Nurmeslaisten sankarivainajien matka rintamalta kotiseudun kirkkomaahan
Nurmeslaisten Sankarivainajien matka kirkkomaahan (kirjoittanut Sakari Puumalainen 2025)
(Tekstissä mainittu Severus Rusanen on kirjoittajan isoisä, joka on aikanaan kertonut kirjoittajalle tekstissä kuvatun tapahtumaketjun)
Maanpuolustus/veteraanilehden tuore numero julkaistu Pohjois-Karjalassa!
Karjalan pojat -lehti on vuonna 1956 perustettu, nyt jo 69 -vuotias perinteikäs pohjoiskarjalainen maanpuolustusjulkaisu. Lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa; lippujuhlapäivinä pdf-lehtenä ja itsenäisyyspäivinä paperilehtenä ja pdf-lehtenä.
Nykyisin lehti on kaksikantinen, sisältäen reserviläisjärjestöjen ja sotien perinneyhdistyksen kuulumiset.
Lue 4.6.2025 julkaistu lehti täältä:
Sodan ja rajan historiaa ja nykyisyyttä Stolbovan rauhan rajalla ja Rukajärventiellä
Jos mahdollista, on historiaa hyvä opiskella siellä, missä asiat tapahtuivat. Nurmeksen Kirkkokadun koulun sotahistoria -kurssin nro: VIII oppilaat tekivät toukokuun lopulla perinteeksi muodostuneen opintomatkan Lieksaan Rukajärventielle ja Nurmijärven-Änäkäisen alueen sotahistoriallisiin kohteisiin. Ensimmäisen kerran retki toteutettiin keväällä 2016. Sotahistoria tulee konkreettisella tavalla lähelle, kun rajaa kohti matkustetaan samaa hiekkatietä, kuin suomalaiset sotilaat kesällä 1941.
Alue on Suomen hienoimpia sotahistoriallisia kohteita monipuolisuutensa vuoksi ja sopii kurssisisältöihimme hienosti myös sen vuoksi, että talvisodassa nurmeslaisia oli puolustustehtävissä Änäkäisellä ja Puuruun linjalla. Jatkosodassa monien nurmeslaisten ja valtimolaisten sotatie kulki puolestaan Kivivaarantietä Rukajärven suunnalle. Ennen retkeä tutustuimme aiheeseen mm. katsomalla dokumenttivideon Valtimolla syntyneen ja Rukajärvellä taistelleen nurmeslaisen Mauri Kuvajan (1923-2019) sotakokemuksista. Dokumenttia olivat aikanaan toteuttamassa aiemman sotahistoria -kurssin oppilaat.
Ensimmäinen tutustumiskohteemme oli Jukolan motin alue, joka toimi jatkosodan aikana Rukajärven rintaman huoltokeskuksena ja paikkana, jonka kautta rintamalle lähdettiin ja palattiin. Alkuperäisiä rakenteita ei ole säilynyt, mutta opastaulut antoivat hyvin havainnollistavan käsityksen siitä, miten laaja korpivaruskunta alueella sijaitsi.
Jukolan motista jatkoimme reitin itäisimpään kohtaan Kivivaaran rajavyöhykepuomille. Tähän paikkaan tiivistyy paljon sodan ja rajan historiaa, koska puomin takana kulkee pätkä yhtä Suomen vanhimmista itärajan osuuksista. Lieksan kohdalla kulkeva raja on pysynyt lähes samalla paikalla jo Stolbovan rauhasta 1617 saakka, eli jo yli 400 vuoden ajan. Stolbovan rauha oli myös kurssimme ajallinen alkupiste, koska tuolloin Nurmes ja Pohjois-Karjala tulivat osaksi Ruotsin valtakuntaa. Kivivaaraa lähestyessä maisemaan ilmestyivät rajavartiotornit, mikä konkretisoi rajan läheisyyden. Jo vuosien ajan olemme saaneet näillä retkillä tavata rajavartijoita, niin myös tällä kertaa. Rajavyöhykepuomilla Pohjois-Karjalan rajavartioston partio kertoi meille tärkeästä työstään ja koulutuksestaan. Lisäksi saimme myös mielenkiintoisen kalustoesittelyn ja rajakoiriakin tavattiin. Kiitos Rajavartiolaitoksen edustajille erinomaisen sisällön tuomisesta päiväämme!
Eemil Pyykönen (vas.), Ate Klemetti, Eetu Kärkkäinen, Jere Romppanen ja Nico Laurila talvisodan Änäkäisen linjalla. Taustalla Rukajärventie. (kuva Mikko Rautiainen 2025)
Matkalla takaisin Änäkäiselle pysähdyimme muistomerkillä, jossa kerrottiin talvisodan ensimmäisten uhrien, Hanhiahon miesten pysäyttävä tarina. Änäkäisellä tutustuimme talvisodan puolustuslinjaan ja hämmästelimme Salpa-aseman panssariesterivistöjä ja kaunista suomaisemaa. Sodan päättyminen ja linnoitustöiden keskeyttäminen konkretisoitui kivilouhoksella, jossa oli pino valmiita järkäleitä odottamassa siirtoa kohteisiinsa. Alueen vaikuttavin ja poikkeuksellisin kohde on luonnollisesti Vornasenvaaraan louhittu Salpa-aseman luolatukikohta, joka valitettavasti on turvallisuussyistä suljettu. Viimeisenä kohteena pysähdyimme vielä talvisodan Puuruun -linjalla Nurmijärvellä. Tuolla nurmeslaisia taistelijoita oli johtamassa muun muassa Nurmeksen yhteislyseon tuon aikainen rehtori Esa Kauppinen (1894–1973). Onneksi asemat Puuruun linjalla pitivät. Vihollinen oli nimittäin suunnitellut valtaavansa Nurmeksen joulukuun alkupuolella 1939. Kiitos aktiivisille oppilasryhmälle hyvin onnistuneesta päivästä!
Mikko Rautiainen, historian- ja yhteiskuntaopin lehtori
Panssariestekivi -louhos Änäkäisellä (kuva: Mikko Rautiainen)
Oppilaita Änäkäisen kallioluolan suulla. (kuva Mikko Rautiainen 2025)
Osa oppilaista tutkimassa Salpalinjaa Änäkäisellä. (kuva Mikko Rautiainen 2025)
Tykkiin tutustumassa Puuruun linjalla. (kuva: Mikko Rautiainen 2025)
Johannes Mutanen (1914-1940)
Pioneeri Johannes Mutanen (s. 1.10.1914, kaatui 5.3.1940 pommituksessa)
Mutanen Johannes s.01.10.1914 syntymäpaikka Polvijärvi ja kirkonkirjoissa Polvijärvi, Kr.kat. Isän nimi Simo Lähin omainen Simo Mutanen Joensuu, Mutala. Maatyömies. Naimaton. Rangaistukset ennen palvelukseen astumista 1 sakko, huutosakko 20 vrk vank. vesileipä. Lukee, ei kirj. Pituus 164 paino 54, silmät siniset. Ollut kutsunnassa 6.9.34. Hyväksytty vak.palv. Määrätty ast. vak. palvelukseen 10.9.36, Joukko-os johon määrätty: Er. pion. K. Saapunut 10.9.1936, ja määrätty Er.Pion.K. Sotilasvala 10.10.36. Ampumaluokat: Tyydyttävä. Arvostelut. Hyvä. Aseellinen palvelus. Lomat ajalla : 4.10-8.10.36. Erik. koul. varusm: Pioneeri. Vaputettu 25.8.37. Täysin palvelleena. palvelusaika 350 päivää. Osoite vapauttamisen jälkeen Pielisensuu, Postiosoite: Joensuu Mutala. Siirretty reserviin 25.8.1937.
Palvelus liikekannallepanon jälkeen. Saapunut 10.10.1939. Joukko-osasto 24. Pion.K. Tuntolevyn n:o 701182 Määrätty 24 Pion.K:n. Perhesuhteet: N:ton. Lähin omainen Isä: Simo Mutanen Joensuu Mutala. Kirkonkirjoissa: Taipale kr. kat seurak. Siviilitoimi: Työmies Palveluksen laatu: Ratsunhoitaja 24. Pion.K. Huomautuksia: Kaatunut 5.3.40 Loimolassa. Lähde: Kantakortit
1.3.40 klo 8-16 I ja II / 24 Pion.K:sta 50 ja 4. Rak.K:sta 100 miestä korsurakennuksella Kaartojärven maastossa. Toim. j. huolto- ja vartiotehtävissä.
2.3.40 klo 8-16 Entisin työvoimin korsutöitä Kaartojärven maastossa 12 DE. varten.Toim. j. huolto- ja vartiotehtävissä. klo 7-19 Loimolan pommitusta ilmasta ja maasta. Samanaikaisesti luettiin yhdestä ikkunasta nähtynä 51 konetta joista n. 45 pommikonetta. Ainakin 3 taloa rikkoutui. Pommitus oli ankarin tähänastisista. I joukkueen Loimolan Kairikossa olevista hevosista haavoittui 1. Asuintalon seiniin tuli sirpaleenreikiä, mutta ei mitään miehistövahinkoja. 3.3.40 klo 8-16 Entisin työvoimin korsutöitä Kaartojärven maastossa. Toim. j. huolto- ja vartiotehtävissä.
3.3.40 Klo 13.30 Ammuttiin ryssän pommikone, putosi komppanian leirin läheisyyteen. 1 ryssä pelastui laskuvarjon avulla ja vangittiin. 1 oli suohon vajonnut kainaloitaan myöten ja 1 oli palanut. Kone räjähtänyt ja kappaleet sinkoilleet kymmenien metrien päähän toisistaan. Klo 20-24 1+3 miestä korjannut pommien rikkomaa Suovanjärven tietä.
4.3.40 klo 8-16 Entisin työvoimin korsutöitä Kaartojärven maastossa. Toim.j. entisissä tehtävissä.
5.3.40 klo 8-16 Entisin työvoimin korsutöitä Kaartojärven maastossa. Toim. j. huolto- ja vartiotehtävissä sekä komppanian leirillä sälelumiaidan valmistuksessa.
Hiihtoratsastajia 1.1.1940 sotasaalishevosella. (SA-kuva 11337)
5.3.40 Klo 9 Kaatui pomminsirpaleesta Loimolan kirkon ja Kairikon talon välillä komppanian päällikön ratsuhevosen hoitaja Johannes Mutanen. Jatkuvan ilmapommituksen takia on Loimolasta poispääsy ja sinne paluu vaikeaa. Usein täytyy odottaa tunteja ennenkuin voi lähteä yrittää. Nytkin lähti komppanian päällikkö ratsain ratsuhevosenhoitajan vetoköydestä kiinnipitäen suksilla seuratessa. Kun oli päästu n. 50m ilmestyi äkkiä kone oikealta. Kompp. pääll. käänsi hevosen takaisin, mutta havaitsi samalla että toinen kone lähestyi takaapäin jolloin hän käänsi jälleen hevosensa ympäri ja sanoi vetoköydestä irtaantuneelle Mutaselle joka oli menossa puitten alle ilmasuojaan. että tulee sitten kun pääsee menosuunnassa n. 300 m:n päässä olevaan metsikköön. Noin tunnin odoteltuaan jona aikana Loimolaa ja sen ympäristöä pommitettiin kompp.pääl. jatkoi matkaansa kompp. leirille ja edelleen korsutyömaalle. Klo 17.30 Kompp. pääll. tapasi Mutasen pomminsirpaleen kaatamana puun alta n. 400m eroamispaikasta Loimolan kirkkoon päin. Pommi oli osunut n. 10 m:n päähän. Aikaisemmin on samaa aukeaa ylitettäessä jouduttu hävittäjien takaa-ajamaksi ja kk-tulen alaiseksi. Lähde: Sotapäiväkirja 2473 24. Pioneerikomppania 1.3-13.3.1940.
Johannes Mutanen on haudattu Polvijärven Sotkuman sankarihautausmaalle.
Teksti: Markku Sirviö
Sotasaaliiksi saatu ryssän It- pikakivääri. 7,62 mm:n neuvostoliittolainen ilmatorjuntapikakivääri DA 7,62 Itpk DA m/Degtjarev Loimola 1.12.1939 (teksti SA-kuva 2301)
Kainuun Tykistö- ja heittimistökillan sekä Kainuun tykistörykmentin seppeleenlasku Nurmeksen Lokinkankaalla 17.6.2025
Seppeleenlaskutilaisuudella kunnioitetaan perinnepatteriston, perinnekranaatinheitinkomppanian ja muiden 14.D:n epäsuorantulen joukkojen kunniakasta sotatietä Rukajärven suunnassa.
Tilaisuuden ohjelma 17.6.2025
13.45 Saapuminen Lokinkankaan muistomerkeille, pysäköintiopastus
13.50 Ryhmittyminen tilaisuuteen
13.55 Kunniavartiot, liput saapuvat
14.00 Suomen laulu, Nurmeksen Mieskuoro
Kainuun Tykistö- ja Heittimistökillan puheenjohtajan tervehdys
Seppeleiden laskeminen muistomerkeille
Kainuun Tykistörykmentin tervehdys
Nurmeksen kaupungin tervehdys
Finlandia, Nurmeksen Mieskuoro
Liput poistuvat ja tilaisuus päättyy
Valtimon sankarivainajat -kirja julkaistiin Kaatuneiden muistopäivänä
Leevi Kuokkanen signeeraamassa kirjojaan (kuva: Pertti Meriläinen 2025).
Valtimolla vietettiin kaatuneiden muistopäivänä 18.toukokuuta arvokas, kotiseutuhenkinen maanpuolustusjuhla, kun tyylikäs kovakantinen Valtimon Sankarivainajat -kirja julkaistiin Kuntalaisten talon juhlasalissa. Kirjan toimitti valtimolaistaustainen Leevi Kuokkanen, FM ja julkaisi Valtimo-seura ry. Teos on jatkoa Leevi Kuokkasen kirjoittamalle Valtimolaiset sodassa 1939–1945-kirjalle (2011). Kirjan julkistamista edelsi messu Valtimon kirkossa, seppeleenlasku Sankarihaudalle sekä Valtimo-seuran tarjoamat kahvit. Tilaisuus keräsi suuren osallistujajoukon.
Jonne Tuhkala ja Hanna Nevalainen esiintyvät (kuva: Mikko Rautiainen 2025).
Heikki Ovaskainen piti tervetuliaispuheen (kuva: Pertti Meriläinen).
Nurmeksen mieskuoro esiintymässä (kuva: Mikko Rautiainen).
Juhla alkoi Hanna Nevalaisen piano- ja Jonne Tuhkalan harmonikka esityksillä. Kappaleina Finlandia ja Pienet kukkivat kummut. Tervetulosanat juhlassa esitti Valtimo-seuran pj. Heikki Ovaskainen. Puheessaan hän kiitti sekä sankarivainajia että heidän muistonsa esille tuonutta Leevi Kuokkasta. Omassa puheessaan Kuokkanen kertoi kirjansa syntyvaiheiden lisäksi mm. sotahistorian tutkimuksen nykytilanteesta ja tulevaisuuden näkymistä. Hän kehotti kuulijoita vaalimaan kotien kätköistä löytyviä sotahistoriallisia löytöjä ja muistutti, että Kansallisarkistossa on edelleen jopa järjestelemätöntä aineistoa viime sotiin liittyen. Kuokkasen puhetta seurasi Veteraanin iltahuuto ja Oi kallis Suomenmaa Nurmeksen mieskuoron komeasti kajauttamana ja Mauri Mahlavuoren ja Markku Köntän johtamana. Mainittakoon, että mieskuoron riveissä esiintyi jatkosodan sotilaspoika, lähes 95-vuotias Tauno Koljonen (s.1931).
Pasi Parkkinen toi kaupungin tervehdyksen (kuva: Pertti Meriläinen).
Mikko Rautiainen esitti sotien perinnetoimikunnan terveiset (kuva: Pertti Meriläinen).
Nurmeksen kaupungin tervehdyksen toi valtimolaissyntyinen kaupunginjohtaja Pasi Parkkinen. Parkkinen muistutti tärkeällä tavalla puheessaan, että nyt julkaistun kirjan arvo tulee vain kasvamaan tulevaisuudessa. Sotien 1939–1945 Nurmeksen perinnetoimikunnan tervehdyksen tuonut Mikko Rautiainen puhui sotavuosista mm. valtimolaisen Mauri Kuvajan (1923–2019) näkökulmasta ja kertoi Ylä-Karjalassa tehtävästä veteraani- ja perinnetyöstä. Lämminhenkinen juhla päättyi perinteikkäästi Karjalaisten lauluun, jonka jälkeen kirjailija signeerasi teoksiaan.
Kiitos Leevi Kuokkaselle, Valtimo-seuralle ja kaikille kirjan tekemiseen osallistuneille arvokkaasta perinnetyöstä!
Mikko Rautiainen, pj. Sotien 1939–1945 Nurmeksen perinnetoimikunta
Kirjanjulkistamisjuhla keräsi suuren osallistujajoukon Valtimon kuntalaistentalolle (kuva: Mikko Rautiainen 2025).
Otto Martikaisen (1898-1980) päiväkirjoja ja kirjeenvaihtoa vuosilta 1919-1920 ja 1941-1942
Otto Arvid Martikainen 26. lokakuuta 1898 – 4. huhtikuuta 1980 (81)
* Kotipaikka: Salmenkylän Särkelä
* maanviljelijänä ja seppä, kunnanvaltuutettu
* Vanhemmat: seppä Juho Martikainen ja Riitta (os. Leveinen), sisarukset: Jalmari, Eino ja Edla
– Asepalvelusajan päiväkirja 1919: Vihkosta puuttui pari ensimmäistä sivua, joten alkaa siitä kun Otto on ollut Lappeenrannassa jo jonkun aikaa. Heinäkuussa tulee siirto Salmin pitäjän Manssilaan.
– Kirjeet 1919: Kotiin lähetettyjä kirjeitä asepalvelus ajalta. Näissä Otto tilittää vähän laveammin
joistakin asioista, joten täydentää mukavasti tuota päiväkirjan aineistoa.
– Sotapäiväkirja 1941-1942: Enimmäkseen lyhyitä merkintöjä päivän tapahtumista.
Otto ja Kalle Kinnunen uintireissun ja putkasta vapautumisen jälkeen 3.6.1919 (kuvan haltija: Jouko Martikainen, digitointi: Sami Kuittinen)
Otto Martikaisen päiväkirja 1941-42
Korsussa 1941-1942. Otto Martikainen pöydän ääressä (kuvan haltija: Jouko Martikainen, digitointi: Sami Kuittinen)
Tiedot henkilöstä ja aineistosta sekä aineiston puhtaaksikirjoitus:
Otto Martikaisen veljen lapsenlapsi Sami Kuittinen, 2024
Otto Martikainen Kotikonnuilla eläkepäivinään. (kuvan haltija: Jouko Martikainen, digitointi: Sami Kuittinen)
Veteraaniperinne somessa
