Luutnantti Toivo Kalevi Suvanto (1917-1940)
Synt. 17.2.1917. Syntymäpaikka: Polvijärvi. Kirkonkirjoissa: Mynämäki. Uskontunnustus: Lut. Nainut vai naimaton: Naimaton.Toimi tai ammatti: Opiskelija. Koulusivistys: Ylioppilas. Äidinkieli: Suomi. Kielitaito: Ruotsi. Saksa, Latina. Isän nimi: Artturi. Lähin omainen: Isä, A. Suvanto, Korvensuu. Hyväksytty vak. palvelukseen vapaa ehtoisena. Määrätty ast. vakinaiseen palvelukseen. 4.1.1936. Joukko-osasto: URR. Saapunut 4.1.1936 ja määrätty 3. / URR. Vannonut sotilasvalan: 27.2.1936. Henkilökuvaus: Pituus: 186 cm. Paino: 80 kg. Silmien väri: Siniset. Kaasunaamarin numero: 2. Saappaan numero 45. Rangaistukset ennen palveluksen alkamista: Ei rang. Ampuma luokat: Kiv. hyvä. Arvostelu: Täsmällisyys: Hyvä. Ahkeruus: Hyvä. Huomiokyky: Hyvä. Sot. kehitys: Hyvä. Käytös. Hyvä. Ylennykset: Korpr. 20.8.36 Pky. 183/4. Res. ups. kok. 22.12..36 Pky. 287/8 Palveluksen laatu: Aseellinen. Siirrot: Rv. AUK:n I ja II jakso 28.3.36 – 21.8.36 RUK:n 2.9.36 – 22.12.36. Lyhyesti toiminta: Sopiva jouk. joht. ja läh. upseeri. N. 3 kk apukouluttajana RUK:ssa. Huomautuksia: Lomaa 10 vrk. 2 – 11. 4.36 Litt E 356919-20. Lomaa 10 vrk. 18 – 27. 6. 36. Litt L. 267944-45. Erik. koulutus asevelv: Reserviupseeri. Sot. arvo: Res. u. kok. Sopiva palvelemaan ratsuväessä.Vapautettu 18.3.1937; Täysin palvelleena. Palvelusaika: 440 päivää. Osoite vapauttamisen jälkeen: Mynämäki, Korvensuu.
Päällystökortti. Suvanto, Toivo Kalevi. Sotilasarvo: Kornetti Synt. 17.2.1917. Syntymäpaikka: Polvijärvi. Kirkonkirjoissa: Mynämäki. Isän nimi ja ammatti: Vilho Artturi, opettaja. Koulusivistys: Ylioppilas 1935. Kielitaito: Suomi, Ruotsi, Saksa. Sotilaskoulutus: a) RUK 2.9 – 22.12.36. kiv. alalinja. Kad. K. 28.5.38. c) aselaji: rv. Ylennykset: Res. korn. 24.4.37 Pvk 22. Korn. 6.12.39. Ylip. 2. Palvelus vakinaisessa sotaväessä: Joukko-osasto URR. Aika 4.1.36. – 18.3.37 vap. ehtoinen. URR 28.9.37 – 28.5.38 v.t. nuor. upseeri. Kad. K. 28.5.38- Oppilas. Vapautettu vak. palv.: 24.4.37. Ast. uudell. palv. 28.9.37. SP15/ 20.10.37. Kaatui 23.2.40. Poistettu upseeri luettelosta Ylip. pvk:lla N:o 40 / 1.4.40. Lähde: Kantakortit.
Henkilötiedot: Sukunimi Suvanto Etunimet Toivo Kalevi. Syntynyt: 17.02.1917 Syntymäkunta: Polvijärvi. Koti- ja asuinkunta: Mynämäki. Kansalaisuus: Suomi. Äidinkieli: Suomi. Siviilisääty: Naimaton. Lasten lukumäärä: 0. Ammatti: Upseeri. Sotilasarvo: Luutnantti. Joukko-osasto: Uudenmaan rakuunarykmentti. Kuolintiedot: Kuolinpäivä: 23.02.1940. Kuolinpaikka: Lemetti, Impilahti. Kuolinsyy. Kaatui, ruumis evakuoitu ja haudattu. Hautauspaikka: Mynämäki. Hautausmaa: Mynämäki, Mynämäen kirkonsankarihaudat. Hautapaikan numero: 47. Lähde: Menehtyneiden tiedosto.
Joukko-osastot. Talvisota: 07.10.1939 – 23.2.1940 1./ URR.
23.2.1940 Klo 2 aikaan sai esk. Parviainen ( URR ) käskyn alkaa toimintansa ja hävittää kasapanoksilla vihollisen hyökkäysvaunut, tulipesäkkeet ja korsut jo aikaisemmin mainitusti. Tehtävän suorittaminen määrättiin alkavaksi klo 3, jolloin vihollisen asemia ampuneen tykistön ja kranaatinheittimien piti olla ampumatta Lemetin länsipuolelle. Eskadroona pääsi etenemään puron uomaa myöten jonkin matkaa aina käsikranaattitaisteluun saakka, mutta vihollisen tuli ei antanut mahdollisuuta nousta ylön puronuomasta. Klo 6.50, jolloin jo alkoi olla valoisaa, sai esk. luvan vetäytyä takaisin, sillä päivän ajaksi mainittuun kohtaan ei ollut mahdollista jäädä. Tappiot: kornetti Suvanto kaatui. – Sen jälkeen sai esk. luvan siirtyä oman rykmenttinsä leirialueelle. Lähde: Sotapäiväkirja 736 Hämeen ratsurykmentti, 12.2.1940 – 1.3.1940.
Uudenmaan rakuunarykmentti.
Talvisodan alussa joulukuussa 1939 rykmentti oli osa suojajoukkoja ja kuului Uudenkirkon ryhmään ja otti osaa Karjalan kannaksen suojajoukkotaisteluihin, komentajanaan Harry Alfthan.
Helmikuun alussa 1940 ratsurykmentit jalkautettiin ja muutettiin taisteluosastoiksi Lappeenrannassa. Hiihtoratsuväkirykmentit siirrettiin rautateitse Laatokan Karjalaan, jossa ne osallistuivat voitokkaisiin mottitaisteluihin. Maaliskuun alussa Ratsuväkiprikaati siirrettiin Viipurinlahdelle, jossa se oli sodan loppuun saakka.
Koonnut Markku Sirviö

Toivo Suvanto (kuva; Sotapolku)
Tammenlehvä-sukupolven kirkkopäivä Kiteellä 2026
Tammenlehvän sukupolvien työ ei saa vaipua unholaan
Meidän tehtävänämme on muistaa, kiittää ja kertoa eteenpäin se tarina, joka ei saa koskaan kadota. Sotasukupolven perintö kutsuu meitä toimimaan yhdessä, ymmärtämään ja rakentamaan tulevaisuutta epävarmoinakin aikoina, eversti Marko Turunen kiteytti puheessaan, jonka hän piti tiistaina Kiteellä järjestetyn Tammenlehvän Perinneliiton alueellisen kirkkopäivän pääjuhlassa.
Tammenlehvän sukupolvien työ ja sotien vaikutukset eivät saa vaipua unholaan, vaikka sotiemme kunnioitettujen veteraanien, lottien ja muiden sotien aikana toimineiden rivit ovat jo harvenneet, Turunen jatkoi.
Suomessa perinnetyöstä on pitkä kokemus. Veteraanijärjestön toiminnan hiipuessa perinnetyön vaaliminen on siirtynyt entistä enemmän vuonna 2003 perustetun Tammenlehvän Perinneliiton ja sen 27 aluejärjestön tehtäväksi.
Perinneliitto toimii sotaveteraanijärjestöjen perinnetyön kattojärjestönä ja kokoaa yhteen kaikki veteraaniperinnettä vaalivat järjestöt.
Omassa maakunnassamme perinnetyöstä vastaa vuonna 2020 perustettu Sotien 1939-1945 Pohjois-Karjalan perinneyhdistys. Sen keskeisiä tehtäviä ovat veteraanien, puolisoiden ja leskien tukityö sekä hyvinvoinnin ja kotona asumisen tukeminen. Toimintaan kuuluu myös koulutus ja nuorisotyö sekä perinnetapahtumien järjestäminen.
Kaiken tämän lisäksi maakunnallisen yhdistyksen keskeisiin tehtäviin kuuluu kuntien perinnetoimikuntien koordinointi. Kiteen Turunen totesi olevan hyvä esimerkki hyvin aktiivisesta perinnetyöstä.
Tässä yhteydessä hän nosti esille jatkosodan aikaisen 19. Divisioonan toimintaan liittyvät kolme muistomerkkiä Satulavaarantien-Korkeakankaantien ja Heinsyrjäntien risteysalueella, Kiteen kotiseutumuseon sota-aiheiset näyttelyt sekä Kiteen näyttelykeskuksen sotaperinnehuoneen, missä pääsee tutustumaan jatkosodan aikaiseen sotahistoriaan ja rajanvartiointiin liittyvään historiatietoon.
-Yhteistyössä on voimaa. Kiteellä tätä perinnetyötä tehdään yhteistyössä rajakillan, maanpuolustusyhdistysten ja veteraaniyhdistysten kesken. Samalla yhteisöllisyys lisääntyy, hän kiitti.
Juhlapuheessaan Turunen palautti mieliin uhraukset, mihin velvollisuuden tunto isänmaan puolustamiseen ja kotien suojelemiseen Kiteellä johtivat.
-Sankarivainajia lepää Kiteen sankarihautausmaalla sekä talvisodan että jatkosodan taisteluista. Eniten sankarivainajia on täällä 21-vuotiaiden ikäluokassa. Nuorin oli 17- ja vanhin 44-vuotias.
-Kun huomioidaan, että noina aikoina avioiduttiin nuorina ja perheisiin tuli lapsia runsaastikin, voi vain kuvitella, kuinka moni perhe sai suru-uutisia rintamalta tai aviopuoliso, läheinen tuli kotiin vammautuneena, sotaorvoista puhumattakaan.
-Osansa kiteeläiset saivat evakkotoiminnastakin, kun iso joukko väestöä joutui siirtymään kodeistaan.
-Koskaan ei pidä unohtaa myöskään kotirintaman suurta merkitystä, jossa naisten, vanhusten ja nuorten työ oli ratkaisevan tärkeää yhteiskunnan käynnissä pitämiseksi.
-Lotat toimivat muonituksessa, ensiavussa, ilmavalvonnassa ja viestitoiminnassa. Nuoret osallistuivat talkoisiin, keräyksiin ja varustetuotantoon. Vanhukset tukivat, missä voivat. Kotirintaman työ oli tärkeää, hän painotti.
Samanlaista henkeä tarvitaan tänäkin päivänä, vaikka toiminta- ja turvallisuusympäristömme on vuosien saatossa muuttunut paljon.
-Turvallisuuden osalta Suomi on toiminut pitkäjänteisesti pitäen huolta omasta kyvykkyydestään erilaisiin uhkiin varautumisessa.
-Meillä Suomessa on jo pitkään ollut käytössä kokonaisturvallisuuden toimintamalli, jolla yhteiskunnan toimivuus erilaisissa tilanteissa turvataan. Keskeisenä osana kokonaisturvallisuutta on kokonaismaanpuolustus, jossa huolehditaan maan puolustamisesta.
-Kaiken takana on kuitenkin luja tahto tekemiseen. Sitä osaltaan ylläpitää arvokas perinnetyö, kuten tämäkin kirkkopäivän tilaisuus Kiteellä.
-Tammenlehvän tarina elää…koko ajan. Periksi ei anneta. Tekemisen ei aina tarvitse olla isoa, sillä pienikin teko vie asioita eteenpäin, Turunen kiteytti.
Sotaorvoilla on keskeinen rooli perinnetyön vaalimisessa. Tämä tuli hyvin esiin myös Kiteen kirkkopäivänä. Oli koskettavaa kuulla opetusneuvos Heikki Pirisen kirkossa pitämästä saarnasta ja rovasti Aune-Inkeri Keijosen pääjuhlassa esittämästä tervehdyksestä, miten he orpouden kokivat ja millä tavalla isän kuolema elämään vaikutti.
Tervehdyksensä pääjuhlaan toivat myös Kiteen Perinnetoimikunnan puheenjohtaja Kari Sutinen, kaupunginjohtaja Pekka Hirvonen, Kainuun Prikaatin apulaiskomentaja Mikko Illi ja nuorten edustajana Kiteen lukion opiskelija Severi Koivusalmi.
Juhlan musiikista vastasivat Lappeenrannan Rakuunasoittokunta, Kiteen lukion steel band sekä KJSK-band. Päätössanat lausui Pohjois-Karjalan Perinneyhdistyksen puheenjohtaja Harri Norismaa.
Teksti: Jouko Väistö

Eversti Marko Turunen painotti juhlapuheessaan perinnetyön tärkeyttä. Kiteellä työtä on tehty ansiokkaasti rajakillan, maanpuolustus- ja veteraanijärjestöjen voimin. Kiteen perinnetoimikunnan puheenjohtaja Kari Sutinen on niissä kaikissa ollut vahvasti mukana. (kuva; Jouko Väistö)
”Kyllä se sota on kaikista karmein” – Katso video valtimolaisen Toimi ”Tommi” Häkkisen (s.1930) sotavuosien muistoista
Toimi Häkkinen; Muistoja evakkoajalta ja Valtimon sotavangeista
”Kyllä se sota on kaikista karmein” – Toimi Häkkinen 2026 –
https://www.youtube.com/watch?v=OpdrIyuodL0
Toimi ”Tommi” Häkkinen syntyi Valtimon Sivakassa vuonna 1930. Häkkinen muistaa kuinka marras-joulukuussa 1939 tykkien jyly alkoi kantautua kotipihalle, sota oli syttynyt. Talvisodan kuukaudet Häkkinen vietti perheineen evakossa Toholammilla Pohjanmaalla. Jatkosodan aikana Sivakkajoella toimi sotavankileiri, jonka vankeja kävi töissä myös Häkkisen kotona. Tommi tutustui neuvostosotavankeihin ja kieltä opittiin puolin ja toisin. Jatkosodan vuosina Häkkinen osallistui myös hiilimiilujen polttamiseen. Bensiinipulan vallitessa hiili oli tärkeä polttoaine. Toimi Häkkisen muistot antavat ainutkertaisen näkymän sotavuosien lapsen ja nuoren arkeen. Haastattelu on taltioitu heinäkuussa 2026. Videon ovat tehneet Mikko Rautiainen ja Paavo Harakka.
Sotien 1939–1945 Nurmeksen perinnetoimikunta on taltioinut / julkaissut veteraanien ja muiden sotavuodet kokeneiden haastatteluvideoita vuodesta 2019 lähtien. Uusimmat videot mukaan lukien haastateltuja henkilöitä on yhteensä 17 ja he ovat syntyneet vuosien 1918–1941 välillä. Kokonaisuus käsittää yhteensä noin 11 tuntia muistoja vuosilta 1939–1945.
Tiedot kaikista julkaistuista videoista löytyvät täältä: https://sotiemmeperinne.fi/alueellinen-perinnetyo/pohjois-karjala_p-k/paikallista-sotahistoriaa-p-k/sotasukupolven-videoituja-haastatteluita/
Mikko Rautiainen, videoiden tekijä, Sotien 1939-1945 Nurmeksen perinnetoimikunnan pj.
Luutnantti Toivo Kalevi Suvanto (1917-1940)
Synt. 17.2.1917. Syntymäpaikka: Polvijärvi. Kirkonkirjoissa: Mynämäki. Uskontunnustus: Lut. Nainut vai naimaton: Naimaton.Toimi tai ammatti: Opiskelija. Koulusivistys: Ylioppilas. Äidinkieli: Suomi. Kielitaito: Ruotsi. Saksa, Latina. Isän nimi: Artturi. Lähin omainen: Isä, A. Suvanto, Korvensuu. Hyväksytty vak. palvelukseen vapaa ehtoisena. Määrätty ast. vakinaiseen palvelukseen. 4.1.1936. Joukko-osasto: URR. Saapunut 4.1.1936 ja määrätty 3. / URR. Vannonut sotilasvalan: 27.2.1936. Henkilökuvaus: Pituus: 186 cm. Paino: 80 kg. Silmien väri: Siniset. Kaasunaamarin numero: 2. Saappaan numero 45. Rangaistukset ennen palveluksen alkamista: Ei rang. Ampuma luokat: Kiv. hyvä. Arvostelu: Täsmällisyys: Hyvä. Ahkeruus: Hyvä. Huomiokyky: Hyvä. Sot. kehitys: Hyvä. Käytös. Hyvä. Ylennykset: Korpr. 20.8.36 Pky. 183/4. Res. ups. kok. 22.12..36 Pky. 287/8 Palveluksen laatu: Aseellinen. Siirrot: Rv. AUK:n I ja II jakso 28.3.36 – 21.8.36 RUK:n 2.9.36 – 22.12.36. Lyhyesti toiminta: Sopiva jouk. joht. ja läh. upseeri. N. 3 kk apukouluttajana RUK:ssa. Huomautuksia: Lomaa 10 vrk. 2 – 11. 4.36 Litt E 356919-20. Lomaa 10 vrk. 18 – 27. 6. 36. Litt L. 267944-45. Erik. koulutus asevelv: Reserviupseeri. Sot. arvo: Res. u. kok. Sopiva palvelemaan ratsuväessä.Vapautettu 18.3.1937; Täysin palvelleena. Palvelusaika: 440 päivää. Osoite vapauttamisen jälkeen: Mynämäki, Korvensuu.
Päällystökortti. Suvanto, Toivo Kalevi. Sotilasarvo: Kornetti Synt. 17.2.1917. Syntymäpaikka: Polvijärvi. Kirkonkirjoissa: Mynämäki. Isän nimi ja ammatti: Vilho Artturi, opettaja. Koulusivistys: Ylioppilas 1935. Kielitaito: Suomi, Ruotsi, Saksa. Sotilaskoulutus: a) RUK 2.9 – 22.12.36. kiv. alalinja. Kad. K. 28.5.38. c) aselaji: rv. Ylennykset: Res. korn. 24.4.37 Pvk 22. Korn. 6.12.39. Ylip. 2. Palvelus vakinaisessa sotaväessä: Joukko-osasto URR. Aika 4.1.36. – 18.3.37 vap. ehtoinen. URR 28.9.37 – 28.5.38 v.t. nuor. upseeri. Kad. K. 28.5.38- Oppilas. Vapautettu vak. palv.: 24.4.37. Ast. uudell. palv. 28.9.37. SP15/ 20.10.37. Kaatui 23.2.40. Poistettu upseeri luettelosta Ylip. pvk:lla N:o 40 / 1.4.40. Lähde: Kantakortit.
Henkilötiedot: Sukunimi Suvanto Etunimet Toivo Kalevi. Syntynyt: 17.02.1917 Syntymäkunta: Polvijärvi. Koti- ja asuinkunta: Mynämäki. Kansalaisuus: Suomi. Äidinkieli: Suomi. Siviilisääty: Naimaton. Lasten lukumäärä: 0. Ammatti: Upseeri. Sotilasarvo: Luutnantti. Joukko-osasto: Uudenmaan rakuunarykmentti. Kuolintiedot: Kuolinpäivä: 23.02.1940. Kuolinpaikka: Lemetti, Impilahti. Kuolinsyy. Kaatui, ruumis evakuoitu ja haudattu. Hautauspaikka: Mynämäki. Hautausmaa: Mynämäki, Mynämäen kirkonsankarihaudat. Hautapaikan numero: 47. Lähde: Menehtyneiden tiedosto.
Joukko-osastot. Talvisota: 07.10.1939 – 23.2.1940 1./ URR.
23.2.1940 Klo 2 aikaan sai esk. Parviainen ( URR ) käskyn alkaa toimintansa ja hävittää kasapanoksilla vihollisen hyökkäysvaunut, tulipesäkkeet ja korsut jo aikaisemmin mainitusti. Tehtävän suorittaminen määrättiin alkavaksi klo 3, jolloin vihollisen asemia ampuneen tykistön ja kranaatinheittimien piti olla ampumatta Lemetin länsipuolelle. Eskadroona pääsi etenemään puron uomaa myöten jonkin matkaa aina käsikranaattitaisteluun saakka, mutta vihollisen tuli ei antanut mahdollisuuta nousta ylön puronuomasta. Klo 6.50, jolloin jo alkoi olla valoisaa, sai esk. luvan vetäytyä takaisin, sillä päivän ajaksi mainittuun kohtaan ei ollut mahdollista jäädä. Tappiot: kornetti Suvanto kaatui. – Sen jälkeen sai esk. luvan siirtyä oman rykmenttinsä leirialueelle. Lähde: Sotapäiväkirja 736 Hämeen ratsurykmentti, 12.2.1940 – 1.3.1940.
Uudenmaan rakuunarykmentti.
Talvisodan alussa joulukuussa 1939 rykmentti oli osa suojajoukkoja ja kuului Uudenkirkon ryhmään ja otti osaa Karjalan kannaksen suojajoukkotaisteluihin, komentajanaan Harry Alfthan.
Helmikuun alussa 1940 ratsurykmentit jalkautettiin ja muutettiin taisteluosastoiksi Lappeenrannassa. Hiihtoratsuväkirykmentit siirrettiin rautateitse Laatokan Karjalaan, jossa ne osallistuivat voitokkaisiin mottitaisteluihin. Maaliskuun alussa Ratsuväkiprikaati siirrettiin Viipurinlahdelle, jossa se oli sodan loppuun saakka.
Koonnut Markku Sirviö

Toivo Suvanto (kuva; Sotapolku)
Tammenlehvä-sukupolven kirkkopäivä Kiteellä 2026
Tammenlehvän sukupolvien työ ei saa vaipua unholaan
Meidän tehtävänämme on muistaa, kiittää ja kertoa eteenpäin se tarina, joka ei saa koskaan kadota. Sotasukupolven perintö kutsuu meitä toimimaan yhdessä, ymmärtämään ja rakentamaan tulevaisuutta epävarmoinakin aikoina, eversti Marko Turunen kiteytti puheessaan, jonka hän piti tiistaina Kiteellä järjestetyn Tammenlehvän Perinneliiton alueellisen kirkkopäivän pääjuhlassa.
Tammenlehvän sukupolvien työ ja sotien vaikutukset eivät saa vaipua unholaan, vaikka sotiemme kunnioitettujen veteraanien, lottien ja muiden sotien aikana toimineiden rivit ovat jo harvenneet, Turunen jatkoi.
Suomessa perinnetyöstä on pitkä kokemus. Veteraanijärjestön toiminnan hiipuessa perinnetyön vaaliminen on siirtynyt entistä enemmän vuonna 2003 perustetun Tammenlehvän Perinneliiton ja sen 27 aluejärjestön tehtäväksi.
Perinneliitto toimii sotaveteraanijärjestöjen perinnetyön kattojärjestönä ja kokoaa yhteen kaikki veteraaniperinnettä vaalivat järjestöt.
Omassa maakunnassamme perinnetyöstä vastaa vuonna 2020 perustettu Sotien 1939-1945 Pohjois-Karjalan perinneyhdistys. Sen keskeisiä tehtäviä ovat veteraanien, puolisoiden ja leskien tukityö sekä hyvinvoinnin ja kotona asumisen tukeminen. Toimintaan kuuluu myös koulutus ja nuorisotyö sekä perinnetapahtumien järjestäminen.
Kaiken tämän lisäksi maakunnallisen yhdistyksen keskeisiin tehtäviin kuuluu kuntien perinnetoimikuntien koordinointi. Kiteen Turunen totesi olevan hyvä esimerkki hyvin aktiivisesta perinnetyöstä.
Tässä yhteydessä hän nosti esille jatkosodan aikaisen 19. Divisioonan toimintaan liittyvät kolme muistomerkkiä Satulavaarantien-Korkeakankaantien ja Heinsyrjäntien risteysalueella, Kiteen kotiseutumuseon sota-aiheiset näyttelyt sekä Kiteen näyttelykeskuksen sotaperinnehuoneen, missä pääsee tutustumaan jatkosodan aikaiseen sotahistoriaan ja rajanvartiointiin liittyvään historiatietoon.
-Yhteistyössä on voimaa. Kiteellä tätä perinnetyötä tehdään yhteistyössä rajakillan, maanpuolustusyhdistysten ja veteraaniyhdistysten kesken. Samalla yhteisöllisyys lisääntyy, hän kiitti.
Juhlapuheessaan Turunen palautti mieliin uhraukset, mihin velvollisuuden tunto isänmaan puolustamiseen ja kotien suojelemiseen Kiteellä johtivat.
-Sankarivainajia lepää Kiteen sankarihautausmaalla sekä talvisodan että jatkosodan taisteluista. Eniten sankarivainajia on täällä 21-vuotiaiden ikäluokassa. Nuorin oli 17- ja vanhin 44-vuotias.
-Kun huomioidaan, että noina aikoina avioiduttiin nuorina ja perheisiin tuli lapsia runsaastikin, voi vain kuvitella, kuinka moni perhe sai suru-uutisia rintamalta tai aviopuoliso, läheinen tuli kotiin vammautuneena, sotaorvoista puhumattakaan.
-Osansa kiteeläiset saivat evakkotoiminnastakin, kun iso joukko väestöä joutui siirtymään kodeistaan.
-Koskaan ei pidä unohtaa myöskään kotirintaman suurta merkitystä, jossa naisten, vanhusten ja nuorten työ oli ratkaisevan tärkeää yhteiskunnan käynnissä pitämiseksi.
-Lotat toimivat muonituksessa, ensiavussa, ilmavalvonnassa ja viestitoiminnassa. Nuoret osallistuivat talkoisiin, keräyksiin ja varustetuotantoon. Vanhukset tukivat, missä voivat. Kotirintaman työ oli tärkeää, hän painotti.
Samanlaista henkeä tarvitaan tänäkin päivänä, vaikka toiminta- ja turvallisuusympäristömme on vuosien saatossa muuttunut paljon.
-Turvallisuuden osalta Suomi on toiminut pitkäjänteisesti pitäen huolta omasta kyvykkyydestään erilaisiin uhkiin varautumisessa.
-Meillä Suomessa on jo pitkään ollut käytössä kokonaisturvallisuuden toimintamalli, jolla yhteiskunnan toimivuus erilaisissa tilanteissa turvataan. Keskeisenä osana kokonaisturvallisuutta on kokonaismaanpuolustus, jossa huolehditaan maan puolustamisesta.
-Kaiken takana on kuitenkin luja tahto tekemiseen. Sitä osaltaan ylläpitää arvokas perinnetyö, kuten tämäkin kirkkopäivän tilaisuus Kiteellä.
-Tammenlehvän tarina elää…koko ajan. Periksi ei anneta. Tekemisen ei aina tarvitse olla isoa, sillä pienikin teko vie asioita eteenpäin, Turunen kiteytti.
Sotaorvoilla on keskeinen rooli perinnetyön vaalimisessa. Tämä tuli hyvin esiin myös Kiteen kirkkopäivänä. Oli koskettavaa kuulla opetusneuvos Heikki Pirisen kirkossa pitämästä saarnasta ja rovasti Aune-Inkeri Keijosen pääjuhlassa esittämästä tervehdyksestä, miten he orpouden kokivat ja millä tavalla isän kuolema elämään vaikutti.
Tervehdyksensä pääjuhlaan toivat myös Kiteen Perinnetoimikunnan puheenjohtaja Kari Sutinen, kaupunginjohtaja Pekka Hirvonen, Kainuun Prikaatin apulaiskomentaja Mikko Illi ja nuorten edustajana Kiteen lukion opiskelija Severi Koivusalmi.
Juhlan musiikista vastasivat Lappeenrannan Rakuunasoittokunta, Kiteen lukion steel band sekä KJSK-band. Päätössanat lausui Pohjois-Karjalan Perinneyhdistyksen puheenjohtaja Harri Norismaa.
Teksti: Jouko Väistö

Eversti Marko Turunen painotti juhlapuheessaan perinnetyön tärkeyttä. Kiteellä työtä on tehty ansiokkaasti rajakillan, maanpuolustus- ja veteraanijärjestöjen voimin. Kiteen perinnetoimikunnan puheenjohtaja Kari Sutinen on niissä kaikissa ollut vahvasti mukana. (kuva; Jouko Väistö)
”Kyllä se sota on kaikista karmein” – Katso video valtimolaisen Toimi ”Tommi” Häkkisen (s.1930) sotavuosien muistoista
Toimi Häkkinen; Muistoja evakkoajalta ja Valtimon sotavangeista
”Kyllä se sota on kaikista karmein” – Toimi Häkkinen 2026 –
https://www.youtube.com/watch?v=OpdrIyuodL0
Toimi ”Tommi” Häkkinen syntyi Valtimon Sivakassa vuonna 1930. Häkkinen muistaa kuinka marras-joulukuussa 1939 tykkien jyly alkoi kantautua kotipihalle, sota oli syttynyt. Talvisodan kuukaudet Häkkinen vietti perheineen evakossa Toholammilla Pohjanmaalla. Jatkosodan aikana Sivakkajoella toimi sotavankileiri, jonka vankeja kävi töissä myös Häkkisen kotona. Tommi tutustui neuvostosotavankeihin ja kieltä opittiin puolin ja toisin. Jatkosodan vuosina Häkkinen osallistui myös hiilimiilujen polttamiseen. Bensiinipulan vallitessa hiili oli tärkeä polttoaine. Toimi Häkkisen muistot antavat ainutkertaisen näkymän sotavuosien lapsen ja nuoren arkeen. Haastattelu on taltioitu heinäkuussa 2026. Videon ovat tehneet Mikko Rautiainen ja Paavo Harakka.
Sotien 1939–1945 Nurmeksen perinnetoimikunta on taltioinut / julkaissut veteraanien ja muiden sotavuodet kokeneiden haastatteluvideoita vuodesta 2019 lähtien. Uusimmat videot mukaan lukien haastateltuja henkilöitä on yhteensä 17 ja he ovat syntyneet vuosien 1918–1941 välillä. Kokonaisuus käsittää yhteensä noin 11 tuntia muistoja vuosilta 1939–1945.
Tiedot kaikista julkaistuista videoista löytyvät täältä: https://sotiemmeperinne.fi/alueellinen-perinnetyo/pohjois-karjala_p-k/paikallista-sotahistoriaa-p-k/sotasukupolven-videoituja-haastatteluita/
Mikko Rautiainen, videoiden tekijä, Sotien 1939-1945 Nurmeksen perinnetoimikunnan pj.






