Sirkka Partanen (1929–2026), ilmavalvontalotta ja Nurmeksen viimeinen veteraani
Sirkka Partanen (os. Pelkonen) on poissa. Hän kuoli 97-vuoden iässä 6.päivänä huhtikuuta ja hänet siunattiin viimeiselle matkalleen toukokuun 2.päivänä. Sirkka oli syntynyt Nurmeksen kauppalassa 14. helmikuuta 1929. Lapsuus ei ollut huoleton. Sotavuodet alkoivat Sirkan ollessa 10-vuotias. Talvisodan alkaminen merkitsi evakkoon lähtöä. Siviiliväestö haluttiin turvaan alueilta, jotka voisivat joutua sotatoimien kohteeksi. Nurmesta pommitettiinkin ankarasti ja Sirkan käymä Kauppalan kansakoulu tuhoutui ilmahyökkäyksessä. Evakuointimääräys tuli muutamia päiviä ennen lähtöä. Mukaan otettiin vaatteilla täytetty puulaatikko. Sirkka lähti evakkoreissulle Lappajärvelle kaksoissisarensa Tertun ja mummonsa kanssa. Molemmat vanhempansa hän oli menettänyt jo ennen sotia. Myöhemmin kuoli myös mummo ja tytöt viettivät Sirkan sanoin pahimman teiniajan tätinsä hoteissa.
Jatkosodan aikana Sirkka kävi keskikoulua. Hän muistaa koulunkäynnin keskeytyneen useita kertoja ilmahälytysten vuoksi. Kesälomina vuosina 1943 ja 1944 Partanen toimi ilmavalvontalottana Höljäkän Saarivaaran ilmavalvonta-asemalla. Pikkulottatoimintaan hän oli osallistunut jo ennen talvisotaa. Vuoroja ilmavalvontatornissa oli 2–4 tuntia kerrallaan. Tehtävä ei ollut vaaraton. Sodasta muistuttivat taivaalle ilmestyvät koneet ja rintamalta kuuluva tykkien jyly. Uhkan muodostivat myös neuvostodesantit, joita liikkui Pielisjärven alueella. Tehtäviin kuului havaittujen koneiden korkeuden ja lentosuunnan mittaaminen. Havainnoista ilmoitettiin puhelimitse Nurmekseen. Sirkka suhtautui tehtäviinsä vaatimattomasti ja korosti olleensa sodassa vain kesätöissä. Kuitenkin, kun 14-vuotias tyttö vartioi taivasta, jotta toiset saavat nukkua yönsä, ei me sotaa kokemattomat voida suhtautua häneen, kuin ainoastaan suurella kunnioituksella. Tehtävistään Sirkalle myönnettiin rintamapalvelustunnus.
Sirkka avioitui vuonna 1956 nurmeslaisen Veijo Partasen (1929–2022) kanssa. He saivat kaksi poikaa, Joukon (s.1958) ja Jounin (s.1961). Lastenlapsia syntyi kuusi. Lastenlastenlapsia Sirkka ehti saada neljä sekä myös tiedon viidennen tulevasta syntymästä. Sirkka teki 42 vuoden työuran Postin palveluksessa, toimien mm. Postikonttorin hoitajana. Lippujuhlapäivänä 2022 Sirkalle luovutettiin Vapaussodan perinneliiton Sininen risti miekan kera, jollaisen voi saada vain sota-ajan maanpuolustustyöstä. Seuraavana vuonna hänet nimitettiin puolestaan Sotien 1939–1945 Pohjois-Karjalan perinneyhdistyksen kunniajäseneksi. Vuonna 2024 Sirkka osallistui vanhimman lapsenlapsensa Mikon kanssa Tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotolle, mahdollisesti ensimmäisenä nurmeslaisena veteraanina. Marraskuussa 2025 hän löi Nurmeksen perinnetoimikunnan lippuun veteraanien ja Ylä-Karjalan puolustajan naulan, naulan nro:1. Suomen kolmas kuntakohtainen Tammenlehvälippu sai näin tulevaisuudelle tärkeän veteraanin kosketuksen. Nyt tuo lippu kunnioitti ensimmäistä ja samalla viimeistä kertaa veteraanin siunaustilaisuutta.
Sirkka Partasen poismenon myötä menetimme lämpimästi ja avarakatseisesti toisiin suhtautuvan terävä-älyisen ihmisen, jonka silmissä välkehti myös oivaltava huumori. Ylä-Karjalan viimeinen veteraani lausui perinnöksi jälkipolville: Jos on tuommoinen tilanne, kun meilläkin silloin oli; Että kaikki pitäisi huolen siitä, että Suomi pysyisi itsenäisenä ja tehtäisi sen eteen, mitä yleensä voidaan. Yksi aikakausi on nyt tullut päätökseen 81 vuotta sotavuosien päättymisen jälkeen.
Mikko Rautiainen, Sotien 1939–1945 Nurmeksen perinnetoimikunnan pj.
Ilmavalvontalotta Sirkka Partasen (1929-2026) siunaustilaisuus. (kuva: Mikko Rautiainen 2026)
Kuokkastenkosken, Saramon ja Petäiskylän koulujen Pro patria -taulujen uudelleen julkistamistilaisuus
Kuokkastenkosken, Saramon ja Petäiskylän koulujen Pro patria ‑taulujen uudelleen julkistamistilaisuus Kauppalantalolla, Kaatuneiden muistopäivänä 17.toukokuuta 2026 klo 15.15.
Taustaa
Kuokkastenkosken (1911–1991), Saramon (1891–1998) ja Petäiskylän (1899–1995) koulujen lakkautusten myötä jäi kolme nurmeslaista Pro patria -taulua vaille sijoituspaikkaa. Tauluja ei ollut enää mahdollista sijoittaa nähtäville sankarivainajien kotikyliin, joten ne olivat vuosikymmeniä Nurmeksen museon säilytyksessä. Sotien perinnetoimikunta teki elokuussa 2024 kaupungille esityksen Kuokkastenkosken (1961), Saramon (1968) ja Petäiskylän (1959) Pro patria -taulujen asettamisesta Kauppalantalolle, Perinnehuoneen läheisyyteen. Tekninen virasto huolehti kustannuksista ja toteutti taulujen asentamisen yhteistyössä museon kanssa. Taulut kytkeytyvät osaksi Perinnehuonekokonaisuutta ja niillä on myös tärkeä pedagoginen merkitys. Kiitos kaupungille, että näiden ihmisten, jotka antoivat henkensä itsenäisyyden ja Nurmeksen puolesta, muisto tulee nyt arvokkaasti esille kaupungin sydämessä.
Ohjelma:
- Tervetulosanat: Mikko Rautiainen
- Fanfaari: Veeku Pulkkinen
- Julkistamispuhe: Kaupunginhallituksen pj. Anu Lipponen
- Seurakuntien puheenvuorot
- Kunniavartio julkistamisen ajan: Matti Asikainen ja Mikko Rautiainen
- Kaupungin tarjoamat kahvit ja musiikkia valtuustosalissa
- Musiikista vastaa Musiikin lehtori Jonne Tuhkala
- Vapaa sana
- Pukeutuminen: vapaamuotoinen tai juhlavampi pukeutuminen (ja kunniamerkit)
Tervetuloa!
Sotien 1939–1945 Nurmeksen perinnetoimikunta
Kontiolahden perinnetoimikunnan lippu naulattiin ja siunattiin käyttöön
Sotien 1939-1945 Kontiolahden perinnetoimikunta perustettiin 4.4.2018 – ensimmäisenä Suomessa. Perinnetoimikunta sai oman lippunsa juhlallisessa naulaustilaisuudessa 17.4.2026 Kontiolahden seurakuntakeskuksella. Lipun ensimmäinen naulaaja oli itseoikeutetusti perinnetoimikunnan perustajajäsen, pikkulotta Faina Kukkonen. Muita lipun naulaajiksi kutsun saaneita olivat kunnan ja seurakunnan edustajien lisäksi muun muassa Pohjois-Karjalan Prikaatin entinen komentaja eversti evp. Pekka Ripatti ja prikaatin henkilöstöön kuulunut yliluutnantti evp. Yrjö Tiilikainen, Pohjois-Karjalan Rajavartioston komentaja eversti Matti Pitkäniitty ja Joensuun Aluetoimiston edustajana majuri Jari Kokkonen. Lipun hankkimiseen osallistuneet kolmen kontiolahtelaisen Lions clubin edustajat naulasivat myöskin oman naulansa lippuun.
Kontiolahden perinnetoimikunnan nuorten edustaja Kontiolahden nuorisovaltuuston pj. Miska Heikkinen naulaa lippua. (kuva; Ilpo Saarelainen)
Lippu-upseeri res. majuri Juha Rytkönen ja tilaisuuden pääorganisaattori Kontiolahden perinnetoimikunnan puheenjohtaja eversti evp. Jouni Mattila (kuva: Ilpo Saarelainen)
Pastori, perinnetoimikunnan jäsen Jaakko Muhonen naulaa lippua. (kuva; Ilpo Saarelainen)
Lippu-upseerina toimi res. majuri Juha Rytkönen. Juhlan seremoniamestari ja koko tilaisuuden pääorganisaattori oli perinnetoimikunnan puheenjohtaja eversti evp. Jouni Mattila. Lippukirjaa piti rajasotilaskotisisar Sirpa Pakarinen, joka Rytkösen ja Mattilan ohella oli myös yksi lipun naulaajista. Juhlassa kuultua runsasta isänmaallista musiikkia esittivät Kontiolahden mieskuoro director musices Kalle Rintalan johdolla ja kontiolahtelainen nuori Elisa Muhonen. Juhlaväki, jota oli kaikkiaan 70 henkeä, sai kuulla mm. mieskuoron esittämänä Sibeliuksen Finlandian, Taneli Kuusiston Isänmaan rukouksen ja Paciuksen Suomen laulun. Elisa Muhonen esitti Sibeliuksen Valse Tristen ja Eino Leinon Nocturnen.
Lipun naulaamisen jälkeen Petri Tikanmäki soitti fanfaarina Lippulaulun. Tilaisuuden lopuksi kirkkoherra Jukka Reinikainen piti puheen.
Lipun juhlallinen siunaaminen järjestettiin Kontiolahden koulukeskuksen veteraanipäivän juhlassa 24.4.2026. Juhlassa olivat läsnä kaikki koulukeskuksen oppilaat eskareista lukiolaisiin, yhteensä lähes 1000 lasta ja nuorta sekä heidän opettajansa. Tilaisuuden juontajina toimivat abiturientit Ellen Tuppurainen ja Miska Heikkinen. Lippu siunattiin ekumeenisesti ortodoksisin ja luterilaisin menoin.
Juhlan juontajat Miska Heikkinen ja Ellen Tuppurainen. Eskarit odottavat jo vuoroaan lavalla. (kuva; Ilpo Saarelainen)
Pohjois-Karjalan Rajavartioston komentaja piti oppilaille mieleen jäävän hienon puheen koulun veteraanijuhlassa. (kuva; Ilpo Saarelainen)
Juhlassa piti hienon ja nuoria koskettavan puheen eversti Matti Pitkäniitty. Ohjelmassa oli juhlapuheen ohella mm. eskareiden esittämä VALO-esitys. Opettajien lauluryhmä esitti Finlandian ja Maamme laulun. Kuulimme myös hienoa puhallinmusiikkia MPK Savo-Karjalan soittokunnan esittämänä johtajanaan Mika Hirvonen.
Sankarihaudoille lähetetyssä seppelepartiossa olivat mukana pikkulotta Faina Kukkonen ja perinnetoimikunnan perustajajäsen Aimo Kettunen sekä oppilaat Frida Pajula ja Heikki Suontama. Seppelepartion lähetti puheen saattamana matkaan perinnetoimikunnan puheenjohtaja eversti evp. Jouni Mattila.
Ilpo Saarelainen
Sirkka Partanen (1929–2026), ilmavalvontalotta ja Nurmeksen viimeinen veteraani
Sirkka Partanen (os. Pelkonen) on poissa. Hän kuoli 97-vuoden iässä 6.päivänä huhtikuuta ja hänet siunattiin viimeiselle matkalleen toukokuun 2.päivänä. Sirkka oli syntynyt Nurmeksen kauppalassa 14. helmikuuta 1929. Lapsuus ei ollut huoleton. Sotavuodet alkoivat Sirkan ollessa 10-vuotias. Talvisodan alkaminen merkitsi evakkoon lähtöä. Siviiliväestö haluttiin turvaan alueilta, jotka voisivat joutua sotatoimien kohteeksi. Nurmesta pommitettiinkin ankarasti ja Sirkan käymä Kauppalan kansakoulu tuhoutui ilmahyökkäyksessä. Evakuointimääräys tuli muutamia päiviä ennen lähtöä. Mukaan otettiin vaatteilla täytetty puulaatikko. Sirkka lähti evakkoreissulle Lappajärvelle kaksoissisarensa Tertun ja mummonsa kanssa. Molemmat vanhempansa hän oli menettänyt jo ennen sotia. Myöhemmin kuoli myös mummo ja tytöt viettivät Sirkan sanoin pahimman teiniajan tätinsä hoteissa.
Jatkosodan aikana Sirkka kävi keskikoulua. Hän muistaa koulunkäynnin keskeytyneen useita kertoja ilmahälytysten vuoksi. Kesälomina vuosina 1943 ja 1944 Partanen toimi ilmavalvontalottana Höljäkän Saarivaaran ilmavalvonta-asemalla. Pikkulottatoimintaan hän oli osallistunut jo ennen talvisotaa. Vuoroja ilmavalvontatornissa oli 2–4 tuntia kerrallaan. Tehtävä ei ollut vaaraton. Sodasta muistuttivat taivaalle ilmestyvät koneet ja rintamalta kuuluva tykkien jyly. Uhkan muodostivat myös neuvostodesantit, joita liikkui Pielisjärven alueella. Tehtäviin kuului havaittujen koneiden korkeuden ja lentosuunnan mittaaminen. Havainnoista ilmoitettiin puhelimitse Nurmekseen. Sirkka suhtautui tehtäviinsä vaatimattomasti ja korosti olleensa sodassa vain kesätöissä. Kuitenkin, kun 14-vuotias tyttö vartioi taivasta, jotta toiset saavat nukkua yönsä, ei me sotaa kokemattomat voida suhtautua häneen, kuin ainoastaan suurella kunnioituksella. Tehtävistään Sirkalle myönnettiin rintamapalvelustunnus.
Sirkka avioitui vuonna 1956 nurmeslaisen Veijo Partasen (1929–2022) kanssa. He saivat kaksi poikaa, Joukon (s.1958) ja Jounin (s.1961). Lastenlapsia syntyi kuusi. Lastenlastenlapsia Sirkka ehti saada neljä sekä myös tiedon viidennen tulevasta syntymästä. Sirkka teki 42 vuoden työuran Postin palveluksessa, toimien mm. Postikonttorin hoitajana. Lippujuhlapäivänä 2022 Sirkalle luovutettiin Vapaussodan perinneliiton Sininen risti miekan kera, jollaisen voi saada vain sota-ajan maanpuolustustyöstä. Seuraavana vuonna hänet nimitettiin puolestaan Sotien 1939–1945 Pohjois-Karjalan perinneyhdistyksen kunniajäseneksi. Vuonna 2024 Sirkka osallistui vanhimman lapsenlapsensa Mikon kanssa Tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotolle, mahdollisesti ensimmäisenä nurmeslaisena veteraanina. Marraskuussa 2025 hän löi Nurmeksen perinnetoimikunnan lippuun veteraanien ja Ylä-Karjalan puolustajan naulan, naulan nro:1. Suomen kolmas kuntakohtainen Tammenlehvälippu sai näin tulevaisuudelle tärkeän veteraanin kosketuksen. Nyt tuo lippu kunnioitti ensimmäistä ja samalla viimeistä kertaa veteraanin siunaustilaisuutta.
Sirkka Partasen poismenon myötä menetimme lämpimästi ja avarakatseisesti toisiin suhtautuvan terävä-älyisen ihmisen, jonka silmissä välkehti myös oivaltava huumori. Ylä-Karjalan viimeinen veteraani lausui perinnöksi jälkipolville: Jos on tuommoinen tilanne, kun meilläkin silloin oli; Että kaikki pitäisi huolen siitä, että Suomi pysyisi itsenäisenä ja tehtäisi sen eteen, mitä yleensä voidaan. Yksi aikakausi on nyt tullut päätökseen 81 vuotta sotavuosien päättymisen jälkeen.
Mikko Rautiainen, Sotien 1939–1945 Nurmeksen perinnetoimikunnan pj.
Ilmavalvontalotta Sirkka Partasen (1929-2026) siunaustilaisuus. (kuva: Mikko Rautiainen 2026)
Kuokkastenkosken, Saramon ja Petäiskylän koulujen Pro patria -taulujen uudelleen julkistamistilaisuus
Kuokkastenkosken, Saramon ja Petäiskylän koulujen Pro patria ‑taulujen uudelleen julkistamistilaisuus Kauppalantalolla, Kaatuneiden muistopäivänä 17.toukokuuta 2026 klo 15.15.
Taustaa
Kuokkastenkosken (1911–1991), Saramon (1891–1998) ja Petäiskylän (1899–1995) koulujen lakkautusten myötä jäi kolme nurmeslaista Pro patria -taulua vaille sijoituspaikkaa. Tauluja ei ollut enää mahdollista sijoittaa nähtäville sankarivainajien kotikyliin, joten ne olivat vuosikymmeniä Nurmeksen museon säilytyksessä. Sotien perinnetoimikunta teki elokuussa 2024 kaupungille esityksen Kuokkastenkosken (1961), Saramon (1968) ja Petäiskylän (1959) Pro patria -taulujen asettamisesta Kauppalantalolle, Perinnehuoneen läheisyyteen. Tekninen virasto huolehti kustannuksista ja toteutti taulujen asentamisen yhteistyössä museon kanssa. Taulut kytkeytyvät osaksi Perinnehuonekokonaisuutta ja niillä on myös tärkeä pedagoginen merkitys. Kiitos kaupungille, että näiden ihmisten, jotka antoivat henkensä itsenäisyyden ja Nurmeksen puolesta, muisto tulee nyt arvokkaasti esille kaupungin sydämessä.
Ohjelma:
- Tervetulosanat: Mikko Rautiainen
- Fanfaari: Veeku Pulkkinen
- Julkistamispuhe: Kaupunginhallituksen pj. Anu Lipponen
- Seurakuntien puheenvuorot
- Kunniavartio julkistamisen ajan: Matti Asikainen ja Mikko Rautiainen
- Kaupungin tarjoamat kahvit ja musiikkia valtuustosalissa
- Musiikista vastaa Musiikin lehtori Jonne Tuhkala
- Vapaa sana
- Pukeutuminen: vapaamuotoinen tai juhlavampi pukeutuminen (ja kunniamerkit)
Tervetuloa!
Sotien 1939–1945 Nurmeksen perinnetoimikunta
Kontiolahden perinnetoimikunnan lippu naulattiin ja siunattiin käyttöön
Sotien 1939-1945 Kontiolahden perinnetoimikunta perustettiin 4.4.2018 – ensimmäisenä Suomessa. Perinnetoimikunta sai oman lippunsa juhlallisessa naulaustilaisuudessa 17.4.2026 Kontiolahden seurakuntakeskuksella. Lipun ensimmäinen naulaaja oli itseoikeutetusti perinnetoimikunnan perustajajäsen, pikkulotta Faina Kukkonen. Muita lipun naulaajiksi kutsun saaneita olivat kunnan ja seurakunnan edustajien lisäksi muun muassa Pohjois-Karjalan Prikaatin entinen komentaja eversti evp. Pekka Ripatti ja prikaatin henkilöstöön kuulunut yliluutnantti evp. Yrjö Tiilikainen, Pohjois-Karjalan Rajavartioston komentaja eversti Matti Pitkäniitty ja Joensuun Aluetoimiston edustajana majuri Jari Kokkonen. Lipun hankkimiseen osallistuneet kolmen kontiolahtelaisen Lions clubin edustajat naulasivat myöskin oman naulansa lippuun.
Kontiolahden perinnetoimikunnan nuorten edustaja Kontiolahden nuorisovaltuuston pj. Miska Heikkinen naulaa lippua. (kuva; Ilpo Saarelainen)
Lippu-upseeri res. majuri Juha Rytkönen ja tilaisuuden pääorganisaattori Kontiolahden perinnetoimikunnan puheenjohtaja eversti evp. Jouni Mattila (kuva: Ilpo Saarelainen)
Pastori, perinnetoimikunnan jäsen Jaakko Muhonen naulaa lippua. (kuva; Ilpo Saarelainen)
Lippu-upseerina toimi res. majuri Juha Rytkönen. Juhlan seremoniamestari ja koko tilaisuuden pääorganisaattori oli perinnetoimikunnan puheenjohtaja eversti evp. Jouni Mattila. Lippukirjaa piti rajasotilaskotisisar Sirpa Pakarinen, joka Rytkösen ja Mattilan ohella oli myös yksi lipun naulaajista. Juhlassa kuultua runsasta isänmaallista musiikkia esittivät Kontiolahden mieskuoro director musices Kalle Rintalan johdolla ja kontiolahtelainen nuori Elisa Muhonen. Juhlaväki, jota oli kaikkiaan 70 henkeä, sai kuulla mm. mieskuoron esittämänä Sibeliuksen Finlandian, Taneli Kuusiston Isänmaan rukouksen ja Paciuksen Suomen laulun. Elisa Muhonen esitti Sibeliuksen Valse Tristen ja Eino Leinon Nocturnen.
Lipun naulaamisen jälkeen Petri Tikanmäki soitti fanfaarina Lippulaulun. Tilaisuuden lopuksi kirkkoherra Jukka Reinikainen piti puheen.
Lipun juhlallinen siunaaminen järjestettiin Kontiolahden koulukeskuksen veteraanipäivän juhlassa 24.4.2026. Juhlassa olivat läsnä kaikki koulukeskuksen oppilaat eskareista lukiolaisiin, yhteensä lähes 1000 lasta ja nuorta sekä heidän opettajansa. Tilaisuuden juontajina toimivat abiturientit Ellen Tuppurainen ja Miska Heikkinen. Lippu siunattiin ekumeenisesti ortodoksisin ja luterilaisin menoin.
Juhlan juontajat Miska Heikkinen ja Ellen Tuppurainen. Eskarit odottavat jo vuoroaan lavalla. (kuva; Ilpo Saarelainen)
Pohjois-Karjalan Rajavartioston komentaja piti oppilaille mieleen jäävän hienon puheen koulun veteraanijuhlassa. (kuva; Ilpo Saarelainen)
Juhlassa piti hienon ja nuoria koskettavan puheen eversti Matti Pitkäniitty. Ohjelmassa oli juhlapuheen ohella mm. eskareiden esittämä VALO-esitys. Opettajien lauluryhmä esitti Finlandian ja Maamme laulun. Kuulimme myös hienoa puhallinmusiikkia MPK Savo-Karjalan soittokunnan esittämänä johtajanaan Mika Hirvonen.
Sankarihaudoille lähetetyssä seppelepartiossa olivat mukana pikkulotta Faina Kukkonen ja perinnetoimikunnan perustajajäsen Aimo Kettunen sekä oppilaat Frida Pajula ja Heikki Suontama. Seppelepartion lähetti puheen saattamana matkaan perinnetoimikunnan puheenjohtaja eversti evp. Jouni Mattila.
Ilpo Saarelainen
