Vanhojen Pro patria -taulujen uudelleenjulkistamistilaisuus Nurmeksen Kauppalantalolla, Kaatuneiden muistopäivänä 17.toukokuuta 2026
Kuokkastenkosken (1911–1991), Saramon (1891–1998) ja Petäiskylän (1899–1995) koulujen lakkautusten myötä jäi kolme nurmeslaista Pro patria -taulua vaille sijoituspaikkaa. Tauluja ei ollut enää mahdollista sijoittaa nähtäville sankarivainajien kotikyliin, joten ne olivat vuosikymmeniä Nurmeksen museon säilytyksessä. Sotien perinnetoimikunta teki elokuussa 2024 kaupungille esityksen Kuokkastenkosken (1961), Saramon (1968) ja Petäiskylän (1959) Pro patria -taulujen asettamisesta Kauppalantalolle, Perinnehuoneen läheisyyteen. Tekninen virasto huolehti kustannuksista ja toteutti taulujen asentamisen yhteistyössä museon kanssa.
Mikko Rautiainen lausui tervetulosanat. Vasemmalla Jussi Säämänen ja oikealla Matti Asikainen. (kuva; Jorma Korhonen 2026)
Veeku Pulkkinen soittamassa fanfaaria. Vasemmalla sotaorpo Martti Haverinen puolisonsa kanssa ja oikealla Pentti Potkonen. (kuva; Jorma Korhonen 2026)
Tilaisuus alkoi toimikunnan puheenjohtajan Mikko Rautiaisen tervetulosanoilla, jota seurasi Kirkkokadun koulun 7.luokan oppilaan Veeku Pulkkisen trumpetilla esitetty fanfaari Karjalan jääkärien marssista. Lippupuheen piti kaupungin hallituksen puheenjohtaja Anu Lipponen, joka totesi puheessaan: Kunniataulut eivät pyydä meitä elämään menneisyydessä. Ne pyytävät meitä muistamaan, että rauha, vapaus ja turvallisuus eivät säily itsestään. Ne säilyvät vain, jos jokainen sukupolvi pitää niistä huolta. Tekoina, miten kohtelemme muita ja pidämme kaikki mukana.
Leila Koponen Nurmeksen ev.lut.seurakunnasta toimittamassa rukousta. (kuva; Jorma Korhonen 2026)
Jyrki Moilanen ja isä Pentti Potkonen lukevat rukousta. (kuva; Jorma Korhonen 2026)
Juhlan vanhin osallistuja Tauno Koljonen (kuva; Jorma Korhonen 2026)
Rukoukset toimittivat pappi Leila Koponen Nurmeksen ev.lut.seurakunnasta ja isä Pentti Potkonen ja Jyrki Moilanen Nurmeksen ortodoksisesta kappeliseurakunnasta. Taulujen ääreltä siirryttiin valtuustosaliin, jossa nautittiin kaupungin tarjoamat kakkukahvit ja kuultiin musiikin lehtori Jonne Tuhkalan esittämää haitarimusiikkia, kuten muun muassa Äänisen aallot ja Veteraanin iltahuuto. Juhlaa kunnioittivat läsnäolollaan sotilaspoika Tauno Koljonen ja sotaorpo Martti Haverinen. Pro patria -taulujen vuosikymmeniä kestänyt ”varastointivaihe” on tullut päätökseen. Tauluihin kaiverretut ihmiset antoivat henkensä itsenäisyyden ja Nurmeksen puolesta. Kiitos kaupungille, että heidän muistonsa tulee nyt arvokkaasti esille kaupungin sydämessä.
Mikko Rautiainen, pj. Sotien 1939–1945 Nurmeksen perinnetoimikunta
Veeku Pulkkinen soitti juhlan alussa fanfaarin. (kuva; Jorma Korhonen 2026)
Kaupungin tarjoamista kahveista vastasi ravintola Thure. Kakkua ottamassa Leila Koponen ja Tauno Koljonen. (kuva; Jorma Korhonen)
Mikko Rautiaisen tervetulosanat Nurmeksen pro patria -juhlassa 17.5.2026
Hyvää kaatuneiden muistopäivää ja tervetuloa tähän vanhojen Patria -taulujen uudelleen julkistamistilaisuuteen!
Kuokkastenkosken, Saramon ja Petäiskylän kouluille julkistettiin sankarivainajia kunnioittavat pro patria taulut vuosina 1961, 1968 ja 1959. Nämä koulut lakkautettiin 1990-luvulla ja samalla taulut jäivät vaille arvokasta sijoituspaikkaa. Tauluja ei ollut enää mahdollista sijoittaa nähtäville sankarivainajien kotikyliin, joten ne olivat vuosikymmeniä museon säilytyksessä. Sotien perinnetoimikunta teki elokuussa 2024 esityksen taulujen asettamisesta Kauppalantalolle, Perinnehuoneen läheisyyteen. Kaupunki suhtautui asiaan myötämielisesti ja Tekninen virasto huolehti kustannuksista ja toteutti taulujen asentamisen tammikuussa yhteistyössä Museon kanssa. Taulut kytkeytyvät osaksi Perinnehuonekokonaisuutta ja niillä on myös tärkeä pedagoginen merkitys. Kiitos Olli Kakkiselle ja Teknisen viraston väelle, Pitkänmäen puusepänliikkeelle, ravintola Thurelle, Meri-Anna Rossanderille, Aleksi Eskeliselle, Paula Karjalaiselle ja Pasi Parkkiselle sekä kaikille, jotka ovat myötävaikuttaneet siihen, että olemme tänään siinä tilanteessa, että tämä tilaisuus voitiin järjestää. Kiitos myös kaikille tämän päivän puhujille ja esiintyjille! Nämä tauluissa olevat ihmiset antoivat henkensä itsenäisyyden ja Nurmeksen puolesta. Kiitos kaupungille, että heidän muistonsa tulee nyt arvokkaasti esille kaupungin sydämessä.
Mikko Rautiainen, pj. Sotien 1939-1945 Nurmeksen perinnetoimikunta
Anu Lipposen puhe Nurmeksen pro patria -juhlassa 17.5.2026
Vanhojen Pro patria -taulujen uudelleenjulkistamistilaisuus Nurmeksen Kauppalantalolla, Kaatuneiden muistopäivänä 17.toukokuuta 2026
Kuokkastenkosken (1911–1991), Saramon (1891–1998) ja Petäiskylän (1899–1995) koulujen lakkautusten myötä jäi kolme nurmeslaista Pro patria -taulua vaille sijoituspaikkaa. Tauluja ei ollut enää mahdollista sijoittaa nähtäville sankarivainajien kotikyliin, joten ne olivat vuosikymmeniä Nurmeksen museon säilytyksessä. Sotien perinnetoimikunta teki elokuussa 2024 kaupungille esityksen Kuokkastenkosken (1961), Saramon (1968) ja Petäiskylän (1959) Pro patria -taulujen asettamisesta Kauppalantalolle, Perinnehuoneen läheisyyteen. Tekninen virasto huolehti kustannuksista ja toteutti taulujen asentamisen yhteistyössä museon kanssa.
Mikko Rautiainen lausui tervetulosanat. Vasemmalla Jussi Säämänen ja oikealla Matti Asikainen. (kuva; Jorma Korhonen 2026)
Veeku Pulkkinen soittamassa fanfaaria. Vasemmalla sotaorpo Martti Haverinen puolisonsa kanssa ja oikealla Pentti Potkonen. (kuva; Jorma Korhonen 2026)
Tilaisuus alkoi toimikunnan puheenjohtajan Mikko Rautiaisen tervetulosanoilla, jota seurasi Kirkkokadun koulun 7.luokan oppilaan Veeku Pulkkisen trumpetilla esitetty fanfaari Karjalan jääkärien marssista. Lippupuheen piti kaupungin hallituksen puheenjohtaja Anu Lipponen, joka totesi puheessaan: Kunniataulut eivät pyydä meitä elämään menneisyydessä. Ne pyytävät meitä muistamaan, että rauha, vapaus ja turvallisuus eivät säily itsestään. Ne säilyvät vain, jos jokainen sukupolvi pitää niistä huolta. Tekoina, miten kohtelemme muita ja pidämme kaikki mukana.
Leila Koponen Nurmeksen ev.lut.seurakunnasta toimittamassa rukousta. (kuva; Jorma Korhonen 2026)
Jyrki Moilanen ja isä Pentti Potkonen lukevat rukousta. (kuva; Jorma Korhonen 2026)
Juhlan vanhin osallistuja Tauno Koljonen (kuva; Jorma Korhonen 2026)
Rukoukset toimittivat pappi Leila Koponen Nurmeksen ev.lut.seurakunnasta ja isä Pentti Potkonen ja Jyrki Moilanen Nurmeksen ortodoksisesta kappeliseurakunnasta. Taulujen ääreltä siirryttiin valtuustosaliin, jossa nautittiin kaupungin tarjoamat kakkukahvit ja kuultiin musiikin lehtori Jonne Tuhkalan esittämää haitarimusiikkia, kuten muun muassa Äänisen aallot ja Veteraanin iltahuuto. Juhlaa kunnioittivat läsnäolollaan sotilaspoika Tauno Koljonen ja sotaorpo Martti Haverinen. Pro patria -taulujen vuosikymmeniä kestänyt ”varastointivaihe” on tullut päätökseen. Tauluihin kaiverretut ihmiset antoivat henkensä itsenäisyyden ja Nurmeksen puolesta. Kiitos kaupungille, että heidän muistonsa tulee nyt arvokkaasti esille kaupungin sydämessä.
Mikko Rautiainen, pj. Sotien 1939–1945 Nurmeksen perinnetoimikunta
Veeku Pulkkinen soitti juhlan alussa fanfaarin. (kuva; Jorma Korhonen 2026)
Kaupungin tarjoamista kahveista vastasi ravintola Thure. Kakkua ottamassa Leila Koponen ja Tauno Koljonen. (kuva; Jorma Korhonen)
Mikko Rautiaisen tervetulosanat Nurmeksen pro patria -juhlassa 17.5.2026
Hyvää kaatuneiden muistopäivää ja tervetuloa tähän vanhojen Patria -taulujen uudelleen julkistamistilaisuuteen!
Kuokkastenkosken, Saramon ja Petäiskylän kouluille julkistettiin sankarivainajia kunnioittavat pro patria taulut vuosina 1961, 1968 ja 1959. Nämä koulut lakkautettiin 1990-luvulla ja samalla taulut jäivät vaille arvokasta sijoituspaikkaa. Tauluja ei ollut enää mahdollista sijoittaa nähtäville sankarivainajien kotikyliin, joten ne olivat vuosikymmeniä museon säilytyksessä. Sotien perinnetoimikunta teki elokuussa 2024 esityksen taulujen asettamisesta Kauppalantalolle, Perinnehuoneen läheisyyteen. Kaupunki suhtautui asiaan myötämielisesti ja Tekninen virasto huolehti kustannuksista ja toteutti taulujen asentamisen tammikuussa yhteistyössä Museon kanssa. Taulut kytkeytyvät osaksi Perinnehuonekokonaisuutta ja niillä on myös tärkeä pedagoginen merkitys. Kiitos Olli Kakkiselle ja Teknisen viraston väelle, Pitkänmäen puusepänliikkeelle, ravintola Thurelle, Meri-Anna Rossanderille, Aleksi Eskeliselle, Paula Karjalaiselle ja Pasi Parkkiselle sekä kaikille, jotka ovat myötävaikuttaneet siihen, että olemme tänään siinä tilanteessa, että tämä tilaisuus voitiin järjestää. Kiitos myös kaikille tämän päivän puhujille ja esiintyjille! Nämä tauluissa olevat ihmiset antoivat henkensä itsenäisyyden ja Nurmeksen puolesta. Kiitos kaupungille, että heidän muistonsa tulee nyt arvokkaasti esille kaupungin sydämessä.
Mikko Rautiainen, pj. Sotien 1939-1945 Nurmeksen perinnetoimikunta
