Keski-Suomen Toivakasta kotoisin oleva Helvi Valpe (os. Manninen päätyi jatkosodan aikana Suojärvelle karjalaistalon miniäksi, mentyään välirauhan aikana naimisiin Hyrsylän mutkasta kotoisin olevan miehen kanssa. Valpe kasvatti lapsia sota-ajan vaikeissa ja vaarallisissa olosuhteissa, vailla omaa kotia, miehen ollessa rintamalla. Sotien jälkeen Valpe ja hänen miehensä raivasivat asutustilan Nurmekseen kylmään korpeen. Yhtenä viimeisistä elossa olevana sota-ajan äitinä […]
Sirkka Partanen (os. Pelkonen) liittyi pikkulottana Nurmeksen Lotta Svärdiin ennen talvisotaa. Kerhoiltoja pikkulotilla oli ”Motissa” eli Nurmeksen Suojeluskuntatalolla kerran viikossa. Koulujen kesälomina vuosina 1943 ja 1944 Sirkka Partanen toimi ilmavalvontalottana Nurmeksessa, Höljäkän Saarivaaran ilmavalvonta-asemalla. Tehtävässään hän aloitti kesäkuun 1.päivänä 1943. Vuoroja ilmavalvontatornissa oli päivittäin 2–4 tuntia kerrallaan ja tehtävää suoritettiin yhtäjaksoisesti koko kesä. Merkittävän uhkan […]
Eeva-Liisa Kolehmainen (os. Kuusimäki) otti osaa pikkulottatoimintaan Suistamon Lotta Svärdissä vuosina 1938–1939 toimien sotilaskanttiinissa ja lähettitehtävissä. Eeva-Liisan kotitalossa Kuusimäessä toimi myös Suojeluskunnan aluetoimisto ja aluepäällikkö Lauri Riikonen asui heidän kotonaan. Talvisodan kynnyksellä kotitaloon asettui puolestaan 12.divisioonan taloustoimisto, jonka puhtaanapidossa Kolehmainenkin muutaman viikon auttoi. Evakkoon hänet ja muu perhe komennettiin joulukuun 6.päivänä. Evakkopaikka löytyi Savonlinnasta sukulaisen […]
Nurmeksen Saramolta kotoisin oleva Savolainen (os. Pulkkinen) osallistui pikkulottatoimintaan kansakouluikäisestä saakka. Jatkosodan aikana toiminta tapahtui Saramon koululla, jossa vaikutti isänmaallinen opettajapariskunta; kapteeni Toivo Tevaluoto ja lotta Annikki Tevaluoto. Savolainen muistelee, että koulu ei jatkosodan vuosina toiminut. Lottatoiminnasta hänelle jäi mieleen mm. sukkien kudonta ja reikäleipien leivonta taistelevalle armeijalle sekä kanttiinitoiminta. Pikkulotat osallistuivat myös monenlaisiin auttamistehtäviin, […]
Nurmeksen Lipinlahdesta kotoisin olevan Pentti Meriläisen kotitausta oli isänmaallinen. Hänen isänsä otti osaa Vapaussotaan antamalla sotilaskoulutusta Joensuussa. Rintamalle isä ei toiveistaan huolimatta päässyt. Talvisodan aikana Pentti Meriläinen koki evakkoajan, kun Nurmeksen siviiliväestö evakuoitiin mahdollisten sotatoimien alta. Evakkoon lähtö tapahtui kiireellä; isä oli luovuttamassa hevosta Puolustuslaitokselle ja sillä välin perhe oli komennettu junaan. Evakkopaikkana oli Haapavesi. […]
Terho Mustonen osallistui Suojeluskunnan sotilaspoikatoimintaan jatkosodan aikana Nurmeksen Petäiskylässä, jossa toimi suojeluskunnan kyläosasto. Toimintaa pyöritti koulun opettaja, jonka johdolla harjoiteltiin useita kertoja viikossa esim. hyökkäämistä ja suojautumista. Jatkosodan aikana Mustonen joutui ottamaan paljon vastuuta kotitilan hoidosta isän ollessa rintamalla. Talvisodan aikana hän puolestaan koki evakkoreissun, Nurmeksen väestön jouduttua evakuoiduksi Pohjanmaalle. Mustonen on myös sotainvalidi vammauduttuaan […]
Tauno Koljosen koti Kangasniemen Ruokomäen kylässä oli erittäin isänmaallinen. Isä oli vapaussoturi ja aktiivinen suojeluskuntalainen, äiti puolestaan toimi Ruokomäen Lotta Svärd -osastossa. Suojeluskunta ja Lotta Svärd myös kokoontuivat usein ennen talvisotaa Koljosen kotitalossa. Tauno Koljosen vanhemman veljen oli tarkoitus alkaa vetämään kylässä sotilaspoika -toimintaa, mutta jatkosodan alkaminen ja veljen joutuminen uuteen sotaan esti tämän. Edellä […]
Pertti Tikkanen koki talvisodan aikana evakkoajan, kun Nurmeksen siviiliväestö evakuoitiin mahdollisten sotatoimien alta. Pertti oli evakossa mm. Kannuksessa ja Maaningalla. Maaningassa evakkopaikkana oli iso maatalo. Heillä oli ruisleipien luovutusvelvollisuus rintamasotilaille. Joka päivä paistui talon suuressa uunissa satoja leipiä, jotka 9-vuotias evakkopoika Pertti pakkasi ennalta kokoamiinsa pahvilaatikoihin. Jatkosodan alettua Pertti Tikkanen liittyi Nurmeksen sotilaspoika osastoon 11 […]
Oiva Heikkinen kuului jatkosodan vuosina Suojeluskunnan poikaosastoon Nurmeksen Salmenkylässä. Toimintaa johti koulun opettaja, innokas suojeluskuntalainen Einari Jokiniemi. Oiva Heikkisen sotilaspoikatoiminta johti niin pitkälle, että hän kävi Paltamossa ryhmänjohtajakurssin jatkosodan aikana. Sotilaspoikatoiminnan lisäksi Oiva Heikkisen sotavuosiin kuuluivat maanviljelystyöt, joista hänen oli nuoresta iästään huolimatta otettava suuri vastuu, isän sairastuttua. Heikkisen mieleen on jäänyt myös, kuinka äiti […]
Valtimon Karhunpäästä kotoisin oleva Markku Kuittinen oli mukana suojeluskunnan poikaosastossa ennen talvisotaa. Toimintaa johti Ristivaaran kansakoulun opettaja Matti Huttunen. Harjoituksia oli koululla vähintään viikoittain. Erityisesti Kuittiselle jäi mieleen kiväärillä tehtävät tähtäysharjoitukset. Pojat saivat päälleen myös viralliset sarkapuvut. Suojeluskuntapoikien toiminta loppui talvisodan alkamiseen, kun opettaja kesken koulupäivän kertoi joutuvansa lähtemään armeijan palvelukseen. Markku Kuittinen puolestaan joutui […]
