Sotamies Väinö Huikuri

Synt. 23.9.11 Polvijärvi. Kirkonkirjoissa: Polvijärvi. Uskontunnustus: Lut. Isän nimi: Juho. Lähin omainen: äiti: Katri. Siviilisääty: Naimaton. Siviilitoimi tai ammatti: Työmies. Koulusivistys: 3 lk. Kansakoulua. Äidinkieli: Suomi. Rangaistukset ennen palvelukseen astumista: Ei. Henkilökuvaus: Pituus 157 cm. Paino 57 kg. Ollut kutsunnassa: 3.11.1930. Päätös: Hyväksytty vakinaiseen palvelukseen. Määrätty ast. vak. palvelukseen 7.10.1932. Joukko-osasto johon määrätty: VR. Saapunut 7.10.1932, ja määrätty 5. / VR:iin. Ampumaluokat: Sotilasvala 2.11.1932. Käytös: Hyvä. Palveluksen laatu: Aseellinen. Lyhyesti toiminta: Kiväärimies. Huomautuksia: Ylim. loma palv. alussa 21 vrk 16.9 – 6.10.32 ; kotiloma 15. – 24.3.33. Erikoiskoulutus: Kiväärimies. Sot. arvo res. siirrettäessä: Sotamies. Vapautettu 31.8.33; syy: Täysin palvelleena. Palvelusaika 350 pv. Osoite vapauttamisen jälkeen: Polvijärvi, Kinahmo.

Talvisota

Palvelus lkp:n jälkeen. Saapunut 10.10.1939. Joukko-osasto: VR, Sortavala Tuntolevyn N:o 712443. Määrätty: 8. komppania/ JR36. Perhesuhteet: Naimaton. Lähin omainen: Isä, Kalle Hyttinen, Polvijärvi. Kirkonkirjoissa: Polvijärvi. Siviilitoimi: Maanvilj.. Palveluksen laatu: Kiväärimiehenä. Huomautuksia: Kaatunut 18.2.1940 Honkaniemi.

Kaatumisilmoitus: Nimi Huikuri Väinö. Sotilasarvo: Sotamies. Lähin omainen: äiti, Katri Huikuri. Osoite: Polvijärvi, Kinahmo. Joukko-osasto Er. P. 24 Päiväys 9.3.40. Yllämainittu henkilö kaatui helmikuun 19 p:nä 1940. Kannaksella. Ilmoituksen tekijä: Vilho Loimaranta 5 D: n pastorin apul. Lähde: Kantakortit.

Henkilötiedot: Huikuri Väinö Toivo s. 23.9.1911 Polvijärvi. Koti- ja asuinkunta: Polvijärvi. Siviilisääty: Naimaton. Lasten lukumäärä: 0. Ammatti: Sekatyömies. Sotilasarvo: Sotamies. Joukko-osasto: Erillinen pataljoona 24. Kuolin tiedot: Kuolinpäivä 19.2.1940. Kuolinpaikka: Kannas. Kuolinsyy: Kaatui, ruumis jäi kentälle tai tuhoutui. Hautauspaikka: Polvijärvi. Hautausmaa: Polvijärvi kirkonkylän hautausmaa. Hautapaikan numero KM 11. Lähde: Menehtyneet-tietokanta.

19.2.1940 Varsinainen Näykkijärven taistelun päivä oli 19:sta. Aamu oli hiljaista, mutta klo 8.30 aloitti vihollinen voimakkaan tykistötulen, joka kohdistui ensiksi reservissä olleen 2. komppaniaan, sitten 1. ja 3. komppaniaan. Erääseen 2. komppanian telttaan tuli täysosuma. Tykistötuli kesti klo 10. Pakokauhu valtasi osaksi 1. komppanian ja reservinä olevia joukkoja lähti vetäytymään radan suunnassa väärän tai väärin tulkitun käskyn johdosta. Pataljoonan komentaja johti henkilökohtaisesti vetäytyneet linjalle, missä ei ollut murtumia, vaikka vihollisen jalkaväki yrittikin päästä läpi. 2 komppanian joukkoja lähetettiin oikealle mistä osaksi oli jätetty asemat. Klo 13 tienoilla saapui apujoukkoja ja tilanne jäi muuttumatto-maksi. Klo 15 aikaan ajoi asemiin useita tankkeja tien suunnassa. Näistä pari saatiin palamaan ja yksi tuhottiin pst. tykillä. Illalla olivat tankit yhä asemissa ja sieltä lähetettiin propagandaa. propagandaa lähettävää tankkia ei saatu yrityksistä huolimatta tuhottua, vaan ajoi se ennen päivän tuloa vihollisen puolelle. Klo 20 tuli tieto apujoukkojen saapumisesta ja nämä saapuivatkin klo 21-22 aikaan. Niitten avulla tehtiin yrityksiä karkoittaa vihollinen asemien edestä, mutta eräitä eteentyönnettyjä asemia jäi vihollisen haltuun. Yön aikana vaihdettiin pääosat pataljoonaa, vain osia 2:sta komppaniasta jäi radan varrelle asemiin. Täällä miehet pitivät puoltaan kahta tankkia ja vihollisen suurta jalkaväkeävastaan, jonka kaikki hyökkäykset torjuttiin tulella Kaksi miestä kaatui ja lieviä haavoittumisia oli useita. Vasta iltapäivällä, klo 14 tienoissa, kun rintama oli oikealla murtunut, saivat nämä joukot vetäytymiskäskyn, saapuen lopen uupuneina iltayöstä Säiniölle, missä jo muu pataljoona oli majoittunut. Näykkijärven taistelu on verisimpiä pataljoonan yhteenottoja. Tappiot olivat 4 upseeria, 18 aliupseeria ja 95 miestä, eli yhteensä 117. Kaatuneita oli kuitenkin vain 1+2+23 yhteensä 26., mutta mikä johtunee mitä että tappiot aiheutti pääasiassa vihollisen voimakas tykistötuli. Sotamies Väinö Huikuri oli näiden kaatuneiden joukossa. Lähde: Sotapäiväkirja 592 Erillinen pataljoona 24 1939 – 1940.

Koonnut Markku Sirviö

Synt. 16.4.13 Polvijärvi. Kirkonkirjoissa: Polvijärvi. Uskontunnustus: Luterilainen. Isän nimi: Antti. Lähin omainen: Isä Antti Åhman, Polvijärvi, Martonvaara. Siviilisääty: Naimaton. Siviilitoimi tai ammatti: Maatyömies. Koulusivistys: 2lk kansakoulua. Äidinkieli: Suomi. Rangaistukset ennen palvelukseen astumista: Ei. Henkilökuvaus: Pituus 161. Paino 54 kg. Silmien väri: Siniset. Ks. naam. No:2 Saapas: 42. Ollut kutsunnassa: 12.9.1933, Hyväksytty vakin. palvelukseen. Määrätty ast. vak. palvelukseen 4.4.1935. Joukko-osasto johon määrätty: HRR. Saapunut 4.4.1935, ja määrätty: Kk eskadroonaan / HRR. Ampumaluokat: Kiv. huono, kk hyvä. Sotilasvala 3.5.1935. Käytös: Hyvä Palveluksen laatu: Aseellinen. Komennettu muonittaja kurssille ajalla 7.10-22.10.35. Lyhyesti toiminta: 350 pv rivimiehenä. Erikoiskoulutus: Rivimies. Muonittaja.Sot. arvo res. siirrettäessä: Ratsumies. Huomautuksia: Lomat: 22 – 29.12.35. 5 -18.3.36. Vapautettu 18.3.36; syy: Täysin palvelleena. Palvelusaika 350 pv. Osoite vapauttamisen jälkeen: Polvijärvi Martonvaara.

Palvelus lkp:n jälkeen. Saapunut 10.10.1939. Joukko-osasto: – Tuntolevyn N:o 701602 Määrätty: Esk. / Kev os. 12. Perhesuhteet: N:ton. Lähin omainen: Isä Antti Åhman, Polvijärvi, Nenäsenvaara. Kirkonkirjoissa: Polvijärvi. Siviilitoimi: Maanviljelijä. Palveluksen laatu: Kiv. miehenä. Huomautuksia: Kaatunut 3.3 1940 Kollaalla. Lähde: Kantakortit.

3.2.40 Eskadroona teki hyökkäyksen Havumaja saarekkeesta pohjoiseen päin, mutta vetäytyi myöhemmin takaisin päin. Illalla hyäkkäsi vihollinen Havimajasaarekkeeseen ja valtasi sen Eskadroonasta kaatuivat ratsumiehet K. Markkanen ja T. Åman. Haavoittuneita oli viisi m.m korn. Keinonen ja alikers. Haapalainen. Lähde: Sotapäiväkirja 2182 Kevyt osasto 12. Eskadroona. Taistelukertomus.

Kuolin tiedot: Syntynyt 16.4.1913, Polvijärvi. Kuolinpäivä 03.03.1940. Kuolinpaikka Kollaanjoki. Joukko-osasto: Kevyt osasto 12, Eskadroona. Menehtymisluokka: Kaatui, ruumis jäi kentälle tai tuhoutui. Hautausmaa: Toivo Åman on haudattu Polvijärvi, Kirkonkylän hautausmaalle. Hautapaikan numero KM 38 Lähde: Menehtyneet-tietokanta.

Koonnut Markku Sirviö

Synt. 13.4.12 Polvijärvi. Kirkonkirjoissa: Polvijärvi. Uskontunnustus: Luterilainen. Isän nimi: Aatami. Lähin omainen: Äiti Anna Lehikoinen Polvijärvi. Siviilisääty: Naimaton. Siviilitoimi tai ammatti: Maanviljelijä. Koulusivistys: 3lk kansakoulua. Äidinkieli: Suomi. Rangaistukset ennen palvelukseen astumista: Ei. Henkilökuvaus: Pituus 164. Paino 56 kg. Silmien väri: Siniset. Ks naam. No:2 Ollut kutsunnassa: 1932, määrätty uudelleen tark. v.1933. Määrätty ast. vak. palvelukseen 4.4.1934. Joukko-osasto johon määrätty: HRR. Saapunut 4.4.1934, ja määrätty 4. / HRR:iin. Ampumaluokat: Kiv. tyydyttävä. Sotilasvala 3.5.1934. Käytös: Hyvä Palveluksen laatu: Aseellinen. Lyhyesti toiminta: 350 pv rivimiehenä. Erikoiskoulutus: Ratsumies. Sot. arvo res. siirrettäessä: Ratsumies. Huomautuksia: Siirretty 30.4.34. 3/HRR:n. Lomalla: Veljen hautajaiset 12-16.7.34. Vapautettu 19.3.35; syy: Täysin palvelleena. Palvelusaika 350 pv. Osoite vapauttamisen jälkeen: Polvijärvi Martonvaara.

Palvelus lkp:n jälkeen. Saapunut 10.10.1939. Joukko-osasto: – Tuntolevyn N:o 701600 Määrätty: Esk. / Kev os. 12. Perhesuhteet: N:ton. Lähin omainen: Äiti Anna Lehikoinen, Polvijärvi. Palveluksen laatu: Kiv. mies. Huomautuksia: Kaatunut 2.2 1940 Kollaalla.

3.2.40 Klo 13.00 Peura lähti A-lammin maastoon haravoimaan sieltä vihollisia jotka tavattiin lammin eteläpuolella olevassa metsässä. Klo 14.30 Ratsum. Aatu Louhelainen kaatui kranaatin sirpaleesta. Louhelainen Aatu kuului Eskadroonan toisen joukkueen 1. ryhmään. Lähde: Sotapäiväkirja 2179 Kevyt osasto 12. Eskadroona.

3.2.40 klo 13.00 Eskadroona lähti tuhotakseen Ahvenlammin lähistölle perääntyneen vihollisosaston, jonka eskadroonan lähettämä partio aikaisemmin oli todennut. Mennessä kaatui ratsumies Aatu Louhelainen kranaatin sirpaleesta. Lähde: Sotapäiväkirja 2182 Kevyt osasto 12. Eskadroona. Taistelukertomus.

Helmikuun 3. päivänä eskadroona alistettiin Jalkaväkirykmentti 35:n ensimmäisellepataljoonalla ja jo hetkeä myöhemmin tuli pataljoonan komentajalta ensimmäinen tehtävä. Eskadroonan tuli yhdessä divisioonan sissiosaston kanssa suunnata Ahvenlammen maastoon ja karkottaa siellä havaittu vihollisosasto. Vihollinen tavattiinkin lammen eteläpuolella olevasta metsiköstä, ja lyhyen kahakan aikana ratsumies Aatu Louhelainen kaatui kranaatinsirpaleen osumasta. Lähde: Pro gradu tutkimus, Olli Alm.

Kuolin tiedot: Kuolinpäivä 03.02.1940. Kuolinpaikka Kollaanjoki. Kuolinsyy: Kaatui, ruumis evakuoitu ja haudattu. Lähde: Menehtyneet-tietokanta.

Hautausmaa: Aatu Louhelainen on haudattu Polvijärvi, Martonvaaran sankarihautausmaalle

Koonnut Markku Sirviö