Sotiemme perinne
  • Tutustu meihin
    • Om oss
    • Jäsenjärjestöt
    • Alueyhdistykset
    • Tammenlehvän Perinneliitto
      • Hallinto
    • Tammenlehvän kunniamerkkipalvelu – kokemusta ja ammattitaitoa
      • Perustietoa kunniamerkeistä ja niiden käytöstä
      • Usein kysytyt kysymykset
      • Hinnasto
      • Kuvagalleria
    • Veteraaniliitot
      • Rintamanaisten Liitto
      • Rintamaveteraaniliitto
      • Suomen Sotaveteraaniliitto
      • Sotainvalidien Veljesliitto ry
  • Ajankohtaista
    • Verkkokauppa
    • Kenttäpostia
    • Teema Lapin sota
    • Teema 1944
    • Onnittelut
    • In Memoriam
  • Veteraanien tuet
    • Veteraanien tuet ja etuudet
      • Tukityön opintokokonaisuus
      • Eräissä sotiin liittyvissä tehtävissä palvelleiden kuntoutus
    • Haettavat avustukset
    • Veteranernas tjänster
    • Hakulomakkeet ja -ohjeet
    • Rintamalisäkortti
    • Alueyhdistysten sosiaalineuvojat
  • Veteraani- ja perinnetieto
    • Veteraanisukupolven arvot  
    • Veteraanit kertovat
      • Podcastit
      • Veteraanien haastatteluja
        • Joukko-osastohistoriikit ja matrikkelit
      • Minun veteraanini
      • Kohtalot Pro Patria-taulun takaa
    • Sotahistoriallista materiaalia sisältävät arkistot
      • Sotahistorialliset museot ja perinnetilat
        • Sotamuistomerkit
      • Tammenlehvän Perinneliiton julkaisuja
      • Sotainvalidien arkistoluettelo
    • Juhla- ja muistopäivät
    • Kunniamerkit ja tunnukset
      • Tammenlehvän kunniamerkkipalvelu – kokemusta ja ammattitaitoa
      • Vapaudenristin ritarikunta
      • Viime sotiemme muistoristit ja -mitalit
      • Viime sotiemme kunniamerkit
      • Veteraanien tunnukset hautakivissä
    • 1939-1945
      • Talvisota
      • Välirauha
      • Jatkosota
      • Teema 1944
      • Lapin sota
      • Jälleenrakennuksen aika
    • Opas sotapolun selvittämiseen
  • Opetuksen tueksi
    • Yhdessä-ohjelma
    • Yhdessä-kouluverkosto
    • Oppimateriaalit koulujen käyttöön
      • Oppimateriaalit
      • Videot
      • Pelit
    • Arkisto ja tutkimus
  • Alueyhdistykset
    • Alueyhdistykset
      • Kaikki Tammenlehvän alueyhdistykset yhteystietoineen
    • Etelä-Suomi
      • Pääkaupunkiseutu
      • Etelä-Kymenlaakso
      • Hämeenlinnan seutu
      • Itä-Uusimaa
      • Keski-Uusimaa
      • Lounais-Häme
      • Länsi-Uusimaa
      • Pohjois-Kymenlaakso
      • Pohjois-Uusimaa
      • Päijät-Häme
      • Traditionsföreningen Eklövet i Södra Finland
    • Länsi-Suomi
      • Etelä-Pohjanmaa
      • Keski-Pohjanmaa
      • Pirkanmaa
      • Satakunta
      • Varsinais-Suomi
    • Keski-Suomi
      • Keski-Suomi
    • Itä-Suomi
      • Etelä-Karjala
      • Pohjois-Karjala
      • Etelä-Savo
      • Pohjois-Savo
      • Savonlinnan seutu
    • Pohjois-Suomi
      • Kainuu
      • Lappi
      • Pohjois-Pohjanmaa
  • Tue toimintaamme
    • Lahjoita
    • Varusmieskeräys
    • Liity jäseneksi ja tule mukaan toimintaan
    • Verkkokauppa
    • Tarinoita sodasta ja selviytymisestä
    • Usein kysytyt kysymykset
  • Yhteystiedot
    • Tammenlehvän Perinneliiton toimisto
    • Kulkuohjeet veteraanijärjestöjen talolle
    • Tammenlehvän Kunniamerkkipalvelu
    • Rekisteri- ja tietosuojaseloste
    • Saavutettavuusseloste
    • Laskutusohje
  • Click to open the search input field Click to open the search input field Search
  • Menu Menu

Pro Patria

Naiset ja evakot opettajina

25.2.2019/in Tarinat ja artikkelit/by ellumongo

Ikuistamme tänä vuonna myös sotiemme naisten tarinoita ja esittelemme heidän monia roolejaan sodassa. Koulunkäynti sotavuosia oli vaiherikasta – ja opettajilta vaadittiin joustavuutta jatkuvien muutosten edessä. Useimmat opettajista olivat tuolloinkin naisia. Koulunkäynnistä sotavuosina meille kertoo oppilaan näkökulmasta eläkkeellä oleva apulaisrehtori Hannu Syväoja.

Surupukuinen opettaja ohjaa oppilasjoukkoaan. Viipuri 1942. SA-kuva

Vuonna 1939 oltiin toiveikkaita. Suomi oli päässyt lamavuosista ja sisäpoliittisesta sekavuudesta. Elintaso nousi nopeasti. Seuraavana vuonna olisi Helsingin olympialaiset! Niitä odotettiin kiihkeästi.

Sitten jyrähti: alkoi toinen maailmansota. Talvisodan syttyminen muutti kaiken: suuret suunnitelmat hiipuivat hätätilaratkaisuihin.

Koulut yritettiin säilyttää

Kansakoulun toimintaa yritettiin pitää yllä mahdollisuuksien mukaan sekä sota-aikana että seuraavana pulakautena ja “vaaran vuosina”. Tilanne normalisoitui täysin vasta 1950-luvun alussa. Opettajan näkökulmasta tilanne on ollut haastava: luokkien kokoonpanot vaihtuivat jatkuvasti, kun kansakouluihin tuli karjalaisia ja inkeriläisiä evakko-oppilaita.

Sodan aikana koulunkäynnissä oli pitkiäkin taukoja, välillä kuitenkin opiskeltiin. SA-kuva

Myös opettajat vaihtuivat ja heistä oli jatkuva pula: useimmat miesopettajat oli komennettu rintamalle ja moni naisopettaja toimi lottatehtävissä. Osa opettajistakin oli evakoita.

Nykyajan opettaja voi miettiä, kuinka oppi meni perille jatkuvasti vaihtuville oppilailla sekasortoisessa tilanteessa. Nykyisin perusopetuslain mukaan opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja. Sota-ajan opettajat olivat kovilla jo siinä, että saivat perustiedot ja -taidot opetettua.

Väliaikaisia taukoja

Sodassa oli myös tyypillistä, että koulutyö lopetettiin väliaikaisesti kokonaan.

Näin asiasta kertoo Hannu Syväoja, Punkalaitumen Sarkkilan koulun oppilas vuosina 1940–1948. Syväoja toimi myöhemmin itsekin 30 vuotta opettajana ja väitteli eläkeiässä vielä filosofian tohtoriksi.

”Sodan alkaessa meille oppilaille ilmoitettiin, että koulutyö täytyy toistaiseksi lakkauttaa, koska Venäjä on hyökännyt maahamme ja maamme joutunut sotatilaan, eikä edellytyksiä säännölliselle koulutyölle ollut”.

Sodan aikana koulut olivat monenlaisessa käytössä. Kuvassa evakkoja majoittuneena koulun voimistelusaliin. SA-kuva.

Talvisodan aikaisen liikekannallepanon aikana kasarmit eivät riittäneet sotaväen majoittamiseen, joten varusmiespalvelusta varten otettiin haltuun yleisiä rakennuksia ja sopivia maastoalueita, myös kouluja. Niinpä Sarkkilan koulukin sai toimia kasarmina. Koulun tiloihin majoitettiin yhteensä 340 sotilasta.

Luonnollisesti näin suuri miesmäärä tarvitsi käyttöönsä koulun kaikki yleiset tilat. Alakoulun opettajattaren asuntoon oli majoittunut kaksi upseeria, kamari toimi toimistohuoneena. Koulujen pihamaita ja lähellä olevaa metsäaukiota käytettiin harjoituksiin. Sen lisäksi kouluun oli vuoden 1939 lopulla joksikin aikaa evakuoitu Vahvialan kunnalliskoti.

Kun Talvisota loppui ja sotaväki lähti, koulua ehdittiin käydä kolmen viikon ajan.

Sitten alkoi Jatkosota.

Pulaa torjuttiin talkoilla

Sodan ja pulan vuosina 1939 – 1952 vaadittiin säästöjä. Tällöin ei puhuttu niinkään rahan niukkuudesta vaan tavaran. Työvoimasta oli huutava pula, lämmönhaaskauksesta varoiteltiin.

Pulaa torjuttiin omatoimisesti talkoilla. Sotavuosina ja muutamana vuotena niiden jälkeenkin koulun toimintaan löi leimansa merkittävä kotirintaman projekti: lasten ja nuorten vapaaehtoinen talkootoiminta. Talkootoiminta käynnistettiin nuorisojärjestöjen toimesta. Sitä organisoitiin jo talvisodan aikana, mutta pysyvä organisaatio luotiin syksyllä 1941. Toiminta jatkui vuoteen 1949 asti.

Nuorten talkoiden toimintamuodot olivat: (1) keräykset, (2) maatalous- tai muu tuotantotyö, (3) yleinen auttamistyö, (4) virkistystoiminta (5) säästämistoiminta sekä (6) henkinen valmennus, johon liittyivät leirit ja talkoojuhlat. Talkookasvatus tähtäsi lähinnä epäitsekkyyden kehittämiseen.

Ehkäpä jotain samaa talkoohenkeä on nykyajan ilmiöoppimisessa ja erilaisissa monia aineita yhdistävässä integroinnissa! Esimerkiksi Haagan peruskoulussa Helsingissä on suojeltu läheistä puroa ja paneuduttu kierrättämiseen. Myös kummioppilastoiminta vahvistaa oppilaiden yhteishenkeä.

Lapset kantavat polttopuita kouluun. Aunus 3.2.1942. SA-kuva.

Koulun Facebook-päivitys matematiikkaa ja luonnontieteitä painottavasta viikosta kuvastaa tämän ajan henkeä: ”Vuoden 2019 toinen Malu-viikko sai upean aloituksen! Puolet 7. luokan maluista pääsi ohjaamaan 2-luokkalaisille mikroskopointia ja puolet tutustumaan hiilidioksidin ominaisuuksiin kemianluokka Gadolinissa. Alakoulun maluilla oli auditoriossa luonnonsuojeluliiton suojelupäällikön pitämä tietoisku Saimaannorpista, luonnonsuojelusta ja suurpedoista. Päivän kruunasi vielä 7. ja 8. luokkien vesiaiheiset työpajat.”

Välituntikuvia

Talkootyöt toivat myös vaihtelua koulunkäyntiin, kun joukolla lähdettiin esimerkiksi pellolle perunannostoon. Tavallisena koulupäivänä paras tunti oli tietenkin välitunti.

Näin Hannu maalailee: ”Jos sielunsa silmin loihtii esiin kaksi välituntikuvaa, toisen nykyisen peruskoulun ja toisen sotavuosien kansakoulun pihamaalta, ero on merkittävä. Sotavuosien koululaisen asussa näky puute. Ei ollut lenkkareita, farkkuja, napapaitoja. Puupohjakengät tai kumiteräsaappaat olivat yleisimmät jalkineet. Keväin syksyin monet lapset kävivät koulua paljain jaloin.

Välitunnilla voi laittaa vaikka painiksi. Aunus 3.2.1942. SA-kuva.

Tyttöjen asuun kuului hame, esiliina ja päähuivi, hiukset olivat lyhyet tai palmikoidut. Siisteydessä ei päästy nykytasoon. Päätäitä ja muitakin pikkueliöitä jahdattiin koulun toimesta.”

Pirulliset päätäit ovat riesana edelleen, mutta pukeutumisen vapautuminen ja rentous on yltänyt myös opettajakuntaan.

Aunukselaispoika vastaa kysymykseen. Nurmoila 1942. SA-kuva.

Samat tavoitteet

Nykyiseen opettamiseen eniten haasteita tuo nopeasti kehittyvä digitalisaatio, jossa toki piilee myös runsaasti mahdollisuuksia. Lapset ja nuoret ovat aiempaa lyhytjänteisempiä. Luokkien heterogeenisyys on lisääntynyt ulkomaalaisten oppilaiden myötä ja jossain luokissa saatetaan puhua jopa kymmentä äidinkieltä.  Opettajalta vaaditaan joustavuutta ja kekseliäisyyttä myös nykypäivänä, ja edelleen neljä viidestä heistä on naisia.*

Muuten opettamisen pääpaino on pysynyt samana ja monen opettajan harras toive on ”Kunpa sen verran oppisivat, että pärjäisivät tässä yhteiskunnassa.”

Kirjoituksen pohjana on käytetty FT Hannu Syväojan Suomen kasvatuksen ja koulutuksen historian seuran julkaisemaa tekstiä Kansakoulu sodan ja pulan vuosina. Löytyy täältä.

Kommentit ovat toisen kirjoittajan Satu Kanervon ajatuksia nykykoulusta. Kanervo on opettaja ja kahden koululaisen äiti.

*peda.net/jyu/ruusupuisto/uutisarkisto/5- 2016/1-Lisaa-miehia-kouluun

Sotiemme Veteraaneja, sotiemme naisia ja -leskiä on vielä jäljellä. Haluamme auttaa heitä viimeiseen mieheen ja naiseen. Helpottaa heidän arkeaan ja antaa tukea heidän pienen eläkkeensä lisäksi. Jos haluat olla mukana, voit tehdä oman lahjoituksesi tästä.

Lisätietoa Sotiemme Veteraanien määrästä ja varainhankinnasta täällä!

https://sotiemmeperinne.fi/wp-content/uploads/2025/01/tammenlehvan_perinneliitto_600px_www.png 0 0 ellumongo https://sotiemmeperinne.fi/wp-content/uploads/2025/01/tammenlehvan_perinneliitto_600px_www.png ellumongo2019-02-25 12:54:352025-12-29 17:20:25Naiset ja evakot opettajina

Lahden sotilaslääketieteen museo on yksi Suomen erikoisimmista museoista – tässä sen kokoelman 7 staraa

19.2.2019/in Museo/by admin
Read more
https://sotiemmeperinne.fi/wp-content/uploads/2021/01/Lahden-museo_banner_600.jpg 403 600 admin https://sotiemmeperinne.fi/wp-content/uploads/2025/01/tammenlehvan_perinneliitto_600px_www.png admin2019-02-19 13:57:172022-12-05 14:45:09Lahden sotilaslääketieteen museo on yksi Suomen erikoisimmista museoista – tässä sen kokoelman 7 staraa

Sotilaskotisisar Aila Sorri

25.1.2019/in Tarinat ja artikkelit/by ellumongo

Ikuistamme tänä vuonna myös sotiemme naisten tarinoita. Tämä on tärkeä tehtävä. Talvisessa Helsingissä saimme kunnian haastatella rintamasotilaskotisisar Aila Sorria. 

”Pimeä on pirtti vieras
Waikka päivä paistakohon
Soma kotoinen soppi
Waikka kuu kuutamohon”

Lainaus kirjasta Suomen sotilaskoteja 1919       

Suomalaiset naiset ovat tehneet pyyteetöntä vapaaehtoistyötä sotilaskodeissa jo yli 100 vuotta.

 Sotilaskotitoiminta alkoi itsenäisyytemme alussa. Rintamasotilaskotisisaret olivat monet sotavuodet lottien tavoin etulinjassa ylläpitäen sotilaskoteja taloissa, parakeissa ja rintamalla.  He olivat sotamiehille ystäviä, siskoja, äitihahmoja ja hyväntuojia.

Sotilaskotitoiminta on tärkeää

 Nykypäivänä sotilaskoti varuskunnassa on itsestäänselvyys. Vaikka varuskuntien lakkauttaminen on vähentänyt sotilaskoteja, sotilaskotisisaret tekevät yhä tärkeää työtä vapaaehtoisille maanpuolustusjärjestöille kahvi- ja juhlakestitysten muodossa tai ajavat sotilaskotiauton varusmiesten kenttäharjoituksiin tai erilaisille messuille. Sotilaskotitoiminta on muuttunut kovasti sitten sota-ajan, mutta silti sillä on tärkeä merkitys nuorille alokkaille. Herkulliset Sotkun munkit puhuttavat.

Sotilaskotisisaria työn touhussa, Uhtuan suunta 1943. SA-kuva.

Sotilaskotisisaren hymyilevät kasvot antavat voimaa jatkaa harjoituksia ja tuovat vaihtelua päiviin. Sodan aikana ne toivat toivoa ja häivähdyksen rauhan ajan arjesta.

Mitä jos sotilaskotia ei olisi? Mitä jos sotilaskotitoimintaa ei olisi ollut sodissamme? Olisiko poikamme jaksaneet puolustaa maatamme, niin kuin he tekivät, lähes toivottomista olosuhteista huolimatta?

 

Rintamasotilaskotisisar Ivalosta

Kovinkaan moni sodan ajan sotilaskotisisarista ei ole enää hengissä, mutta onneksi heitäkin löytyy.  Heistä yksi on 92-vuotias rintamasotilaskotisisar Aila Sorri.

Aila istuu kauniissa ja siistissä keittiössään Meilahden kodissaan. Monet lasten ja lastenlasten kuvat kertovat siitä, että jälkikasvua on kertynyt; he myös tulevat usein puheisiin. Ailan mies kuoli vuonna 1991, siitä asti Aila on asunut yksin.

Aila Sorri kodissaan Helsingissä.

”Olen kotoisin Ivalosta. Meillä oli ihana talo Ivalo-joen rannalla. Se oli niin kaunis paikka. Mutta Lappiin en enää muuttaisi. Siellä on suurimman osan vuodesta liian kylmä ja liian pimeää. Kaikki kaunis kestää siellä niin vähän aikaa.”

Ensimmäinen pesti

Ivalossa 1944.

”Olin silloin 17 vanha. Sotilaskotiin tarvittiin reipasta tyttöä. Minä innostuin ja menin. Pestiin parakin lattioita mäntysuovalla ja hiekalla”, Aila kertoo.

Toimelias nuori nainen ei kokenut työtä raskaaksi, vaikka tunteja ei laskettu.

”Se oli hauskaa työtä. Oltiin nuoria, tehtiin yhdessä, jaksettiin. Keitimme kahvia ja leivoimme ja myimme kaikenlaista pientä tarviketta sotilaille. Sotilaskodissa riitti aina tekemistä. Olimme koko porukka sotilaita myöten ystäviä ja autoimme toisiamme”, Aila kertoo.

Runonpätkä. Jotkut sotilaat yrittivät tehdä itseään tykö, mutta Ailaa kiinnosti työnteko, ei riiaus.

Sotilaskotisisaresta evakoksi

Pian sota tuli kuitenkin niin pitkälle ja kaikki joutuivat lähtemään evakkoon. Rintama kulki Lutolla.

”Sinne oli tullut venäläisiä partisaaneja (sissitaistelijoita).  Kaikki loppui äkkiä ja alkoi surkea evakkomatka. Meitä oli 7 lasta, minä olen keskimmäinen. Lutolta jäi vähän kuvia mutta nekin katosivat matkalla. Meidät tultiin hakemaan kuorma-autoilla ja ajettiin Ivalosta Rovaniemen juna-asemalle. ”

Ailan sotilaskotiajan muistikirjasta löytyy paljon kuvaava runonpätkä.

”Oi Lutto sä kaunis erämaajoki,
sun rannoillas poikamme taiston koki”

Pelkoa juoksuhaudassa

Sodan pahimmat hetket sijoittuvat evakkomatkalle.

”Lutolla käytiin sissisotaa. Meitä oli viidessä kuorma-autossa. Luulimme, että autoihin osui pommeja ja hyppäsimme pois autoista. Piilouduin juoksuhautaan erään oman kylän pojan kanssa. Silloin minä pelkäsin todella”, Aila kertoo.

Kun tilanne oli ohi, tien vieressä näkyi kuolleita venäläisiä partisaaneja. Kahteen ensimmäiseen kuorma-autoon oli ammuttu pahasti. Yksi sotilas haavoittui vakavasti ja yksi eversti kuoli. ”Minä olin siinä kolmannessa autossa”, Aila kertaa tapahtumia syvä katse silmissään.

Ahkera evakko

”Tultiin Rovaniemen asemalle, jossa meidät pakattiin junaan. Junassa saimme kuulla, että rata on miinoitettu ja ajoimmekin Ajoksen satamaan. Satamassa ihmiset lastattiin laivan ruumaan. Matkan päämäärää ei kerrottu. Lapsia ja vanhuksia makasi laivan lattialla. Kuului itkua ja voivottelua. Se oli kamala matka”, Aila kertoo.

Evakkoja asemalla. SA-kuva.

Lopulta laiva saapui Raaheen, josta evakot vietiin Ylivieskan kirkkoon nukkumaan. ”Minusta tuntui, että koko kirkko heilui, kun siellä oli niin paljon väkeä. Sitten tulivat isännät, jotka valitsivat millaisen perheen halusivat majoittaa. Me saimme kahden sukulaisperheen kanssa oman talon, jossa oli 3 huonetta, jokaiselle perheelle oma huone. Meillä kävi hyvä tuuri. ” Aila muistelee.

Tekemistä löytyi myös Ylivieskasta. ”Yhtenä päivänä tarvittiin pyykkäreitä. Minä lähdin Hilma-tädin kanssa evakkosairaalaan pyykkäriksi. Sainpas jotain tekemistä! Käsikonstilla pestiin ja saatiin ruokaa palkaksi”, hän sanoo.  Työn tekeminen ja hyödyksi oleminen veivät ajatuksia pois sodan kauheuksista.

Sotilaskotisisar tulee varastosta. SA-kuva

Työteliäs elämä

”Joka paikassa missä näen sotamiehiä, tulee vieläkin nuoruus mieheen” Aila kertoo. Hänen sukupolvensa miehet ja naiset menettivät parhaat nuoruusvuotensa sodan jaloissa.

”Mutta en minä osaa valittaa. Hyvin on kuitenkin käynyt. Kaikki työ on aina kelvannut. Olen tehnyt aina niitä hommia mitä on löytynyt, enkä ole koskaan ollut työtön. ”, Aila kertoo. Sodan jälkeen hän työskenteli sotavammasairaalassa, eläkkeelle Aila jäi Silmäklinikalta. ”Eläkkeelle jäädessäni pelkäsin eniten tekemättömyyttä. En oikein osannut olla tekemättä mitään”, Aila kertoo.

Omien sanojensa mukaan hän on viime aikoina tosin ”hieman laiskistunut”. Hän hoitaa silti kauppareissut, ruoanlaiton ja kyläilyn itsenäisesti. Myös koti on erittäin viihtyisä, joskin ikkunan pielistä vetää.

Menneisyydestä muistuttaa kelohonkakehyksissä seinällä oleva kuva Ailasta ja miehestään kalareissulla.

Ailan mielestä huushollissa on aina jotain työtä. Sen tekeminen, vaikka hissukseen, torjuu myös yksinäisyyttä. ”Aluksi oli vaikeaa, mutta sitten tottui olemaan”, Aila kertoo. Iloa tuovat myös silloin tällöin vierailulla käyvät lapset ja lapsenlapset.

Ystävistä monet ovat jo kuolleet, mutta edelleen Aila pitää yhteyttä tuttuun sotilaskotisisareen. ”Hän asuu Tampereella ja on 97-vuotias. Matkustaminen on vaikeaa, mutta puhelimessa juttelemme”, Aila kertoo.

Kerran eräs viisas Alli-ystävä sanoi: ”Ihminen ei ole köyhä, jos on terve ja pystyy töihin.”

Tässä ajatuksessa kiteytyy paljon sotiemme naisten asenteesta. Se on lempeä, mutta vahvasti periksiantamaton. Tämmöistä asennetta täytyy ihan kotona kokeilla.

Suurkiitos Ailalle, että jaoit tarinasi.

Sotiemme veteraaneja, sotiemme naisia ja – leskiä on vielä jäljellä.  Haluamme auttaa heitä viimeiseen mieheen ja naiseen. Helpottaa heidän arkeaan ja antaa tukea heidän pienen eläkkeensä lisäksi. Jos haluat olla mukana voit tehdä oman lahjoituksesi tästä.

https://sotiemmeperinne.fi/wp-content/uploads/2025/01/tammenlehvan_perinneliitto_600px_www.png 0 0 ellumongo https://sotiemmeperinne.fi/wp-content/uploads/2025/01/tammenlehvan_perinneliitto_600px_www.png ellumongo2019-01-25 14:32:002026-01-02 14:20:52Sotilaskotisisar Aila Sorri
Page 387 of 390«‹385386387388389›»

Naiset ja evakot opettajina

25.2.2019/in Tarinat ja artikkelit/by ellumongo

Ikuistamme tänä vuonna myös sotiemme naisten tarinoita ja esittelemme heidän monia roolejaan sodassa. Koulunkäynti sotavuosia oli vaiherikasta – ja opettajilta vaadittiin joustavuutta jatkuvien muutosten edessä. Useimmat opettajista olivat tuolloinkin naisia. Koulunkäynnistä sotavuosina meille kertoo oppilaan näkökulmasta eläkkeellä oleva apulaisrehtori Hannu Syväoja.

Surupukuinen opettaja ohjaa oppilasjoukkoaan. Viipuri 1942. SA-kuva

Vuonna 1939 oltiin toiveikkaita. Suomi oli päässyt lamavuosista ja sisäpoliittisesta sekavuudesta. Elintaso nousi nopeasti. Seuraavana vuonna olisi Helsingin olympialaiset! Niitä odotettiin kiihkeästi.

Sitten jyrähti: alkoi toinen maailmansota. Talvisodan syttyminen muutti kaiken: suuret suunnitelmat hiipuivat hätätilaratkaisuihin.

Koulut yritettiin säilyttää

Kansakoulun toimintaa yritettiin pitää yllä mahdollisuuksien mukaan sekä sota-aikana että seuraavana pulakautena ja “vaaran vuosina”. Tilanne normalisoitui täysin vasta 1950-luvun alussa. Opettajan näkökulmasta tilanne on ollut haastava: luokkien kokoonpanot vaihtuivat jatkuvasti, kun kansakouluihin tuli karjalaisia ja inkeriläisiä evakko-oppilaita.

Sodan aikana koulunkäynnissä oli pitkiäkin taukoja, välillä kuitenkin opiskeltiin. SA-kuva

Myös opettajat vaihtuivat ja heistä oli jatkuva pula: useimmat miesopettajat oli komennettu rintamalle ja moni naisopettaja toimi lottatehtävissä. Osa opettajistakin oli evakoita.

Nykyajan opettaja voi miettiä, kuinka oppi meni perille jatkuvasti vaihtuville oppilailla sekasortoisessa tilanteessa. Nykyisin perusopetuslain mukaan opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja. Sota-ajan opettajat olivat kovilla jo siinä, että saivat perustiedot ja -taidot opetettua.

Väliaikaisia taukoja

Sodassa oli myös tyypillistä, että koulutyö lopetettiin väliaikaisesti kokonaan.

Näin asiasta kertoo Hannu Syväoja, Punkalaitumen Sarkkilan koulun oppilas vuosina 1940–1948. Syväoja toimi myöhemmin itsekin 30 vuotta opettajana ja väitteli eläkeiässä vielä filosofian tohtoriksi.

”Sodan alkaessa meille oppilaille ilmoitettiin, että koulutyö täytyy toistaiseksi lakkauttaa, koska Venäjä on hyökännyt maahamme ja maamme joutunut sotatilaan, eikä edellytyksiä säännölliselle koulutyölle ollut”.

Sodan aikana koulut olivat monenlaisessa käytössä. Kuvassa evakkoja majoittuneena koulun voimistelusaliin. SA-kuva.

Talvisodan aikaisen liikekannallepanon aikana kasarmit eivät riittäneet sotaväen majoittamiseen, joten varusmiespalvelusta varten otettiin haltuun yleisiä rakennuksia ja sopivia maastoalueita, myös kouluja. Niinpä Sarkkilan koulukin sai toimia kasarmina. Koulun tiloihin majoitettiin yhteensä 340 sotilasta.

Luonnollisesti näin suuri miesmäärä tarvitsi käyttöönsä koulun kaikki yleiset tilat. Alakoulun opettajattaren asuntoon oli majoittunut kaksi upseeria, kamari toimi toimistohuoneena. Koulujen pihamaita ja lähellä olevaa metsäaukiota käytettiin harjoituksiin. Sen lisäksi kouluun oli vuoden 1939 lopulla joksikin aikaa evakuoitu Vahvialan kunnalliskoti.

Kun Talvisota loppui ja sotaväki lähti, koulua ehdittiin käydä kolmen viikon ajan.

Sitten alkoi Jatkosota.

Pulaa torjuttiin talkoilla

Sodan ja pulan vuosina 1939 – 1952 vaadittiin säästöjä. Tällöin ei puhuttu niinkään rahan niukkuudesta vaan tavaran. Työvoimasta oli huutava pula, lämmönhaaskauksesta varoiteltiin.

Pulaa torjuttiin omatoimisesti talkoilla. Sotavuosina ja muutamana vuotena niiden jälkeenkin koulun toimintaan löi leimansa merkittävä kotirintaman projekti: lasten ja nuorten vapaaehtoinen talkootoiminta. Talkootoiminta käynnistettiin nuorisojärjestöjen toimesta. Sitä organisoitiin jo talvisodan aikana, mutta pysyvä organisaatio luotiin syksyllä 1941. Toiminta jatkui vuoteen 1949 asti.

Nuorten talkoiden toimintamuodot olivat: (1) keräykset, (2) maatalous- tai muu tuotantotyö, (3) yleinen auttamistyö, (4) virkistystoiminta (5) säästämistoiminta sekä (6) henkinen valmennus, johon liittyivät leirit ja talkoojuhlat. Talkookasvatus tähtäsi lähinnä epäitsekkyyden kehittämiseen.

Ehkäpä jotain samaa talkoohenkeä on nykyajan ilmiöoppimisessa ja erilaisissa monia aineita yhdistävässä integroinnissa! Esimerkiksi Haagan peruskoulussa Helsingissä on suojeltu läheistä puroa ja paneuduttu kierrättämiseen. Myös kummioppilastoiminta vahvistaa oppilaiden yhteishenkeä.

Lapset kantavat polttopuita kouluun. Aunus 3.2.1942. SA-kuva.

Koulun Facebook-päivitys matematiikkaa ja luonnontieteitä painottavasta viikosta kuvastaa tämän ajan henkeä: ”Vuoden 2019 toinen Malu-viikko sai upean aloituksen! Puolet 7. luokan maluista pääsi ohjaamaan 2-luokkalaisille mikroskopointia ja puolet tutustumaan hiilidioksidin ominaisuuksiin kemianluokka Gadolinissa. Alakoulun maluilla oli auditoriossa luonnonsuojeluliiton suojelupäällikön pitämä tietoisku Saimaannorpista, luonnonsuojelusta ja suurpedoista. Päivän kruunasi vielä 7. ja 8. luokkien vesiaiheiset työpajat.”

Välituntikuvia

Talkootyöt toivat myös vaihtelua koulunkäyntiin, kun joukolla lähdettiin esimerkiksi pellolle perunannostoon. Tavallisena koulupäivänä paras tunti oli tietenkin välitunti.

Näin Hannu maalailee: ”Jos sielunsa silmin loihtii esiin kaksi välituntikuvaa, toisen nykyisen peruskoulun ja toisen sotavuosien kansakoulun pihamaalta, ero on merkittävä. Sotavuosien koululaisen asussa näky puute. Ei ollut lenkkareita, farkkuja, napapaitoja. Puupohjakengät tai kumiteräsaappaat olivat yleisimmät jalkineet. Keväin syksyin monet lapset kävivät koulua paljain jaloin.

Välitunnilla voi laittaa vaikka painiksi. Aunus 3.2.1942. SA-kuva.

Tyttöjen asuun kuului hame, esiliina ja päähuivi, hiukset olivat lyhyet tai palmikoidut. Siisteydessä ei päästy nykytasoon. Päätäitä ja muitakin pikkueliöitä jahdattiin koulun toimesta.”

Pirulliset päätäit ovat riesana edelleen, mutta pukeutumisen vapautuminen ja rentous on yltänyt myös opettajakuntaan.

Aunukselaispoika vastaa kysymykseen. Nurmoila 1942. SA-kuva.

Samat tavoitteet

Nykyiseen opettamiseen eniten haasteita tuo nopeasti kehittyvä digitalisaatio, jossa toki piilee myös runsaasti mahdollisuuksia. Lapset ja nuoret ovat aiempaa lyhytjänteisempiä. Luokkien heterogeenisyys on lisääntynyt ulkomaalaisten oppilaiden myötä ja jossain luokissa saatetaan puhua jopa kymmentä äidinkieltä.  Opettajalta vaaditaan joustavuutta ja kekseliäisyyttä myös nykypäivänä, ja edelleen neljä viidestä heistä on naisia.*

Muuten opettamisen pääpaino on pysynyt samana ja monen opettajan harras toive on ”Kunpa sen verran oppisivat, että pärjäisivät tässä yhteiskunnassa.”

Kirjoituksen pohjana on käytetty FT Hannu Syväojan Suomen kasvatuksen ja koulutuksen historian seuran julkaisemaa tekstiä Kansakoulu sodan ja pulan vuosina. Löytyy täältä.

Kommentit ovat toisen kirjoittajan Satu Kanervon ajatuksia nykykoulusta. Kanervo on opettaja ja kahden koululaisen äiti.

*peda.net/jyu/ruusupuisto/uutisarkisto/5- 2016/1-Lisaa-miehia-kouluun

Sotiemme Veteraaneja, sotiemme naisia ja -leskiä on vielä jäljellä. Haluamme auttaa heitä viimeiseen mieheen ja naiseen. Helpottaa heidän arkeaan ja antaa tukea heidän pienen eläkkeensä lisäksi. Jos haluat olla mukana, voit tehdä oman lahjoituksesi tästä.

Lisätietoa Sotiemme Veteraanien määrästä ja varainhankinnasta täällä!

https://sotiemmeperinne.fi/wp-content/uploads/2025/01/tammenlehvan_perinneliitto_600px_www.png 0 0 ellumongo https://sotiemmeperinne.fi/wp-content/uploads/2025/01/tammenlehvan_perinneliitto_600px_www.png ellumongo2019-02-25 12:54:352025-12-29 17:20:25Naiset ja evakot opettajina

Lahden sotilaslääketieteen museo on yksi Suomen erikoisimmista museoista – tässä sen kokoelman 7 staraa

19.2.2019/in Museo/by admin
Read more
https://sotiemmeperinne.fi/wp-content/uploads/2021/01/Lahden-museo_banner_600.jpg 403 600 admin https://sotiemmeperinne.fi/wp-content/uploads/2025/01/tammenlehvan_perinneliitto_600px_www.png admin2019-02-19 13:57:172022-12-05 14:45:09Lahden sotilaslääketieteen museo on yksi Suomen erikoisimmista museoista – tässä sen kokoelman 7 staraa

Sotilaskotisisar Aila Sorri

25.1.2019/in Tarinat ja artikkelit/by ellumongo

Ikuistamme tänä vuonna myös sotiemme naisten tarinoita. Tämä on tärkeä tehtävä. Talvisessa Helsingissä saimme kunnian haastatella rintamasotilaskotisisar Aila Sorria. 

”Pimeä on pirtti vieras
Waikka päivä paistakohon
Soma kotoinen soppi
Waikka kuu kuutamohon”

Lainaus kirjasta Suomen sotilaskoteja 1919       

Suomalaiset naiset ovat tehneet pyyteetöntä vapaaehtoistyötä sotilaskodeissa jo yli 100 vuotta.

 Sotilaskotitoiminta alkoi itsenäisyytemme alussa. Rintamasotilaskotisisaret olivat monet sotavuodet lottien tavoin etulinjassa ylläpitäen sotilaskoteja taloissa, parakeissa ja rintamalla.  He olivat sotamiehille ystäviä, siskoja, äitihahmoja ja hyväntuojia.

Sotilaskotitoiminta on tärkeää

 Nykypäivänä sotilaskoti varuskunnassa on itsestäänselvyys. Vaikka varuskuntien lakkauttaminen on vähentänyt sotilaskoteja, sotilaskotisisaret tekevät yhä tärkeää työtä vapaaehtoisille maanpuolustusjärjestöille kahvi- ja juhlakestitysten muodossa tai ajavat sotilaskotiauton varusmiesten kenttäharjoituksiin tai erilaisille messuille. Sotilaskotitoiminta on muuttunut kovasti sitten sota-ajan, mutta silti sillä on tärkeä merkitys nuorille alokkaille. Herkulliset Sotkun munkit puhuttavat.

Sotilaskotisisaria työn touhussa, Uhtuan suunta 1943. SA-kuva.

Sotilaskotisisaren hymyilevät kasvot antavat voimaa jatkaa harjoituksia ja tuovat vaihtelua päiviin. Sodan aikana ne toivat toivoa ja häivähdyksen rauhan ajan arjesta.

Mitä jos sotilaskotia ei olisi? Mitä jos sotilaskotitoimintaa ei olisi ollut sodissamme? Olisiko poikamme jaksaneet puolustaa maatamme, niin kuin he tekivät, lähes toivottomista olosuhteista huolimatta?

 

Rintamasotilaskotisisar Ivalosta

Kovinkaan moni sodan ajan sotilaskotisisarista ei ole enää hengissä, mutta onneksi heitäkin löytyy.  Heistä yksi on 92-vuotias rintamasotilaskotisisar Aila Sorri.

Aila istuu kauniissa ja siistissä keittiössään Meilahden kodissaan. Monet lasten ja lastenlasten kuvat kertovat siitä, että jälkikasvua on kertynyt; he myös tulevat usein puheisiin. Ailan mies kuoli vuonna 1991, siitä asti Aila on asunut yksin.

Aila Sorri kodissaan Helsingissä.

”Olen kotoisin Ivalosta. Meillä oli ihana talo Ivalo-joen rannalla. Se oli niin kaunis paikka. Mutta Lappiin en enää muuttaisi. Siellä on suurimman osan vuodesta liian kylmä ja liian pimeää. Kaikki kaunis kestää siellä niin vähän aikaa.”

Ensimmäinen pesti

Ivalossa 1944.

”Olin silloin 17 vanha. Sotilaskotiin tarvittiin reipasta tyttöä. Minä innostuin ja menin. Pestiin parakin lattioita mäntysuovalla ja hiekalla”, Aila kertoo.

Toimelias nuori nainen ei kokenut työtä raskaaksi, vaikka tunteja ei laskettu.

”Se oli hauskaa työtä. Oltiin nuoria, tehtiin yhdessä, jaksettiin. Keitimme kahvia ja leivoimme ja myimme kaikenlaista pientä tarviketta sotilaille. Sotilaskodissa riitti aina tekemistä. Olimme koko porukka sotilaita myöten ystäviä ja autoimme toisiamme”, Aila kertoo.

Runonpätkä. Jotkut sotilaat yrittivät tehdä itseään tykö, mutta Ailaa kiinnosti työnteko, ei riiaus.

Sotilaskotisisaresta evakoksi

Pian sota tuli kuitenkin niin pitkälle ja kaikki joutuivat lähtemään evakkoon. Rintama kulki Lutolla.

”Sinne oli tullut venäläisiä partisaaneja (sissitaistelijoita).  Kaikki loppui äkkiä ja alkoi surkea evakkomatka. Meitä oli 7 lasta, minä olen keskimmäinen. Lutolta jäi vähän kuvia mutta nekin katosivat matkalla. Meidät tultiin hakemaan kuorma-autoilla ja ajettiin Ivalosta Rovaniemen juna-asemalle. ”

Ailan sotilaskotiajan muistikirjasta löytyy paljon kuvaava runonpätkä.

”Oi Lutto sä kaunis erämaajoki,
sun rannoillas poikamme taiston koki”

Pelkoa juoksuhaudassa

Sodan pahimmat hetket sijoittuvat evakkomatkalle.

”Lutolla käytiin sissisotaa. Meitä oli viidessä kuorma-autossa. Luulimme, että autoihin osui pommeja ja hyppäsimme pois autoista. Piilouduin juoksuhautaan erään oman kylän pojan kanssa. Silloin minä pelkäsin todella”, Aila kertoo.

Kun tilanne oli ohi, tien vieressä näkyi kuolleita venäläisiä partisaaneja. Kahteen ensimmäiseen kuorma-autoon oli ammuttu pahasti. Yksi sotilas haavoittui vakavasti ja yksi eversti kuoli. ”Minä olin siinä kolmannessa autossa”, Aila kertaa tapahtumia syvä katse silmissään.

Ahkera evakko

”Tultiin Rovaniemen asemalle, jossa meidät pakattiin junaan. Junassa saimme kuulla, että rata on miinoitettu ja ajoimmekin Ajoksen satamaan. Satamassa ihmiset lastattiin laivan ruumaan. Matkan päämäärää ei kerrottu. Lapsia ja vanhuksia makasi laivan lattialla. Kuului itkua ja voivottelua. Se oli kamala matka”, Aila kertoo.

Evakkoja asemalla. SA-kuva.

Lopulta laiva saapui Raaheen, josta evakot vietiin Ylivieskan kirkkoon nukkumaan. ”Minusta tuntui, että koko kirkko heilui, kun siellä oli niin paljon väkeä. Sitten tulivat isännät, jotka valitsivat millaisen perheen halusivat majoittaa. Me saimme kahden sukulaisperheen kanssa oman talon, jossa oli 3 huonetta, jokaiselle perheelle oma huone. Meillä kävi hyvä tuuri. ” Aila muistelee.

Tekemistä löytyi myös Ylivieskasta. ”Yhtenä päivänä tarvittiin pyykkäreitä. Minä lähdin Hilma-tädin kanssa evakkosairaalaan pyykkäriksi. Sainpas jotain tekemistä! Käsikonstilla pestiin ja saatiin ruokaa palkaksi”, hän sanoo.  Työn tekeminen ja hyödyksi oleminen veivät ajatuksia pois sodan kauheuksista.

Sotilaskotisisar tulee varastosta. SA-kuva

Työteliäs elämä

”Joka paikassa missä näen sotamiehiä, tulee vieläkin nuoruus mieheen” Aila kertoo. Hänen sukupolvensa miehet ja naiset menettivät parhaat nuoruusvuotensa sodan jaloissa.

”Mutta en minä osaa valittaa. Hyvin on kuitenkin käynyt. Kaikki työ on aina kelvannut. Olen tehnyt aina niitä hommia mitä on löytynyt, enkä ole koskaan ollut työtön. ”, Aila kertoo. Sodan jälkeen hän työskenteli sotavammasairaalassa, eläkkeelle Aila jäi Silmäklinikalta. ”Eläkkeelle jäädessäni pelkäsin eniten tekemättömyyttä. En oikein osannut olla tekemättä mitään”, Aila kertoo.

Omien sanojensa mukaan hän on viime aikoina tosin ”hieman laiskistunut”. Hän hoitaa silti kauppareissut, ruoanlaiton ja kyläilyn itsenäisesti. Myös koti on erittäin viihtyisä, joskin ikkunan pielistä vetää.

Menneisyydestä muistuttaa kelohonkakehyksissä seinällä oleva kuva Ailasta ja miehestään kalareissulla.

Ailan mielestä huushollissa on aina jotain työtä. Sen tekeminen, vaikka hissukseen, torjuu myös yksinäisyyttä. ”Aluksi oli vaikeaa, mutta sitten tottui olemaan”, Aila kertoo. Iloa tuovat myös silloin tällöin vierailulla käyvät lapset ja lapsenlapset.

Ystävistä monet ovat jo kuolleet, mutta edelleen Aila pitää yhteyttä tuttuun sotilaskotisisareen. ”Hän asuu Tampereella ja on 97-vuotias. Matkustaminen on vaikeaa, mutta puhelimessa juttelemme”, Aila kertoo.

Kerran eräs viisas Alli-ystävä sanoi: ”Ihminen ei ole köyhä, jos on terve ja pystyy töihin.”

Tässä ajatuksessa kiteytyy paljon sotiemme naisten asenteesta. Se on lempeä, mutta vahvasti periksiantamaton. Tämmöistä asennetta täytyy ihan kotona kokeilla.

Suurkiitos Ailalle, että jaoit tarinasi.

Sotiemme veteraaneja, sotiemme naisia ja – leskiä on vielä jäljellä.  Haluamme auttaa heitä viimeiseen mieheen ja naiseen. Helpottaa heidän arkeaan ja antaa tukea heidän pienen eläkkeensä lisäksi. Jos haluat olla mukana voit tehdä oman lahjoituksesi tästä.

https://sotiemmeperinne.fi/wp-content/uploads/2025/01/tammenlehvan_perinneliitto_600px_www.png 0 0 ellumongo https://sotiemmeperinne.fi/wp-content/uploads/2025/01/tammenlehvan_perinneliitto_600px_www.png ellumongo2019-01-25 14:32:002026-01-02 14:20:52Sotilaskotisisar Aila Sorri
Page 387 of 390«‹385386387388389›»

Pages

  • Aktuelt vasa
  • Bli medlem
  • Hjältekyrkogårdar
  • Kontakt vasa
  • Litteratur
  • Lokalhistoria vasa
  • Pro Patria
  • Välkommen till Vasa
  • ”Viimeiseen iltahuutoon” -Tietoa Juhani Sainion veteraanielokuvista
  • 10. Pioneerikomppania
  • 105 kynttilälyhtyä talvisodan, veteraanien ja uhrien muistolle 10.3. klo 19 Tuusulan kirkkorannassa
  • 5. Divisioonan esikunta ja esikuntakomppania
  • 9. pioneerikomppania
  • Ajankohtaista
  • Alueen museoita ja kotiseutu- ja matkailukohteita
  • Anjalan sotamuistomerkit
  • Antti Punkarin sota-ajan ja veteraanityön muisteluita
  • Asekätkentää Kauhavalla
  • Crichton-Vulcanin telakka Turussa sotavuosina 1939–1945
  • Divisioonan joukkojen kokoonpanoja Talvisodassa
  • Divisoonan joukkojen kokoonpanoja Jatkosodassa
  • Elimäen sotamuistomerkit
  • Elintarvikesäännöstely Varsinais-Suomessa
  • Erään kuortanelaisen sotilaan tarina
  • Espoo – Perustietoa ja yhteystiedot
  • Espoo – Tapahtunutta
  • Espoo – Tulevat tapahtumat
  • Espoon perinnetoimikunta
  • Etelä-Karjala e-k
  • Etelä-Kymenlaakso
  • Etelä-Kymenlaakso sodassa 1939–1945
  • Evakkotarinoita
  • Evakkotarinoita
  • Evästekäytäntö (EU)
  • Haapavesi
  • Hailuoto
  • Heimoveteraanit
  • Helsingin Sotaveteraanikuoro vaalii perinteitä, muistoja ja toisiaan
  • Henkinen jälleenrakennus Varsinais-Suomessa
  • Historiaa
  • Ii
  • Iitin perinnetoimikunta
  • Iitin sotamuistomerkit
  • Ilmajoki
  • Ilmapommitukset Varsinais-Suomen alueella 1939–1945
  • Ilmatorjunta Varsinais-Suomessa 1939-1945
  • Ilomantsi
  • In Memoriam: Kaarina Alvajärvi (os.Ravanti)
  • Inkeroinen – Anjalan kerho
  • Inkeroisten sotamuistomerkit
  • ISOKYRÖ
  • Isonkyrön sotaveteraaniyhdistyksen lopettaminen
  • Itsenäisyyspäivän viettoa 86 vuotta sitten
  • Jaalan sotamuistomerkit
  • Jalasjärvi
  • Jalkaväkirykmentin kokoonpano Jatkosodassa
  • Jalkaväkirykmentin kokoonpano Talvisodassa
  • Jalkaväkirykmentti 13
  • Jälleenrakennus Varsinais-Suomessa
  • Jälleenrakennusaika ja sotakorvaukset Varsinais-Suomessa
  • Jatkosodan päättyminen vuonna 1944
  • Jatkosodan päättymisen tilaisuudet 2024 VSu
  • Jatkosodan pommitukset Varsinais-Suomessa
  • Joensuu
  • Jouluaatto vuonna 1939 Suomessa
  • JR 200:n virolaisvapaaehtoiset eli Suomen-pojat – Suomen vapauden ja Viron kunnian puolesta
  • Jurva
  • Juuka
  • Jyväskylän perinnetoimikunta
  • Kaatuneiden huolto Suomen sodissa 1939–1945
  • Kaatuneiden huolto Varsinais-Suomessa
  • Kansallinen veteraanipäivä 2024 Varsinais-Suomessa
  • Kärsämäki
  • Kauhajoki
  • Kempele
  • Kenttätykistörykmentti 5 (Talvisota)
  • Kertomus Vilho Ahon sotaretkestä 3/2012 Viestimies-lehdessä
  • Kiitos tilauksestasi
  • Kirkkonummen perinnetoimikunta
  • Kirkkonummi – Perustietoa ja yhteystiedot
  • Kirkkonummi – Tapahtunutta
  • Kirkkonummi – Tulevat tapahtumat
  • Kitee
  • Konepajateollisuus ja asetuotanto Varsinais-Suomessa 1939-1945
  • Kontiolahti
  • Korian sotamuistomerkit
  • Kotirintama Varsinais-Suomessa (päivitetty 13.2.2025)
  • Kotirintamanaisen muistoja sodan ajalta
  • Kouvolan sotamuistomerkit
  • Kuortane
  • Kuortaneen lotat
  • Kuortanelaiset jatkosodassa
  • Kuortanelaiset talvisodassa
  • Kuusamo
  • Kuusankosken sotamuistomerkit
  • Lakkautuneiden järjestöjen historiaa
  • Lappi jatkosodassa
  • Lapset kotirintamalla
  • Lapua
  • Lieksa
  • Lietolaiset sodassa -hanke VSu
  • Liity jäseneksi
  • Liminka
  • Liperin perinnetoimikunta
  • Liput ja Perinnetilat
  • Lotta Svärd-toimintaa Kosken seudulla
  • Lottamuistoja Koski Tl:stä
  • Lottaperinneyhdistyksen historiaa
  • Lumijoki
  • Maanpuolustusjuhla Mietoisissa 18.8.2024
  • Maatalous ja elintarviketuotanto Varsinais-Suomessa sotien aikana
  • Mannerheim ristin ritarit, p-pohm
  • Menehtyneet 1939-45 p-pohm
  • Merijärvi
  • Muhos
  • Muistolaatat, p-pohm
  • Muistomerkit, p-pohm
  • Muu säännöstely Varsinais-Suomessa
  • Muuramen perinnetoimikunta
  • Myllykosken sotamuistomerkit
  • Naisten merkitys kotirintamalla
  • Nurmes ja Valtimo
  • Nurmo
  • Opetuksen tueksi
  • Oulainen
  • Oulu
  • Oulu
  • Outokumpu ja Kuusjärvi
  • Pääkaupunkiseudun sotavuodet
  • Päijät-Häme – ph
  • Paikalliset perinnetoimijat V-S (päivitetty 12.5.2025) VSu
  • Panssarihistoria kiinnosti
  • Perinnetoimikunnat
  • Perinnetoimikunnat
  • Perinnetoimikunnat, p-pohm
  • Pioneerikomppanian ja valonheitinjoukkueen kokoonpanot jatkosodassa
  • Pohjoiskarjalaisia lottia lottamuseon lottagalleriassa
  • Pohjoiskarjalaisten sotatoimiyhtymät ja joukko-osastot
  • Polvijärvi
  • Pudasjärvi
  • Puheenjohtajan kevättervehdys 2025
  • Pyhäjoki
  • Pyhäntä
  • Raahe
  • Rääkkylä
  • Rintamaveteraanipiirin historiaa
  • Ruokahuolia Mietoisissa sotavuosina 1939-1945 VSu
  • Säännöt Pohjois-Kymenlaakso
  • Salon elektroniikkateollisuus sotien aikana
  • Sankarihautajaiset – Kaatuneiden muistomerkit
  • Sankarihautausmaat Varsinais-Suomessa
  • Satakunnan Lotat
  • Seinäjoen seudun perinnetoimikunta
  • Siikajoki
  • Siikalatva
  • Siirtoväki eli evakot
  • Sippolan sotamuistomerkit
  • Soini
  • Sota ja kulttuuri Varsinais-Suomessa
  • Sota-aikaa kotirintamalla koulutytön silmin
  • Sotainvalidipiirin historiaa
  • Sotakorvaukset ja Varsinais-Suomen rooli siinä
  • Sotaorvot Varsinais-Suomessa
  • Sotasukupolvien arvot ja perintö
  • Sotavangit Varsinais-Suomessa
  • Sotavangit, p-pohm
  • Sotaveteraanipiirin historiaa
  • Sotiemme 1939-1945 muistomerkkejä Varsinais-Suomessa
  • Sotien ja sotienjälkeisen ajan vaikutuksia Varsinais-Suomessa
  • Sotien ja sotienjälkeisen ajan vaikutuksia Varsinais-Suomessa
  • Sotilaskoulutus ja varuskunnat Varsinais-Suomessa
  • Sotilaskoulutus sotien jälkeen Varsinais-Suomessa
  • Sotilaspastori Yrjö Heiskanen
  • Sotilaspoikien Perinnekillan ja sotilaspoikien historiaa
  • Suupohjan alueen perinnetoimikunta
  • Taipaleenjoen taistelualueen paikkoja 1939
  • Taipalsaari tapahtumat
  • Taipalsaari tapahtumien liitteet
  • Taivalkoski
  • Talvisodan aattona…
  • Talvisodan Kevyt Osasto 4  – talvisodan ”Kuoleman komppania”
  • Talvisodan päättymisen 85-vuotisjuhla Nousiaisissa
  • Talvisodan pommitukset Varsinais-Suomessa
  • Tammenlehvä Naantali
  • Tammenlehvä Nousiainen
  • Tammenlehvä Turku
  • Tammenlehvä Uusikaupunki
  • Tammenlehvän Loimaa
  • Tapahtumakalenteri (muokattu 16.11.2026)
  • Tapahtumia – sk
  • testi-sivu
  • Testialusta
  • Tietoa meistä p-pohm
  • Tietoa V-S yhdistyksestä (päivitetty 22.4.2026)
  • Tohmajärvi
  • Turun Laivateollisuuden telakka
  • Turun seudun lottaperinneyhdistys (päivitetty 21.10.2026)
  • Tyrnävä
  • UKK
  • Utajärvi
  • Utin sotamuistomerkit
  • V-S alueella perustettuja joukkoja (luotu 11.2.2025)
  • Vaala
  • Valkealan sotamuistomerkit
  • Vantaa – Perustietoa ja yhteystiedot
  • Vantaa – Tapahtunutta
  • Vantaa – Tulevat tapahtumat
  • Vantaan perinnetoimikunta
  • Varsinais-Suomen (Turunmaan sotilasläänin) alueelta perustetut joukko-osastot (Talvisota)
  • Varsinais-Suomen kotirintaman merkitys Suomen elintarviketuotannossa 1939–1945
  • Varsinais-Suomen Suojeluskuntien ja Lotta Svärdin Perinneyhdistys ry – Skyddskår och Lotta Svärd Traditionsförbund i Egentliga Finland rf (päivitetty 23.9.2026)
  • Vekaranjärven sotamuistomerkit
  • Veteraanien ja sotasukupolven videoituja haastatteluita
  • Veteraanien leskien palvelut
  • Veteraanimatrikkelit p-pohm
  • Videot ja elokuvat
  • Viestijoukkojen kokoonpanoja Talvisodassa
  • Viestikapulan vaihto VSu
  • Vilho Ahon päiväkirjamerkintöjä jatkosodan alkamisesta 80 vuotta (kirjoittanut Martti Aho)
  • Vuosi 2024
  • Vuotuisia kansallisia ja paikallisia veteraanien perinnettä kunnioittavia juhlapäiviä
  • Yhdistyksen hallitus pks
  • Yhteiskunnan muutos Varsinais-Suomessa
  • Yhteystiedot pks
  • Yleistietoa ilmatorjunnasta Talvi- ja Jatkosodassa
  • Ylihärmä
  •  
  • ÄHTÄRI
  • Ajankohtaista p-pohm
  • Ässä- rykmentti -stadin kundit talvi- ja jatkosodassa pks
  • Digitoidut veteraanimatrikkelit
  • Divisioonan kokoonpano Jatkosodassa
  • Divisioonan kokoonpano Talvisodassa
  • Edustajisto
  • Eräissä sotiin liittyvissä tehtävissä palvelleiden kuntoutus
  • Esitelmät Länsi-Uusimaa
  • Etelä-Pohjanmaan sotaveteraanipiirin lopettamiskokous
  • Hakemukset
  • Hanko
  • Hirvijärven maja ja Hirvijärvijuhlat
  • Ilomantsi viime sodissa
  • Imatra
  • Isonkyrön lyhtyprojekti
  • Isonkyrön perinnetoimikunta
  • Jalkaväkirykmentti 14
  • Juhla- ja muistopäivät
  • Kainuu
  • Kansallinen veteraanipäivä 2024 Lapualla
  • Kenttärykmentin kokoonpano Talvisodassa
  • Kenttätykistörykmentin kokoonpano Jatkosodassa
  • Kevyen osaston kokoonpano Talvisodassa
  • Kevyt osasto 5
  • Kirjeitä kaivatulle
  • Kuivalaisen taistelun muistomatka
  • Kuopion seutu
  • Kuopion Sotaveteraanimuseo
  • Kuvien käytöstä
  • Kyrön karhu -patsas 100 vuotta
  • Laihian sotapappi-näytelmä
  • Lappeenranta
  • Lapuan perinnetoimikunta
  • Lemi
  • Liity jäseneksi _luonnos
  • Lomakkeet: avustukset, huomionosoitukset
  • Luumäki
  • Mannerheim-ristin ritarit
  • Mynämäen automiehet talvisodassa VSu
  • Naisten ja lasten rooli kotirintamalla Varsinais-Suomessa 1939–1945
  • Nuorten kenttäpostia
  • Pääkaupunkiseutu
  • Parikkala
  • Perinnetoimikunnat
  • Perinneyhdistyksessä tapahtunutta pks
  • Pioneerikomppanian kokoonpano Talvisodassa
  • Pohjois-Pohjanmaa
  • Porvoo
  • Pro Patria
  • Pro Patria
  • Pro Patria Nurmijärvi
  • Puheenjohtajan tervehdys
  • Rautjärvi
  • Ruokolahti
  • Savitaipale
  • Seinäjoen sotaveteraaniyhdistyksen lopetusjuhla
  • Sotahistoria
  • Sotien aikaisia joukkoja (päivitetty 25.11.2024) VSu
  • Taipalsaari
  • Tammenlehvä Koski Tl
  • Tammenlehvä Mynämäki
  • Tammenlehvä Raisio
  • Tammenlehvän Pöytyä
  • Taustaa PKS
  • Tavoitteet
  • Tietoa meistä
  • Tietoa meistä
  • Tietoa meistä
  • Tietoa meistä
  • Tietoa meistä
  • Tietoa meistä – ph
  • Tietoa meistä – sk
  • Tietoa meistä I-U
  • Tietoa meistä K-S
  • Tietoa meistä p-k
  • Tietoa meistä p-m
  • Tietoa meistä P-S
  • Tietoa meistä pks
  • Tietoa meistä, Länsi-Uusimaa
  • Uutisia
  • Vantaa – Tapahtunutta _luonnos
  • Varsinais-Suomen (Lounais-Suomen sotilasläänin) alueella perustetut joukko-osastot (Jatkosota)
  • Varsinais-Suomen teollisuus ja sotatalous 1939–1945
  • Vastuuhenkilöt
  • Vastuuhenkilöt
  • Vastuuhenkilöt – ph
  • Veteraanien haastatteluja
  • Veteraanien tuet ja etuudet
  • Yhteydenotto
  • (Panssarintorjunta)tykkikomppanian kokoonpano Jatkosodassa
  • Ajankohtaista
  • Ajankohtaista
  • Ajankohtaista
  • Ajankohtaista
  • Ajankohtaista p-k
  • Ajankohtaista p-m
  • Ajankohtaista P-S
  • Alueyhdistykset
  • Askola
  • Blogi
  • Edustajisto _luonnos
  • Etelä-Kymenlaakso – pääsivu
  • Haettavat avustukset
  • Hallinto
  • Hallitus
  • Ilomantsilaisia veteraanitarinoita
  • Imatra
  • In Memoriam
  • IT rykmentti 1 pks
  • Jalkaväkirykmentti 14
  • Jalkaväkirykmentti 15
  • Jäsenjärjestöt
  • Kainuu – Perustaminen
  • Karjala TL:n ja Mynämäen miehet Talvisodassa (päivitetty 11.2.2025)
  • Kenttäsairaalan kokoonpano Jatkosodassa
  • Kevyt osasto 1 – jatkosodan unohdetut urhot pks
  • Kohtalot Pro Patria -taulun takaa
  • Lääkintäkomppanian kokoonpano Jatkosodassa
  • Liity jäseneksi
  • Liity jäseneksi ja tule mukaan toimintaan
  • Materiaaleja
  • Museot ph
  • Perinnekerhot ja perinnetoimikunnat
  • Perinnetoimikunnat
  • Perinnetoimikunnat – Imatra
  • Perinneyhdistykset
  • Pioneeripataljoonan kokoonpano Jatkosodassa
  • Podcastit
  • Pohjois-Savon sotaorvot ry.
  • Pro Patria – Kotka
  • Pro Patria p-pohm
  • RubenLagus Länsi-Uusimaa
  • Sankarihautausmaat
  • Sankarihautausmaat k-u
  • Selvitettävää
  • Sipoo
  • Sivuston rakenne
  • Sotamuistomerkit
  • Sotaveteraaniliiton toimisto
  • Sotavuodet pähkinänkuoressa
  • Talvisota
  • Tammenlehvän kunniamerkkipalvelu – kokemusta ja ammattitaitoa
  • Tammenlehvän Lieto
  • Tammenlehvän Perinneliiton julkaisuja
  • Tapahtumia – ph
  • Tavoitteet
  • template tavoitteet -000
  • Tietoa meistä
  • Tietoa meistä
  • Tietoa meistä
  • Tietoa meistä – Etelä-Kymenlaakso
  • Tietoa meistä L-H
  • Tietoa meistä p-k
  • Tietoa meistä V-S VSu
  • Toiminta 2024, Länsi-Uusimaa
  • Toimintasuunnitelma
  • Tulevat tapahtumat Nokia
  • Tulevat tapahtumat pks
  • Välirauha
  • Vastuuhenkilöt
  • Vastuuhenkilöt p-k
  • Vastuuhenkilöt – Kotka
  • Vastuuhenkilöt – sk
  • Vastuuhenkilöt ja yhteystiedot
  • Veteranernas tjänster
  • Videot
  • Viestipataljoonan kokoonpano Jatkosodassa
  • Vuosi 2025
  • Yhteydenotto PKS
  • Yhteystiedot P-S
  • Ylä-Savo
  • Ajankohtaista
  • Ajankohtaista
  • Ajankohtaista Pohjois-Uusimaa
  • Alueyhdistykset
  • Esittely
  • Hakulomakkeet ja -ohjeet
  • Hämeenlinnan seutu
  • Ilmatorjuntakonekiväärikomppanian kokoonpano Jatkosodassa
  • Ilomantsin perinnehuone
  • Jalkaväkirykmentti 35
  • Jäsenyhdistykset sk
  • Jatkosota
  • Julkaistut kuukausiartikkelit, Länsi-Uusimaa
  • Jyvässeutu
  • Kainuu – Ajankohtaista
  • Kevyen osaston kokoonpano Jatkosodassa
  • Kirjallisuus ph
  • Koillis-Savo
  • Kulkuohjeet veteraanijärjestöjen talolle
  • Lahjoita_old_älä poista
  • Lapinjärvi
  • Lappeenranta
  • Liity jäseneksi
  • Liity jäseneksi pks
  • Minun veteraanini
  • Museot
  • Museot
  • OlaviTaponen Länsi-Uusimaa
  • Om oss
  • Onnittelut
  • Opas sotapolun selvittämiseen
  • Oppimateriaalit
  • Oppimateriaalit koulujen käyttöön
  • Ota yhteyttä
  • Paikalliset perinnetoimikunnat
  • Paikallista sotahistoriaa P-S
  • Paikallista sotahistoriaa, Länsi-Uusimaa
  • Pelit
  • Perinnetoimikunnat P-S
  • Perinneviesti
  • Perinneyhdistyksen julkaisuja
  • Pohjois-Pohjanmaa – pääsivu
  • Pro Patria – Kotka
  • RainerSormunen Länsi-Uusimaa
  • Säännöt
  • Säännöt Pohjois-Uusimaa
  • Sodasta ja rakkaudesta
  • Sota-ajan tarinoita
  • Sotahistoriallista materiaalia sisältävät arkistot
  • Sotamuistomerkit
  • Sotamuistomerkit
  • Sotamuistomerkit
  • Tammenlehvän Perinneliitto
  • Tapahtuneet
  • Tapahtunutta Nokia
  • Tarinoita sodasta ja selviytymisestä
  • Tavoitteet
  • Tavoitteet – Kotka
  • Tavoitteet L-H
  • Teema 1944
  • Tietoa meistä
  • Tietoa meistä Keski-Pohjanmaa
  • Toiminta
  • Toiminta
  • Toiminta, Länsi-Uusimaa
  • Toimintakalenteri 2023
  • Toimintakertomukset
  • Toimintasuunnitelma
  • Tukityön opintokokonaisuus
  • Vastuuhenkilöt
  • Vastuuhenkilöt k-u _luonnos
  • Vastuuhenkilöt L-H
  • Vastuuhenkilöt pks
  • Vastuuhenkilöt Pohjois-Uusimaa
  • Vastuuhenkilöt V-S VSu
  • Veteraaneille
  • Veteraani- ja perinnetieto
  • Veteraanihaastatteluja
  • Veteraaniperinteen pääkaupunkiseudun tapahtumakalenteri pks
  • Veteraanisukupolven arvot  
  • Videohaastattelut
  • Vuosi 2026
  • Yhteydenotto
  • 25. varusmieskeräys Järvenpäässä
  • Ajankohtaista
  • Ajankohtaista
  • Ajankohtaista
  • Ajankohtaista k-p
  • Ajankohtaista L-H
  • Ajankohtaista pks
  • Ajankohtaista V-S (päivitetty 16.11.2026)
  • Alueellinen neuvottelukunta
  • Alueellinen perinnetyö
  • Alueellisia perinnetapahtumia (päivitetty 23.9.2026)
  • Arkisto ja tutkimus
  • Helsingin suurpommitukset 1944 – muistamisten sarjan avaus helmikuussa 2024
  • Hinnasto
  • Ilomantsin veteraanitoiminta
  • Jalkaväkirykmentti 56
  • Jämsän seutu
  • Jäsenyhdistykset ph
  • Joukko-osastohistoriikit ja matrikkelit
  • Kainuu – Tietoa meistä
  • Kirjallisuus
  • Kirjallisuus
  • Kuvagalleria
  • Lahjoita
  • Lapinsota
  • Lemi
  • Liity jäseneksi
  • Liity jäseneksi etelä-karjala
  • Lokala museer
  • Museot
  • Paikallinen perinnetoiminta
  • Paikallista sotahistoriaa
  • Peloton panssarimies
  • Perinneinfo Pohjois-Uusimaa
  • Perinneviesti
  • Pohjois-Pohjanmaa – Tietoa meistä
  • Pohjois-Savon Sankarihautausmaat
  • Pro Patria
  • Pro Patria e-p
  • Pro Patria L-U
  • Pro Patria p-k
  • Pro Patria p-m
  • Rintamalisäkortti
  • Rintamanaisten Liitto
  • Säännöt
  • Sisä-Savo
  • Sotahistoriaa
  • Tavoitteet
  • Teema Lapin sota
  • Tiedotuslehti piiloon
  • Tiesitkö tämän? Nokia
  • Tietoa meistä
  • Tietoa meistä Pohjois-Uusimaa
  • Tietoa meistä e-k
  • Tietoa meistä Savonlinna
  • Toimintakertomus
  • Toimintasuunnitelma
  • Toimintasuunnitelma
  • Toimintasuunnitelma
  • Toimintasuunnitelma L-H
  • Toimintasuunnitelma V-S VSu
  • Tuusulan perinnetoimikunta
  • Varusmieskeräys
  • Vastuuhenkilöt
  • Vastuuhenkilöt – sk
  • Vastuuhenkilöt Keski-Pohjanmaa
  • Veteraaniperinteen alueneuvottelukunta pks
  • Vuosi1944, Länsi-Uusimaa
  • Yhdessä-ohjelma
  • Yhteydenotto
  • Yhteydenotto
  • Yhteydenotto
  • Yhteydenotto I-U
  • Yhteydenotto p-k
  • Yhteydenotto p-m
  • Yhteydenottolomake
  • Yrjö Kilpinen Länsi-Uusimaa
  • 25. varusmieskeräys Järvenpäässä
  • Ajankohtaista
  • Ajankohtaista – sk
  • Ajankohtaista I-U
  • Alueyhdistysten sosiaalineuvojat
  • Etelä-Pohjanmaan sotahistoriaa 1939-1945
  • Jalkaväkirykmentti 60
  • Jälleenrakennuksen aika
  • Jäseneksi liittyminen p-k
  • Kainuu – Vastuuhenkilöt ja yhteystiedot
  • Kalajokilaakso
  • Karttulan perinneyhteisö
  • Kenttäpostia
  • Keravan perinnetoimikunta
  • Keski-Uusimaa
  • Keuruun seutu
  • Kirjallisuus _luonnos
  • Kirjallisuus – Kotka
  • Kohtalot Pro Patria-taulun takaa
  • Kuopion sotasairaala 1
  • Kuopion sotasairaala 1
  • Kuvapankki Nokia
  • Lagus Länsi-Uusimaa
  • Liity jäseneksi
  • Liity jäseneksi k-u
  • Liity jäseneksi keski-suomi
  • Liity jäseneksi pirkanmaa
  • Liity jäseneksi Pohjois-Karjala
  • Liity jäseneksi Savonlinna
  • Linkit sotahistoriaan
  • Lohjalaiset tykkimiehet Länsi-Uusimaa
  • Luumäki
  • Miksi Länsi-Uusimaa
  • Nokian sotaveteraanien perinnetoimikunta
  • Paikallista sotahistoriaa
  • Paikallista sotahistoriaa
  • Paikallista sotahistoriaa
  • Paikallista sotahistoriaa
  • Paikallista sotahistoriaa p-k
  • Paikallista sotahistoriaa p-m
  • Perhonjokilaakso
  • Rainer Sormunen Länsi-Uusimaa
  • Reino Rannikko Länsi-Uusimaa
  • Rekisteri- ja tietosuojaseloste
  • Rintamaveteraaniliitto
  • Säännöt
  • Säännöt Savonlinna
  • Sankarihautausmaat
  • Sankarihautausmaat
  • Sankarihautausmaat e-p
  • Sankarihautausmaat p-k
  • Sankarihautausmaat p-m
  • Sankarihautausmaat p-pohm
  • Sankarihautausmaat, Länsi-Uusimaa
  • Sotasukupolvien kertomaa p-m
  • Strategia
  • Toimintasuunnitelma
  • Toimintasuunnitelma
  • Usein kysytyt kysymykset
  • van der Pals Länsi-Uusimaa
  • Varkauden seutu
  • Veteraanien tunnukset hautakivissä
  • Veteraanihaastattelut
  • Veteraaniliitot
  • Veteraanit kertovat
  • Virolahden sotahistoriaa
  • Yhdessä-kouluverkosto
  • YHDISTYKSEN SYNTY
  • Yhteydenotto
  • Yhteydenotto L-H
  • Yhteydenotto Pohjois-Uusimaa
  • Yhteydenotto VSu
  • Yhteystietoja
  • Ääneseutu
  • Ajankohtaista – ph
  • Etelä-Karjalan sotahistoriaa 1939-1945
  • Hallinto
  • Järvenpään perinnetoimikunta
  • Kainuu – Perinnetoimikunnat
  • Kalajokilaakso info
  • Kenttätykistörykmentti 5
  • Kesäinen muistomatka Kuivalaisen kukkulan taistelun maisemiin
  • Kuopion sotasairaala 2
  • Kuvagalleria
  • Lapin sotahistoriaa 1939-1945
  • Lestijokilaakso
  • Liity jäseneksi Lappi
  • Liity jäseneksi Lounais-Häme
  • Liity jäseneksi Pohjois-Kymenlaakso
  • Liity jäseneksi Pohjois-Uusimaa
  • Liity jäseneksi VSu
  • Lohjalaiset tykkimiehet Länsi-Uusimaa
  • Lotta Länsi-Uusimaa
  • Minun veteraanini
  • Muistomerkit, Länsi-Uusimaa
  • Oulun Tammenlehväkuoro
  • Paikallista sotahistoriaa
  • Paikallista sotahistoriaa L-H
  • Paikallista sotahistoriaa pks
  • Paikallista sotahistoriaa Pohjois-Uusimaa
  • PALVELUT
  • Parikkala
  • Perinnetoimikunnat popo
  • Perustiedot ja yhteystiedot Nokia
  • Perustietoa kunniamerkeistä ja niiden käytöstä
  • Pro Patria
  • Rautalammin perinneyhteisö
  • Sankarihautausmaat
  • Sotahistoriaa Varsinais-Suomessa
  • Sotahistorialliset museot ja perinnetilat
  • Sotainvalidien Veljesliitto ry
  • Suomen itsenäisyyden kotimuseo Ignatius
  • Suomen Sotaveteraaniliitto
  • Tavoitteet – ph
  • Toimintasuunnitelma Savonlinna
  • Verkkokauppa
  • Yhdistyksen säännöt
  • Yhteydenotto
  • Joukot
  • Kainuu – Hyrynsalmi
  • Kainuu – Paikallista sotahistoriaa
  • Kevyt osasto 8
  • Lestijokilaakso info
  • Liity jäseneksi Pohjois-Uusimaa _luonnos
  • Lounais-Häme L-H
  • Mäntsälän perinnetoimikunta
  • Paikallista sotahistoriaa
  • Paikallista sotahistoriaa
  • Perinnetoimikunnat
  • Perinnetoimikunnat
  • Pro Patria – sk
  • Pro Patria L-H
  • Pro Patria Riihimäki
  • Pro Patria-tauluja pks
  • Rautjärvi
  • Saarijärven–Viitasaaren seutu
  • Sankarihaudat
  • Sankarihautausmaat
  • Sotamuistomerkit sotasampo
  • Talvisodan pommitukset Iisalmessa
  • Tervon perinneyhteisö
  • Toimintasuunnitelma – piiloon
  • Toimintasuunnitelma 2024 – 2025 Pohjois-Uusimaa
  • Tue toimintaamme
  • Yhteydenotto – sk
  • Evakkotarinoita E-karjala
  • Joutsan seutu
  • Kainuu – Kajaani
  • Kainuu – Liity jäseneksi
  • Kainuu – Paikallista sotahistoriaa – Joukot
  • Kunniamerkit
  • Länsi-Uusimaa
  • Lapin sankarihautausmaat
  • Liity jäseneksi satakunta
  • Museot
  • Museot e-p
  • Museot p-k
  • Museot p-m
  • Ota yhteyttä
  • Pääkaupunkiseudun sankarihautausmaat
  • Paikallista sotahistoriaa – sk
  • Perhojokilaakso info
  • Perinnekasvatusta Pielaveden kouluissa
  • Perinnetoimikunnat, Oulun seutu
  • Pornainen perinnetoimikunta
  • Pro Patria – ph
  • Pro Patria – sk _luonnos
  • Pro Patria E-K nmy poista
  • Pro Patria Loppi
  • Pro Patria PoPo
  • Sankarihautausmaat – sk
  • Sankarihautausmaat L-H
  • Sankarihautausmaat Pohjois-Uusimaa
  • Savitaipale
  • Savonlinna sotahistoriaa
  • Vesannon perinneyhteisö
  • Viestipataljoona 33
  • Yhteydenotto – ph
  • Yhteydenotto, Länsi-Uusimaa
  • 22. Talouskomppania
  • Kainuu – Kuhmo
  • Kainuu – Paikallista sotahistoriaa – Sotamuistomerkit
  • Kirjallisuus L-H
  • Lappi talvisodassa
  • Liity jäseneksi Länsi-Uusimaa
  • Liity jäseneksi päijät-häme
  • Linkkejä Lapin sotahistoriaan
  • Paikallista sotahistoriaa
  • Perinnetoimikunnat, Koillismaa
  • Pohjois-Kymenlaakso
  • Rekisteri- ja tietosuojaseloste
  • Sankarihautausmaat
  • Sankarihautausmaat – ph
  • Sankarihautausmaat PoPo
  • Sotahistoriaa
  • Sotamuistomerkit – ph
  • Sotiemme veteraanit muistelevat
  • Suonenjoen perinneyhteisö
  • Taipalsaari
  • Tarinoita Vesannolta
  • Veteraaniajasta perinneaikaan – sama kaiku on askelten!
  • Viime sotiemme kunniamerkit
  • Kainuu – Paikallista sotahistoriaa – Museot
  • Kainuu – Paltamo
  • Keiteleen perinneyhteisö
  • Kirjallisuus PoPo
  • Museot
  • Museot L-H
  • Pääsivu Pohjois-Uusimaa
  • Perinnetoimikunnat, Raahe – Siikajoki
  • Saavutettavuusseloste
  • Sankarihautausmaat
  • Sankarihautausmaat – ph
  • Sankarihautausmaat – ph
  • Tarinoita Kaavilta
  • Vapaudenristin ritarikunta
  • Etelä-Pohjanmaa
  • Juankosken perinneyhteisö
  • Kainuu – Paikallista sotahistoriaa – Sankarihautausmaat
  • Kainuu – Puolanka
  • Lapin museot
  • Laskutusohje
  • Museot
  • Museot – sk
  • Museot Etelä-Karjalassa
  • Museot ja muistomerkit -ph
  • Museot L-H
  • Museot pks
  • Perinnetoimikunnat, Siikalatva – Pyhäntä
  • Pro Patria L-H
  • Savonlinna talvisodassa
  • Sotamuistomerkit Pohjois-Uusimaa
  • Viime sotiemme muistoristit ja -mitalit
  • Kaavin perinneyhteisö
  • Kainuu – Paikallista sotahistoriaa – Pro Patria -muistotaulut
  • Kainuu – Ristijärvi
  • Keski-Pohjanmaa
  • Kirjallisuus e-p
  • Kirjallisuus p-k
  • Kirjallisuus p-m
  • Lapin sota
  • Museot E-K nmy poista
  • Perinnetoimikunnat, Pyhäjokilaakso
  • Pro Patria (työn alla)
  • Sankarihaudat
  • Kainuu – Sotkamo
  • Museot
  • Museot – ph
  • Nilsiän perinneyhteisö
  • Pirkanmaa p-m
  • Pro Patria e-p
  • Savonlinna etusivu
  • Kainuu – Suomussalmi
  • Kirjallisuus
  • Perinnetoiminta
  • Satakunta – sk
  • Tuusniemen perinneyhteisö
  • Iisalmen perinneyhteisö
  • Kirjallisuus – sk
  • Kirjallisuus L-H
  • Kirjallisuus pks
  • Kirjallisuus Pohjois-Uusimaa
  • Lapin veteraanimatrikkelit
  • Sotamuistomerkit p-m
  • Varsinais-Suomi
  • Etelä-Karjala
  • Kirjallisuus
  • Kirjallisuus nmy poista
  • Kiuruveden perinneyhteisö
  • Kirjallisuus – ph
  • Lapinlahden perinneyhteisö
  • Pohjois-Karjala
  • ajankohtaista p-karjala
  • Etelä-Savo
  • Pohjois-Savo
  • Tietoa meistä
  • Vieremän perinneyhteisö
  • Ajankohtaista
  • Lappi
  • Sonkajärven perinneyhteisö
  • Perinnetietoa Etelä-Savosta
  • Rautavaaran perinneyhteisö
  • Yhteydenotto
  • Liity jäseneksi
  • Perinnetietoa Museot
  • Perinnetoimikunnat
  • Pielaveden perinneyhteisö
  • Perinnetietoa Sankarihautausmaat
  • Perinnetoimikunnat, Hirvensalmi
  • Pyhäjärven perinneyhteisö
  • Perinnetietoa Pro Patria
  • Perinnetoimikunnat, Juva
  • Varpaisjärven perinneyhteisö
  • Kuopion perinneyhteisö
  • Perinnetietoa Kirjallisuus
  • Perinnetoimikunnat, Kangasniemi
  • Perinnetoimikunnat, Mikkeli
  • Vehmersalmen perinneyhteisö
  • Perinnetoimikunnat, Mäntyharju
  • Siilinjärven perinneyhteisö
  • Maaningan perinneyhteisö
  • Perinnetoimikunnat, Pieksämäki
  • Perinnetoimikunnat, Puumala
  • Riistaveden perinneyhteisö
  • Leppävirran perinneyhteisö
  • Heinäveden perinneyhteisö
  • Joroisten perinneyhteisö
  • Varkauden perinneyhteisö
  • Varkauden sotahistoriaa
  • Sotamuistomerkit
  • Sotamuistomerkit e-p
  • Sotamuistomerkit p-k
  • Sotamuistomerkit
  • Lapin sotamuistomerkit
  • Pääkaupunkiseudun sotamuistomerkit pks
  • Sotamuistomerkit – sk
  • Sotamuistomerkit L-H
  • Toiminta
  • Ylläpito
  • Sotamuistomerkit
  • Sotamuistomerkit
  • Strategia Pohjois-Uusimaa
  • Toiminta L-H
  • Vuosikertomus
  • Yhdistyksen lehti pks
  • Sankarihaudatv2
  • Sotamuistomerkit
  • Toiminta
  • Veteraanimatrikkelit
  • Itä-Uusimaa
  • Toiminta Savonlinna
  • Ajankohtaista Savonlinna
  • Jäseneksi
  • Keski-Suomi
  • Pohjois-Karjalan sotaorvot
  • Sotasukupolven esittelyitä
  • Sotilaspoikia, pikkulottia ja kotirintamanaisia
  • Yhteisöjäsenet

Categories

  • 1939
  • 2019
  • 2020
  • 2021
  • 2022
  • 2023
  • 2024
  • 2025
  • 2025
  • 2026
  • Ajankohtaista
  • Ajankohtaista – K-Po
  • Ajankohtaista-pirkanmaa
  • Askola
  • Blogi
  • e-karjala evakkotarinoita
  • Etelä-Karjala
  • Etelä-Karjala – sotahistoria
  • Etelä-Kymenlaakso
  • Etelä-Pohjanmaa
  • Etelä-Savo
  • etusivu
  • Häme
  • Hamina
  • Helsinki
  • Ii
  • Ilomantsi
  • Itä-uusimaa
  • Joensuu
  • Julkaisut
  • Juuka
  • Kainuu
  • Kalajokilaaakso
  • Kanta-Häme
  • Kenttäpostia
  • Keski-Pohjanmaa
  • Keski-Suomi
  • Keski-Uusimaa
  • Kitee
  • Kohtalot Pro Patria-taulun takaa
  • Koillis-Savo
  • Kontiolahti
  • Kotka-Kymi-Pyhtää
  • Kymenlaakso
  • L-U testiartikkeli
  • Länsi-Uusimaa
  • Länsi-Uusimaa, Lohjantesti
  • Lapin sota
  • Lapin SVP
  • Lappeenranta
  • Lappi
  • Lapua perinnetoimikunta
  • Lestijokilaakso
  • Lieksa
  • Liperi
  • Lohja perinnesivu
  • Lotta Svärd
  • Miehikkälä
  • minun veteraanini
  • MUISTI
  • Museo
  • Myrskylä
  • Nosto – Lounais-Häme
  • Nosto – Pirkanmaa
  • Nosto Lappi
  • Nosto Pohjois-Savo
  • Nostot
  • Nostot – Hämeenlinna
  • Nostot Pohjois-Karjala
  • Nuorten Kenttapostia
  • Nurmes
  • Outokumpu
  • Pääkaupunkiseutu
  • Päijät-Häme
  • Paikallista sotahistoriaa
  • Perhojokilaakso
  • Pirkanmaa
  • pk-seutu
  • pks-seutu tulevaa
  • Pohjois-Karjala
  • Pohjois-Kymenlaakso
  • Pohjois-Pohjanmaa
  • Pohjois-Savo
  • Pohjois-Savo julkaisut
  • Polvijärvi
  • Porvoo
  • Pro Patria Satakunta
  • Rääkkylä
  • Riihimäki
  • S JA R TK MUISTI
  • Satakunta
  • Savonlinna
  • Sikari Sakari
  • Simo
  • Sipoo
  • Sisä-Savo
  • Sotahistoria
  • Sotasukupolvien kertomaa
  • Sotaveteraaniliitto
  • Sotien1939-1945 Länsi-Uudenmaan perinneyhdistys ry
  • Tarinat ja artikkelit
  • Teema1944
  • Tohmajärvi
  • Uncategorized
  • Vaasa
  • Varsinais-Suomi
  • Vasa
  • Veteraani haastattelu
  • Virolahti
  • Ylä-Savo
  • Yleinen

Archive

  • marraskuu 2026
  • lokakuu 2026
  • syyskuu 2026
  • elokuu 2026
  • heinäkuu 2026
  • kesäkuu 2026
  • toukokuu 2026
  • huhtikuu 2026
  • maaliskuu 2026
  • helmikuu 2026
  • tammikuu 2026
  • joulukuu 2025
  • marraskuu 2025
  • lokakuu 2025
  • syyskuu 2025
  • elokuu 2025
  • heinäkuu 2025
  • kesäkuu 2025
  • toukokuu 2025
  • huhtikuu 2025
  • maaliskuu 2025
  • helmikuu 2025
  • tammikuu 2025
  • joulukuu 2024
  • marraskuu 2024
  • lokakuu 2024
  • syyskuu 2024
  • elokuu 2024
  • heinäkuu 2024
  • kesäkuu 2024
  • toukokuu 2024
  • huhtikuu 2024
  • maaliskuu 2024
  • helmikuu 2024
  • tammikuu 2024
  • joulukuu 2023
  • marraskuu 2023
  • lokakuu 2023
  • syyskuu 2023
  • elokuu 2023
  • heinäkuu 2023
  • kesäkuu 2023
  • toukokuu 2023
  • huhtikuu 2023
  • maaliskuu 2023
  • helmikuu 2023
  • tammikuu 2023
  • joulukuu 2022
  • marraskuu 2022
  • lokakuu 2022
  • syyskuu 2022
  • heinäkuu 2022
  • kesäkuu 2022
  • toukokuu 2022
  • huhtikuu 2022
  • maaliskuu 2022
  • kesäkuu 2021
  • maaliskuu 2021
  • tammikuu 2021
  • joulukuu 2020
  • marraskuu 2020
  • lokakuu 2020
  • syyskuu 2020
  • elokuu 2020
  • heinäkuu 2020
  • kesäkuu 2020
  • toukokuu 2020
  • huhtikuu 2020
  • maaliskuu 2020
  • helmikuu 2020
  • tammikuu 2020
  • joulukuu 2019
  • marraskuu 2019
  • lokakuu 2019
  • syyskuu 2019
  • elokuu 2019
  • heinäkuu 2019
  • kesäkuu 2019
  • toukokuu 2019
  • huhtikuu 2019
  • maaliskuu 2019
  • helmikuu 2019
  • tammikuu 2019
  • joulukuu 2018
  • lokakuu 2018
  • heinäkuu 2018
  • toukokuu 2018
  • huhtikuu 2018

 

YHTEYSTIEDOT

Katuosoite
Ratavartijankatu 2 A, 00520 Helsinki

Postiosoite
PL 600, 00521 Helsinki

Kulkuohjeet veteraanitalolle

Lisätietoa

  • Tietosuoja- ja rekisteriseloste
  • Saavutettavuus
  • Laskutusohjeet

Tue veteraanityötä

Tuotoilla tuetaan veteraanien ja etenkin heidän leskiensä avustamista sekä sotasukupolven perinnön vaalimista.

Lahjoita

Tule mukaan

Haku sivuilta

Search Search

Veteraaniperinne somessa

© Copyright - Sotiemme perinne - powered by Enfold WordPress Theme
Scroll to top Scroll to top Scroll to top
Sotiemme perinne
Käytämme evästeitä

Käytämme evästeitä sivuston toiminnallisuuden mahdollistamiseksi, käyttökokemuksen parantamiseksi sekä tilastoinnin ja markkinoinnin tueksi. Napsauttamalla ’hyvaksy’ osoitat hyväksyväsi evästeiden käytön.

Toiminnalliset Aina aktiivinen
Tekninen tallennus tai pääsy on ehdottoman välttämätön oikeutettua tarkoitusta varten, joka mahdollistaa tietyn tilaajan tai käyttäjän nimenomaisesti pyytämän palvelun käytön, tai yksinomaan viestinnän välittämiseksi sähköisen viestintäverkon kautta.
Asetukset
Tekninen tallennus tai pääsy on tarpeen laillisessa tarkoituksessa sellaisten asetusten tallentamiseen, joita tilaaja tai käyttäjä ei ole pyytänyt.
Tilastot
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan tilastollisiin tarkoituksiin. Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan anonyymeihin tilastollisiin tarkoituksiin. Ilman haastetta, Internet-palveluntarjoajasi vapaaehtoista suostumusta tai kolmannen osapuolen lisätietueita pelkästään tähän tarkoitukseen tallennettuja tai haettuja tietoja ei yleensä voida käyttää tunnistamaan sinua.
Markkinointi
Teknistä tallennustilaa tai pääsyä tarvitaan käyttäjäprofiilien luomiseen mainosten lähettämistä varten tai käyttäjän seuraamiseksi verkkosivustolla tai useilla verkkosivustoilla vastaavia markkinointitarkoituksia varten.
  • Hallitse vaihtoehtoja
  • Hallinnoi palveluita
  • Hallitse {vendor_count} toimittajia
  • Lue lisää näistä tarkoituksista
Näytä asetukset
  • {title}
  • {title}
  • {title}
Lahjoita Tule mukaan