Pohjois-Karjalan Sotaorvot vietti 25-vuotisjuhlaa kaatuneitten muistopäivänä Joensuussa
Pielisensuun kirkossa järjestettyyn juhlaan saapui runsaat 200 vierasta. Yhdistyksen puheenjohtaja, juhlan juontaja Päivi Eteläpää toivotti juhlijat lämpimästi tervetulleeksi. Andante Festivon sävelet ja Rakuunasoittokunta kapellimestari Marko Saikon johtamana saatteli vieraat juhlatunnelmaan. Sibeliusta kuultiin myöhemmin lisää pianotaiteilija Kemal Achourbekovin eläytyessä Finlandian ja Kuusi-teosten tunnelmiin.
Päivi Eteläpää avasi juhlan (kuva; Kalevi Lohiranto 2026)
Kemal Achourbekov esiintyy (kuva; Kalevi Lohiranto 2026)
Juhlapuhujana sotakamreeri Jorma Mikkonen (kuva; Kalevi Lohiranto 2026)
Juhlapuheessaan kunniapuheenjohtaja, sotakamreeri Jorma Mikkonen kertoi yhdistyksen toiminnan käynnistyneen Joensuun seurakuntakeskuksessa 4.6.2001 sotaorpojen Jorma Mikkosen, Aune-Inkeri Keijosen ja Inkeri Ronkaisen toimesta. Perustamiskokouksen suosio yllätti kutsujat kun 80 sotaorpoa saapui kokoukseen, jossa perustettiin yksi maamme ensimmäisistä sotaorpoyhdistyksistä. Puhumisen tarve oli valtaisa, kun jo eläkeikään ehtineet kohtalotoverit eri puolilla maakuntaa pidetyissä tilaisuuksissa kohtasivat toisensa. Vertaistoiminta monin muodoin käynnistyi ja koetaan edelleen tarpeelliseksi. Sotaorpoja ja etenkin kannatusjäseniä yhdistykseen liittyy edelleen muun muassa tapahtumien myötä.
Vas. yhdistyksen ens. puheenjohtajat Aune-Inkeri Keijonen ja Jorma Mikkonen. Kuvassa myös Riita Repo ja pikkulotta Elsa Karttunen (kuva; Kalevi Lohiranto 2026)
Karjalaiseen tapaan juhlaväki sai nauttia kanteleensoitosta Kutsun kylämuusikoiden Jokitrion – Saila Kinnunen, Jarkko Makkonen ja Saila Miinalainen– soittaessa Konevitsan kirkonkellot. Karjalan kunnailla-esityksen laulusolistina kuulimme upeaäänistä sotaorvon poika Jarkko Makkosta.
Kutsun kylämuusikoiden jokitrio esiintyy (kuva; Kalevi Lohiranto 2026)
Tervehdykset
Kaatuneitten Omaisten Liiton puheenjohtaja Hannu Niskanen kiitti yhdistystä esimerkillisen aktiivisesta toiminnasta sotaorpojen vertaistuen ja yhteisöllisyyden ylläpitäjänä. Perinnetyöhön valmistautumisessa yhteistyötä Sotien 1939–45 Pohjois-Karjalan perinneyhdistyksen kanssa hän luonnehti merkitykselliseksi ja suuntaa antavaksi koko sotaorpokentälle. Lämpimän huomionosoituksen saivat myös liiton tehtävissä ja hallinnossa toimineet yhdistyksemme jäsenet. Pohjois-Karjalan aluetoimiston tervehdyksen toi majuri Valtteri Eskelinen, Karjalan Poikien Killan tervehdyksen puheenjohtaja Antti Eteläpää ja Sotien 1939–45 Pohjois-Karjalan perinneyhdistyksen puolesta toiminnanjohtaja Janne Myller. Kirkollisten toimijoiden tervehdyksen toivat kirkkoherra Aleksander Roszczenko, lääninrovasti Tiina Wiberg ja Kuopion hiippakunnan piispa Jari Jolkkonen. Tervehdysten yhteisenä sanomana välittyi kunnioittava arvostus sotaorpoja ja yhdistyksemme toimintaa kohtaan. Nuoren tervehdyksen tärkeänä sanomana oli sotaorpojen perinteen vaaliminen. Joensuun nuorisovaltuuston puheenjohtajan Jarkko Pulkkisen mukaan nuoria kiinnostavat etenkin sota-ajan sukupolvien kertomat, omakohtaiset tarinat.
Jarkko Pulkkinen (kuva; Kalevi Lohiranto 2026)
Musiikilla jatkettiin Rakuunasoittokunnan keinuttaessa kuulijoita Frans Lehárin Kultaa ja hopeaa valssin tahtiin. Karjalaisten laulu Taru-Tuija Hyykyn johtaman Tulliportinkoulun lapsikuoron ja Rakuunasoittokunnan tulkitsemana oli elämys- suosionosoitukset aina vain jatkuivat!
Rakuunasoittokunta ja Tulliportinkoulun lapsikuoro esiintyvät (kuva; Kalevi Lohiranto 2026)
Yhteislauluksi valittu kiitollisuuden ja toivon virsi ”Kiitos, Jumalamme, kun annoit kauniin maan” soittokunnan säestyksellä oli erityisen koskettava kaatuneitten muistopäivän juhlassa.
Juhlan päätöspuheenvuorossa Päivi Eteläpää kiitti lämpimästi Aune-Inkeri Keijosta 19 vuotta jatkuneesta puheenjohtajuudesta. Lämpimät kiitoksemme myös ensimmäiselle puheenjohtajalle Jorma Mikkoselle, hän on edelleen tukenamme aina tarpeen mukaan. Varapuheenjohtaja Aune-Inkeri Keijosen lausumien päätössanojen jälkeen juhlaväki yhtyi soittokunnan säestyksellä Maamme-lauluun.
Pirjo Tolvanen, yhdistyksen sihteeri
Juhlayleisöä (kuva; Kalevi Lohiranto 2026)
Juhlayleisöä Pielisensuun kirkossa. (kuva; Kalevi Lohiranto)
Sotamies Tahvo Nevalainen (1904-1944)
Synt. 6.8.1904, Polvijärvi. Kirkonkirjoissa: Polvijärvi. Uskontunnustus: Luterilainen. Isän nimi: Antti. Siviilisääty: Naimaton. Siviilitoimi tai ammatti: Maatyömies. Koulusivistys: Lukee ja kirjoittaaa. Äidinkieli: Suomi. Henkilökuvaus: Pituus 159. Paino 52 kg. Silmien väri: Siniset. Kaasunaamarin no: 2. Saappaan No: 42 Puseron no: 50. Lakin no: 56. Ollut kutsunnassa: 23 ja 24. Tarkastuksen tulos ja kutsuntatoimiston päätös: v. 1924 hyväksytty vakinaiseen palvelukseen. Määrätty ast. vak. palvelukseen 11.9.1925. Joukko-osasto johon määrätty Viipurin rykmentti. Saapunut 11.9.1925 ja määrätty 8./ VR. Vapautettu 3.9.1926.täysin palvelleena. Palvelusaika 1 v. Osoite vapautumisen jälkeen Polvijärvi, Raudanlahti. Vannonut sotilasvalan 16.10.1925. Rangaistukset: Ei. Käytös: Kiitettävä. Palveluksen laatu: Aseellinen. Siirrot: Siirr. RUK:n 15.3.26. Erikoiskoulutus: Hevosmies. Sotilasarvo res. siirrettäessä: Sotamies.
TALVISOTA.
Palvelus lkp:n jälkeen. Saapunut 10.10.1939.Joukko-osasto: 24.Pioneeri komppania. Tuntolevyn no: 701226. Määrätty 24 Pion. K. Perhesuhteet: Vaimo Martta Nevalainen. 5 lasta. Lähin omainen: Martta Nevalainen, Polvijärvi, Rauanlahti. Kirkonkirjoissa: Polvijärvi. Siviilitoimi: Maanviljelijä.Siirrot ja komennukset: 22.4.1940. 3/ Pion. P. 12. Palveluksen laatu: Ajomies. 24. Pion. K. Hevosmies, sopiva. Osanotto taisteluihin: Taistellut Uomaalla. Käytös ja rangaistukset: Hyvä. Palvellut liikekannallepanon jälkeen: 6 kk. 16 pv. Vapautettu: Lomautettu: 30.4.1940. Varmentaa res. luutn H.V. Erävuori.
JATKOSOTA
Saapunut: 17.6.1941. Joukko-osasto: Jalkaväki rykmentti 51. VR. Tuntolevyn no: 543395 ja 532555. Määrätty: Pioneerijoukkueeseen / Jalkaväkirykmetti 51. Siirrot ja komennukset: Osanotto taisteluihin: Pälkjärvi, Ilmalanvuori, Hämekoski, Harlu, Läskelä, Louhimäki, Multamäki, Latvasyrjä, Niemiskoski, Aunus, Koivumäki, Revselkä, Pai, Tarsepol, Latva, Orsega, Petroskoi ja, Jukksovkjan seudun taistelut. Kunniamerkit: Vapaudenmitali 2 luokka 1.1.1942 päivä käskyllä N:o.2/42. Tehtävä liikekannallepanon aikana: Hevosmies. Vapautettu: 2.3.42. 7 DE kirj. no 949/01/1/4. Palvelusaika v. 8 kk. 16 päivää Käytös: Hyvä. Varmentaa: Res. luutnantti A Saarikivi.
Kutsuttu uudelleen palvelukseen 1944. Saapunut 4.7.1944. Joukko-osasto: HTK/ P. Kar. Tuntolevun no: 1395783. Määrätty: Jv (Ess)( 15.Prikaati. 15. komppania)). Perhesuhteet: Vaimo ja 6 lasta. Lähin omainen Vaimo Martta, Polvijärvi, Rauvanlahti. Kirkonkirjoissa: Polvijärvi. Siviilitoimi: Maanviljelijä. Siirrot: Os. / 7817. 8.7.44. Huomautuksia: Lääkärintarkastus 4.7.44 kuntoisuusluokka A I. Haavoittunut 18.7.1944 Nietjärvellä. Kuollut haavoihinsa 18.7.1944 2258: ssa.
13.7.44 Kenttävarustustöitä. Komppania sai 50 miestä täydennyksenä.
14.7.44 Kenttävarustustöitä. 15.7.44 klo 8.00 Alkoi voimakas tykistökeskitys etulinjaan ja takamaastoon ylettyen majoitusalueemme ylikin. Vihollisen ilmatoiminta oli erittäin vilkasta pommittaen ja tulittaen asemia ja takamaastoa. klo 10.00 Komppania sai käskyn marssia III/JR 2:n reserviksi ja ilmoittautua majuri Uusitalolle klo 14 Majuri antoi käskyn komppanian edetä Nietojan kallion kautta ja valloittaa vihollisen vyöryttämät asemat Siimes – Yrjölä. Komppanian vielä matkalla ollessa tuli Nietojan kallion
eteläpuolella luoteesta 13. ja 14. komppania jotka olivat saaneet saman tehtävän maj. Väänäseltä. Komppania sai uuden käskyn jäädä Nietojan kallion maastoon oman pataljoonan reserviksi 13. ja 14. komppanian jatkaessa saamaansa tehtävää. Klo 19.30 komppania sai käskyn siirtyä Forssellin komentopaikan, edetä maantien länsipuolitse ottaa yhteys omiin joukkoihin ja hyökätä lännestä Yrjölä- Siimes asemiin. Forssellin komentopaikalla komppania sai uuden käskyn Ev. luutn. Rytköseltä hyökätä maantien suunnassa sen itäpuolitse Maalammen mäen eteläpuolella olevan aukean eteläreunan korkeudellle. Komppania eteni saavuttaen linjan edellämainitun aukean luoteiskulmasta kukkulan lounaaseen kulkevaa reunaa seuraten maantiehen. Eteneminen pysähtyi maantien suunnassa voimakkaaseen vihollisen vastarintaan. 16.7 .44 klo n.2.00. Komppania sai käskynvalloittaa edessä oleva vihollisen vahvasti miehittämä kukkula väkirynnäköllä. Tien oikealla puolella hyökkäsi osia HR 45:stä. Väkirynnäkkö onnistui ja komppania hyökkäsi n. 100 m päähän vihollisen valtaamista omista asemista. Tällöin vihollinen ajoi panssarivaunun Yrjölä kukkulan päälle avaten suorasuuntaustulen. Vailla suojaa oleva komppania joutui perääntymään kuten naapuritkin oikealla ja vasemmalla. Hyökkäyksessä kaatuivat seuraavat: Stm Takala Uuno, Stm Leppä Ilmari, stm Tuominen Heikki. Kuolettavasti haavoittui ylik. Aunela Eino ja ylik. Korpi E. Klo 8.00 koottiin hajaantunut komppania ja miehitettiin 14 komppanian oikealta puolelta aukean ja maantien välinen mersäkannas. 21.30. Komppania sai käskyn yhtyä pataljoonan hyökkäykseen. Tavoitteena Yrjölän tien risteys. Hyökkäys alkaa klo 22.00. Klo 22.00 Komppanian juuri liikkeelle lähtiessä ampui oma tykistö voimakkaan keskityksen komppanian ryhmittymisalueelle. Oman keskityksen tauottua alkoi ryssän kiivas tykistökeskitys samaan paikkaan. Osa komppaniasta hajaantui, muu osa komppaniasta jatkaa hyökkäystä. 17.7.44 Hyökkäys jatkui kiihkeänä ja tavoite, Yrjölän tiehaara asemat, saavutettiin klo 7.00 jälkeen. Klo 8.00 Komppania miehitti käskyn mukaan vallatuista asemista n. 300 m maantiestä koilliseen. Ennen mainitun taistelun tappiot kaatuneina Alik. Männistö Martti, stm. Harinen Toivo, stm Hietanen Tauno, Stm Suvanto Aaro, korpr. Kangas Matti, stm. Kangas Toivo. Haavoittuneet: Kers. Korpi Toivo, Alik. Mäenpää Leo, Alik. Kauppila Uuno, Alik. Alatyppö Kaarlo, Stm. Heikkinen Toivo, Stm. Tarvainen Mooses, korpr. Nyyssönen Eino, stm Väätäinen Juho. Stm. Hokkanen Eino, Stm. Koskela Väinö, Stm. Poutiainen Aarne, Stm. Hollanti Otto, Stm. Kauppinen Heikki, korpr.Pippuri Eemil, Stm. Tarnanen Eemil, Stm. Halttu Matti, Stm. Lakanen Väinö, Korpr. Olenius Aarne. Vihollisen kaatuneita vallatuissa asemissa komppnian lohkolla 120 miestä. Päivän kuluessa yritti vihollispanssarit ja niiden suojassa evakoida asemiemme eteen romutettuja 4 panssarivaunua. Yksi panssari romutettiin lisää. Koko päivän kestäneestä tykistötulesta kaatuivat Stm. Heiskanen Aatu, Korpr. Pitkänen Pekka, Korpr. Huhtala Veikko, Stm. Simonen Vilho. Stm. Peltomaa H. Haavoittuivat: Stm. Petranen Tauno ja Stm Jokitalo Paavo. 18.7.44 Vihollinen ampui jatkuvasti kiivasta häirintätulta asemiimme ja takapuolelle. Päivän kuluessa kaatuivat: Alik. Pöyhönen Eino, Stm. Partanen Tauno, Stm. Kolehmainen Matti, Stm. Jalkanen Johan, Stm Tuominen Matti. Haavoittui: Stm. Humalajoki Viljo, Stm. Nevalainen Tahvo, Stm. Karvinen Toivo, Stm. Korsu Väinö, Stm. Mustonen Eino, Stm. Myllykangas Otto, Stm. Mustonen Veikko, Stm. Peltonen Reino. 19.7.1944 Vallattujen asemien korjaus ja puhdistus jatkui vielä. Vihollis aseiden kokoamista ja evakuoimista. Kaatuneiden vihollisten hautaus suoritettiin loppuun. 20.7.44 klo 7.00 Luovutti komppania asemat III/ JR 44:lle ja marssi Lemettiin ryhtyen siellä kenttävarustus töihin linjalla Lemetti- aukean länsireuna-Paavilan suon pohjoispuolelle jatkuen sieltä Koposenselkää pitkin. 21-30.7.44. Kenttävarustustöitä em. linjalla. Ase- ja varushuoltoa. Saunausta ja lepoa. 31.7.44. Komppania asetti tähystysvartion Koposenselän tähystystorniin. Vahvuus 1+8. Lähde: Sotapäiväkirja 20532 15. Prikaati. 15. komppania,
8.1.1943-31.7.1944.
Aseveljen kertomaa: Hyökkäyksen päätyttyä, asemien valtauksen jälkeen vihollinen ampui voimakkaasti tykistöllä. Aseveli oli sanonut Tahvo Nevalaiselle että lähdetään pois. Nevalainen oli vastannut että ei vielä lähdetä, eikä lähtenyt pois linjasta. Tämän jälkeen haavoittuminen oli tapahtunut. Lähde: Seppo Varis.
Ilmoitus kuolemantapauksesta tai katoamisesta. N:57990.
Nimi ja sot.arvo Nevalainen , Tahvo. sotamies. Tuntolevyn no: 1395783. Perusyksikön kenttäposti osoite: 4771/5 Kpk. Syntymäaika ja paikka: 6.8.1904. Kirjoilla: Polvijärvi. Sk-piiri: P Kar. Siviiliammatti: Työm. Lähin omainen: Vaimo: Martta Nevalainen. Läh. omaisen osoite: Polvijärvi, Rauanlahti. Kuollut haavoihinsa, missä 26. KS:ssa. milloin 18.7.1944. Ruumiin kohtalo: Evakuoitu 19.7.1944 Polvijärvi Sk. Lisätietoja tapauksesta: Haavoittunut vatsaan ja käsiin. Allekirjoitus Sotilaspastori M Parvio.
Hautausmaa: Tahvo Nevalainen on haudattu Polvijärven Sankarihautausmaalle.
Koonnut Markku Sirviö.
Pohjois-Karjalan Sotaorvot vietti 25-vuotisjuhlaa kaatuneitten muistopäivänä Joensuussa
Pielisensuun kirkossa järjestettyyn juhlaan saapui runsaat 200 vierasta. Yhdistyksen puheenjohtaja, juhlan juontaja Päivi Eteläpää toivotti juhlijat lämpimästi tervetulleeksi. Andante Festivon sävelet ja Rakuunasoittokunta kapellimestari Marko Saikon johtamana saatteli vieraat juhlatunnelmaan. Sibeliusta kuultiin myöhemmin lisää pianotaiteilija Kemal Achourbekovin eläytyessä Finlandian ja Kuusi-teosten tunnelmiin.
Päivi Eteläpää avasi juhlan (kuva; Kalevi Lohiranto 2026)
Kemal Achourbekov esiintyy (kuva; Kalevi Lohiranto 2026)
Juhlapuhujana sotakamreeri Jorma Mikkonen (kuva; Kalevi Lohiranto 2026)
Juhlapuheessaan kunniapuheenjohtaja, sotakamreeri Jorma Mikkonen kertoi yhdistyksen toiminnan käynnistyneen Joensuun seurakuntakeskuksessa 4.6.2001 sotaorpojen Jorma Mikkosen, Aune-Inkeri Keijosen ja Inkeri Ronkaisen toimesta. Perustamiskokouksen suosio yllätti kutsujat kun 80 sotaorpoa saapui kokoukseen, jossa perustettiin yksi maamme ensimmäisistä sotaorpoyhdistyksistä. Puhumisen tarve oli valtaisa, kun jo eläkeikään ehtineet kohtalotoverit eri puolilla maakuntaa pidetyissä tilaisuuksissa kohtasivat toisensa. Vertaistoiminta monin muodoin käynnistyi ja koetaan edelleen tarpeelliseksi. Sotaorpoja ja etenkin kannatusjäseniä yhdistykseen liittyy edelleen muun muassa tapahtumien myötä.
Vas. yhdistyksen ens. puheenjohtajat Aune-Inkeri Keijonen ja Jorma Mikkonen. Kuvassa myös Riita Repo ja pikkulotta Elsa Karttunen (kuva; Kalevi Lohiranto 2026)
Karjalaiseen tapaan juhlaväki sai nauttia kanteleensoitosta Kutsun kylämuusikoiden Jokitrion – Saila Kinnunen, Jarkko Makkonen ja Saila Miinalainen– soittaessa Konevitsan kirkonkellot. Karjalan kunnailla-esityksen laulusolistina kuulimme upeaäänistä sotaorvon poika Jarkko Makkosta.
Kutsun kylämuusikoiden jokitrio esiintyy (kuva; Kalevi Lohiranto 2026)
Tervehdykset
Kaatuneitten Omaisten Liiton puheenjohtaja Hannu Niskanen kiitti yhdistystä esimerkillisen aktiivisesta toiminnasta sotaorpojen vertaistuen ja yhteisöllisyyden ylläpitäjänä. Perinnetyöhön valmistautumisessa yhteistyötä Sotien 1939–45 Pohjois-Karjalan perinneyhdistyksen kanssa hän luonnehti merkitykselliseksi ja suuntaa antavaksi koko sotaorpokentälle. Lämpimän huomionosoituksen saivat myös liiton tehtävissä ja hallinnossa toimineet yhdistyksemme jäsenet. Pohjois-Karjalan aluetoimiston tervehdyksen toi majuri Valtteri Eskelinen, Karjalan Poikien Killan tervehdyksen puheenjohtaja Antti Eteläpää ja Sotien 1939–45 Pohjois-Karjalan perinneyhdistyksen puolesta toiminnanjohtaja Janne Myller. Kirkollisten toimijoiden tervehdyksen toivat kirkkoherra Aleksander Roszczenko, lääninrovasti Tiina Wiberg ja Kuopion hiippakunnan piispa Jari Jolkkonen. Tervehdysten yhteisenä sanomana välittyi kunnioittava arvostus sotaorpoja ja yhdistyksemme toimintaa kohtaan. Nuoren tervehdyksen tärkeänä sanomana oli sotaorpojen perinteen vaaliminen. Joensuun nuorisovaltuuston puheenjohtajan Jarkko Pulkkisen mukaan nuoria kiinnostavat etenkin sota-ajan sukupolvien kertomat, omakohtaiset tarinat.
Jarkko Pulkkinen (kuva; Kalevi Lohiranto 2026)
Musiikilla jatkettiin Rakuunasoittokunnan keinuttaessa kuulijoita Frans Lehárin Kultaa ja hopeaa valssin tahtiin. Karjalaisten laulu Taru-Tuija Hyykyn johtaman Tulliportinkoulun lapsikuoron ja Rakuunasoittokunnan tulkitsemana oli elämys- suosionosoitukset aina vain jatkuivat!
Rakuunasoittokunta ja Tulliportinkoulun lapsikuoro esiintyvät (kuva; Kalevi Lohiranto 2026)
Yhteislauluksi valittu kiitollisuuden ja toivon virsi ”Kiitos, Jumalamme, kun annoit kauniin maan” soittokunnan säestyksellä oli erityisen koskettava kaatuneitten muistopäivän juhlassa.
Juhlan päätöspuheenvuorossa Päivi Eteläpää kiitti lämpimästi Aune-Inkeri Keijosta 19 vuotta jatkuneesta puheenjohtajuudesta. Lämpimät kiitoksemme myös ensimmäiselle puheenjohtajalle Jorma Mikkoselle, hän on edelleen tukenamme aina tarpeen mukaan. Varapuheenjohtaja Aune-Inkeri Keijosen lausumien päätössanojen jälkeen juhlaväki yhtyi soittokunnan säestyksellä Maamme-lauluun.
Pirjo Tolvanen, yhdistyksen sihteeri
Juhlayleisöä (kuva; Kalevi Lohiranto 2026)
Juhlayleisöä Pielisensuun kirkossa. (kuva; Kalevi Lohiranto)
Sotamies Tahvo Nevalainen (1904-1944)
Synt. 6.8.1904, Polvijärvi. Kirkonkirjoissa: Polvijärvi. Uskontunnustus: Luterilainen. Isän nimi: Antti. Siviilisääty: Naimaton. Siviilitoimi tai ammatti: Maatyömies. Koulusivistys: Lukee ja kirjoittaaa. Äidinkieli: Suomi. Henkilökuvaus: Pituus 159. Paino 52 kg. Silmien väri: Siniset. Kaasunaamarin no: 2. Saappaan No: 42 Puseron no: 50. Lakin no: 56. Ollut kutsunnassa: 23 ja 24. Tarkastuksen tulos ja kutsuntatoimiston päätös: v. 1924 hyväksytty vakinaiseen palvelukseen. Määrätty ast. vak. palvelukseen 11.9.1925. Joukko-osasto johon määrätty Viipurin rykmentti. Saapunut 11.9.1925 ja määrätty 8./ VR. Vapautettu 3.9.1926.täysin palvelleena. Palvelusaika 1 v. Osoite vapautumisen jälkeen Polvijärvi, Raudanlahti. Vannonut sotilasvalan 16.10.1925. Rangaistukset: Ei. Käytös: Kiitettävä. Palveluksen laatu: Aseellinen. Siirrot: Siirr. RUK:n 15.3.26. Erikoiskoulutus: Hevosmies. Sotilasarvo res. siirrettäessä: Sotamies.
TALVISOTA.
Palvelus lkp:n jälkeen. Saapunut 10.10.1939.Joukko-osasto: 24.Pioneeri komppania. Tuntolevyn no: 701226. Määrätty 24 Pion. K. Perhesuhteet: Vaimo Martta Nevalainen. 5 lasta. Lähin omainen: Martta Nevalainen, Polvijärvi, Rauanlahti. Kirkonkirjoissa: Polvijärvi. Siviilitoimi: Maanviljelijä.Siirrot ja komennukset: 22.4.1940. 3/ Pion. P. 12. Palveluksen laatu: Ajomies. 24. Pion. K. Hevosmies, sopiva. Osanotto taisteluihin: Taistellut Uomaalla. Käytös ja rangaistukset: Hyvä. Palvellut liikekannallepanon jälkeen: 6 kk. 16 pv. Vapautettu: Lomautettu: 30.4.1940. Varmentaa res. luutn H.V. Erävuori.
JATKOSOTA
Saapunut: 17.6.1941. Joukko-osasto: Jalkaväki rykmentti 51. VR. Tuntolevyn no: 543395 ja 532555. Määrätty: Pioneerijoukkueeseen / Jalkaväkirykmetti 51. Siirrot ja komennukset: Osanotto taisteluihin: Pälkjärvi, Ilmalanvuori, Hämekoski, Harlu, Läskelä, Louhimäki, Multamäki, Latvasyrjä, Niemiskoski, Aunus, Koivumäki, Revselkä, Pai, Tarsepol, Latva, Orsega, Petroskoi ja, Jukksovkjan seudun taistelut. Kunniamerkit: Vapaudenmitali 2 luokka 1.1.1942 päivä käskyllä N:o.2/42. Tehtävä liikekannallepanon aikana: Hevosmies. Vapautettu: 2.3.42. 7 DE kirj. no 949/01/1/4. Palvelusaika v. 8 kk. 16 päivää Käytös: Hyvä. Varmentaa: Res. luutnantti A Saarikivi.
Kutsuttu uudelleen palvelukseen 1944. Saapunut 4.7.1944. Joukko-osasto: HTK/ P. Kar. Tuntolevun no: 1395783. Määrätty: Jv (Ess)( 15.Prikaati. 15. komppania)). Perhesuhteet: Vaimo ja 6 lasta. Lähin omainen Vaimo Martta, Polvijärvi, Rauvanlahti. Kirkonkirjoissa: Polvijärvi. Siviilitoimi: Maanviljelijä. Siirrot: Os. / 7817. 8.7.44. Huomautuksia: Lääkärintarkastus 4.7.44 kuntoisuusluokka A I. Haavoittunut 18.7.1944 Nietjärvellä. Kuollut haavoihinsa 18.7.1944 2258: ssa.
13.7.44 Kenttävarustustöitä. Komppania sai 50 miestä täydennyksenä.
14.7.44 Kenttävarustustöitä. 15.7.44 klo 8.00 Alkoi voimakas tykistökeskitys etulinjaan ja takamaastoon ylettyen majoitusalueemme ylikin. Vihollisen ilmatoiminta oli erittäin vilkasta pommittaen ja tulittaen asemia ja takamaastoa. klo 10.00 Komppania sai käskyn marssia III/JR 2:n reserviksi ja ilmoittautua majuri Uusitalolle klo 14 Majuri antoi käskyn komppanian edetä Nietojan kallion kautta ja valloittaa vihollisen vyöryttämät asemat Siimes – Yrjölä. Komppanian vielä matkalla ollessa tuli Nietojan kallion
eteläpuolella luoteesta 13. ja 14. komppania jotka olivat saaneet saman tehtävän maj. Väänäseltä. Komppania sai uuden käskyn jäädä Nietojan kallion maastoon oman pataljoonan reserviksi 13. ja 14. komppanian jatkaessa saamaansa tehtävää. Klo 19.30 komppania sai käskyn siirtyä Forssellin komentopaikan, edetä maantien länsipuolitse ottaa yhteys omiin joukkoihin ja hyökätä lännestä Yrjölä- Siimes asemiin. Forssellin komentopaikalla komppania sai uuden käskyn Ev. luutn. Rytköseltä hyökätä maantien suunnassa sen itäpuolitse Maalammen mäen eteläpuolella olevan aukean eteläreunan korkeudellle. Komppania eteni saavuttaen linjan edellämainitun aukean luoteiskulmasta kukkulan lounaaseen kulkevaa reunaa seuraten maantiehen. Eteneminen pysähtyi maantien suunnassa voimakkaaseen vihollisen vastarintaan. 16.7 .44 klo n.2.00. Komppania sai käskynvalloittaa edessä oleva vihollisen vahvasti miehittämä kukkula väkirynnäköllä. Tien oikealla puolella hyökkäsi osia HR 45:stä. Väkirynnäkkö onnistui ja komppania hyökkäsi n. 100 m päähän vihollisen valtaamista omista asemista. Tällöin vihollinen ajoi panssarivaunun Yrjölä kukkulan päälle avaten suorasuuntaustulen. Vailla suojaa oleva komppania joutui perääntymään kuten naapuritkin oikealla ja vasemmalla. Hyökkäyksessä kaatuivat seuraavat: Stm Takala Uuno, Stm Leppä Ilmari, stm Tuominen Heikki. Kuolettavasti haavoittui ylik. Aunela Eino ja ylik. Korpi E. Klo 8.00 koottiin hajaantunut komppania ja miehitettiin 14 komppanian oikealta puolelta aukean ja maantien välinen mersäkannas. 21.30. Komppania sai käskyn yhtyä pataljoonan hyökkäykseen. Tavoitteena Yrjölän tien risteys. Hyökkäys alkaa klo 22.00. Klo 22.00 Komppanian juuri liikkeelle lähtiessä ampui oma tykistö voimakkaan keskityksen komppanian ryhmittymisalueelle. Oman keskityksen tauottua alkoi ryssän kiivas tykistökeskitys samaan paikkaan. Osa komppaniasta hajaantui, muu osa komppaniasta jatkaa hyökkäystä. 17.7.44 Hyökkäys jatkui kiihkeänä ja tavoite, Yrjölän tiehaara asemat, saavutettiin klo 7.00 jälkeen. Klo 8.00 Komppania miehitti käskyn mukaan vallatuista asemista n. 300 m maantiestä koilliseen. Ennen mainitun taistelun tappiot kaatuneina Alik. Männistö Martti, stm. Harinen Toivo, stm Hietanen Tauno, Stm Suvanto Aaro, korpr. Kangas Matti, stm. Kangas Toivo. Haavoittuneet: Kers. Korpi Toivo, Alik. Mäenpää Leo, Alik. Kauppila Uuno, Alik. Alatyppö Kaarlo, Stm. Heikkinen Toivo, Stm. Tarvainen Mooses, korpr. Nyyssönen Eino, stm Väätäinen Juho. Stm. Hokkanen Eino, Stm. Koskela Väinö, Stm. Poutiainen Aarne, Stm. Hollanti Otto, Stm. Kauppinen Heikki, korpr.Pippuri Eemil, Stm. Tarnanen Eemil, Stm. Halttu Matti, Stm. Lakanen Väinö, Korpr. Olenius Aarne. Vihollisen kaatuneita vallatuissa asemissa komppnian lohkolla 120 miestä. Päivän kuluessa yritti vihollispanssarit ja niiden suojassa evakoida asemiemme eteen romutettuja 4 panssarivaunua. Yksi panssari romutettiin lisää. Koko päivän kestäneestä tykistötulesta kaatuivat Stm. Heiskanen Aatu, Korpr. Pitkänen Pekka, Korpr. Huhtala Veikko, Stm. Simonen Vilho. Stm. Peltomaa H. Haavoittuivat: Stm. Petranen Tauno ja Stm Jokitalo Paavo. 18.7.44 Vihollinen ampui jatkuvasti kiivasta häirintätulta asemiimme ja takapuolelle. Päivän kuluessa kaatuivat: Alik. Pöyhönen Eino, Stm. Partanen Tauno, Stm. Kolehmainen Matti, Stm. Jalkanen Johan, Stm Tuominen Matti. Haavoittui: Stm. Humalajoki Viljo, Stm. Nevalainen Tahvo, Stm. Karvinen Toivo, Stm. Korsu Väinö, Stm. Mustonen Eino, Stm. Myllykangas Otto, Stm. Mustonen Veikko, Stm. Peltonen Reino. 19.7.1944 Vallattujen asemien korjaus ja puhdistus jatkui vielä. Vihollis aseiden kokoamista ja evakuoimista. Kaatuneiden vihollisten hautaus suoritettiin loppuun. 20.7.44 klo 7.00 Luovutti komppania asemat III/ JR 44:lle ja marssi Lemettiin ryhtyen siellä kenttävarustus töihin linjalla Lemetti- aukean länsireuna-Paavilan suon pohjoispuolelle jatkuen sieltä Koposenselkää pitkin. 21-30.7.44. Kenttävarustustöitä em. linjalla. Ase- ja varushuoltoa. Saunausta ja lepoa. 31.7.44. Komppania asetti tähystysvartion Koposenselän tähystystorniin. Vahvuus 1+8. Lähde: Sotapäiväkirja 20532 15. Prikaati. 15. komppania,
8.1.1943-31.7.1944.
Aseveljen kertomaa: Hyökkäyksen päätyttyä, asemien valtauksen jälkeen vihollinen ampui voimakkaasti tykistöllä. Aseveli oli sanonut Tahvo Nevalaiselle että lähdetään pois. Nevalainen oli vastannut että ei vielä lähdetä, eikä lähtenyt pois linjasta. Tämän jälkeen haavoittuminen oli tapahtunut. Lähde: Seppo Varis.
Ilmoitus kuolemantapauksesta tai katoamisesta. N:57990.
Nimi ja sot.arvo Nevalainen , Tahvo. sotamies. Tuntolevyn no: 1395783. Perusyksikön kenttäposti osoite: 4771/5 Kpk. Syntymäaika ja paikka: 6.8.1904. Kirjoilla: Polvijärvi. Sk-piiri: P Kar. Siviiliammatti: Työm. Lähin omainen: Vaimo: Martta Nevalainen. Läh. omaisen osoite: Polvijärvi, Rauanlahti. Kuollut haavoihinsa, missä 26. KS:ssa. milloin 18.7.1944. Ruumiin kohtalo: Evakuoitu 19.7.1944 Polvijärvi Sk. Lisätietoja tapauksesta: Haavoittunut vatsaan ja käsiin. Allekirjoitus Sotilaspastori M Parvio.
Hautausmaa: Tahvo Nevalainen on haudattu Polvijärven Sankarihautausmaalle.
Koonnut Markku Sirviö.
