia rooleja. Sairaanhoitajat ja lotat hoitivat haavoittuneita taistelun keskellä, usein hirvittävissä olosuhteissa. Sotilaskotisisaret loivat sodan melskeen keskelle muiston kodista – ja äidistä. Naiset työskentelivät lottina taistelualueella armeijan apuna ja väestön evakuoinnissa ja kuljetuksissa. Kotirintamalla naiset ponnistelivat lasten, vanhusten ja eläinten hoitajina ja naiset raatoivat raskaissa töissä tehtaissa ja maatiloilla miesten ollessa sodassa. Naiset olivat lohdun tuojina, toivon antajina ja lopulta väsymättöminä jälleenrakentajina.

Näille naisille, maamme Äideille, me jälkipolvet teemme kunniaa!

SA-Kuva. Valkovuokot ovat parhaiksi puhjenneet kukkaan. Terijoki 1943.

 

Jatkosotaa oli käyty miltei vuosi, kun Ylipäällikkö Mannerheim kirjoitti 60. päiväkäskyn Suomen äideille. Se julkistettiin äitienpäivänä 10.5.1942 ja sen sanat nostavat vieläkin kyyneleet silmiin:

”Suomen äideille!

Viettäessämme tänä vuonna toukokuun toista sunnuntaita Suomen äideille omistettuna merkkipäivänä isänmaamme puolustajat hiljenevät sodan kentillä hartain mielin ja syvä rakkaus rinnassaan muistamaan Teitä, äidit.

Te olette paljon antaneet tälle maalle. Te olette kehdosta alkaen kasvattaneet sen polven, jonka ansiosta maa on vapaa. Parhaillaan käytävän vapaustaistelumme aikana – miestenne taistellessa rintamalla – Te kasvatatte kodeissa isänmaalle uutta polvea, jonka sallittakoon viljellä ja rakentaa tätä maata rauhallisemmissa oloissa kuin mitä nykyinen polvi on saanut tehdä.

Töin ja rukouksin Te olette näinä taistelun vuosina tukeneet puolustusvartiossa seisovia poikianne ja tyttäriänne. Näistä rakkaistanne Teidän on ollut luovuttava maan hyväksi kansamme koettelemuksen ajaksi. Teidän siunauksenne on seurannut lapsianne taistelukentille ja antanut heille sankariuden voimaa isänmaan pelastamiseksi ja kestävän rauhan turvaamiseksi. Tahdon tänä päivänä erikseen lausua tervehdykseni ja syvän osanottoni niille Suomen äideille, joiden rakkaimmat sankareina ovat uhranneet henkensä isänmaan ja sen tulevaisuuden puolesta.”

SA-kuva. Mannerheimin Päiväkäsky Suomen äideille.

Päiväkäskyn kaiut kuuluvat

Onneksi Päiväkäskyt ovat päättyneet, mutta niiden kaiut kantavat näihin päiviin ja kaikkien äitien sydämiin, erityisesti niiden, joiden omat lapset ovat lähdössä kotoa maailmalle tai suorittamaan asevelvollisuuttaan Suomen Puolustusvoimiin. Haastattelimme blogiimme neljän lapsen äitiä, teologian tohtori, pastori Riitta Särkiötä, joka kertoi meille nykyäidin tunnoista.  Keskustelussa nousi esiin suuri kiitollisuus siitä, että olemme nyt saaneet elää ilman sotaa omalla maaperällämme, eikä oma eikä lasten nuoruus ole mennyt rintamilla sotiessa.

SA-kuva. Sankarihaudalla. Kolmen sankarin äiti.
Naantali 1943.

Veteraanit mukana elämässä

Riitan molemmat pojat ovat käyneet armeijan; asevelvollisuuden suorittaminen oli heille itsestäänselvyys.

”Olemme puhuneet itsenäisyydestä kotona ja osallistuneet työmmekin puolesta moniin veteraanitilaisuuksiin ja veteraanien siunaustilaisuuksiin. Kyllä ne joka kerran koskettavat.” Riitta kertoo.

”Mieleen on jäänyt esimerkiksi jo edesmennyt lahtelainen sotaveteraani Mauno Uusitalo, joka soitteli meille kotiinkin, kun hänellä oli asioita hoidettavanaan. ’Mitä tukikohtaan kuuluu’, hän tapasi kysyä. Myös lapsemme tunsivat Maunon ja kävimme hänen luonaan vierailulla koko perhe”, Riitta kertoo.

Isänmaallisuus osa kasvatusta

 ”Isänmaallisuus on ollut luonteva osa elämäämme. Tuntematon sotilas ja liputuspäivät ovat tuttuja”, Riitta kertoo.

”Minun ja Pekan isovanhemmat ovat olleet sodissa, mutta niistä kokemuksista ei kovin paljon puhuttu. Oma pappani oli innokas päiväkirjan kirjoittaja. Sodasta hän ei kuitenkaan kirjoittanut. Sodan alkaessa hän merkkasi päiväkirjaansa ’Lähden sotareissulle’ ja rintamalta palattuaan ’Tulin sotareissulta’. Siinä se”, Riitta sanoo.

Viikonloppulomilla Riitan pojat kävivät armeijatuntoja läpi äidin ja kenttäpiispana toimivan isän, Pekka Särkiön, kanssa. ”Pojilla oli paljon kerrottavaa. He halusivat purkaa raskaita tai epäoikeudenmukaisilta tuntuneita tapahtumia, samoin kuin onnistumisia ja menneiden viikkojen saavutuksia.” Riitta kertoo.

Armeija kasvattaa

Aluksi toinen pojista mietti, että armeijasta voisi selvitä puolessa vuodessa. Loppujen lopuksi he kuitenkin viettivät asepalveluksessa vuoden verran.

”Pojat olivat kunnon miehen alkuja jo armeijaan mennessään, osasivat pitää itsestään huolta ja hoitaa asiansa. Siinä mielessä en koe, että armeija olisi tehnyt heistä miehiä.”

Riitta herkistyy ajatuksesta, että hänen omien poikiensa ikäiset nuoret miehet taistelivat itsenäisyydestä rintamalla. Samanlaisia ajatuksia tulee, kun hän on siunaamassa veteraaneja.

”Ajattelen usein, kuinka kovaa se on ollut äidille, kun nuoret miehet lähtivät sotimaan. Tilanne on varmaankin väkisin kasvattanut pojista miehiä, pakon edessä ihminen kasvaa. Tuntemattomassa sotilaassa Antero Rokka sanoo ’Ei sitä nyt parane ajatella´ (kuka piipun tuolla puolen on). Tämä on varmasti ollut ihan aito sotilaan ajatus rintamalla.” Riitta miettii.

Suomalainen sotilasperhe. Perheen äiti työssään pienen joukko-osaston ruokalassa.
Luumäki 1943.

Mutta luetaan Mannerheimin päiväkäsky loppuun.

”Kaikkien teidän työnne on ja on ollut kansamme taisteluissa arvioimattoman suuri ja uhrinne mittaamaton.  Suomen armeijan nimessä, suuren kiitollisuuden ja kunnioituksen osoituksena annan tänä päivänä Isänmaamme äideille yhteisesti omistettuna VAPAUDENRISTIN. 

Olkoon se tuleville sukupolville tunnuskuvana äidin pyhästä kutsumuksesta kasvattaa tämän kansan lapsiin palava vapaudentahto, joka ikuisiksi ajoiksi on turvaava maallemme kalliisti lunastetun itsenäisyyden ja kansallemme sisäisen suuruuden.

Mannerheim”

SA-kuva. Kenraalimajuri Ekberg ja hänen äitinsä. Mikkeli 1944.

Olemme kiitollisia veteraaneille, heidän vanhemmilleen ja heidän jälkipolvilleen sekä kaikille Suomen äideille, jotka tekivät ja tekevät oman osansa Suomen turvallisuuden eteen.

Riitan sanoin:
”Toivoisin ihan kaikille ja etenkin jälkikasvullemme, että vauhti elämässä voisi vähän rauhoittua, vaikka elämmekin kaiken kiireen keskellä. Hiljentyminen ja rukoileminen ovat tärkeitä juonteita elämässä.”

Haastattelun antanut Riitta Särkiä, Launeen pappi, kahden pojan äiti.

Suurkiitos Riitta ja pojat, kiitos Suomen äidit ja lukijamme ja tukijamme.

Joukossamme on sotiemme veteraanien lisäksi yli 20 000 sodasta selvinnyttä naista – veteraanien vaimoja, leskiä ja sodassa palvelleita naisia. Haluamme auttaa heitä, kuten kaikkia veteraanejakin, selviämään nykyarjessa. Keräämme varoja heidän lääkekuluihinsa, liikkumiseensa ja yksinäisyyden torjuntaan. Haluatko olla mukana auttamassa? Voit tehdä lahjoituksesi heille tästä.

https://sotiemmeperinne.fi/wp-content/uploads/2025/01/tammenlehvan_perinneliitto_600px_www.png 0 0 ellumongo https://sotiemmeperinne.fi/wp-content/uploads/2025/01/tammenlehvan_perinneliitto_600px_www.png ellumongo2019-04-07 12:55:512025-12-29 17:11:51Kiitos kaikille Suomen Äideille

Minun veteraanini: Ariela Säkkinen – ”Paljon papasta elää minussakin”

1.4.2019/in minun veteraanini/by admin
Read more
https://sotiemmeperinne.fi/wp-content/uploads/2021/01/Minun-veteraanini_AS_600.jpg 440 600 admin https://sotiemmeperinne.fi/wp-content/uploads/2025/01/tammenlehvan_perinneliitto_600px_www.png admin2019-04-01 12:48:552022-12-05 14:13:35Minun veteraanini: Ariela Säkkinen – ”Paljon papasta elää minussakin”
sotiemme-veteraanit-hilkka-ja-vaino-rantio

Yhdessä eteenpäin – sota-ajan muistot sitovat yhteen Hilkka ja Väinö Rantiota

28.3.2019/in Tarinat ja artikkelit/by piam

Maaliskuun 13. päivä tuli kuluneeksi 79 vuotta talvisodan päättymisestä. Muonituslottana talvisodassa toiminut Hilkka Rantio tietää miltä tuntuu, kun sota ei häivy mielestä koskaan. Onneksi hän on saanut jakaa kokemuksensa jatkosodassa palvelleen miehensä Väinö Rantion kanssa. Toinen toistaan tukien on ollut hyvä matkata eteenpäin.

Espoon Tapiolassa sijaitsee kerrostaloasunto, jota asuttaa hyväkuntoinen ja eloisa pariskunta. Tämä pariskunta ei ole mikä tahansa pariskunta, sillä kyseessä on 95-vuotias kaksikko, Hilkka ja Väinö Rantio. Pitkän iän ja hyvän kunnon salaisuudeksi molemmat heistä listaavat liikunnan ja toistensa seuran.

”Me olemme erittäin tyytyväisiä eloomme. Ensimmäisellä sijalla on hyvä kunto ja omilla jaloilla käveleminen”, Hilkka kertoo.

Sekä Hilkan että Väinön elämänteille on kuitenkin mahtunut myös rankkoja kokemuksia. Rankimmat niistä liittyvät sota-aikaan, jossa molemmat kantoivat oman kortensa kekoon isänmaamme eteen – Hilkka talvisodassa muonituslottana ja Väinö jatkosodassa Syvärin taisteluissa.

Sota ei häivy mielestä koskaan

”Elämän käsikirjoitusta ei voi säädellä, sattumalla on sormensa pelissä. Me koimme sodan, joka ei unohdu koskaan. Jälkipolvien ei tarvitse kokea samaa.”

16-kesäinen. Sen ikäinen oli Hilkka Rantio, kun hänen kotikyläänsä, Karjalan Kannaksen Vammelsuuta (nykyinen Serovo), alettiin venäläisten toimesta pommittamaan marraskuussa 1939. Samalla, kun oma kaunis kotikylä tuhoutui silmien edessä ja lähtö Vammelsuusta kävi rytinällä, sai Hilkka käskyn muonitustehtäviin, joissa hän toimi aina talvisodan loppumetreille saakka.

”Kuusitoistavuotiaan sielu turtuu vainajien ja haavoittuneiden näkemisestä. Rintaman lähestymisen kuulen aina lisääntyvästä tykkien jylinästä. Tuntuu kuin muistissani olisi musta aukko noista painajaismaisista päivistä, viikoista ja kuukausista”, Hilkka kirjoittaa valtakunnallisen Lotta Svärd -kirjoituskilpailun voittaneessa muistelmassaan.

hilkka-rantio-lotta

Tummahiuksinen Hilkka Rantio (takarivin toinen vasemmalta) lottaseurueessa.

Hilkka muistaa yhä, kuinka hirveältä oman kotikylän jättäminen tuntui. Tuolloin kuitenkin vielä uskottiin, että Vammelsuuhun pystyisi palaamaan kahden viikon kuluttua. Sen takia Hilkankin kotiväki oli evakkoon lähtiessään jättänyt suurimman osan omaisuudestaan kotitalolle.

”Pommitusten saattelemana lähdettiin. Ei ollut sen jälkeen enää paluuta Valmmelsuuhun. Sodan päättyessä kohtasin väsyneenä ja sodan turruttamana omaiseni Joroisissa.”

Iällä ei ollut pilattu Väinökään, kun hän astui sotapalvelukseen jatkosodassa. Väinö eteni sotapalveluksensa aikana kouluttajaksi saakka. Muistot Syvärin taisteluista tuovat yhä tunteet vahvasti pintaan.

”Me ollaan Väiski kuitenkin läpipäästy. Kun on sen ajan eläneen ihmisen tuohon vierelle saanut, niin kyllä sen tietää, että ne sota-aikaiset kokemukset kulkevat mukana koko elämän”, Hilkka lohduttaa.

sotiemme-veteraanit-sotamitalit

Hilkka Rantion kunniamerkkejä on ihastellut myös presidentti Tarja Halonen Rantioiden vieraillessa Linnanjuhlissa.

Elämää sodan jälkeen – rakastuminen ja urakehitys

Hilkka ja Väinö löysivät toisensa jatkosodan päättymisen jälkeen vuonna 1945. Poliisikoulun aloittanut Väinö sairastui kurkkumätään, ja hänen hoitajakseen sattui eräänä päivänä mielenkiinnon herättänyt Hilkka.

”Pikimusta tukka ja lemmikinsiniset silmät lumosivat minut heti”, Väinö muistelee.

Tuosta ensikohtaamisesta lähti hiljalleen kehittymään rakkaustarina, jota on kestänyt pian jo liki 75 vuotta.

Toisiaan tukien lähti nuori pari kehittämään sekä urapolkujaan että myöhemmin kasvavaa perhettään. Hilkka teki 36-vuotisen työuransa naistenklinikalla sekä silmäklinikalla, Väinö puolestaan eteni Helsingin poliisin murharyhmän päälliköksi.

”Me ollaan kumpikin sen ajan lapsia, että pohjakoulutus oli sillä tolalla, että ei ihan joka ammattiin vaan menty. Tärkeintä oli, kunhan töitä sai. Meitä molempia kuitenkin lykästi, ja saatiin antoisat ammatit, joissa pääsimme etenemään. On turvallista viettää vanhuutta, kun on virkaeläke”, Hilkka kertoo.

Seuratessaan tänä päivänä jälkipolviensa tekemisiä, toteavat Hilkka ja Väinö yhteen ääneen maailman muuttuneen. He kokevat, että heidän jälkipolvillaan on hurjasti erilaisia mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja, joihin tarttua. Elämänmeno on myös tiuhentunut.

”Tänä päivänä on juostava tosi kovaa, että pysyy edes paikallaan”, Väinö kiteyttää.

Aktiivinen elämäntyyli pitää mielen ja kehon virkeänä

Rantioiden kotoa löytyy hyllykkö, jonka yhtä hyllyä koristaa liuta erikokoisia pokaaleja sekä mitaleja. Ne ovat merkkejä Rantioiden liikunnallisesta elämäntyylistä. Varsinkin eläkepäivät ovat täyttyneet jos jonkinlaisesta liikunnasta. Väinön lajeihin kuuluivat vielä yli 80-vuotiaaksi asti lentopallo, uinti, juoksu, hiihto ja kävely. Hilkka sen sijaan harrasti voimistelua sekä hiihtoa. Molemmilla on useita kymmeniä mitaleita veteraanien hiihtokisoista.

”Siiri ”Äitee” Rantasen kanssa kisatessa jäin kyllä kakkoseksi”, Hilkka naurahtaa.

Liikunnallisuuden lisäksi aktiivinen sotaveteraanitoiminta on pitänyt kaksikon virkeänä. Hilkka toimi aikoinaan Rintamanaisten liiton varapuheenjohtajana  ja Väinö Espoon Sotaveteraaniyhdistyksen puheenjohtajana. Nykyään Hilkka ja Väinö käyvät joka maanantai Espoon veteraanien viikoittaisessa tapaamisessa.

”Kyllä meitä vielä viikoittain kokoontuu noin 60-70 henkilöä, veteraaneja, puolisoita ja leskiä sekä kannattajajäseniä. Tapaaminen ja ajatusten vaihto on tärkeintä”, Väinö summaa.

Toistensa tukena

Hilkasta ja Väinöstä voi aistia, kuinka hyvin yhteiset vuodet ja kokemukset ovat hitsanneet parivaljakon yhteen. Toista tuetaan niin ylä- kuin alamäissäkin.

Väinö pitää huolen pariskunnan tietoteknisistä asioista ja maksaa laskut omatoimisesti verkkopankissa. Hilkka puolestaan pitää huolen, että liikunta pysyy osana arkea, eikä vielä ole suostunut Väinön ehdotukseen muutosta hissittömän kerrostalon kakkoskerroksesta ykköskerrokseen.

”Meillä menee oikein mukavasti yhdessä.”

Onnelliset eläkepäivät kuuluvat jokaiselle. Taataan yhdessä kunniakansalaisillemme, sotiemme veteraaneille, heidän puolisoilleen ja leskilleen mukavat vanhuuspäivät. Helpota veteraanien arkea lahjoittamalla!

Auta veteraania

Lahjoita veteraanien yksinäisyyttä ehkäisevään työhön, lääkkeisiin, taksimatkaan ja lounaaseen!

Lue lisää

Tutustu Sotiemme Veteraanien toimintaan!

Lisää aiheesta:

Joulu rintamalla – sekahedelmäsoppaa ja pommituksia
Lailan tarina pikkulotasta herkkukauppiaaksi
77 vuotta jatkosodasta: ”Kyllä sota on kamalaa – sitä ei edes ymmärrä, kun on rauha”

https://sotiemmeperinne.fi/wp-content/uploads/2019/03/hilkka-ja-vaino-rantio-sotamuistot.jpg 628 1200 piam https://sotiemmeperinne.fi/wp-content/uploads/2025/01/tammenlehvan_perinneliitto_600px_www.png piam2019-03-28 12:30:482026-01-02 15:36:05Yhdessä eteenpäin – sota-ajan muistot sitovat yhteen Hilkka ja Väinö Rantiota
Page 385 of 390«‹383384385386387›»

Kiitos kaikille Suomen Äideille

7.4.2019/in Tarinat ja artikkelit/by ellumongo

Puolisot ja äidit ovat sotiemme veteraanien rinnalla olleet tärkeitä tukipilareita ja auttajia Suomen itsenäisyyden ratkaisevina vuosina ja niiden jälkeen. 

 Naisilla oli sodan aikana mitä moninaisempia rooleja. Sairaanhoitajat ja lotat hoitivat haavoittuneita taistelun keskellä, usein hirvittävissä olosuhteissa. Sotilaskotisisaret loivat sodan melskeen keskelle muiston kodista – ja äidistä. Naiset työskentelivät lottina taistelualueella armeijan apuna ja väestön evakuoinnissa ja kuljetuksissa. Kotirintamalla naiset ponnistelivat lasten, vanhusten ja eläinten hoitajina ja naiset raatoivat raskaissa töissä tehtaissa ja maatiloilla miesten ollessa sodassa. Naiset olivat lohdun tuojina, toivon antajina ja lopulta väsymättöminä jälleenrakentajina.

Näille naisille, maamme Äideille, me jälkipolvet teemme kunniaa!

SA-Kuva. Valkovuokot ovat parhaiksi puhjenneet kukkaan. Terijoki 1943.

 

Jatkosotaa oli käyty miltei vuosi, kun Ylipäällikkö Mannerheim kirjoitti 60. päiväkäskyn Suomen äideille. Se julkistettiin äitienpäivänä 10.5.1942 ja sen sanat nostavat vieläkin kyyneleet silmiin:

”Suomen äideille!

Viettäessämme tänä vuonna toukokuun toista sunnuntaita Suomen äideille omistettuna merkkipäivänä isänmaamme puolustajat hiljenevät sodan kentillä hartain mielin ja syvä rakkaus rinnassaan muistamaan Teitä, äidit.

Te olette paljon antaneet tälle maalle. Te olette kehdosta alkaen kasvattaneet sen polven, jonka ansiosta maa on vapaa. Parhaillaan käytävän vapaustaistelumme aikana – miestenne taistellessa rintamalla – Te kasvatatte kodeissa isänmaalle uutta polvea, jonka sallittakoon viljellä ja rakentaa tätä maata rauhallisemmissa oloissa kuin mitä nykyinen polvi on saanut tehdä.

Töin ja rukouksin Te olette näinä taistelun vuosina tukeneet puolustusvartiossa seisovia poikianne ja tyttäriänne. Näistä rakkaistanne Teidän on ollut luovuttava maan hyväksi kansamme koettelemuksen ajaksi. Teidän siunauksenne on seurannut lapsianne taistelukentille ja antanut heille sankariuden voimaa isänmaan pelastamiseksi ja kestävän rauhan turvaamiseksi. Tahdon tänä päivänä erikseen lausua tervehdykseni ja syvän osanottoni niille Suomen äideille, joiden rakkaimmat sankareina ovat uhranneet henkensä isänmaan ja sen tulevaisuuden puolesta.”

SA-kuva. Mannerheimin Päiväkäsky Suomen äideille.

Päiväkäskyn kaiut kuuluvat

Onneksi Päiväkäskyt ovat päättyneet, mutta niiden kaiut kantavat näihin päiviin ja kaikkien äitien sydämiin, erityisesti niiden, joiden omat lapset ovat lähdössä kotoa maailmalle tai suorittamaan asevelvollisuuttaan Suomen Puolustusvoimiin. Haastattelimme blogiimme neljän lapsen äitiä, teologian tohtori, pastori Riitta Särkiötä, joka kertoi meille nykyäidin tunnoista.  Keskustelussa nousi esiin suuri kiitollisuus siitä, että olemme nyt saaneet elää ilman sotaa omalla maaperällämme, eikä oma eikä lasten nuoruus ole mennyt rintamilla sotiessa.

SA-kuva. Sankarihaudalla. Kolmen sankarin äiti.
Naantali 1943.

Veteraanit mukana elämässä

Riitan molemmat pojat ovat käyneet armeijan; asevelvollisuuden suorittaminen oli heille itsestäänselvyys.

”Olemme puhuneet itsenäisyydestä kotona ja osallistuneet työmmekin puolesta moniin veteraanitilaisuuksiin ja veteraanien siunaustilaisuuksiin. Kyllä ne joka kerran koskettavat.” Riitta kertoo.

”Mieleen on jäänyt esimerkiksi jo edesmennyt lahtelainen sotaveteraani Mauno Uusitalo, joka soitteli meille kotiinkin, kun hänellä oli asioita hoidettavanaan. ’Mitä tukikohtaan kuuluu’, hän tapasi kysyä. Myös lapsemme tunsivat Maunon ja kävimme hänen luonaan vierailulla koko perhe”, Riitta kertoo.

Isänmaallisuus osa kasvatusta

 ”Isänmaallisuus on ollut luonteva osa elämäämme. Tuntematon sotilas ja liputuspäivät ovat tuttuja”, Riitta kertoo.

”Minun ja Pekan isovanhemmat ovat olleet sodissa, mutta niistä kokemuksista ei kovin paljon puhuttu. Oma pappani oli innokas päiväkirjan kirjoittaja. Sodasta hän ei kuitenkaan kirjoittanut. Sodan alkaessa hän merkkasi päiväkirjaansa ’Lähden sotareissulle’ ja rintamalta palattuaan ’Tulin sotareissulta’. Siinä se”, Riitta sanoo.

Viikonloppulomilla Riitan pojat kävivät armeijatuntoja läpi äidin ja kenttäpiispana toimivan isän, Pekka Särkiön, kanssa. ”Pojilla oli paljon kerrottavaa. He halusivat purkaa raskaita tai epäoikeudenmukaisilta tuntuneita tapahtumia, samoin kuin onnistumisia ja menneiden viikkojen saavutuksia.” Riitta kertoo.

Armeija kasvattaa

Aluksi toinen pojista mietti, että armeijasta voisi selvitä puolessa vuodessa. Loppujen lopuksi he kuitenkin viettivät asepalveluksessa vuoden verran.

”Pojat olivat kunnon miehen alkuja jo armeijaan mennessään, osasivat pitää itsestään huolta ja hoitaa asiansa. Siinä mielessä en koe, että armeija olisi tehnyt heistä miehiä.”

Riitta herkistyy ajatuksesta, että hänen omien poikiensa ikäiset nuoret miehet taistelivat itsenäisyydestä rintamalla. Samanlaisia ajatuksia tulee, kun hän on siunaamassa veteraaneja.

”Ajattelen usein, kuinka kovaa se on ollut äidille, kun nuoret miehet lähtivät sotimaan. Tilanne on varmaankin väkisin kasvattanut pojista miehiä, pakon edessä ihminen kasvaa. Tuntemattomassa sotilaassa Antero Rokka sanoo ’Ei sitä nyt parane ajatella´ (kuka piipun tuolla puolen on). Tämä on varmasti ollut ihan aito sotilaan ajatus rintamalla.” Riitta miettii.

Suomalainen sotilasperhe. Perheen äiti työssään pienen joukko-osaston ruokalassa.
Luumäki 1943.

Mutta luetaan Mannerheimin päiväkäsky loppuun.

”Kaikkien teidän työnne on ja on ollut kansamme taisteluissa arvioimattoman suuri ja uhrinne mittaamaton.  Suomen armeijan nimessä, suuren kiitollisuuden ja kunnioituksen osoituksena annan tänä päivänä Isänmaamme äideille yhteisesti omistettuna VAPAUDENRISTIN. 

Olkoon se tuleville sukupolville tunnuskuvana äidin pyhästä kutsumuksesta kasvattaa tämän kansan lapsiin palava vapaudentahto, joka ikuisiksi ajoiksi on turvaava maallemme kalliisti lunastetun itsenäisyyden ja kansallemme sisäisen suuruuden.

Mannerheim”

SA-kuva. Kenraalimajuri Ekberg ja hänen äitinsä. Mikkeli 1944.

Olemme kiitollisia veteraaneille, heidän vanhemmilleen ja heidän jälkipolvilleen sekä kaikille Suomen äideille, jotka tekivät ja tekevät oman osansa Suomen turvallisuuden eteen.

Riitan sanoin:
”Toivoisin ihan kaikille ja etenkin jälkikasvullemme, että vauhti elämässä voisi vähän rauhoittua, vaikka elämmekin kaiken kiireen keskellä. Hiljentyminen ja rukoileminen ovat tärkeitä juonteita elämässä.”

Haastattelun antanut Riitta Särkiä, Launeen pappi, kahden pojan äiti.

Suurkiitos Riitta ja pojat, kiitos Suomen äidit ja lukijamme ja tukijamme.

Joukossamme on sotiemme veteraanien lisäksi yli 20 000 sodasta selvinnyttä naista – veteraanien vaimoja, leskiä ja sodassa palvelleita naisia. Haluamme auttaa heitä, kuten kaikkia veteraanejakin, selviämään nykyarjessa. Keräämme varoja heidän lääkekuluihinsa, liikkumiseensa ja yksinäisyyden torjuntaan. Haluatko olla mukana auttamassa? Voit tehdä lahjoituksesi heille tästä.

https://sotiemmeperinne.fi/wp-content/uploads/2025/01/tammenlehvan_perinneliitto_600px_www.png 0 0 ellumongo https://sotiemmeperinne.fi/wp-content/uploads/2025/01/tammenlehvan_perinneliitto_600px_www.png ellumongo2019-04-07 12:55:512025-12-29 17:11:51Kiitos kaikille Suomen Äideille

Minun veteraanini: Ariela Säkkinen – ”Paljon papasta elää minussakin”

1.4.2019/in minun veteraanini/by admin
Read more
https://sotiemmeperinne.fi/wp-content/uploads/2021/01/Minun-veteraanini_AS_600.jpg 440 600 admin https://sotiemmeperinne.fi/wp-content/uploads/2025/01/tammenlehvan_perinneliitto_600px_www.png admin2019-04-01 12:48:552022-12-05 14:13:35Minun veteraanini: Ariela Säkkinen – ”Paljon papasta elää minussakin”
sotiemme-veteraanit-hilkka-ja-vaino-rantio

Yhdessä eteenpäin – sota-ajan muistot sitovat yhteen Hilkka ja Väinö Rantiota

28.3.2019/in Tarinat ja artikkelit/by piam

Maaliskuun 13. päivä tuli kuluneeksi 79 vuotta talvisodan päättymisestä. Muonituslottana talvisodassa toiminut Hilkka Rantio tietää miltä tuntuu, kun sota ei häivy mielestä koskaan. Onneksi hän on saanut jakaa kokemuksensa jatkosodassa palvelleen miehensä Väinö Rantion kanssa. Toinen toistaan tukien on ollut hyvä matkata eteenpäin.

Espoon Tapiolassa sijaitsee kerrostaloasunto, jota asuttaa hyväkuntoinen ja eloisa pariskunta. Tämä pariskunta ei ole mikä tahansa pariskunta, sillä kyseessä on 95-vuotias kaksikko, Hilkka ja Väinö Rantio. Pitkän iän ja hyvän kunnon salaisuudeksi molemmat heistä listaavat liikunnan ja toistensa seuran.

”Me olemme erittäin tyytyväisiä eloomme. Ensimmäisellä sijalla on hyvä kunto ja omilla jaloilla käveleminen”, Hilkka kertoo.

Sekä Hilkan että Väinön elämänteille on kuitenkin mahtunut myös rankkoja kokemuksia. Rankimmat niistä liittyvät sota-aikaan, jossa molemmat kantoivat oman kortensa kekoon isänmaamme eteen – Hilkka talvisodassa muonituslottana ja Väinö jatkosodassa Syvärin taisteluissa.

Sota ei häivy mielestä koskaan

”Elämän käsikirjoitusta ei voi säädellä, sattumalla on sormensa pelissä. Me koimme sodan, joka ei unohdu koskaan. Jälkipolvien ei tarvitse kokea samaa.”

16-kesäinen. Sen ikäinen oli Hilkka Rantio, kun hänen kotikyläänsä, Karjalan Kannaksen Vammelsuuta (nykyinen Serovo), alettiin venäläisten toimesta pommittamaan marraskuussa 1939. Samalla, kun oma kaunis kotikylä tuhoutui silmien edessä ja lähtö Vammelsuusta kävi rytinällä, sai Hilkka käskyn muonitustehtäviin, joissa hän toimi aina talvisodan loppumetreille saakka.

”Kuusitoistavuotiaan sielu turtuu vainajien ja haavoittuneiden näkemisestä. Rintaman lähestymisen kuulen aina lisääntyvästä tykkien jylinästä. Tuntuu kuin muistissani olisi musta aukko noista painajaismaisista päivistä, viikoista ja kuukausista”, Hilkka kirjoittaa valtakunnallisen Lotta Svärd -kirjoituskilpailun voittaneessa muistelmassaan.

hilkka-rantio-lotta

Tummahiuksinen Hilkka Rantio (takarivin toinen vasemmalta) lottaseurueessa.

Hilkka muistaa yhä, kuinka hirveältä oman kotikylän jättäminen tuntui. Tuolloin kuitenkin vielä uskottiin, että Vammelsuuhun pystyisi palaamaan kahden viikon kuluttua. Sen takia Hilkankin kotiväki oli evakkoon lähtiessään jättänyt suurimman osan omaisuudestaan kotitalolle.

”Pommitusten saattelemana lähdettiin. Ei ollut sen jälkeen enää paluuta Valmmelsuuhun. Sodan päättyessä kohtasin väsyneenä ja sodan turruttamana omaiseni Joroisissa.”

Iällä ei ollut pilattu Väinökään, kun hän astui sotapalvelukseen jatkosodassa. Väinö eteni sotapalveluksensa aikana kouluttajaksi saakka. Muistot Syvärin taisteluista tuovat yhä tunteet vahvasti pintaan.

”Me ollaan Väiski kuitenkin läpipäästy. Kun on sen ajan eläneen ihmisen tuohon vierelle saanut, niin kyllä sen tietää, että ne sota-aikaiset kokemukset kulkevat mukana koko elämän”, Hilkka lohduttaa.

sotiemme-veteraanit-sotamitalit

Hilkka Rantion kunniamerkkejä on ihastellut myös presidentti Tarja Halonen Rantioiden vieraillessa Linnanjuhlissa.

Elämää sodan jälkeen – rakastuminen ja urakehitys

Hilkka ja Väinö löysivät toisensa jatkosodan päättymisen jälkeen vuonna 1945. Poliisikoulun aloittanut Väinö sairastui kurkkumätään, ja hänen hoitajakseen sattui eräänä päivänä mielenkiinnon herättänyt Hilkka.

”Pikimusta tukka ja lemmikinsiniset silmät lumosivat minut heti”, Väinö muistelee.

Tuosta ensikohtaamisesta lähti hiljalleen kehittymään rakkaustarina, jota on kestänyt pian jo liki 75 vuotta.

Toisiaan tukien lähti nuori pari kehittämään sekä urapolkujaan että myöhemmin kasvavaa perhettään. Hilkka teki 36-vuotisen työuransa naistenklinikalla sekä silmäklinikalla, Väinö puolestaan eteni Helsingin poliisin murharyhmän päälliköksi.

”Me ollaan kumpikin sen ajan lapsia, että pohjakoulutus oli sillä tolalla, että ei ihan joka ammattiin vaan menty. Tärkeintä oli, kunhan töitä sai. Meitä molempia kuitenkin lykästi, ja saatiin antoisat ammatit, joissa pääsimme etenemään. On turvallista viettää vanhuutta, kun on virkaeläke”, Hilkka kertoo.

Seuratessaan tänä päivänä jälkipolviensa tekemisiä, toteavat Hilkka ja Väinö yhteen ääneen maailman muuttuneen. He kokevat, että heidän jälkipolvillaan on hurjasti erilaisia mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja, joihin tarttua. Elämänmeno on myös tiuhentunut.

”Tänä päivänä on juostava tosi kovaa, että pysyy edes paikallaan”, Väinö kiteyttää.

Aktiivinen elämäntyyli pitää mielen ja kehon virkeänä

Rantioiden kotoa löytyy hyllykkö, jonka yhtä hyllyä koristaa liuta erikokoisia pokaaleja sekä mitaleja. Ne ovat merkkejä Rantioiden liikunnallisesta elämäntyylistä. Varsinkin eläkepäivät ovat täyttyneet jos jonkinlaisesta liikunnasta. Väinön lajeihin kuuluivat vielä yli 80-vuotiaaksi asti lentopallo, uinti, juoksu, hiihto ja kävely. Hilkka sen sijaan harrasti voimistelua sekä hiihtoa. Molemmilla on useita kymmeniä mitaleita veteraanien hiihtokisoista.

”Siiri ”Äitee” Rantasen kanssa kisatessa jäin kyllä kakkoseksi”, Hilkka naurahtaa.

Liikunnallisuuden lisäksi aktiivinen sotaveteraanitoiminta on pitänyt kaksikon virkeänä. Hilkka toimi aikoinaan Rintamanaisten liiton varapuheenjohtajana  ja Väinö Espoon Sotaveteraaniyhdistyksen puheenjohtajana. Nykyään Hilkka ja Väinö käyvät joka maanantai Espoon veteraanien viikoittaisessa tapaamisessa.

”Kyllä meitä vielä viikoittain kokoontuu noin 60-70 henkilöä, veteraaneja, puolisoita ja leskiä sekä kannattajajäseniä. Tapaaminen ja ajatusten vaihto on tärkeintä”, Väinö summaa.

Toistensa tukena

Hilkasta ja Väinöstä voi aistia, kuinka hyvin yhteiset vuodet ja kokemukset ovat hitsanneet parivaljakon yhteen. Toista tuetaan niin ylä- kuin alamäissäkin.

Väinö pitää huolen pariskunnan tietoteknisistä asioista ja maksaa laskut omatoimisesti verkkopankissa. Hilkka puolestaan pitää huolen, että liikunta pysyy osana arkea, eikä vielä ole suostunut Väinön ehdotukseen muutosta hissittömän kerrostalon kakkoskerroksesta ykköskerrokseen.

”Meillä menee oikein mukavasti yhdessä.”

Onnelliset eläkepäivät kuuluvat jokaiselle. Taataan yhdessä kunniakansalaisillemme, sotiemme veteraaneille, heidän puolisoilleen ja leskilleen mukavat vanhuuspäivät. Helpota veteraanien arkea lahjoittamalla!

Auta veteraania

Lahjoita veteraanien yksinäisyyttä ehkäisevään työhön, lääkkeisiin, taksimatkaan ja lounaaseen!

Lue lisää

Tutustu Sotiemme Veteraanien toimintaan!

Lisää aiheesta:

Joulu rintamalla – sekahedelmäsoppaa ja pommituksia
Lailan tarina pikkulotasta herkkukauppiaaksi
77 vuotta jatkosodasta: ”Kyllä sota on kamalaa – sitä ei edes ymmärrä, kun on rauha”

https://sotiemmeperinne.fi/wp-content/uploads/2019/03/hilkka-ja-vaino-rantio-sotamuistot.jpg 628 1200 piam https://sotiemmeperinne.fi/wp-content/uploads/2025/01/tammenlehvan_perinneliitto_600px_www.png piam2019-03-28 12:30:482026-01-02 15:36:05Yhdessä eteenpäin – sota-ajan muistot sitovat yhteen Hilkka ja Väinö Rantiota
Page 385 of 390«‹383384385386387›»

Pages

  • Aktuelt vasa
  • Bli medlem
  • Hjältekyrkogårdar
  • Kontakt vasa
  • Litteratur
  • Lokalhistoria vasa
  • Pro Patria
  • Välkommen till Vasa
  • ”Viimeiseen iltahuutoon” -Tietoa Juhani Sainion veteraanielokuvista
  • 10. Pioneerikomppania
  • 105 kynttilälyhtyä talvisodan, veteraanien ja uhrien muistolle 10.3. klo 19 Tuusulan kirkkorannassa
  • 5. Divisioonan esikunta ja esikuntakomppania
  • 9. pioneerikomppania
  • Ajankohtaista
  • Alueen museoita ja kotiseutu- ja matkailukohteita
  • Anjalan sotamuistomerkit
  • Antti Punkarin sota-ajan ja veteraanityön muisteluita
  • Asekätkentää Kauhavalla
  • Crichton-Vulcanin telakka Turussa sotavuosina 1939–1945
  • Divisioonan joukkojen kokoonpanoja Talvisodassa
  • Divisoonan joukkojen kokoonpanoja Jatkosodassa
  • Elimäen sotamuistomerkit
  • Elintarvikesäännöstely Varsinais-Suomessa
  • Erään kuortanelaisen sotilaan tarina
  • Espoo – Perustietoa ja yhteystiedot
  • Espoo – Tapahtunutta
  • Espoo – Tulevat tapahtumat
  • Espoon perinnetoimikunta
  • Etelä-Karjala e-k
  • Etelä-Kymenlaakso
  • Etelä-Kymenlaakso sodassa 1939–1945
  • Evakkotarinoita
  • Evakkotarinoita
  • Evästekäytäntö (EU)
  • Haapavesi
  • Hailuoto
  • Heimoveteraanit
  • Helsingin Sotaveteraanikuoro vaalii perinteitä, muistoja ja toisiaan
  • Henkinen jälleenrakennus Varsinais-Suomessa
  • Historiaa
  • Ii
  • Iitin perinnetoimikunta
  • Iitin sotamuistomerkit
  • Ilmajoki
  • Ilmapommitukset Varsinais-Suomen alueella 1939–1945
  • Ilmatorjunta Varsinais-Suomessa 1939-1945
  • Ilomantsi
  • In Memoriam: Kaarina Alvajärvi (os.Ravanti)
  • Inkeroinen – Anjalan kerho
  • Inkeroisten sotamuistomerkit
  • ISOKYRÖ
  • Isonkyrön sotaveteraaniyhdistyksen lopettaminen
  • Itsenäisyyspäivän viettoa 86 vuotta sitten
  • Jaalan sotamuistomerkit
  • Jalasjärvi
  • Jalkaväkirykmentin kokoonpano Jatkosodassa
  • Jalkaväkirykmentin kokoonpano Talvisodassa
  • Jalkaväkirykmentti 13
  • Jälleenrakennus Varsinais-Suomessa
  • Jälleenrakennusaika ja sotakorvaukset Varsinais-Suomessa
  • Jatkosodan päättyminen vuonna 1944
  • Jatkosodan päättymisen tilaisuudet 2024 VSu
  • Jatkosodan pommitukset Varsinais-Suomessa
  • Joensuu
  • Jouluaatto vuonna 1939 Suomessa
  • JR 200:n virolaisvapaaehtoiset eli Suomen-pojat – Suomen vapauden ja Viron kunnian puolesta
  • Jurva
  • Juuka
  • Jyväskylän perinnetoimikunta
  • Kaatuneiden huolto Suomen sodissa 1939–1945
  • Kaatuneiden huolto Varsinais-Suomessa
  • Kansallinen veteraanipäivä 2024 Varsinais-Suomessa
  • Kärsämäki
  • Kauhajoki
  • Kempele
  • Kenttätykistörykmentti 5 (Talvisota)
  • Kertomus Vilho Ahon sotaretkestä 3/2012 Viestimies-lehdessä
  • Kiitos tilauksestasi
  • Kirkkonummen perinnetoimikunta
  • Kirkkonummi – Perustietoa ja yhteystiedot
  • Kirkkonummi – Tapahtunutta
  • Kirkkonummi – Tulevat tapahtumat
  • Kitee
  • Konepajateollisuus ja asetuotanto Varsinais-Suomessa 1939-1945
  • Kontiolahti
  • Korian sotamuistomerkit
  • Kotirintama Varsinais-Suomessa (päivitetty 13.2.2025)
  • Kotirintamanaisen muistoja sodan ajalta
  • Kouvolan sotamuistomerkit
  • Kuortane
  • Kuortaneen lotat
  • Kuortanelaiset jatkosodassa
  • Kuortanelaiset talvisodassa
  • Kuusamo
  • Kuusankosken sotamuistomerkit
  • Lakkautuneiden järjestöjen historiaa
  • Lappi jatkosodassa
  • Lapset kotirintamalla
  • Lapua
  • Lieksa
  • Lietolaiset sodassa -hanke VSu
  • Liity jäseneksi
  • Liminka
  • Liperin perinnetoimikunta
  • Liput ja Perinnetilat
  • Lotta Svärd-toimintaa Kosken seudulla
  • Lottamuistoja Koski Tl:stä
  • Lottaperinneyhdistyksen historiaa
  • Lumijoki
  • Maanpuolustusjuhla Mietoisissa 18.8.2024
  • Maatalous ja elintarviketuotanto Varsinais-Suomessa sotien aikana
  • Mannerheim ristin ritarit, p-pohm
  • Menehtyneet 1939-45 p-pohm
  • Merijärvi
  • Muhos
  • Muistolaatat, p-pohm
  • Muistomerkit, p-pohm
  • Muu säännöstely Varsinais-Suomessa
  • Muuramen perinnetoimikunta
  • Myllykosken sotamuistomerkit
  • Naisten merkitys kotirintamalla
  • Nurmes ja Valtimo
  • Nurmo
  • Opetuksen tueksi
  • Oulainen
  • Oulu
  • Oulu
  • Outokumpu ja Kuusjärvi
  • Pääkaupunkiseudun sotavuodet
  • Päijät-Häme – ph
  • Paikalliset perinnetoimijat V-S (päivitetty 12.5.2025) VSu
  • Panssarihistoria kiinnosti
  • Perinnetoimikunnat
  • Perinnetoimikunnat
  • Perinnetoimikunnat, p-pohm
  • Pioneerikomppanian ja valonheitinjoukkueen kokoonpanot jatkosodassa
  • Pohjoiskarjalaisia lottia lottamuseon lottagalleriassa
  • Pohjoiskarjalaisten sotatoimiyhtymät ja joukko-osastot
  • Polvijärvi
  • Pudasjärvi
  • Puheenjohtajan kevättervehdys 2025
  • Pyhäjoki
  • Pyhäntä
  • Raahe
  • Rääkkylä
  • Rintamaveteraanipiirin historiaa
  • Ruokahuolia Mietoisissa sotavuosina 1939-1945 VSu
  • Säännöt Pohjois-Kymenlaakso
  • Salon elektroniikkateollisuus sotien aikana
  • Sankarihautajaiset – Kaatuneiden muistomerkit
  • Sankarihautausmaat Varsinais-Suomessa
  • Satakunnan Lotat
  • Seinäjoen seudun perinnetoimikunta
  • Siikajoki
  • Siikalatva
  • Siirtoväki eli evakot
  • Sippolan sotamuistomerkit
  • Soini
  • Sota ja kulttuuri Varsinais-Suomessa
  • Sota-aikaa kotirintamalla koulutytön silmin
  • Sotainvalidipiirin historiaa
  • Sotakorvaukset ja Varsinais-Suomen rooli siinä
  • Sotaorvot Varsinais-Suomessa
  • Sotasukupolvien arvot ja perintö
  • Sotavangit Varsinais-Suomessa
  • Sotavangit, p-pohm
  • Sotaveteraanipiirin historiaa
  • Sotiemme 1939-1945 muistomerkkejä Varsinais-Suomessa
  • Sotien ja sotienjälkeisen ajan vaikutuksia Varsinais-Suomessa
  • Sotien ja sotienjälkeisen ajan vaikutuksia Varsinais-Suomessa
  • Sotilaskoulutus ja varuskunnat Varsinais-Suomessa
  • Sotilaskoulutus sotien jälkeen Varsinais-Suomessa
  • Sotilaspastori Yrjö Heiskanen
  • Sotilaspoikien Perinnekillan ja sotilaspoikien historiaa
  • Suupohjan alueen perinnetoimikunta
  • Taipaleenjoen taistelualueen paikkoja 1939
  • Taipalsaari tapahtumat
  • Taipalsaari tapahtumien liitteet
  • Taivalkoski
  • Talvisodan aattona…
  • Talvisodan Kevyt Osasto 4  – talvisodan ”Kuoleman komppania”
  • Talvisodan päättymisen 85-vuotisjuhla Nousiaisissa
  • Talvisodan pommitukset Varsinais-Suomessa
  • Tammenlehvä Naantali
  • Tammenlehvä Nousiainen
  • Tammenlehvä Turku
  • Tammenlehvä Uusikaupunki
  • Tammenlehvän Loimaa
  • Tapahtumakalenteri (muokattu 16.11.2026)
  • Tapahtumia – sk
  • testi-sivu
  • Testialusta
  • Tietoa meistä p-pohm
  • Tietoa V-S yhdistyksestä (päivitetty 22.4.2026)
  • Tohmajärvi
  • Turun Laivateollisuuden telakka
  • Turun seudun lottaperinneyhdistys (päivitetty 21.10.2026)
  • Tyrnävä
  • UKK
  • Utajärvi
  • Utin sotamuistomerkit
  • V-S alueella perustettuja joukkoja (luotu 11.2.2025)
  • Vaala
  • Valkealan sotamuistomerkit
  • Vantaa – Perustietoa ja yhteystiedot
  • Vantaa – Tapahtunutta
  • Vantaa – Tulevat tapahtumat
  • Vantaan perinnetoimikunta
  • Varsinais-Suomen (Turunmaan sotilasläänin) alueelta perustetut joukko-osastot (Talvisota)
  • Varsinais-Suomen kotirintaman merkitys Suomen elintarviketuotannossa 1939–1945
  • Varsinais-Suomen Suojeluskuntien ja Lotta Svärdin Perinneyhdistys ry – Skyddskår och Lotta Svärd Traditionsförbund i Egentliga Finland rf (päivitetty 23.9.2026)
  • Vekaranjärven sotamuistomerkit
  • Veteraanien ja sotasukupolven videoituja haastatteluita
  • Veteraanien leskien palvelut
  • Veteraanimatrikkelit p-pohm
  • Videot ja elokuvat
  • Viestijoukkojen kokoonpanoja Talvisodassa
  • Viestikapulan vaihto VSu
  • Vilho Ahon päiväkirjamerkintöjä jatkosodan alkamisesta 80 vuotta (kirjoittanut Martti Aho)
  • Vuosi 2024
  • Vuotuisia kansallisia ja paikallisia veteraanien perinnettä kunnioittavia juhlapäiviä
  • Yhdistyksen hallitus pks
  • Yhteiskunnan muutos Varsinais-Suomessa
  • Yhteystiedot pks
  • Yleistietoa ilmatorjunnasta Talvi- ja Jatkosodassa
  • Ylihärmä
  •  
  • ÄHTÄRI
  • Ajankohtaista p-pohm
  • Ässä- rykmentti -stadin kundit talvi- ja jatkosodassa pks
  • Digitoidut veteraanimatrikkelit
  • Divisioonan kokoonpano Jatkosodassa
  • Divisioonan kokoonpano Talvisodassa
  • Edustajisto
  • Eräissä sotiin liittyvissä tehtävissä palvelleiden kuntoutus
  • Esitelmät Länsi-Uusimaa
  • Etelä-Pohjanmaan sotaveteraanipiirin lopettamiskokous
  • Hakemukset
  • Hanko
  • Hirvijärven maja ja Hirvijärvijuhlat
  • Ilomantsi viime sodissa
  • Imatra
  • Isonkyrön lyhtyprojekti
  • Isonkyrön perinnetoimikunta
  • Jalkaväkirykmentti 14
  • Juhla- ja muistopäivät
  • Kainuu
  • Kansallinen veteraanipäivä 2024 Lapualla
  • Kenttärykmentin kokoonpano Talvisodassa
  • Kenttätykistörykmentin kokoonpano Jatkosodassa
  • Kevyen osaston kokoonpano Talvisodassa
  • Kevyt osasto 5
  • Kirjeitä kaivatulle
  • Kuivalaisen taistelun muistomatka
  • Kuopion seutu
  • Kuopion Sotaveteraanimuseo
  • Kuvien käytöstä
  • Kyrön karhu -patsas 100 vuotta
  • Laihian sotapappi-näytelmä
  • Lappeenranta
  • Lapuan perinnetoimikunta
  • Lemi
  • Liity jäseneksi _luonnos
  • Lomakkeet: avustukset, huomionosoitukset
  • Luumäki
  • Mannerheim-ristin ritarit
  • Mynämäen automiehet talvisodassa VSu
  • Naisten ja lasten rooli kotirintamalla Varsinais-Suomessa 1939–1945
  • Nuorten kenttäpostia
  • Pääkaupunkiseutu
  • Parikkala
  • Perinnetoimikunnat
  • Perinneyhdistyksessä tapahtunutta pks
  • Pioneerikomppanian kokoonpano Talvisodassa
  • Pohjois-Pohjanmaa
  • Porvoo
  • Pro Patria
  • Pro Patria
  • Pro Patria Nurmijärvi
  • Puheenjohtajan tervehdys
  • Rautjärvi
  • Ruokolahti
  • Savitaipale
  • Seinäjoen sotaveteraaniyhdistyksen lopetusjuhla
  • Sotahistoria
  • Sotien aikaisia joukkoja (päivitetty 25.11.2024) VSu
  • Taipalsaari
  • Tammenlehvä Koski Tl
  • Tammenlehvä Mynämäki
  • Tammenlehvä Raisio
  • Tammenlehvän Pöytyä
  • Taustaa PKS
  • Tavoitteet
  • Tietoa meistä
  • Tietoa meistä
  • Tietoa meistä
  • Tietoa meistä
  • Tietoa meistä
  • Tietoa meistä – ph
  • Tietoa meistä – sk
  • Tietoa meistä I-U
  • Tietoa meistä K-S
  • Tietoa meistä p-k
  • Tietoa meistä p-m
  • Tietoa meistä P-S
  • Tietoa meistä pks
  • Tietoa meistä, Länsi-Uusimaa
  • Uutisia
  • Vantaa – Tapahtunutta _luonnos
  • Varsinais-Suomen (Lounais-Suomen sotilasläänin) alueella perustetut joukko-osastot (Jatkosota)
  • Varsinais-Suomen teollisuus ja sotatalous 1939–1945
  • Vastuuhenkilöt
  • Vastuuhenkilöt
  • Vastuuhenkilöt – ph
  • Veteraanien haastatteluja
  • Veteraanien tuet ja etuudet
  • Yhteydenotto
  • (Panssarintorjunta)tykkikomppanian kokoonpano Jatkosodassa
  • Ajankohtaista
  • Ajankohtaista
  • Ajankohtaista
  • Ajankohtaista
  • Ajankohtaista p-k
  • Ajankohtaista p-m
  • Ajankohtaista P-S
  • Alueyhdistykset
  • Askola
  • Blogi
  • Edustajisto _luonnos
  • Etelä-Kymenlaakso – pääsivu
  • Haettavat avustukset
  • Hallinto
  • Hallitus
  • Ilomantsilaisia veteraanitarinoita
  • Imatra
  • In Memoriam
  • IT rykmentti 1 pks
  • Jalkaväkirykmentti 14
  • Jalkaväkirykmentti 15
  • Jäsenjärjestöt
  • Kainuu – Perustaminen
  • Karjala TL:n ja Mynämäen miehet Talvisodassa (päivitetty 11.2.2025)
  • Kenttäsairaalan kokoonpano Jatkosodassa
  • Kevyt osasto 1 – jatkosodan unohdetut urhot pks
  • Kohtalot Pro Patria -taulun takaa
  • Lääkintäkomppanian kokoonpano Jatkosodassa
  • Liity jäseneksi
  • Liity jäseneksi ja tule mukaan toimintaan
  • Materiaaleja
  • Museot ph
  • Perinnekerhot ja perinnetoimikunnat
  • Perinnetoimikunnat
  • Perinnetoimikunnat – Imatra
  • Perinneyhdistykset
  • Pioneeripataljoonan kokoonpano Jatkosodassa
  • Podcastit
  • Pohjois-Savon sotaorvot ry.
  • Pro Patria – Kotka
  • Pro Patria p-pohm
  • RubenLagus Länsi-Uusimaa
  • Sankarihautausmaat
  • Sankarihautausmaat k-u
  • Selvitettävää
  • Sipoo
  • Sivuston rakenne
  • Sotamuistomerkit
  • Sotaveteraaniliiton toimisto
  • Sotavuodet pähkinänkuoressa
  • Talvisota
  • Tammenlehvän kunniamerkkipalvelu – kokemusta ja ammattitaitoa
  • Tammenlehvän Lieto
  • Tammenlehvän Perinneliiton julkaisuja
  • Tapahtumia – ph
  • Tavoitteet
  • template tavoitteet -000
  • Tietoa meistä
  • Tietoa meistä
  • Tietoa meistä
  • Tietoa meistä – Etelä-Kymenlaakso
  • Tietoa meistä L-H
  • Tietoa meistä p-k
  • Tietoa meistä V-S VSu
  • Toiminta 2024, Länsi-Uusimaa
  • Toimintasuunnitelma
  • Tulevat tapahtumat Nokia
  • Tulevat tapahtumat pks
  • Välirauha
  • Vastuuhenkilöt
  • Vastuuhenkilöt p-k
  • Vastuuhenkilöt – Kotka
  • Vastuuhenkilöt – sk
  • Vastuuhenkilöt ja yhteystiedot
  • Veteranernas tjänster
  • Videot
  • Viestipataljoonan kokoonpano Jatkosodassa
  • Vuosi 2025
  • Yhteydenotto PKS
  • Yhteystiedot P-S
  • Ylä-Savo
  • Ajankohtaista
  • Ajankohtaista
  • Ajankohtaista Pohjois-Uusimaa
  • Alueyhdistykset
  • Esittely
  • Hakulomakkeet ja -ohjeet
  • Hämeenlinnan seutu
  • Ilmatorjuntakonekiväärikomppanian kokoonpano Jatkosodassa
  • Ilomantsin perinnehuone
  • Jalkaväkirykmentti 35
  • Jäsenyhdistykset sk
  • Jatkosota
  • Julkaistut kuukausiartikkelit, Länsi-Uusimaa
  • Jyvässeutu
  • Kainuu – Ajankohtaista
  • Kevyen osaston kokoonpano Jatkosodassa
  • Kirjallisuus ph
  • Koillis-Savo
  • Kulkuohjeet veteraanijärjestöjen talolle
  • Lahjoita_old_älä poista
  • Lapinjärvi
  • Lappeenranta
  • Liity jäseneksi
  • Liity jäseneksi pks
  • Minun veteraanini
  • Museot
  • Museot
  • OlaviTaponen Länsi-Uusimaa
  • Om oss
  • Onnittelut
  • Opas sotapolun selvittämiseen
  • Oppimateriaalit
  • Oppimateriaalit koulujen käyttöön
  • Ota yhteyttä
  • Paikalliset perinnetoimikunnat
  • Paikallista sotahistoriaa P-S
  • Paikallista sotahistoriaa, Länsi-Uusimaa
  • Pelit
  • Perinnetoimikunnat P-S
  • Perinneviesti
  • Perinneyhdistyksen julkaisuja
  • Pohjois-Pohjanmaa – pääsivu
  • Pro Patria – Kotka
  • RainerSormunen Länsi-Uusimaa
  • Säännöt
  • Säännöt Pohjois-Uusimaa
  • Sodasta ja rakkaudesta
  • Sota-ajan tarinoita
  • Sotahistoriallista materiaalia sisältävät arkistot
  • Sotamuistomerkit
  • Sotamuistomerkit
  • Sotamuistomerkit
  • Tammenlehvän Perinneliitto
  • Tapahtuneet
  • Tapahtunutta Nokia
  • Tarinoita sodasta ja selviytymisestä
  • Tavoitteet
  • Tavoitteet – Kotka
  • Tavoitteet L-H
  • Teema 1944
  • Tietoa meistä
  • Tietoa meistä Keski-Pohjanmaa
  • Toiminta
  • Toiminta
  • Toiminta, Länsi-Uusimaa
  • Toimintakalenteri 2023
  • Toimintakertomukset
  • Toimintasuunnitelma
  • Tukityön opintokokonaisuus
  • Vastuuhenkilöt
  • Vastuuhenkilöt k-u _luonnos
  • Vastuuhenkilöt L-H
  • Vastuuhenkilöt pks
  • Vastuuhenkilöt Pohjois-Uusimaa
  • Vastuuhenkilöt V-S VSu
  • Veteraaneille
  • Veteraani- ja perinnetieto
  • Veteraanihaastatteluja
  • Veteraaniperinteen pääkaupunkiseudun tapahtumakalenteri pks
  • Veteraanisukupolven arvot  
  • Videohaastattelut
  • Vuosi 2026
  • Yhteydenotto
  • 25. varusmieskeräys Järvenpäässä
  • Ajankohtaista
  • Ajankohtaista
  • Ajankohtaista
  • Ajankohtaista k-p
  • Ajankohtaista L-H
  • Ajankohtaista pks
  • Ajankohtaista V-S (päivitetty 16.11.2026)
  • Alueellinen neuvottelukunta
  • Alueellinen perinnetyö
  • Alueellisia perinnetapahtumia (päivitetty 23.9.2026)
  • Arkisto ja tutkimus
  • Helsingin suurpommitukset 1944 – muistamisten sarjan avaus helmikuussa 2024
  • Hinnasto
  • Ilomantsin veteraanitoiminta
  • Jalkaväkirykmentti 56
  • Jämsän seutu
  • Jäsenyhdistykset ph
  • Joukko-osastohistoriikit ja matrikkelit
  • Kainuu – Tietoa meistä
  • Kirjallisuus
  • Kirjallisuus
  • Kuvagalleria
  • Lahjoita
  • Lapinsota
  • Lemi
  • Liity jäseneksi
  • Liity jäseneksi etelä-karjala
  • Lokala museer
  • Museot
  • Paikallinen perinnetoiminta
  • Paikallista sotahistoriaa
  • Peloton panssarimies
  • Perinneinfo Pohjois-Uusimaa
  • Perinneviesti
  • Pohjois-Pohjanmaa – Tietoa meistä
  • Pohjois-Savon Sankarihautausmaat
  • Pro Patria
  • Pro Patria e-p
  • Pro Patria L-U
  • Pro Patria p-k
  • Pro Patria p-m
  • Rintamalisäkortti
  • Rintamanaisten Liitto
  • Säännöt
  • Sisä-Savo
  • Sotahistoriaa
  • Tavoitteet
  • Teema Lapin sota
  • Tiedotuslehti piiloon
  • Tiesitkö tämän? Nokia
  • Tietoa meistä
  • Tietoa meistä Pohjois-Uusimaa
  • Tietoa meistä e-k
  • Tietoa meistä Savonlinna
  • Toimintakertomus
  • Toimintasuunnitelma
  • Toimintasuunnitelma
  • Toimintasuunnitelma
  • Toimintasuunnitelma L-H
  • Toimintasuunnitelma V-S VSu
  • Tuusulan perinnetoimikunta
  • Varusmieskeräys
  • Vastuuhenkilöt
  • Vastuuhenkilöt – sk
  • Vastuuhenkilöt Keski-Pohjanmaa
  • Veteraaniperinteen alueneuvottelukunta pks
  • Vuosi1944, Länsi-Uusimaa
  • Yhdessä-ohjelma
  • Yhteydenotto
  • Yhteydenotto
  • Yhteydenotto
  • Yhteydenotto I-U
  • Yhteydenotto p-k
  • Yhteydenotto p-m
  • Yhteydenottolomake
  • Yrjö Kilpinen Länsi-Uusimaa
  • 25. varusmieskeräys Järvenpäässä
  • Ajankohtaista
  • Ajankohtaista – sk
  • Ajankohtaista I-U
  • Alueyhdistysten sosiaalineuvojat
  • Etelä-Pohjanmaan sotahistoriaa 1939-1945
  • Jalkaväkirykmentti 60
  • Jälleenrakennuksen aika
  • Jäseneksi liittyminen p-k
  • Kainuu – Vastuuhenkilöt ja yhteystiedot
  • Kalajokilaakso
  • Karttulan perinneyhteisö
  • Kenttäpostia
  • Keravan perinnetoimikunta
  • Keski-Uusimaa
  • Keuruun seutu
  • Kirjallisuus _luonnos
  • Kirjallisuus – Kotka
  • Kohtalot Pro Patria-taulun takaa
  • Kuopion sotasairaala 1
  • Kuopion sotasairaala 1
  • Kuvapankki Nokia
  • Lagus Länsi-Uusimaa
  • Liity jäseneksi
  • Liity jäseneksi k-u
  • Liity jäseneksi keski-suomi
  • Liity jäseneksi pirkanmaa
  • Liity jäseneksi Pohjois-Karjala
  • Liity jäseneksi Savonlinna
  • Linkit sotahistoriaan
  • Lohjalaiset tykkimiehet Länsi-Uusimaa
  • Luumäki
  • Miksi Länsi-Uusimaa
  • Nokian sotaveteraanien perinnetoimikunta
  • Paikallista sotahistoriaa
  • Paikallista sotahistoriaa
  • Paikallista sotahistoriaa
  • Paikallista sotahistoriaa
  • Paikallista sotahistoriaa p-k
  • Paikallista sotahistoriaa p-m
  • Perhonjokilaakso
  • Rainer Sormunen Länsi-Uusimaa
  • Reino Rannikko Länsi-Uusimaa
  • Rekisteri- ja tietosuojaseloste
  • Rintamaveteraaniliitto
  • Säännöt
  • Säännöt Savonlinna
  • Sankarihautausmaat
  • Sankarihautausmaat
  • Sankarihautausmaat e-p
  • Sankarihautausmaat p-k
  • Sankarihautausmaat p-m
  • Sankarihautausmaat p-pohm
  • Sankarihautausmaat, Länsi-Uusimaa
  • Sotasukupolvien kertomaa p-m
  • Strategia
  • Toimintasuunnitelma
  • Toimintasuunnitelma
  • Usein kysytyt kysymykset
  • van der Pals Länsi-Uusimaa
  • Varkauden seutu
  • Veteraanien tunnukset hautakivissä
  • Veteraanihaastattelut
  • Veteraaniliitot
  • Veteraanit kertovat
  • Virolahden sotahistoriaa
  • Yhdessä-kouluverkosto
  • YHDISTYKSEN SYNTY
  • Yhteydenotto
  • Yhteydenotto L-H
  • Yhteydenotto Pohjois-Uusimaa
  • Yhteydenotto VSu
  • Yhteystietoja
  • Ääneseutu
  • Ajankohtaista – ph
  • Etelä-Karjalan sotahistoriaa 1939-1945
  • Hallinto
  • Järvenpään perinnetoimikunta
  • Kainuu – Perinnetoimikunnat
  • Kalajokilaakso info
  • Kenttätykistörykmentti 5
  • Kesäinen muistomatka Kuivalaisen kukkulan taistelun maisemiin
  • Kuopion sotasairaala 2
  • Kuvagalleria
  • Lapin sotahistoriaa 1939-1945
  • Lestijokilaakso
  • Liity jäseneksi Lappi
  • Liity jäseneksi Lounais-Häme
  • Liity jäseneksi Pohjois-Kymenlaakso
  • Liity jäseneksi Pohjois-Uusimaa
  • Liity jäseneksi VSu
  • Lohjalaiset tykkimiehet Länsi-Uusimaa
  • Lotta Länsi-Uusimaa
  • Minun veteraanini
  • Muistomerkit, Länsi-Uusimaa
  • Oulun Tammenlehväkuoro
  • Paikallista sotahistoriaa
  • Paikallista sotahistoriaa L-H
  • Paikallista sotahistoriaa pks
  • Paikallista sotahistoriaa Pohjois-Uusimaa
  • PALVELUT
  • Parikkala
  • Perinnetoimikunnat popo
  • Perustiedot ja yhteystiedot Nokia
  • Perustietoa kunniamerkeistä ja niiden käytöstä
  • Pro Patria
  • Rautalammin perinneyhteisö
  • Sankarihautausmaat
  • Sotahistoriaa Varsinais-Suomessa
  • Sotahistorialliset museot ja perinnetilat
  • Sotainvalidien Veljesliitto ry
  • Suomen itsenäisyyden kotimuseo Ignatius
  • Suomen Sotaveteraaniliitto
  • Tavoitteet – ph
  • Toimintasuunnitelma Savonlinna
  • Verkkokauppa
  • Yhdistyksen säännöt
  • Yhteydenotto
  • Joukot
  • Kainuu – Hyrynsalmi
  • Kainuu – Paikallista sotahistoriaa
  • Kevyt osasto 8
  • Lestijokilaakso info
  • Liity jäseneksi Pohjois-Uusimaa _luonnos
  • Lounais-Häme L-H
  • Mäntsälän perinnetoimikunta
  • Paikallista sotahistoriaa
  • Paikallista sotahistoriaa
  • Perinnetoimikunnat
  • Perinnetoimikunnat
  • Pro Patria – sk
  • Pro Patria L-H
  • Pro Patria Riihimäki
  • Pro Patria-tauluja pks
  • Rautjärvi
  • Saarijärven–Viitasaaren seutu
  • Sankarihaudat
  • Sankarihautausmaat
  • Sotamuistomerkit sotasampo
  • Talvisodan pommitukset Iisalmessa
  • Tervon perinneyhteisö
  • Toimintasuunnitelma – piiloon
  • Toimintasuunnitelma 2024 – 2025 Pohjois-Uusimaa
  • Tue toimintaamme
  • Yhteydenotto – sk
  • Evakkotarinoita E-karjala
  • Joutsan seutu
  • Kainuu – Kajaani
  • Kainuu – Liity jäseneksi
  • Kainuu – Paikallista sotahistoriaa – Joukot
  • Kunniamerkit
  • Länsi-Uusimaa
  • Lapin sankarihautausmaat
  • Liity jäseneksi satakunta
  • Museot
  • Museot e-p
  • Museot p-k
  • Museot p-m
  • Ota yhteyttä
  • Pääkaupunkiseudun sankarihautausmaat
  • Paikallista sotahistoriaa – sk
  • Perhojokilaakso info
  • Perinnekasvatusta Pielaveden kouluissa
  • Perinnetoimikunnat, Oulun seutu
  • Pornainen perinnetoimikunta
  • Pro Patria – ph
  • Pro Patria – sk _luonnos
  • Pro Patria E-K nmy poista
  • Pro Patria Loppi
  • Pro Patria PoPo
  • Sankarihautausmaat – sk
  • Sankarihautausmaat L-H
  • Sankarihautausmaat Pohjois-Uusimaa
  • Savitaipale
  • Savonlinna sotahistoriaa
  • Vesannon perinneyhteisö
  • Viestipataljoona 33
  • Yhteydenotto – ph
  • Yhteydenotto, Länsi-Uusimaa
  • 22. Talouskomppania
  • Kainuu – Kuhmo
  • Kainuu – Paikallista sotahistoriaa – Sotamuistomerkit
  • Kirjallisuus L-H
  • Lappi talvisodassa
  • Liity jäseneksi Länsi-Uusimaa
  • Liity jäseneksi päijät-häme
  • Linkkejä Lapin sotahistoriaan
  • Paikallista sotahistoriaa
  • Perinnetoimikunnat, Koillismaa
  • Pohjois-Kymenlaakso
  • Rekisteri- ja tietosuojaseloste
  • Sankarihautausmaat
  • Sankarihautausmaat – ph
  • Sankarihautausmaat PoPo
  • Sotahistoriaa
  • Sotamuistomerkit – ph
  • Sotiemme veteraanit muistelevat
  • Suonenjoen perinneyhteisö
  • Taipalsaari
  • Tarinoita Vesannolta
  • Veteraaniajasta perinneaikaan – sama kaiku on askelten!
  • Viime sotiemme kunniamerkit
  • Kainuu – Paikallista sotahistoriaa – Museot
  • Kainuu – Paltamo
  • Keiteleen perinneyhteisö
  • Kirjallisuus PoPo
  • Museot
  • Museot L-H
  • Pääsivu Pohjois-Uusimaa
  • Perinnetoimikunnat, Raahe – Siikajoki
  • Saavutettavuusseloste
  • Sankarihautausmaat
  • Sankarihautausmaat – ph
  • Sankarihautausmaat – ph
  • Tarinoita Kaavilta
  • Vapaudenristin ritarikunta
  • Etelä-Pohjanmaa
  • Juankosken perinneyhteisö
  • Kainuu – Paikallista sotahistoriaa – Sankarihautausmaat
  • Kainuu – Puolanka
  • Lapin museot
  • Laskutusohje
  • Museot
  • Museot – sk
  • Museot Etelä-Karjalassa
  • Museot ja muistomerkit -ph
  • Museot L-H
  • Museot pks
  • Perinnetoimikunnat, Siikalatva – Pyhäntä
  • Pro Patria L-H
  • Savonlinna talvisodassa
  • Sotamuistomerkit Pohjois-Uusimaa
  • Viime sotiemme muistoristit ja -mitalit
  • Kaavin perinneyhteisö
  • Kainuu – Paikallista sotahistoriaa – Pro Patria -muistotaulut
  • Kainuu – Ristijärvi
  • Keski-Pohjanmaa
  • Kirjallisuus e-p
  • Kirjallisuus p-k
  • Kirjallisuus p-m
  • Lapin sota
  • Museot E-K nmy poista
  • Perinnetoimikunnat, Pyhäjokilaakso
  • Pro Patria (työn alla)
  • Sankarihaudat
  • Kainuu – Sotkamo
  • Museot
  • Museot – ph
  • Nilsiän perinneyhteisö
  • Pirkanmaa p-m
  • Pro Patria e-p
  • Savonlinna etusivu
  • Kainuu – Suomussalmi
  • Kirjallisuus
  • Perinnetoiminta
  • Satakunta – sk
  • Tuusniemen perinneyhteisö
  • Iisalmen perinneyhteisö
  • Kirjallisuus – sk
  • Kirjallisuus L-H
  • Kirjallisuus pks
  • Kirjallisuus Pohjois-Uusimaa
  • Lapin veteraanimatrikkelit
  • Sotamuistomerkit p-m
  • Varsinais-Suomi
  • Etelä-Karjala
  • Kirjallisuus
  • Kirjallisuus nmy poista
  • Kiuruveden perinneyhteisö
  • Kirjallisuus – ph
  • Lapinlahden perinneyhteisö
  • Pohjois-Karjala
  • ajankohtaista p-karjala
  • Etelä-Savo
  • Pohjois-Savo
  • Tietoa meistä
  • Vieremän perinneyhteisö
  • Ajankohtaista
  • Lappi
  • Sonkajärven perinneyhteisö
  • Perinnetietoa Etelä-Savosta
  • Rautavaaran perinneyhteisö
  • Yhteydenotto
  • Liity jäseneksi
  • Perinnetietoa Museot
  • Perinnetoimikunnat
  • Pielaveden perinneyhteisö
  • Perinnetietoa Sankarihautausmaat
  • Perinnetoimikunnat, Hirvensalmi
  • Pyhäjärven perinneyhteisö
  • Perinnetietoa Pro Patria
  • Perinnetoimikunnat, Juva
  • Varpaisjärven perinneyhteisö
  • Kuopion perinneyhteisö
  • Perinnetietoa Kirjallisuus
  • Perinnetoimikunnat, Kangasniemi
  • Perinnetoimikunnat, Mikkeli
  • Vehmersalmen perinneyhteisö
  • Perinnetoimikunnat, Mäntyharju
  • Siilinjärven perinneyhteisö
  • Maaningan perinneyhteisö
  • Perinnetoimikunnat, Pieksämäki
  • Perinnetoimikunnat, Puumala
  • Riistaveden perinneyhteisö
  • Leppävirran perinneyhteisö
  • Heinäveden perinneyhteisö
  • Joroisten perinneyhteisö
  • Varkauden perinneyhteisö
  • Varkauden sotahistoriaa
  • Sotamuistomerkit
  • Sotamuistomerkit e-p
  • Sotamuistomerkit p-k
  • Sotamuistomerkit
  • Lapin sotamuistomerkit
  • Pääkaupunkiseudun sotamuistomerkit pks
  • Sotamuistomerkit – sk
  • Sotamuistomerkit L-H
  • Toiminta
  • Ylläpito
  • Sotamuistomerkit
  • Sotamuistomerkit
  • Strategia Pohjois-Uusimaa
  • Toiminta L-H
  • Vuosikertomus
  • Yhdistyksen lehti pks
  • Sankarihaudatv2
  • Sotamuistomerkit
  • Toiminta
  • Veteraanimatrikkelit
  • Itä-Uusimaa
  • Toiminta Savonlinna
  • Ajankohtaista Savonlinna
  • Jäseneksi
  • Keski-Suomi
  • Pohjois-Karjalan sotaorvot
  • Sotasukupolven esittelyitä
  • Sotilaspoikia, pikkulottia ja kotirintamanaisia
  • Yhteisöjäsenet

Categories

  • 1939
  • 2019
  • 2020
  • 2021
  • 2022
  • 2023
  • 2024
  • 2025
  • 2025
  • 2026
  • Ajankohtaista
  • Ajankohtaista – K-Po
  • Ajankohtaista-pirkanmaa
  • Askola
  • Blogi
  • e-karjala evakkotarinoita
  • Etelä-Karjala
  • Etelä-Karjala – sotahistoria
  • Etelä-Kymenlaakso
  • Etelä-Pohjanmaa
  • Etelä-Savo
  • etusivu
  • Häme
  • Hamina
  • Helsinki
  • Ii
  • Ilomantsi
  • Itä-uusimaa
  • Joensuu
  • Julkaisut
  • Juuka
  • Kainuu
  • Kalajokilaaakso
  • Kanta-Häme
  • Kenttäpostia
  • Keski-Pohjanmaa
  • Keski-Suomi
  • Keski-Uusimaa
  • Kitee
  • Kohtalot Pro Patria-taulun takaa
  • Koillis-Savo
  • Kontiolahti
  • Kotka-Kymi-Pyhtää
  • Kymenlaakso
  • L-U testiartikkeli
  • Länsi-Uusimaa
  • Länsi-Uusimaa, Lohjantesti
  • Lapin sota
  • Lapin SVP
  • Lappeenranta
  • Lappi
  • Lapua perinnetoimikunta
  • Lestijokilaakso
  • Lieksa
  • Liperi
  • Lohja perinnesivu
  • Lotta Svärd
  • Miehikkälä
  • minun veteraanini
  • MUISTI
  • Museo
  • Myrskylä
  • Nosto – Lounais-Häme
  • Nosto – Pirkanmaa
  • Nosto Lappi
  • Nosto Pohjois-Savo
  • Nostot
  • Nostot – Hämeenlinna
  • Nostot Pohjois-Karjala
  • Nuorten Kenttapostia
  • Nurmes
  • Outokumpu
  • Pääkaupunkiseutu
  • Päijät-Häme
  • Paikallista sotahistoriaa
  • Perhojokilaakso
  • Pirkanmaa
  • pk-seutu
  • pks-seutu tulevaa
  • Pohjois-Karjala
  • Pohjois-Kymenlaakso
  • Pohjois-Pohjanmaa
  • Pohjois-Savo
  • Pohjois-Savo julkaisut
  • Polvijärvi
  • Porvoo
  • Pro Patria Satakunta
  • Rääkkylä
  • Riihimäki
  • S JA R TK MUISTI
  • Satakunta
  • Savonlinna
  • Sikari Sakari
  • Simo
  • Sipoo
  • Sisä-Savo
  • Sotahistoria
  • Sotasukupolvien kertomaa
  • Sotaveteraaniliitto
  • Sotien1939-1945 Länsi-Uudenmaan perinneyhdistys ry
  • Tarinat ja artikkelit
  • Teema1944
  • Tohmajärvi
  • Uncategorized
  • Vaasa
  • Varsinais-Suomi
  • Vasa
  • Veteraani haastattelu
  • Virolahti
  • Ylä-Savo
  • Yleinen

Archive

  • marraskuu 2026
  • lokakuu 2026
  • syyskuu 2026
  • elokuu 2026
  • heinäkuu 2026
  • kesäkuu 2026
  • toukokuu 2026
  • huhtikuu 2026
  • maaliskuu 2026
  • helmikuu 2026
  • tammikuu 2026
  • joulukuu 2025
  • marraskuu 2025
  • lokakuu 2025
  • syyskuu 2025
  • elokuu 2025
  • heinäkuu 2025
  • kesäkuu 2025
  • toukokuu 2025
  • huhtikuu 2025
  • maaliskuu 2025
  • helmikuu 2025
  • tammikuu 2025
  • joulukuu 2024
  • marraskuu 2024
  • lokakuu 2024
  • syyskuu 2024
  • elokuu 2024
  • heinäkuu 2024
  • kesäkuu 2024
  • toukokuu 2024
  • huhtikuu 2024
  • maaliskuu 2024
  • helmikuu 2024
  • tammikuu 2024
  • joulukuu 2023
  • marraskuu 2023
  • lokakuu 2023
  • syyskuu 2023
  • elokuu 2023
  • heinäkuu 2023
  • kesäkuu 2023
  • toukokuu 2023
  • huhtikuu 2023
  • maaliskuu 2023
  • helmikuu 2023
  • tammikuu 2023
  • joulukuu 2022
  • marraskuu 2022
  • lokakuu 2022
  • syyskuu 2022
  • heinäkuu 2022
  • kesäkuu 2022
  • toukokuu 2022
  • huhtikuu 2022
  • maaliskuu 2022
  • kesäkuu 2021
  • maaliskuu 2021
  • tammikuu 2021
  • joulukuu 2020
  • marraskuu 2020
  • lokakuu 2020
  • syyskuu 2020
  • elokuu 2020
  • heinäkuu 2020
  • kesäkuu 2020
  • toukokuu 2020
  • huhtikuu 2020
  • maaliskuu 2020
  • helmikuu 2020
  • tammikuu 2020
  • joulukuu 2019
  • marraskuu 2019
  • lokakuu 2019
  • syyskuu 2019
  • elokuu 2019
  • heinäkuu 2019
  • kesäkuu 2019
  • toukokuu 2019
  • huhtikuu 2019
  • maaliskuu 2019
  • helmikuu 2019
  • tammikuu 2019
  • joulukuu 2018
  • lokakuu 2018
  • heinäkuu 2018
  • toukokuu 2018
  • huhtikuu 2018

 

YHTEYSTIEDOT

Katuosoite
Ratavartijankatu 2 A, 00520 Helsinki

Postiosoite
PL 600, 00521 Helsinki

Kulkuohjeet veteraanitalolle

Lisätietoa

  • Tietosuoja- ja rekisteriseloste
  • Saavutettavuus
  • Laskutusohjeet

Tue veteraanityötä

Tuotoilla tuetaan veteraanien ja etenkin heidän leskiensä avustamista sekä sotasukupolven perinnön vaalimista.

Lahjoita

Tule mukaan

Haku sivuilta

Search Search

Veteraaniperinne somessa

© Copyright - Sotiemme perinne - powered by Enfold WordPress Theme
Scroll to top Scroll to top Scroll to top
Sotiemme perinne
Käytämme evästeitä

Käytämme evästeitä sivuston toiminnallisuuden mahdollistamiseksi, käyttökokemuksen parantamiseksi sekä tilastoinnin ja markkinoinnin tueksi. Napsauttamalla ’hyvaksy’ osoitat hyväksyväsi evästeiden käytön.

Toiminnalliset Aina aktiivinen
Tekninen tallennus tai pääsy on ehdottoman välttämätön oikeutettua tarkoitusta varten, joka mahdollistaa tietyn tilaajan tai käyttäjän nimenomaisesti pyytämän palvelun käytön, tai yksinomaan viestinnän välittämiseksi sähköisen viestintäverkon kautta.
Asetukset
Tekninen tallennus tai pääsy on tarpeen laillisessa tarkoituksessa sellaisten asetusten tallentamiseen, joita tilaaja tai käyttäjä ei ole pyytänyt.
Tilastot
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan tilastollisiin tarkoituksiin. Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan anonyymeihin tilastollisiin tarkoituksiin. Ilman haastetta, Internet-palveluntarjoajasi vapaaehtoista suostumusta tai kolmannen osapuolen lisätietueita pelkästään tähän tarkoitukseen tallennettuja tai haettuja tietoja ei yleensä voida käyttää tunnistamaan sinua.
Markkinointi
Teknistä tallennustilaa tai pääsyä tarvitaan käyttäjäprofiilien luomiseen mainosten lähettämistä varten tai käyttäjän seuraamiseksi verkkosivustolla tai useilla verkkosivustoilla vastaavia markkinointitarkoituksia varten.
  • Hallitse vaihtoehtoja
  • Hallinnoi palveluita
  • Hallitse {vendor_count} toimittajia
  • Lue lisää näistä tarkoituksista
Näytä asetukset
  • {title}
  • {title}
  • {title}
Lahjoita Tule mukaan