Sotiemme perinne
  • Tutustu meihin
    • Om oss
    • Jäsenjärjestöt
    • Alueyhdistykset
    • Tammenlehvän Perinneliitto
      • Hallinto
    • Tammenlehvän kunniamerkkipalvelu – kokemusta ja ammattitaitoa
      • Perustietoa kunniamerkeistä ja niiden käytöstä
      • Usein kysytyt kysymykset
      • Hinnasto
      • Kuvagalleria
    • Veteraaniliitot
      • Rintamanaisten Liitto
      • Rintamaveteraaniliitto
      • Suomen Sotaveteraaniliitto
      • Sotainvalidien Veljesliitto ry
  • Ajankohtaista
    • Verkkokauppa
    • Kenttäpostia
    • Teema Lapin sota
    • Teema 1944
    • Onnittelut
    • In Memoriam
  • Veteraanien tuet
    • Veteraanien tuet ja etuudet
      • Tukityön opintokokonaisuus
      • Eräissä sotiin liittyvissä tehtävissä palvelleiden kuntoutus
    • Haettavat avustukset
    • Veteranernas tjänster
    • Hakulomakkeet ja -ohjeet
    • Rintamalisäkortti
    • Alueyhdistysten sosiaalineuvojat
  • Veteraani- ja perinnetieto
    • Veteraanisukupolven arvot  
    • Veteraanit kertovat
      • Podcastit
      • Veteraanien haastatteluja
        • Joukko-osastohistoriikit ja matrikkelit
      • Minun veteraanini
      • Kohtalot Pro Patria-taulun takaa
    • Sotahistoriallista materiaalia sisältävät arkistot
      • Sotahistorialliset museot ja perinnetilat
        • Sotamuistomerkit
      • Tammenlehvän Perinneliiton julkaisuja
      • Sotainvalidien arkistoluettelo
    • Juhla- ja muistopäivät
    • Kunniamerkit ja tunnukset
      • Tammenlehvän kunniamerkkipalvelu – kokemusta ja ammattitaitoa
      • Vapaudenristin ritarikunta
      • Viime sotiemme muistoristit ja -mitalit
      • Viime sotiemme kunniamerkit
      • Veteraanien tunnukset hautakivissä
    • 1939-1945
      • Talvisota
      • Välirauha
      • Jatkosota
      • Teema 1944
      • Lapin sota
      • Jälleenrakennuksen aika
    • Opas sotapolun selvittämiseen
  • Opetuksen tueksi
    • Yhdessä-ohjelma
    • Yhdessä-kouluverkosto
    • Oppimateriaalit koulujen käyttöön
      • Oppimateriaalit
      • Videot
      • Pelit
    • Arkisto ja tutkimus
  • Alueyhdistykset
    • Alueyhdistykset
      • Kaikki Tammenlehvän alueyhdistykset yhteystietoineen
    • Etelä-Suomi
      • Pääkaupunkiseutu
      • Etelä-Kymenlaakso
      • Hämeenlinnan seutu
      • Itä-Uusimaa
      • Keski-Uusimaa
      • Lounais-Häme
      • Länsi-Uusimaa
      • Pohjois-Kymenlaakso
      • Pohjois-Uusimaa
      • Päijät-Häme
      • Traditionsföreningen Eklövet i Södra Finland
    • Länsi-Suomi
      • Etelä-Pohjanmaa
      • Keski-Pohjanmaa
      • Pirkanmaa
      • Satakunta
      • Varsinais-Suomi
    • Keski-Suomi
      • Keski-Suomi
    • Itä-Suomi
      • Etelä-Karjala
      • Pohjois-Karjala
      • Etelä-Savo
      • Pohjois-Savo
      • Savonlinnan seutu
    • Pohjois-Suomi
      • Kainuu
      • Lappi
      • Pohjois-Pohjanmaa
  • Tue toimintaamme
    • Lahjoita
    • Varusmieskeräys
    • Liity jäseneksi ja tule mukaan toimintaan
    • Verkkokauppa
    • Tarinoita sodasta ja selviytymisestä
    • Usein kysytyt kysymykset
  • Yhteystiedot
    • Tammenlehvän Perinneliiton toimisto
    • Kulkuohjeet veteraanijärjestöjen talolle
    • Tammenlehvän Kunniamerkkipalvelu
    • Rekisteri- ja tietosuojaseloste
    • Saavutettavuusseloste
    • Laskutusohje
  • Click to open the search input field Click to open the search input field Search
  • Menu Menu

Pro Patria

Joulu rintamalla: sekahedelmäsoppaa ja pommituksia

13.12.2018/in Tarinat ja artikkelit/by piam

Kaksi rintamalla vietettyä joulua ovat jääneet 100-vuotiaan Jaakko Estolan mieleen kirkkaasti. Ne sisälsivät muun muassa sekahedelmäsoppaa, radion soittoa sekä pommituksia, joita sai pelätä. Kirkkaimpina mieleen ovat kuitenkin jääneet mukavat muistot.

Helsingin Munkkiniemessä asustaa mies, jolta ei elämänkokemusta puutu. Hänen nimensä on Jaakko Estola. Joulukuun 8. päivä Jaakolla tuli täyteen kunniakkaat 100 vuotta, mutta vuodet eivät näytä hidastaneen virkeän Jaakon vauhtia.

”Käyn viikoittain pelaamassa lentopalloa, ja se vasta hauskaa puuhaa onkin!”

Lentopallo on ollut Jaakolle rakas harrastus jo pitkään, ja ”nuoren miehen intoa” lajia kohtaan löytyy vielä tänäkin päivänä. Samanlaista nuoren miehen intoa puhkuen astui Keravalta kotoisin oleva Jaakko talvisotaan, vuonna 1940 suoraan varusmiespalveluksesta.

”Ensin minua ei kelpuutettu edes varusmiespalvelukseen, sillä olin niin laiha ruikelo. Sodan syttyessä ääni kellossa kuitenkin muuttui ja minäkin pääsin suorittamaan varusmiespalvelusta.”

Ei osannut nuori 20-vuotias sälli vielä tuohon aikaan kuitenkaan aavistaa, että samassa sotilaspuvussa tulisi palveltua Suomea tositoimissa rintamalla jatkosodan syttyessä 1941.

Toistakymmentä läheltä piti -tilannetta

Jaakko taisteli isänmaan puolesta myös jatkosodassa, kolmen vuoden ajan vuosina 1941-1943. Hän oli tykistön miehiä.

”Tykkimiehenä sain kokea sen, että palveluspaikka pysyi useampien kuukausien ajan samana. Jalkaväki vaihtui, mutta tykistö pysyi. Siinä ajassa oppi tuntemaan alueen joka kiven ja kannon, ja korsusta muodostui tykistön koti.”

Jaakko muistelee, että kolmen vuoden mittaiseen sotapalvelukseen ehti mahtua liki toistakymmentä läheltä piti -tilannetta. Kohtalokkain niistä oli vuonna 1943 sattunut haaveri, joka jäi Jaakon viimeiseksi kokemukseksi rintamalta.

Haaveri sattui tammikuisena talvipäivänä Krivin kylän tukikohdassa Itä-Karjalassa. Lunta oli pyryttänyt ja Jaakko päätti mennä varmistamaan, että vartiopaikalla oli tarvittavat lumiesteet venäläisiä varten. Jaakko oli jo kokenut sodankävijä, ja hän päätti kävellä rauhassa vartiopaikalle kumartumatta liikaa. Silloin Jaakko kuuli kovan pamauksen ja tunsi piston selässään – ja pian suu alkoi täyttyä verellä.

Venäläisen kiväärin luoti osui Jaakkoa kaulaan millin solisluun yläpuolelle. Tästä syystä oikea keuhko täyttyi verellä ja painoi vasemman keuhkon kasaan.

”Sairaalassa lääkäri kysyi, että koitappa Jaakko, missä sydämesi on. Siellä se vasemmassa kainalossa jyskytti.”

Haavoittumisensa jälkeen Jaakko siirrettiin Helsingin kirurgiseen sairaalaan, jossa hän vietti puoli vuotta toipilaana. Siihen päättyi Jaakon kunniakas sotapalvelus.

Kehyksiin ikuistettuja muistoja Jaakon elämäntieltä.

Sekahedelmäsoppaa ja pommituksia

Sataan vuoteen mahtuu monen monta ikimuistoista joulua, joista rintamalla Jaakko vietti ehkä kaksi ikimuistoisinta.

Ensimmäistä rintamajouluaan Jaakko vietti Rajajoella 1941. Tuosta joulusta Jaakolla on surkuhupaisa muisto.

Joulun lepopaikkana toimi iso seuratalo, missä tarjottiin joulun kunniaksi sekahedelmäsoppaa.
Yksi miehistön jäsenistä oli päässyt joulun alla lomille ja toi aatoksi rintamalle palattuaan mukanaan öljylampun. Öljylamppu oli rintamalla suuri nähtävyys, sillä Jaakko ei ollut nähnyt ainuttakaan valonlähdettä sotapalveluksensa aikana. Osa miehistöstä päätti polleana nauttia sekahedelmäsoppansa öljylampun ääressä seuratalon vieressä sijaitsevassa lämpimässä torpassaan. Lautasten puuttuessa miehet repivät kypäriensä toppaukset pois, täyttivät kypäränsä sopalla ja nautiskelivat joulusta lämpimässä torpassa öljylampun äärellä. Jaakko jäi kuitenkin joidenkin miehistön jäsenien kanssa viileään seurataloon nukkumaan.

Kuinka ollakaan, venäläiset päättivät pommittaa tuolloin juuri tätä suomalaisten lepopaikkaa. Pommi jysähti pienen torpan kivijalan alle nostaen koko torpan hetkeksi ilmaan. Torppaan öljylampun ääreen sekahedelmäsoppaa nauttimaan menneet polleat miehet tulivat häntä koipien välissä seurataloon kesken yön.

”Onko teillä tilaa kaverille jouluyöksi? Meidän torppa on hajalla.”

Aamun valjetessa Jaakko ja muut miehistön jäsenet riensivät katsomaan torpan kuntoa. Jaakko muistaa surkuhupaisan näyn kuin eilisen; hieno öljylamppu makasi lattialla rikkinäisenä ja soppakulhoina toimineet kypärät olivat täynnä sahajauhoa.

Radion pauhua ja lahjoja lapinmiehiltä

Toisen rintamajoulunsa Jaakko vietti Krimillä 1942. Jouluksi tykistön seuraksi saapui uusi jalkaväki, joka koostui pitkälti sodankyläläisistä miehistä. Lapinmiehet toivat mukanaan joulupaketteja myös tuntemattomille.

Paketeista paljastui muun muassa joululiina sekä ketsuppia. Jaakko muistaa elävästi, kuinka maalta tulleet pojat ihmettelivät heille vierasta elintarviketta: ”Mitäs tämä on ja mitä tällä oikein maalataan?”

Lapinmiesten tuomien lahjapakettien lisäksi Jaakko oli saanut Keravan Lotilta lahjaksi radion, joka saatiin jouluksi korsulle. Jouluaattona korsussa raikui, kun uutta radiota testattiin.

”Pelattiin sököä, kiroiltiin ja soitettiin Saksan radiota.”

Samaan aikaan patterin päällikkö Tarvajärvi oli päättänyt tulla pitämään korsuun hartaushetken joulun kunniaksi. Jouluvirsien sijaan Tarvajärven toivottikin tervetulleeksi kova radion jyske. Jaakko muistaa, kuinka Tarvajärvi jäykistyi, veti henkeä ja alkoi seuraamaan miesten toimintaa.

”Päällikkö ymmärsi asettua meidän asemaan ja miettiä, mitä se joulu merkitsee sellaisille miehille, jotka ovat kuukaudesta toiseen olleet tässä samassa tilassa.”

Niin päällikkö Tarvajärvi jätti hartaushetkensä pitämättä, toivotti vain lyhyesti hyvää joulua.

Kiitollisin mielin joulunviettoa perheen kesken

Rintamajoulut ovat jäänet vahvasti Jaakon mieleen ja mielellään hän niitä muisteleekin.

”Mukavia asioita muistelee mielellään, ikävät puolestaan unohtuvat.”

Tänä päivänä Jaakko viettää jouluaan mieluiten lapsiensa ja heidän perheidensä luona.

”Minut on vapautettu joulun paineista. Muut hoitavat lahjojen hankinnan sekä joulupöydän valmistelemisen. Minä nautin läheisteni seurasta, puhekaveri pitää aina löytyä.”

Jaakko kertoo olevansa kiitollinen, että saa viettää joulua läheistensä kanssa tässä vapaassa maassa.

”Vapaus ja itsenäisyys ei ole itsestään selvä asia, vaan se on vaatinut kipua, vaivaa, tuskaa ja lukuisia uhreja. Uskon, että koko Suomen kansa on kuitenkin kiitollinen tästä vapaasta ja hienosta maasta.”

Joulu jokaiselle. Taataan yhdessä kunniakansalaisillemme, sotiemme veteraaneille, heidän puolisoilleen ja leskille tänä jouluna kystä kyllä. Anna aineeton lahja, joka muistetaan – lahjoita jo tänään!

Auta veteraania

Lahjoita veteraanien yksinäisyyttä ehkäisevään työhön, lääkkeisiin ja arjessa selviytymiseen!

Lue lisää

Tutustu Sotiemme Veteraanien toimintaan!

Lisää aiheesta:

Lailan tarina pikkulotasta herkkukauppiaaksi
77 vuotta jatkosodasta: ”Kyllä sota on kamalaa – sitä ei edes ymmärrä, kun on rauha”

https://sotiemmeperinne.fi/wp-content/uploads/2025/01/tammenlehvan_perinneliitto_600px_www.png 0 0 piam https://sotiemmeperinne.fi/wp-content/uploads/2025/01/tammenlehvan_perinneliitto_600px_www.png piam2018-12-13 15:23:032026-01-02 15:19:39Joulu rintamalla: sekahedelmäsoppaa ja pommituksia

Viisi vinkkiä sotahistorialliseen löytöretkeen Hangossa

30.10.2018/in Museo/by admin
Read more
https://sotiemmeperinne.fi/wp-content/uploads/2021/01/sotahistoriallinen-Hanko_600.jpg 403 600 admin https://sotiemmeperinne.fi/wp-content/uploads/2025/01/tammenlehvan_perinneliitto_600px_www.png admin2018-10-30 14:01:192022-12-05 14:46:21Viisi vinkkiä sotahistorialliseen löytöretkeen Hangossa
Sotiemme veteraanit - Lailan tarina pikkulotasta herkkukauppiaaksi

Lailan tarina pikkulotasta herkkukauppiaaksi

4.10.2018/in Tarinat ja artikkelit/by piam

Oven avaa 87-vuotias vilkas, tarmoa puhkuva nainen Laila Kotiranta os. Laine, joka saattelee meidät lämpimästi kotiinsa. Selkäydinkanavan ahtauma vaivaa ja rollaattori on tukena, mutta Lailan olemus on reipas. Kodista avautuu näkymä taloyhtiön rauhalliselle sisäpihalle, jossa lapset käyvät keinumassa ja leikkimässä hiekkalaatikkoleikkejään. Niitä touhuja on mukava seurailla. Olemme Helsingin Meilahdessa Lotta Svärd Säätiön talossa. Lailan koti on tulvillaan muistoja, lehtileikkeitä ja valokuva-albumeja. Hän kertoo nauttivansa muistelusta, vaikka matkaan on mahtunut niitä vaikeitakin tilanteita. 

Pikkulotan elämää sota-ajan melskeessä 

1930-luvun taitteessa elettiin Suomessa talouslaman ja puutteen aikaa. Lailan äiti päätti kuitenkin noihin aikoihin perustaa Porissa suojeluskuntataloon lottakahvilan. Kahvilan perustamiseen saapui apuun komea kuljetusliikkeen johtaja, joka äidin mukaan näytti ihan Tauno Palolta. Pari rakastui, meni naimisiin ja Laila syntyi Porissa 1931. Äidin lottakahvila oli pidetty ja siellä kaikui pianomusiikki. Pianistina oli Dannyn, Ilkka Lipsasen, isoäiti.

Talvisodan syttyessä 1939 Laila oli 8-vuotias. Äiti ja alkoholisoitunut isä olivat eronneet. Isän kuljetusliikkeen autot luovutettiin puolustusvoimien käyttöön ja isä lähti rintamalle alkupäässä reservin luutnanttina, jossa hänet pian korotettiin kapteeniksi ja komppanian päälliköksi. Kaiken kaikkiaan viisi vuotta, talvisodan ja jatkosodan ajan, Laila oli sotilaan tytär.

Lailalla oli koulustaan päivittäin kahden tunnin ruokatauko klo 11-13, jolloin hän riensi pikkulottana tekemään töitä Tampereen Lottakahvilaan. Kun upseerit läheisestä sotilaspiirin toimistosta tulivat lounaalle kahvilaan, Laila välillä portsarina antoi jakkaralta manttelit ilahtuneiden upseerien niskaan.

Lailan äiti (oikealla) perusti lottakahvilan Porin suojeluskuntataloon.

Laila oli viiden vuoden ajan sotilaan tytär, jatkosodan ja talvisodan.

Porin pommitukset Talvisodassa, tarkemmin 2. helmikuuta 1940 kasvattivat Lailasta rajulla tavalla aikuisen. Tämä päivä on jäänyt Porin historiaan sodan ja jopa vuosisadan synkimpänä päivänä. Ilmahälytyksiä ja pommituksia tuli lakkaamatta, aina aamusta alkaen. Oli pelottavaa olla suojassa palopommeilta puisen talon kellarissa.

Erityisesti Lailan mieleen on piirtynyt surullinen tapahtuma kyseiseltä helmikuun päivältä, jolloin pakkasta oli yli 20 astetta. Kotitalon naapuritontilla oli Osuuskauppaan kuuluva pieni maitokauppa ja siellä käytiin aina äidin kanssa ruokaostoksilla. Sinä aamuna oli ollut jo hälytys ja yhtäkkiä tulikin tauko. Pillit ulvoivat, että vaara on ohi. Osuuskaupan asiapoika määrättiin saman tien tuomaan filettä pääpaikasta asiakkaalle naapurin myymälään. Poikaa pelotti, eikä hän olisi halunnut lähteä toistuvien hälytysten vuoksi, mutta työ vaati ja hän lähti toimittamaan tehtäväänsä. Poika ja myymälänhoitaja jäivät palopommin uhriksi pienen maitokaupan lattialuukusta avautuvaan kellariin.

”Se ei koskaan muististani pois lähde.”

Laila vietti elämänsä epämiellyttävimpiä hetkiä pommisuojassa ja kun sieltä vihdoin noustiin ylös kadulle, oli puutaloista koostuva Pori kuin liekkimeri. Poriin pudotettiin sillä kertaa arviolta 180 pommia. Paloautot huusivat. Tapahtuneesta jäi Lailalle trauma tulipaloja kohtaan.

Porin pommitukset pelästyttivät äidin niin pahoin, että Laila ja äiti muuttivat sotaa pakoon parinkymmenen kilometrin päähän Porin keskustasta, Noormarkkuun. Samalla seudulla asuivat myös Lailan isän vanhemmat. Laila ja äiti muuttivat Frans ja Hilma Lopen taloon. Siellä Laila sai kokeilla ensi kerran lypsämistä. Hihaan meni ja sitä naureskeltiin vuosikausia kun tapailin Lopen perhettä Noormarkun kirkolla. Noormarkussa Laila kävi pientä kansakoulua puoli lukuvuotta hyvin arvosanoin ja vietti paljon aikaa isovanhempiensa luona. Isovanhempien kanssa Laila kävi säännöllisesti kirkossa ja seurakunta tuli tutuksi ja turvalliseksi yhteisöksi. Lupsakat papit ovatkin aina olleet Lailan mieleen ja tukena elämän tyrskyissä.

Laila Kotirannan (os. Laine) lapsuusmuistoihin kuuluu aika pikkulottana.

Laila Kotirannan (os. Laine) lapsuusmuistoihin kuuluu aika pikkulottana.

Noormarkusta Laila muutti äitinsä kanssa Tampereelle, jossa äiti aloitti työt sikäläisen lottakahvilan palveluksessa. 1942 Laila pääsi tyttölyseoon. Lottatoiminnan loppuessa vuonna 1944 äidistä tuli työtön ja hän aloitti kassatyöt osuuskaupan ravintolassa. Äidin iltavuorojen vuoksi Laila oppi jo lapsena yksinäisiin iltoihin. Elämä hankaloitui, kun äiti sairastui vakavasti ja kävi läpi viisi vaativaa suolistoleikkausta. Laila ja äiti asuivat äidin siskon kanssa pienessä asunnossa koko tyttölyseon ajan 9-vuotiaasta 19-vuotiaaksi ylioppilaaksi. Pieneen yhden huoneen ja keittiön asuntoon mahtuivat Laila, Lailan äiti, äidin sisko, siskon kaksi lasta sekä nuoremman siskon sairas Kirsti-tytär. Serkkujen isä oli sodassa, jossa hän haavoittui vakavasti ja kuoli sotasairaalaan Tampereella. Tädistä tuli sotaleski ja serkuista sotaorpoja. Elämä tuntui siltä kuin olisi ollut kaksi äitiä ja tädistä tulikin Lailalle erityisen läheinen.

Tanssien perhe-elämään

Laila kirjoitti ylioppilaaksi 1951 Tampereen tyttölyseosta. Tyttölyseo oli ankara koulu, jossa ei ilakoitu, korkeintaan joskus piirileikittiin. Ylioppilaaksi päästyään Laila olikin innokas tanssimaan ja eräänä tanssiaisiltana Pyynikin lavalla hän tapasi tulevan miehensä. Avioliitosta syntyi kolme lasta.

Yhdessä miehensä kanssa Laila perusti 1959 Kangasalle kaupan, jota he pitivät kolme vuotta. Tuohon aikaan Lailan äiti sairastui Parkinsonin tautiin ja asui heidän kanssaan, kunnes siirtyi viimeisiksi päivikseen sairaalahoitoon. Oli muutoksen aika. Pariskunnan teki mieli muuttaa lasten kanssa pääkaupunkiseudulle, joten he päättivät lähteä etsimään kauppaa Helsingistä. Vuonna 1962 he perustivat elintarvikekaupan Maununnevalle. Alkoi touhukas arki. Kaksi vanhinta lasta oli mukana kaupan hoidossa pussitellen jauhoja ja jakaen mainosposteja postilaatikoihin.

1971 pariskunta myi Maununnevan kaupan työntekijälleen. Lailan miehestä tuli pikatukkupäällikkö ja Lailasta K-kaupan kassa. Mutkia tuli matkaan, kun Lailan mies sairastui Menieren tautiin.

Tomerana naisena Laila asteli pankinjohtajan puheille ja osti 46-vuotiaana Helsingin Kasarmitorin läheisyydestä pienen puodin Valma Pohjanloimulta, joka oli pitänyt sitä kahdeksantoista vuotta. Kaupan nimeksi tuli Kotirannan Herkku. Laila kertoo kaupastaan silmät tuikkien. Herkkukauppa oli kokonaispinta-alaltaan 30m2 kivijalkakauppa. Koululaisten ruokatuntien aikana pieni puoti oli Lailan mukaan täynnä mukulaa. Etenkin pääsiäisherkkujen aikaan oli ruuhkaa. Laila piti kauppaa pitkiä päiviä nelisen vuotta, myi välillä kaupan poiskin ja osti takaisin, kunnes 58-vuotiaana 1989 jäi varhaiseläkkeelle, pistäen herkkukaupan oven säppiin.

Mukavat muistot tuovat elämään iloa ja enemmän iloa saa, kun on taitoa katsoa asioita positiivisesti. Se taito Lailalla on.

Vanhusten arkeen kaivataan yhteisöllisyyttä

Katselemme yhdessä Lailan aarteita, valokuva-albumeja ja vanhoja lehtileikkeitä.

Laila on nyt leski ja asuu yksin Helsingin Meilahdessa. Toinen tytär on jo isoäiti. Laila muutti tämän hetkiseen Lotta Svärd Säätiön asuntoon Kotikallion palvelutalosta Pitäjänmäestä. Liikkuvana ihmisenä hän kaipasi lähemmäs Helsingin keskustaa ja tässä talossa on tullut asuttua kohta neljä vuotta. Yksinäisyys on vanhusten yleinen ongelma ja Lailakin kaipaisi enemmän yhteisöllisyyttä asumiseen, mutta jotta yhteisöllinen asuminen olisi mukavaa, tulisi myös ilmapiiriin panostaa.

Laila kertoo nykyisen taloyhtiön ilmapiiriin erityisen positiivisesti vaikuttavasta ihmisestä. Vanhusten arjessa hyörii Lotta Svärd -toimiston jo eläköitynyt virkailija, lempinimeltään Pike, joka häärää ja hoitaa Lailan mukaan aivan kaiken. Pike haluaa olla avuksi ja huolehtii mm. taloyhtiön kukkaistutuksista. Hän saattaa pyörähtää asuntoon kysymään onko roskapussia vietäväksi tai muuta arjen askaretta, jossa voisi auttaa. Hän myös yrittää löytää asukkaista toisilleen seuraa. Kunpa jokaisella vanhuksella olisi oma ”Pike”.

Lailan arkea rytmittävät kulttuuririennot ja esimerkiksi maanantaisin Laila käy Riistavuoren palvelukeskuksessa Haagassa. Ensin tunti muistin verryttelyä ”Äly ja väläys” -ryhmässä, lounastelu, tuolijumppa ja käynti kirjastossa, mistä löytyy tuoreita kirjoja ja erilaisia lehtiä. Vanhusten treffauspaikkoja Laila kaipaisi enemmän asumisen ja esimerkiksi kirjastojen yhteyteen. Informaatiokanavaksi hän ehdottaa pilke silmäkulmassa ”Villen välitystoimistoa.” Olisi hyvä, jos yhteisestä toiminnasta saisi vaivattomasti tietoa. Laila kokee, että kaikkien olisi hyvä kohdata toisensa netissä, mutta vaikka hän hallitsee kohtalaisesti tietotekniset taidot, suuri osa vanhuksista jää ymmärrettävästi internetistä saatavan tiedon ulkopuolelle. Päivittäistä arkea auttaa huomattavasti, kun kaupassa käyntiin saa helpotusta.

Lailan elämän mottoja

Laila on elänyt vaiherikasta elämää kohdaten myös paljon surua. Silti hänen olemuksensa on edelleen ihailtavan kokeilunhaluinen ja tarmokas. Laila uskoo perineensä asenteensa äidiltään. Kysyttäessä mitä hän haluaisi antaa elämänohjeeksi muille, saamme viisaat vastaukset:

  1. Kun olette nuoria, hankkikaa laaja ystäväpiiri. Erityisesti lapsuuden ystävät ovat niin juureva aarre, että kun rivit harvenevat vanhuuden myötä, heidän arvonsa nousee mittaan arvaamattomaan.

  2. Kun vartutte, tallentakaa vanhemman sukupolvenne tarinoita. Niitä voi koota kirjaseksi tai vaikka nauhoittaa. Kunhan tarinat säilyvät.

  3. Ja kun vanhenette, olkaa rohkeita pyytämään apua, vaikka se tuntuukin vaikealta. Ihan vaikka vain siihen, että pääsette bussista tai ratikasta turvallisesti pois. Antakaa ihmisten auttaa, he tekevät sen mielellään.

Lailan elämä on ollut köyhää jo lapsena ja nuorena. Hän kokee, että nykytilanteeseen on ehkä siksi helpompi asennoitua.

Olkaa rohkeita pyytämään apua. ”Sitä pitäisi enemmän toitottaa näille kotona pysyville mummoille”, Laila tuumaa.

Lahjoita veteraanien yksinäisyyttä ehkäisevään työhön, lääkkeisiin ja arjessa selviytymiseen!

Tutustu Sotiemme veteraanien toimintaan verkkosivuillamme!

https://sotiemmeperinne.fi/wp-content/uploads/2018/10/Sotiemme-veteraanit-Lailan-tarina-pikkulotasta-herkkukauppiaaksi.jpg 402 768 piam https://sotiemmeperinne.fi/wp-content/uploads/2025/01/tammenlehvan_perinneliitto_600px_www.png piam2018-10-04 14:39:312026-01-02 14:24:54Lailan tarina pikkulotasta herkkukauppiaaksi
Page 388 of 390«‹386387388389390›»

Joulu rintamalla: sekahedelmäsoppaa ja pommituksia

13.12.2018/in Tarinat ja artikkelit/by piam

Kaksi rintamalla vietettyä joulua ovat jääneet 100-vuotiaan Jaakko Estolan mieleen kirkkaasti. Ne sisälsivät muun muassa sekahedelmäsoppaa, radion soittoa sekä pommituksia, joita sai pelätä. Kirkkaimpina mieleen ovat kuitenkin jääneet mukavat muistot.

Helsingin Munkkiniemessä asustaa mies, jolta ei elämänkokemusta puutu. Hänen nimensä on Jaakko Estola. Joulukuun 8. päivä Jaakolla tuli täyteen kunniakkaat 100 vuotta, mutta vuodet eivät näytä hidastaneen virkeän Jaakon vauhtia.

”Käyn viikoittain pelaamassa lentopalloa, ja se vasta hauskaa puuhaa onkin!”

Lentopallo on ollut Jaakolle rakas harrastus jo pitkään, ja ”nuoren miehen intoa” lajia kohtaan löytyy vielä tänäkin päivänä. Samanlaista nuoren miehen intoa puhkuen astui Keravalta kotoisin oleva Jaakko talvisotaan, vuonna 1940 suoraan varusmiespalveluksesta.

”Ensin minua ei kelpuutettu edes varusmiespalvelukseen, sillä olin niin laiha ruikelo. Sodan syttyessä ääni kellossa kuitenkin muuttui ja minäkin pääsin suorittamaan varusmiespalvelusta.”

Ei osannut nuori 20-vuotias sälli vielä tuohon aikaan kuitenkaan aavistaa, että samassa sotilaspuvussa tulisi palveltua Suomea tositoimissa rintamalla jatkosodan syttyessä 1941.

Toistakymmentä läheltä piti -tilannetta

Jaakko taisteli isänmaan puolesta myös jatkosodassa, kolmen vuoden ajan vuosina 1941-1943. Hän oli tykistön miehiä.

”Tykkimiehenä sain kokea sen, että palveluspaikka pysyi useampien kuukausien ajan samana. Jalkaväki vaihtui, mutta tykistö pysyi. Siinä ajassa oppi tuntemaan alueen joka kiven ja kannon, ja korsusta muodostui tykistön koti.”

Jaakko muistelee, että kolmen vuoden mittaiseen sotapalvelukseen ehti mahtua liki toistakymmentä läheltä piti -tilannetta. Kohtalokkain niistä oli vuonna 1943 sattunut haaveri, joka jäi Jaakon viimeiseksi kokemukseksi rintamalta.

Haaveri sattui tammikuisena talvipäivänä Krivin kylän tukikohdassa Itä-Karjalassa. Lunta oli pyryttänyt ja Jaakko päätti mennä varmistamaan, että vartiopaikalla oli tarvittavat lumiesteet venäläisiä varten. Jaakko oli jo kokenut sodankävijä, ja hän päätti kävellä rauhassa vartiopaikalle kumartumatta liikaa. Silloin Jaakko kuuli kovan pamauksen ja tunsi piston selässään – ja pian suu alkoi täyttyä verellä.

Venäläisen kiväärin luoti osui Jaakkoa kaulaan millin solisluun yläpuolelle. Tästä syystä oikea keuhko täyttyi verellä ja painoi vasemman keuhkon kasaan.

”Sairaalassa lääkäri kysyi, että koitappa Jaakko, missä sydämesi on. Siellä se vasemmassa kainalossa jyskytti.”

Haavoittumisensa jälkeen Jaakko siirrettiin Helsingin kirurgiseen sairaalaan, jossa hän vietti puoli vuotta toipilaana. Siihen päättyi Jaakon kunniakas sotapalvelus.

Kehyksiin ikuistettuja muistoja Jaakon elämäntieltä.

Sekahedelmäsoppaa ja pommituksia

Sataan vuoteen mahtuu monen monta ikimuistoista joulua, joista rintamalla Jaakko vietti ehkä kaksi ikimuistoisinta.

Ensimmäistä rintamajouluaan Jaakko vietti Rajajoella 1941. Tuosta joulusta Jaakolla on surkuhupaisa muisto.

Joulun lepopaikkana toimi iso seuratalo, missä tarjottiin joulun kunniaksi sekahedelmäsoppaa.
Yksi miehistön jäsenistä oli päässyt joulun alla lomille ja toi aatoksi rintamalle palattuaan mukanaan öljylampun. Öljylamppu oli rintamalla suuri nähtävyys, sillä Jaakko ei ollut nähnyt ainuttakaan valonlähdettä sotapalveluksensa aikana. Osa miehistöstä päätti polleana nauttia sekahedelmäsoppansa öljylampun ääressä seuratalon vieressä sijaitsevassa lämpimässä torpassaan. Lautasten puuttuessa miehet repivät kypäriensä toppaukset pois, täyttivät kypäränsä sopalla ja nautiskelivat joulusta lämpimässä torpassa öljylampun äärellä. Jaakko jäi kuitenkin joidenkin miehistön jäsenien kanssa viileään seurataloon nukkumaan.

Kuinka ollakaan, venäläiset päättivät pommittaa tuolloin juuri tätä suomalaisten lepopaikkaa. Pommi jysähti pienen torpan kivijalan alle nostaen koko torpan hetkeksi ilmaan. Torppaan öljylampun ääreen sekahedelmäsoppaa nauttimaan menneet polleat miehet tulivat häntä koipien välissä seurataloon kesken yön.

”Onko teillä tilaa kaverille jouluyöksi? Meidän torppa on hajalla.”

Aamun valjetessa Jaakko ja muut miehistön jäsenet riensivät katsomaan torpan kuntoa. Jaakko muistaa surkuhupaisan näyn kuin eilisen; hieno öljylamppu makasi lattialla rikkinäisenä ja soppakulhoina toimineet kypärät olivat täynnä sahajauhoa.

Radion pauhua ja lahjoja lapinmiehiltä

Toisen rintamajoulunsa Jaakko vietti Krimillä 1942. Jouluksi tykistön seuraksi saapui uusi jalkaväki, joka koostui pitkälti sodankyläläisistä miehistä. Lapinmiehet toivat mukanaan joulupaketteja myös tuntemattomille.

Paketeista paljastui muun muassa joululiina sekä ketsuppia. Jaakko muistaa elävästi, kuinka maalta tulleet pojat ihmettelivät heille vierasta elintarviketta: ”Mitäs tämä on ja mitä tällä oikein maalataan?”

Lapinmiesten tuomien lahjapakettien lisäksi Jaakko oli saanut Keravan Lotilta lahjaksi radion, joka saatiin jouluksi korsulle. Jouluaattona korsussa raikui, kun uutta radiota testattiin.

”Pelattiin sököä, kiroiltiin ja soitettiin Saksan radiota.”

Samaan aikaan patterin päällikkö Tarvajärvi oli päättänyt tulla pitämään korsuun hartaushetken joulun kunniaksi. Jouluvirsien sijaan Tarvajärven toivottikin tervetulleeksi kova radion jyske. Jaakko muistaa, kuinka Tarvajärvi jäykistyi, veti henkeä ja alkoi seuraamaan miesten toimintaa.

”Päällikkö ymmärsi asettua meidän asemaan ja miettiä, mitä se joulu merkitsee sellaisille miehille, jotka ovat kuukaudesta toiseen olleet tässä samassa tilassa.”

Niin päällikkö Tarvajärvi jätti hartaushetkensä pitämättä, toivotti vain lyhyesti hyvää joulua.

Kiitollisin mielin joulunviettoa perheen kesken

Rintamajoulut ovat jäänet vahvasti Jaakon mieleen ja mielellään hän niitä muisteleekin.

”Mukavia asioita muistelee mielellään, ikävät puolestaan unohtuvat.”

Tänä päivänä Jaakko viettää jouluaan mieluiten lapsiensa ja heidän perheidensä luona.

”Minut on vapautettu joulun paineista. Muut hoitavat lahjojen hankinnan sekä joulupöydän valmistelemisen. Minä nautin läheisteni seurasta, puhekaveri pitää aina löytyä.”

Jaakko kertoo olevansa kiitollinen, että saa viettää joulua läheistensä kanssa tässä vapaassa maassa.

”Vapaus ja itsenäisyys ei ole itsestään selvä asia, vaan se on vaatinut kipua, vaivaa, tuskaa ja lukuisia uhreja. Uskon, että koko Suomen kansa on kuitenkin kiitollinen tästä vapaasta ja hienosta maasta.”

Joulu jokaiselle. Taataan yhdessä kunniakansalaisillemme, sotiemme veteraaneille, heidän puolisoilleen ja leskille tänä jouluna kystä kyllä. Anna aineeton lahja, joka muistetaan – lahjoita jo tänään!

Auta veteraania

Lahjoita veteraanien yksinäisyyttä ehkäisevään työhön, lääkkeisiin ja arjessa selviytymiseen!

Lue lisää

Tutustu Sotiemme Veteraanien toimintaan!

Lisää aiheesta:

Lailan tarina pikkulotasta herkkukauppiaaksi
77 vuotta jatkosodasta: ”Kyllä sota on kamalaa – sitä ei edes ymmärrä, kun on rauha”

https://sotiemmeperinne.fi/wp-content/uploads/2025/01/tammenlehvan_perinneliitto_600px_www.png 0 0 piam https://sotiemmeperinne.fi/wp-content/uploads/2025/01/tammenlehvan_perinneliitto_600px_www.png piam2018-12-13 15:23:032026-01-02 15:19:39Joulu rintamalla: sekahedelmäsoppaa ja pommituksia

Viisi vinkkiä sotahistorialliseen löytöretkeen Hangossa

30.10.2018/in Museo/by admin
Read more
https://sotiemmeperinne.fi/wp-content/uploads/2021/01/sotahistoriallinen-Hanko_600.jpg 403 600 admin https://sotiemmeperinne.fi/wp-content/uploads/2025/01/tammenlehvan_perinneliitto_600px_www.png admin2018-10-30 14:01:192022-12-05 14:46:21Viisi vinkkiä sotahistorialliseen löytöretkeen Hangossa
Sotiemme veteraanit - Lailan tarina pikkulotasta herkkukauppiaaksi

Lailan tarina pikkulotasta herkkukauppiaaksi

4.10.2018/in Tarinat ja artikkelit/by piam

Oven avaa 87-vuotias vilkas, tarmoa puhkuva nainen Laila Kotiranta os. Laine, joka saattelee meidät lämpimästi kotiinsa. Selkäydinkanavan ahtauma vaivaa ja rollaattori on tukena, mutta Lailan olemus on reipas. Kodista avautuu näkymä taloyhtiön rauhalliselle sisäpihalle, jossa lapset käyvät keinumassa ja leikkimässä hiekkalaatikkoleikkejään. Niitä touhuja on mukava seurailla. Olemme Helsingin Meilahdessa Lotta Svärd Säätiön talossa. Lailan koti on tulvillaan muistoja, lehtileikkeitä ja valokuva-albumeja. Hän kertoo nauttivansa muistelusta, vaikka matkaan on mahtunut niitä vaikeitakin tilanteita. 

Pikkulotan elämää sota-ajan melskeessä 

1930-luvun taitteessa elettiin Suomessa talouslaman ja puutteen aikaa. Lailan äiti päätti kuitenkin noihin aikoihin perustaa Porissa suojeluskuntataloon lottakahvilan. Kahvilan perustamiseen saapui apuun komea kuljetusliikkeen johtaja, joka äidin mukaan näytti ihan Tauno Palolta. Pari rakastui, meni naimisiin ja Laila syntyi Porissa 1931. Äidin lottakahvila oli pidetty ja siellä kaikui pianomusiikki. Pianistina oli Dannyn, Ilkka Lipsasen, isoäiti.

Talvisodan syttyessä 1939 Laila oli 8-vuotias. Äiti ja alkoholisoitunut isä olivat eronneet. Isän kuljetusliikkeen autot luovutettiin puolustusvoimien käyttöön ja isä lähti rintamalle alkupäässä reservin luutnanttina, jossa hänet pian korotettiin kapteeniksi ja komppanian päälliköksi. Kaiken kaikkiaan viisi vuotta, talvisodan ja jatkosodan ajan, Laila oli sotilaan tytär.

Lailalla oli koulustaan päivittäin kahden tunnin ruokatauko klo 11-13, jolloin hän riensi pikkulottana tekemään töitä Tampereen Lottakahvilaan. Kun upseerit läheisestä sotilaspiirin toimistosta tulivat lounaalle kahvilaan, Laila välillä portsarina antoi jakkaralta manttelit ilahtuneiden upseerien niskaan.

Lailan äiti (oikealla) perusti lottakahvilan Porin suojeluskuntataloon.

Laila oli viiden vuoden ajan sotilaan tytär, jatkosodan ja talvisodan.

Porin pommitukset Talvisodassa, tarkemmin 2. helmikuuta 1940 kasvattivat Lailasta rajulla tavalla aikuisen. Tämä päivä on jäänyt Porin historiaan sodan ja jopa vuosisadan synkimpänä päivänä. Ilmahälytyksiä ja pommituksia tuli lakkaamatta, aina aamusta alkaen. Oli pelottavaa olla suojassa palopommeilta puisen talon kellarissa.

Erityisesti Lailan mieleen on piirtynyt surullinen tapahtuma kyseiseltä helmikuun päivältä, jolloin pakkasta oli yli 20 astetta. Kotitalon naapuritontilla oli Osuuskauppaan kuuluva pieni maitokauppa ja siellä käytiin aina äidin kanssa ruokaostoksilla. Sinä aamuna oli ollut jo hälytys ja yhtäkkiä tulikin tauko. Pillit ulvoivat, että vaara on ohi. Osuuskaupan asiapoika määrättiin saman tien tuomaan filettä pääpaikasta asiakkaalle naapurin myymälään. Poikaa pelotti, eikä hän olisi halunnut lähteä toistuvien hälytysten vuoksi, mutta työ vaati ja hän lähti toimittamaan tehtäväänsä. Poika ja myymälänhoitaja jäivät palopommin uhriksi pienen maitokaupan lattialuukusta avautuvaan kellariin.

”Se ei koskaan muististani pois lähde.”

Laila vietti elämänsä epämiellyttävimpiä hetkiä pommisuojassa ja kun sieltä vihdoin noustiin ylös kadulle, oli puutaloista koostuva Pori kuin liekkimeri. Poriin pudotettiin sillä kertaa arviolta 180 pommia. Paloautot huusivat. Tapahtuneesta jäi Lailalle trauma tulipaloja kohtaan.

Porin pommitukset pelästyttivät äidin niin pahoin, että Laila ja äiti muuttivat sotaa pakoon parinkymmenen kilometrin päähän Porin keskustasta, Noormarkkuun. Samalla seudulla asuivat myös Lailan isän vanhemmat. Laila ja äiti muuttivat Frans ja Hilma Lopen taloon. Siellä Laila sai kokeilla ensi kerran lypsämistä. Hihaan meni ja sitä naureskeltiin vuosikausia kun tapailin Lopen perhettä Noormarkun kirkolla. Noormarkussa Laila kävi pientä kansakoulua puoli lukuvuotta hyvin arvosanoin ja vietti paljon aikaa isovanhempiensa luona. Isovanhempien kanssa Laila kävi säännöllisesti kirkossa ja seurakunta tuli tutuksi ja turvalliseksi yhteisöksi. Lupsakat papit ovatkin aina olleet Lailan mieleen ja tukena elämän tyrskyissä.

Laila Kotirannan (os. Laine) lapsuusmuistoihin kuuluu aika pikkulottana.

Laila Kotirannan (os. Laine) lapsuusmuistoihin kuuluu aika pikkulottana.

Noormarkusta Laila muutti äitinsä kanssa Tampereelle, jossa äiti aloitti työt sikäläisen lottakahvilan palveluksessa. 1942 Laila pääsi tyttölyseoon. Lottatoiminnan loppuessa vuonna 1944 äidistä tuli työtön ja hän aloitti kassatyöt osuuskaupan ravintolassa. Äidin iltavuorojen vuoksi Laila oppi jo lapsena yksinäisiin iltoihin. Elämä hankaloitui, kun äiti sairastui vakavasti ja kävi läpi viisi vaativaa suolistoleikkausta. Laila ja äiti asuivat äidin siskon kanssa pienessä asunnossa koko tyttölyseon ajan 9-vuotiaasta 19-vuotiaaksi ylioppilaaksi. Pieneen yhden huoneen ja keittiön asuntoon mahtuivat Laila, Lailan äiti, äidin sisko, siskon kaksi lasta sekä nuoremman siskon sairas Kirsti-tytär. Serkkujen isä oli sodassa, jossa hän haavoittui vakavasti ja kuoli sotasairaalaan Tampereella. Tädistä tuli sotaleski ja serkuista sotaorpoja. Elämä tuntui siltä kuin olisi ollut kaksi äitiä ja tädistä tulikin Lailalle erityisen läheinen.

Tanssien perhe-elämään

Laila kirjoitti ylioppilaaksi 1951 Tampereen tyttölyseosta. Tyttölyseo oli ankara koulu, jossa ei ilakoitu, korkeintaan joskus piirileikittiin. Ylioppilaaksi päästyään Laila olikin innokas tanssimaan ja eräänä tanssiaisiltana Pyynikin lavalla hän tapasi tulevan miehensä. Avioliitosta syntyi kolme lasta.

Yhdessä miehensä kanssa Laila perusti 1959 Kangasalle kaupan, jota he pitivät kolme vuotta. Tuohon aikaan Lailan äiti sairastui Parkinsonin tautiin ja asui heidän kanssaan, kunnes siirtyi viimeisiksi päivikseen sairaalahoitoon. Oli muutoksen aika. Pariskunnan teki mieli muuttaa lasten kanssa pääkaupunkiseudulle, joten he päättivät lähteä etsimään kauppaa Helsingistä. Vuonna 1962 he perustivat elintarvikekaupan Maununnevalle. Alkoi touhukas arki. Kaksi vanhinta lasta oli mukana kaupan hoidossa pussitellen jauhoja ja jakaen mainosposteja postilaatikoihin.

1971 pariskunta myi Maununnevan kaupan työntekijälleen. Lailan miehestä tuli pikatukkupäällikkö ja Lailasta K-kaupan kassa. Mutkia tuli matkaan, kun Lailan mies sairastui Menieren tautiin.

Tomerana naisena Laila asteli pankinjohtajan puheille ja osti 46-vuotiaana Helsingin Kasarmitorin läheisyydestä pienen puodin Valma Pohjanloimulta, joka oli pitänyt sitä kahdeksantoista vuotta. Kaupan nimeksi tuli Kotirannan Herkku. Laila kertoo kaupastaan silmät tuikkien. Herkkukauppa oli kokonaispinta-alaltaan 30m2 kivijalkakauppa. Koululaisten ruokatuntien aikana pieni puoti oli Lailan mukaan täynnä mukulaa. Etenkin pääsiäisherkkujen aikaan oli ruuhkaa. Laila piti kauppaa pitkiä päiviä nelisen vuotta, myi välillä kaupan poiskin ja osti takaisin, kunnes 58-vuotiaana 1989 jäi varhaiseläkkeelle, pistäen herkkukaupan oven säppiin.

Mukavat muistot tuovat elämään iloa ja enemmän iloa saa, kun on taitoa katsoa asioita positiivisesti. Se taito Lailalla on.

Vanhusten arkeen kaivataan yhteisöllisyyttä

Katselemme yhdessä Lailan aarteita, valokuva-albumeja ja vanhoja lehtileikkeitä.

Laila on nyt leski ja asuu yksin Helsingin Meilahdessa. Toinen tytär on jo isoäiti. Laila muutti tämän hetkiseen Lotta Svärd Säätiön asuntoon Kotikallion palvelutalosta Pitäjänmäestä. Liikkuvana ihmisenä hän kaipasi lähemmäs Helsingin keskustaa ja tässä talossa on tullut asuttua kohta neljä vuotta. Yksinäisyys on vanhusten yleinen ongelma ja Lailakin kaipaisi enemmän yhteisöllisyyttä asumiseen, mutta jotta yhteisöllinen asuminen olisi mukavaa, tulisi myös ilmapiiriin panostaa.

Laila kertoo nykyisen taloyhtiön ilmapiiriin erityisen positiivisesti vaikuttavasta ihmisestä. Vanhusten arjessa hyörii Lotta Svärd -toimiston jo eläköitynyt virkailija, lempinimeltään Pike, joka häärää ja hoitaa Lailan mukaan aivan kaiken. Pike haluaa olla avuksi ja huolehtii mm. taloyhtiön kukkaistutuksista. Hän saattaa pyörähtää asuntoon kysymään onko roskapussia vietäväksi tai muuta arjen askaretta, jossa voisi auttaa. Hän myös yrittää löytää asukkaista toisilleen seuraa. Kunpa jokaisella vanhuksella olisi oma ”Pike”.

Lailan arkea rytmittävät kulttuuririennot ja esimerkiksi maanantaisin Laila käy Riistavuoren palvelukeskuksessa Haagassa. Ensin tunti muistin verryttelyä ”Äly ja väläys” -ryhmässä, lounastelu, tuolijumppa ja käynti kirjastossa, mistä löytyy tuoreita kirjoja ja erilaisia lehtiä. Vanhusten treffauspaikkoja Laila kaipaisi enemmän asumisen ja esimerkiksi kirjastojen yhteyteen. Informaatiokanavaksi hän ehdottaa pilke silmäkulmassa ”Villen välitystoimistoa.” Olisi hyvä, jos yhteisestä toiminnasta saisi vaivattomasti tietoa. Laila kokee, että kaikkien olisi hyvä kohdata toisensa netissä, mutta vaikka hän hallitsee kohtalaisesti tietotekniset taidot, suuri osa vanhuksista jää ymmärrettävästi internetistä saatavan tiedon ulkopuolelle. Päivittäistä arkea auttaa huomattavasti, kun kaupassa käyntiin saa helpotusta.

Lailan elämän mottoja

Laila on elänyt vaiherikasta elämää kohdaten myös paljon surua. Silti hänen olemuksensa on edelleen ihailtavan kokeilunhaluinen ja tarmokas. Laila uskoo perineensä asenteensa äidiltään. Kysyttäessä mitä hän haluaisi antaa elämänohjeeksi muille, saamme viisaat vastaukset:

  1. Kun olette nuoria, hankkikaa laaja ystäväpiiri. Erityisesti lapsuuden ystävät ovat niin juureva aarre, että kun rivit harvenevat vanhuuden myötä, heidän arvonsa nousee mittaan arvaamattomaan.

  2. Kun vartutte, tallentakaa vanhemman sukupolvenne tarinoita. Niitä voi koota kirjaseksi tai vaikka nauhoittaa. Kunhan tarinat säilyvät.

  3. Ja kun vanhenette, olkaa rohkeita pyytämään apua, vaikka se tuntuukin vaikealta. Ihan vaikka vain siihen, että pääsette bussista tai ratikasta turvallisesti pois. Antakaa ihmisten auttaa, he tekevät sen mielellään.

Lailan elämä on ollut köyhää jo lapsena ja nuorena. Hän kokee, että nykytilanteeseen on ehkä siksi helpompi asennoitua.

Olkaa rohkeita pyytämään apua. ”Sitä pitäisi enemmän toitottaa näille kotona pysyville mummoille”, Laila tuumaa.

Lahjoita veteraanien yksinäisyyttä ehkäisevään työhön, lääkkeisiin ja arjessa selviytymiseen!

Tutustu Sotiemme veteraanien toimintaan verkkosivuillamme!

https://sotiemmeperinne.fi/wp-content/uploads/2018/10/Sotiemme-veteraanit-Lailan-tarina-pikkulotasta-herkkukauppiaaksi.jpg 402 768 piam https://sotiemmeperinne.fi/wp-content/uploads/2025/01/tammenlehvan_perinneliitto_600px_www.png piam2018-10-04 14:39:312026-01-02 14:24:54Lailan tarina pikkulotasta herkkukauppiaaksi
Page 388 of 390«‹386387388389390›»

Pages

  • Aktuelt vasa
  • Bli medlem
  • Hjältekyrkogårdar
  • Kontakt vasa
  • Litteratur
  • Lokalhistoria vasa
  • Pro Patria
  • Välkommen till Vasa
  • ”Viimeiseen iltahuutoon” -Tietoa Juhani Sainion veteraanielokuvista
  • 10. Pioneerikomppania
  • 105 kynttilälyhtyä talvisodan, veteraanien ja uhrien muistolle 10.3. klo 19 Tuusulan kirkkorannassa
  • 5. Divisioonan esikunta ja esikuntakomppania
  • 9. pioneerikomppania
  • Ajankohtaista
  • Alueen museoita ja kotiseutu- ja matkailukohteita
  • Anjalan sotamuistomerkit
  • Antti Punkarin sota-ajan ja veteraanityön muisteluita
  • Asekätkentää Kauhavalla
  • Crichton-Vulcanin telakka Turussa sotavuosina 1939–1945
  • Divisioonan joukkojen kokoonpanoja Talvisodassa
  • Divisoonan joukkojen kokoonpanoja Jatkosodassa
  • Elimäen sotamuistomerkit
  • Elintarvikesäännöstely Varsinais-Suomessa
  • Erään kuortanelaisen sotilaan tarina
  • Espoo – Perustietoa ja yhteystiedot
  • Espoo – Tapahtunutta
  • Espoo – Tulevat tapahtumat
  • Espoon perinnetoimikunta
  • Etelä-Karjala e-k
  • Etelä-Kymenlaakso
  • Etelä-Kymenlaakso sodassa 1939–1945
  • Evakkotarinoita
  • Evakkotarinoita
  • Evästekäytäntö (EU)
  • Haapavesi
  • Hailuoto
  • Heimoveteraanit
  • Helsingin Sotaveteraanikuoro vaalii perinteitä, muistoja ja toisiaan
  • Henkinen jälleenrakennus Varsinais-Suomessa
  • Historiaa
  • Ii
  • Iitin perinnetoimikunta
  • Iitin sotamuistomerkit
  • Ilmajoki
  • Ilmapommitukset Varsinais-Suomen alueella 1939–1945
  • Ilmatorjunta Varsinais-Suomessa 1939-1945
  • Ilomantsi
  • In Memoriam: Kaarina Alvajärvi (os.Ravanti)
  • Inkeroinen – Anjalan kerho
  • Inkeroisten sotamuistomerkit
  • ISOKYRÖ
  • Isonkyrön sotaveteraaniyhdistyksen lopettaminen
  • Itsenäisyyspäivän viettoa 86 vuotta sitten
  • Jaalan sotamuistomerkit
  • Jalasjärvi
  • Jalkaväkirykmentin kokoonpano Jatkosodassa
  • Jalkaväkirykmentin kokoonpano Talvisodassa
  • Jalkaväkirykmentti 13
  • Jälleenrakennus Varsinais-Suomessa
  • Jälleenrakennusaika ja sotakorvaukset Varsinais-Suomessa
  • Jatkosodan päättyminen vuonna 1944
  • Jatkosodan päättymisen tilaisuudet 2024 VSu
  • Jatkosodan pommitukset Varsinais-Suomessa
  • Joensuu
  • Jouluaatto vuonna 1939 Suomessa
  • JR 200:n virolaisvapaaehtoiset eli Suomen-pojat – Suomen vapauden ja Viron kunnian puolesta
  • Jurva
  • Juuka
  • Jyväskylän perinnetoimikunta
  • Kaatuneiden huolto Suomen sodissa 1939–1945
  • Kaatuneiden huolto Varsinais-Suomessa
  • Kansallinen veteraanipäivä 2024 Varsinais-Suomessa
  • Kärsämäki
  • Kauhajoki
  • Kempele
  • Kenttätykistörykmentti 5 (Talvisota)
  • Kertomus Vilho Ahon sotaretkestä 3/2012 Viestimies-lehdessä
  • Kiitos tilauksestasi
  • Kirkkonummen perinnetoimikunta
  • Kirkkonummi – Perustietoa ja yhteystiedot
  • Kirkkonummi – Tapahtunutta
  • Kirkkonummi – Tulevat tapahtumat
  • Kitee
  • Konepajateollisuus ja asetuotanto Varsinais-Suomessa 1939-1945
  • Kontiolahti
  • Korian sotamuistomerkit
  • Kotirintama Varsinais-Suomessa (päivitetty 13.2.2025)
  • Kotirintamanaisen muistoja sodan ajalta
  • Kouvolan sotamuistomerkit
  • Kuortane
  • Kuortaneen lotat
  • Kuortanelaiset jatkosodassa
  • Kuortanelaiset talvisodassa
  • Kuusamo
  • Kuusankosken sotamuistomerkit
  • Lakkautuneiden järjestöjen historiaa
  • Lappi jatkosodassa
  • Lapset kotirintamalla
  • Lapua
  • Lieksa
  • Lietolaiset sodassa -hanke VSu
  • Liity jäseneksi
  • Liminka
  • Liperin perinnetoimikunta
  • Liput ja Perinnetilat
  • Lotta Svärd-toimintaa Kosken seudulla
  • Lottamuistoja Koski Tl:stä
  • Lottaperinneyhdistyksen historiaa
  • Lumijoki
  • Maanpuolustusjuhla Mietoisissa 18.8.2024
  • Maatalous ja elintarviketuotanto Varsinais-Suomessa sotien aikana
  • Mannerheim ristin ritarit, p-pohm
  • Menehtyneet 1939-45 p-pohm
  • Merijärvi
  • Muhos
  • Muistolaatat, p-pohm
  • Muistomerkit, p-pohm
  • Muu säännöstely Varsinais-Suomessa
  • Muuramen perinnetoimikunta
  • Myllykosken sotamuistomerkit
  • Naisten merkitys kotirintamalla
  • Nurmes ja Valtimo
  • Nurmo
  • Opetuksen tueksi
  • Oulainen
  • Oulu
  • Oulu
  • Outokumpu ja Kuusjärvi
  • Pääkaupunkiseudun sotavuodet
  • Päijät-Häme – ph
  • Paikalliset perinnetoimijat V-S (päivitetty 12.5.2025) VSu
  • Panssarihistoria kiinnosti
  • Perinnetoimikunnat
  • Perinnetoimikunnat
  • Perinnetoimikunnat, p-pohm
  • Pioneerikomppanian ja valonheitinjoukkueen kokoonpanot jatkosodassa
  • Pohjoiskarjalaisia lottia lottamuseon lottagalleriassa
  • Pohjoiskarjalaisten sotatoimiyhtymät ja joukko-osastot
  • Polvijärvi
  • Pudasjärvi
  • Puheenjohtajan kevättervehdys 2025
  • Pyhäjoki
  • Pyhäntä
  • Raahe
  • Rääkkylä
  • Rintamaveteraanipiirin historiaa
  • Ruokahuolia Mietoisissa sotavuosina 1939-1945 VSu
  • Säännöt Pohjois-Kymenlaakso
  • Salon elektroniikkateollisuus sotien aikana
  • Sankarihautajaiset – Kaatuneiden muistomerkit
  • Sankarihautausmaat Varsinais-Suomessa
  • Satakunnan Lotat
  • Seinäjoen seudun perinnetoimikunta
  • Siikajoki
  • Siikalatva
  • Siirtoväki eli evakot
  • Sippolan sotamuistomerkit
  • Soini
  • Sota ja kulttuuri Varsinais-Suomessa
  • Sota-aikaa kotirintamalla koulutytön silmin
  • Sotainvalidipiirin historiaa
  • Sotakorvaukset ja Varsinais-Suomen rooli siinä
  • Sotaorvot Varsinais-Suomessa
  • Sotasukupolvien arvot ja perintö
  • Sotavangit Varsinais-Suomessa
  • Sotavangit, p-pohm
  • Sotaveteraanipiirin historiaa
  • Sotiemme 1939-1945 muistomerkkejä Varsinais-Suomessa
  • Sotien ja sotienjälkeisen ajan vaikutuksia Varsinais-Suomessa
  • Sotien ja sotienjälkeisen ajan vaikutuksia Varsinais-Suomessa
  • Sotilaskoulutus ja varuskunnat Varsinais-Suomessa
  • Sotilaskoulutus sotien jälkeen Varsinais-Suomessa
  • Sotilaspastori Yrjö Heiskanen
  • Sotilaspoikien Perinnekillan ja sotilaspoikien historiaa
  • Suupohjan alueen perinnetoimikunta
  • Taipaleenjoen taistelualueen paikkoja 1939
  • Taipalsaari tapahtumat
  • Taipalsaari tapahtumien liitteet
  • Taivalkoski
  • Talvisodan aattona…
  • Talvisodan Kevyt Osasto 4  – talvisodan ”Kuoleman komppania”
  • Talvisodan päättymisen 85-vuotisjuhla Nousiaisissa
  • Talvisodan pommitukset Varsinais-Suomessa
  • Tammenlehvä Naantali
  • Tammenlehvä Nousiainen
  • Tammenlehvä Turku
  • Tammenlehvä Uusikaupunki
  • Tammenlehvän Loimaa
  • Tapahtumakalenteri (muokattu 16.11.2026)
  • Tapahtumia – sk
  • testi-sivu
  • Testialusta
  • Tietoa meistä p-pohm
  • Tietoa V-S yhdistyksestä (päivitetty 22.4.2026)
  • Tohmajärvi
  • Turun Laivateollisuuden telakka
  • Turun seudun lottaperinneyhdistys (päivitetty 21.10.2026)
  • Tyrnävä
  • UKK
  • Utajärvi
  • Utin sotamuistomerkit
  • V-S alueella perustettuja joukkoja (luotu 11.2.2025)
  • Vaala
  • Valkealan sotamuistomerkit
  • Vantaa – Perustietoa ja yhteystiedot
  • Vantaa – Tapahtunutta
  • Vantaa – Tulevat tapahtumat
  • Vantaan perinnetoimikunta
  • Varsinais-Suomen (Turunmaan sotilasläänin) alueelta perustetut joukko-osastot (Talvisota)
  • Varsinais-Suomen kotirintaman merkitys Suomen elintarviketuotannossa 1939–1945
  • Varsinais-Suomen Suojeluskuntien ja Lotta Svärdin Perinneyhdistys ry – Skyddskår och Lotta Svärd Traditionsförbund i Egentliga Finland rf (päivitetty 23.9.2026)
  • Vekaranjärven sotamuistomerkit
  • Veteraanien ja sotasukupolven videoituja haastatteluita
  • Veteraanien leskien palvelut
  • Veteraanimatrikkelit p-pohm
  • Videot ja elokuvat
  • Viestijoukkojen kokoonpanoja Talvisodassa
  • Viestikapulan vaihto VSu
  • Vilho Ahon päiväkirjamerkintöjä jatkosodan alkamisesta 80 vuotta (kirjoittanut Martti Aho)
  • Vuosi 2024
  • Vuotuisia kansallisia ja paikallisia veteraanien perinnettä kunnioittavia juhlapäiviä
  • Yhdistyksen hallitus pks
  • Yhteiskunnan muutos Varsinais-Suomessa
  • Yhteystiedot pks
  • Yleistietoa ilmatorjunnasta Talvi- ja Jatkosodassa
  • Ylihärmä
  •  
  • ÄHTÄRI
  • Ajankohtaista p-pohm
  • Ässä- rykmentti -stadin kundit talvi- ja jatkosodassa pks
  • Digitoidut veteraanimatrikkelit
  • Divisioonan kokoonpano Jatkosodassa
  • Divisioonan kokoonpano Talvisodassa
  • Edustajisto
  • Eräissä sotiin liittyvissä tehtävissä palvelleiden kuntoutus
  • Esitelmät Länsi-Uusimaa
  • Etelä-Pohjanmaan sotaveteraanipiirin lopettamiskokous
  • Hakemukset
  • Hanko
  • Hirvijärven maja ja Hirvijärvijuhlat
  • Ilomantsi viime sodissa
  • Imatra
  • Isonkyrön lyhtyprojekti
  • Isonkyrön perinnetoimikunta
  • Jalkaväkirykmentti 14
  • Juhla- ja muistopäivät
  • Kainuu
  • Kansallinen veteraanipäivä 2024 Lapualla
  • Kenttärykmentin kokoonpano Talvisodassa
  • Kenttätykistörykmentin kokoonpano Jatkosodassa
  • Kevyen osaston kokoonpano Talvisodassa
  • Kevyt osasto 5
  • Kirjeitä kaivatulle
  • Kuivalaisen taistelun muistomatka
  • Kuopion seutu
  • Kuopion Sotaveteraanimuseo
  • Kuvien käytöstä
  • Kyrön karhu -patsas 100 vuotta
  • Laihian sotapappi-näytelmä
  • Lappeenranta
  • Lapuan perinnetoimikunta
  • Lemi
  • Liity jäseneksi _luonnos
  • Lomakkeet: avustukset, huomionosoitukset
  • Luumäki
  • Mannerheim-ristin ritarit
  • Mynämäen automiehet talvisodassa VSu
  • Naisten ja lasten rooli kotirintamalla Varsinais-Suomessa 1939–1945
  • Nuorten kenttäpostia
  • Pääkaupunkiseutu
  • Parikkala
  • Perinnetoimikunnat
  • Perinneyhdistyksessä tapahtunutta pks
  • Pioneerikomppanian kokoonpano Talvisodassa
  • Pohjois-Pohjanmaa
  • Porvoo
  • Pro Patria
  • Pro Patria
  • Pro Patria Nurmijärvi
  • Puheenjohtajan tervehdys
  • Rautjärvi
  • Ruokolahti
  • Savitaipale
  • Seinäjoen sotaveteraaniyhdistyksen lopetusjuhla
  • Sotahistoria
  • Sotien aikaisia joukkoja (päivitetty 25.11.2024) VSu
  • Taipalsaari
  • Tammenlehvä Koski Tl
  • Tammenlehvä Mynämäki
  • Tammenlehvä Raisio
  • Tammenlehvän Pöytyä
  • Taustaa PKS
  • Tavoitteet
  • Tietoa meistä
  • Tietoa meistä
  • Tietoa meistä
  • Tietoa meistä
  • Tietoa meistä
  • Tietoa meistä – ph
  • Tietoa meistä – sk
  • Tietoa meistä I-U
  • Tietoa meistä K-S
  • Tietoa meistä p-k
  • Tietoa meistä p-m
  • Tietoa meistä P-S
  • Tietoa meistä pks
  • Tietoa meistä, Länsi-Uusimaa
  • Uutisia
  • Vantaa – Tapahtunutta _luonnos
  • Varsinais-Suomen (Lounais-Suomen sotilasläänin) alueella perustetut joukko-osastot (Jatkosota)
  • Varsinais-Suomen teollisuus ja sotatalous 1939–1945
  • Vastuuhenkilöt
  • Vastuuhenkilöt
  • Vastuuhenkilöt – ph
  • Veteraanien haastatteluja
  • Veteraanien tuet ja etuudet
  • Yhteydenotto
  • (Panssarintorjunta)tykkikomppanian kokoonpano Jatkosodassa
  • Ajankohtaista
  • Ajankohtaista
  • Ajankohtaista
  • Ajankohtaista
  • Ajankohtaista p-k
  • Ajankohtaista p-m
  • Ajankohtaista P-S
  • Alueyhdistykset
  • Askola
  • Blogi
  • Edustajisto _luonnos
  • Etelä-Kymenlaakso – pääsivu
  • Haettavat avustukset
  • Hallinto
  • Hallitus
  • Ilomantsilaisia veteraanitarinoita
  • Imatra
  • In Memoriam
  • IT rykmentti 1 pks
  • Jalkaväkirykmentti 14
  • Jalkaväkirykmentti 15
  • Jäsenjärjestöt
  • Kainuu – Perustaminen
  • Karjala TL:n ja Mynämäen miehet Talvisodassa (päivitetty 11.2.2025)
  • Kenttäsairaalan kokoonpano Jatkosodassa
  • Kevyt osasto 1 – jatkosodan unohdetut urhot pks
  • Kohtalot Pro Patria -taulun takaa
  • Lääkintäkomppanian kokoonpano Jatkosodassa
  • Liity jäseneksi
  • Liity jäseneksi ja tule mukaan toimintaan
  • Materiaaleja
  • Museot ph
  • Perinnekerhot ja perinnetoimikunnat
  • Perinnetoimikunnat
  • Perinnetoimikunnat – Imatra
  • Perinneyhdistykset
  • Pioneeripataljoonan kokoonpano Jatkosodassa
  • Podcastit
  • Pohjois-Savon sotaorvot ry.
  • Pro Patria – Kotka
  • Pro Patria p-pohm
  • RubenLagus Länsi-Uusimaa
  • Sankarihautausmaat
  • Sankarihautausmaat k-u
  • Selvitettävää
  • Sipoo
  • Sivuston rakenne
  • Sotamuistomerkit
  • Sotaveteraaniliiton toimisto
  • Sotavuodet pähkinänkuoressa
  • Talvisota
  • Tammenlehvän kunniamerkkipalvelu – kokemusta ja ammattitaitoa
  • Tammenlehvän Lieto
  • Tammenlehvän Perinneliiton julkaisuja
  • Tapahtumia – ph
  • Tavoitteet
  • template tavoitteet -000
  • Tietoa meistä
  • Tietoa meistä
  • Tietoa meistä
  • Tietoa meistä – Etelä-Kymenlaakso
  • Tietoa meistä L-H
  • Tietoa meistä p-k
  • Tietoa meistä V-S VSu
  • Toiminta 2024, Länsi-Uusimaa
  • Toimintasuunnitelma
  • Tulevat tapahtumat Nokia
  • Tulevat tapahtumat pks
  • Välirauha
  • Vastuuhenkilöt
  • Vastuuhenkilöt p-k
  • Vastuuhenkilöt – Kotka
  • Vastuuhenkilöt – sk
  • Vastuuhenkilöt ja yhteystiedot
  • Veteranernas tjänster
  • Videot
  • Viestipataljoonan kokoonpano Jatkosodassa
  • Vuosi 2025
  • Yhteydenotto PKS
  • Yhteystiedot P-S
  • Ylä-Savo
  • Ajankohtaista
  • Ajankohtaista
  • Ajankohtaista Pohjois-Uusimaa
  • Alueyhdistykset
  • Esittely
  • Hakulomakkeet ja -ohjeet
  • Hämeenlinnan seutu
  • Ilmatorjuntakonekiväärikomppanian kokoonpano Jatkosodassa
  • Ilomantsin perinnehuone
  • Jalkaväkirykmentti 35
  • Jäsenyhdistykset sk
  • Jatkosota
  • Julkaistut kuukausiartikkelit, Länsi-Uusimaa
  • Jyvässeutu
  • Kainuu – Ajankohtaista
  • Kevyen osaston kokoonpano Jatkosodassa
  • Kirjallisuus ph
  • Koillis-Savo
  • Kulkuohjeet veteraanijärjestöjen talolle
  • Lahjoita_old_älä poista
  • Lapinjärvi
  • Lappeenranta
  • Liity jäseneksi
  • Liity jäseneksi pks
  • Minun veteraanini
  • Museot
  • Museot
  • OlaviTaponen Länsi-Uusimaa
  • Om oss
  • Onnittelut
  • Opas sotapolun selvittämiseen
  • Oppimateriaalit
  • Oppimateriaalit koulujen käyttöön
  • Ota yhteyttä
  • Paikalliset perinnetoimikunnat
  • Paikallista sotahistoriaa P-S
  • Paikallista sotahistoriaa, Länsi-Uusimaa
  • Pelit
  • Perinnetoimikunnat P-S
  • Perinneviesti
  • Perinneyhdistyksen julkaisuja
  • Pohjois-Pohjanmaa – pääsivu
  • Pro Patria – Kotka
  • RainerSormunen Länsi-Uusimaa
  • Säännöt
  • Säännöt Pohjois-Uusimaa
  • Sodasta ja rakkaudesta
  • Sota-ajan tarinoita
  • Sotahistoriallista materiaalia sisältävät arkistot
  • Sotamuistomerkit
  • Sotamuistomerkit
  • Sotamuistomerkit
  • Tammenlehvän Perinneliitto
  • Tapahtuneet
  • Tapahtunutta Nokia
  • Tarinoita sodasta ja selviytymisestä
  • Tavoitteet
  • Tavoitteet – Kotka
  • Tavoitteet L-H
  • Teema 1944
  • Tietoa meistä
  • Tietoa meistä Keski-Pohjanmaa
  • Toiminta
  • Toiminta
  • Toiminta, Länsi-Uusimaa
  • Toimintakalenteri 2023
  • Toimintakertomukset
  • Toimintasuunnitelma
  • Tukityön opintokokonaisuus
  • Vastuuhenkilöt
  • Vastuuhenkilöt k-u _luonnos
  • Vastuuhenkilöt L-H
  • Vastuuhenkilöt pks
  • Vastuuhenkilöt Pohjois-Uusimaa
  • Vastuuhenkilöt V-S VSu
  • Veteraaneille
  • Veteraani- ja perinnetieto
  • Veteraanihaastatteluja
  • Veteraaniperinteen pääkaupunkiseudun tapahtumakalenteri pks
  • Veteraanisukupolven arvot  
  • Videohaastattelut
  • Vuosi 2026
  • Yhteydenotto
  • 25. varusmieskeräys Järvenpäässä
  • Ajankohtaista
  • Ajankohtaista
  • Ajankohtaista
  • Ajankohtaista k-p
  • Ajankohtaista L-H
  • Ajankohtaista pks
  • Ajankohtaista V-S (päivitetty 16.11.2026)
  • Alueellinen neuvottelukunta
  • Alueellinen perinnetyö
  • Alueellisia perinnetapahtumia (päivitetty 23.9.2026)
  • Arkisto ja tutkimus
  • Helsingin suurpommitukset 1944 – muistamisten sarjan avaus helmikuussa 2024
  • Hinnasto
  • Ilomantsin veteraanitoiminta
  • Jalkaväkirykmentti 56
  • Jämsän seutu
  • Jäsenyhdistykset ph
  • Joukko-osastohistoriikit ja matrikkelit
  • Kainuu – Tietoa meistä
  • Kirjallisuus
  • Kirjallisuus
  • Kuvagalleria
  • Lahjoita
  • Lapinsota
  • Lemi
  • Liity jäseneksi
  • Liity jäseneksi etelä-karjala
  • Lokala museer
  • Museot
  • Paikallinen perinnetoiminta
  • Paikallista sotahistoriaa
  • Peloton panssarimies
  • Perinneinfo Pohjois-Uusimaa
  • Perinneviesti
  • Pohjois-Pohjanmaa – Tietoa meistä
  • Pohjois-Savon Sankarihautausmaat
  • Pro Patria
  • Pro Patria e-p
  • Pro Patria L-U
  • Pro Patria p-k
  • Pro Patria p-m
  • Rintamalisäkortti
  • Rintamanaisten Liitto
  • Säännöt
  • Sisä-Savo
  • Sotahistoriaa
  • Tavoitteet
  • Teema Lapin sota
  • Tiedotuslehti piiloon
  • Tiesitkö tämän? Nokia
  • Tietoa meistä
  • Tietoa meistä Pohjois-Uusimaa
  • Tietoa meistä e-k
  • Tietoa meistä Savonlinna
  • Toimintakertomus
  • Toimintasuunnitelma
  • Toimintasuunnitelma
  • Toimintasuunnitelma
  • Toimintasuunnitelma L-H
  • Toimintasuunnitelma V-S VSu
  • Tuusulan perinnetoimikunta
  • Varusmieskeräys
  • Vastuuhenkilöt
  • Vastuuhenkilöt – sk
  • Vastuuhenkilöt Keski-Pohjanmaa
  • Veteraaniperinteen alueneuvottelukunta pks
  • Vuosi1944, Länsi-Uusimaa
  • Yhdessä-ohjelma
  • Yhteydenotto
  • Yhteydenotto
  • Yhteydenotto
  • Yhteydenotto I-U
  • Yhteydenotto p-k
  • Yhteydenotto p-m
  • Yhteydenottolomake
  • Yrjö Kilpinen Länsi-Uusimaa
  • 25. varusmieskeräys Järvenpäässä
  • Ajankohtaista
  • Ajankohtaista – sk
  • Ajankohtaista I-U
  • Alueyhdistysten sosiaalineuvojat
  • Etelä-Pohjanmaan sotahistoriaa 1939-1945
  • Jalkaväkirykmentti 60
  • Jälleenrakennuksen aika
  • Jäseneksi liittyminen p-k
  • Kainuu – Vastuuhenkilöt ja yhteystiedot
  • Kalajokilaakso
  • Karttulan perinneyhteisö
  • Kenttäpostia
  • Keravan perinnetoimikunta
  • Keski-Uusimaa
  • Keuruun seutu
  • Kirjallisuus _luonnos
  • Kirjallisuus – Kotka
  • Kohtalot Pro Patria-taulun takaa
  • Kuopion sotasairaala 1
  • Kuopion sotasairaala 1
  • Kuvapankki Nokia
  • Lagus Länsi-Uusimaa
  • Liity jäseneksi
  • Liity jäseneksi k-u
  • Liity jäseneksi keski-suomi
  • Liity jäseneksi pirkanmaa
  • Liity jäseneksi Pohjois-Karjala
  • Liity jäseneksi Savonlinna
  • Linkit sotahistoriaan
  • Lohjalaiset tykkimiehet Länsi-Uusimaa
  • Luumäki
  • Miksi Länsi-Uusimaa
  • Nokian sotaveteraanien perinnetoimikunta
  • Paikallista sotahistoriaa
  • Paikallista sotahistoriaa
  • Paikallista sotahistoriaa
  • Paikallista sotahistoriaa
  • Paikallista sotahistoriaa p-k
  • Paikallista sotahistoriaa p-m
  • Perhonjokilaakso
  • Rainer Sormunen Länsi-Uusimaa
  • Reino Rannikko Länsi-Uusimaa
  • Rekisteri- ja tietosuojaseloste
  • Rintamaveteraaniliitto
  • Säännöt
  • Säännöt Savonlinna
  • Sankarihautausmaat
  • Sankarihautausmaat
  • Sankarihautausmaat e-p
  • Sankarihautausmaat p-k
  • Sankarihautausmaat p-m
  • Sankarihautausmaat p-pohm
  • Sankarihautausmaat, Länsi-Uusimaa
  • Sotasukupolvien kertomaa p-m
  • Strategia
  • Toimintasuunnitelma
  • Toimintasuunnitelma
  • Usein kysytyt kysymykset
  • van der Pals Länsi-Uusimaa
  • Varkauden seutu
  • Veteraanien tunnukset hautakivissä
  • Veteraanihaastattelut
  • Veteraaniliitot
  • Veteraanit kertovat
  • Virolahden sotahistoriaa
  • Yhdessä-kouluverkosto
  • YHDISTYKSEN SYNTY
  • Yhteydenotto
  • Yhteydenotto L-H
  • Yhteydenotto Pohjois-Uusimaa
  • Yhteydenotto VSu
  • Yhteystietoja
  • Ääneseutu
  • Ajankohtaista – ph
  • Etelä-Karjalan sotahistoriaa 1939-1945
  • Hallinto
  • Järvenpään perinnetoimikunta
  • Kainuu – Perinnetoimikunnat
  • Kalajokilaakso info
  • Kenttätykistörykmentti 5
  • Kesäinen muistomatka Kuivalaisen kukkulan taistelun maisemiin
  • Kuopion sotasairaala 2
  • Kuvagalleria
  • Lapin sotahistoriaa 1939-1945
  • Lestijokilaakso
  • Liity jäseneksi Lappi
  • Liity jäseneksi Lounais-Häme
  • Liity jäseneksi Pohjois-Kymenlaakso
  • Liity jäseneksi Pohjois-Uusimaa
  • Liity jäseneksi VSu
  • Lohjalaiset tykkimiehet Länsi-Uusimaa
  • Lotta Länsi-Uusimaa
  • Minun veteraanini
  • Muistomerkit, Länsi-Uusimaa
  • Oulun Tammenlehväkuoro
  • Paikallista sotahistoriaa
  • Paikallista sotahistoriaa L-H
  • Paikallista sotahistoriaa pks
  • Paikallista sotahistoriaa Pohjois-Uusimaa
  • PALVELUT
  • Parikkala
  • Perinnetoimikunnat popo
  • Perustiedot ja yhteystiedot Nokia
  • Perustietoa kunniamerkeistä ja niiden käytöstä
  • Pro Patria
  • Rautalammin perinneyhteisö
  • Sankarihautausmaat
  • Sotahistoriaa Varsinais-Suomessa
  • Sotahistorialliset museot ja perinnetilat
  • Sotainvalidien Veljesliitto ry
  • Suomen itsenäisyyden kotimuseo Ignatius
  • Suomen Sotaveteraaniliitto
  • Tavoitteet – ph
  • Toimintasuunnitelma Savonlinna
  • Verkkokauppa
  • Yhdistyksen säännöt
  • Yhteydenotto
  • Joukot
  • Kainuu – Hyrynsalmi
  • Kainuu – Paikallista sotahistoriaa
  • Kevyt osasto 8
  • Lestijokilaakso info
  • Liity jäseneksi Pohjois-Uusimaa _luonnos
  • Lounais-Häme L-H
  • Mäntsälän perinnetoimikunta
  • Paikallista sotahistoriaa
  • Paikallista sotahistoriaa
  • Perinnetoimikunnat
  • Perinnetoimikunnat
  • Pro Patria – sk
  • Pro Patria L-H
  • Pro Patria Riihimäki
  • Pro Patria-tauluja pks
  • Rautjärvi
  • Saarijärven–Viitasaaren seutu
  • Sankarihaudat
  • Sankarihautausmaat
  • Sotamuistomerkit sotasampo
  • Talvisodan pommitukset Iisalmessa
  • Tervon perinneyhteisö
  • Toimintasuunnitelma – piiloon
  • Toimintasuunnitelma 2024 – 2025 Pohjois-Uusimaa
  • Tue toimintaamme
  • Yhteydenotto – sk
  • Evakkotarinoita E-karjala
  • Joutsan seutu
  • Kainuu – Kajaani
  • Kainuu – Liity jäseneksi
  • Kainuu – Paikallista sotahistoriaa – Joukot
  • Kunniamerkit
  • Länsi-Uusimaa
  • Lapin sankarihautausmaat
  • Liity jäseneksi satakunta
  • Museot
  • Museot e-p
  • Museot p-k
  • Museot p-m
  • Ota yhteyttä
  • Pääkaupunkiseudun sankarihautausmaat
  • Paikallista sotahistoriaa – sk
  • Perhojokilaakso info
  • Perinnekasvatusta Pielaveden kouluissa
  • Perinnetoimikunnat, Oulun seutu
  • Pornainen perinnetoimikunta
  • Pro Patria – ph
  • Pro Patria – sk _luonnos
  • Pro Patria E-K nmy poista
  • Pro Patria Loppi
  • Pro Patria PoPo
  • Sankarihautausmaat – sk
  • Sankarihautausmaat L-H
  • Sankarihautausmaat Pohjois-Uusimaa
  • Savitaipale
  • Savonlinna sotahistoriaa
  • Vesannon perinneyhteisö
  • Viestipataljoona 33
  • Yhteydenotto – ph
  • Yhteydenotto, Länsi-Uusimaa
  • 22. Talouskomppania
  • Kainuu – Kuhmo
  • Kainuu – Paikallista sotahistoriaa – Sotamuistomerkit
  • Kirjallisuus L-H
  • Lappi talvisodassa
  • Liity jäseneksi Länsi-Uusimaa
  • Liity jäseneksi päijät-häme
  • Linkkejä Lapin sotahistoriaan
  • Paikallista sotahistoriaa
  • Perinnetoimikunnat, Koillismaa
  • Pohjois-Kymenlaakso
  • Rekisteri- ja tietosuojaseloste
  • Sankarihautausmaat
  • Sankarihautausmaat – ph
  • Sankarihautausmaat PoPo
  • Sotahistoriaa
  • Sotamuistomerkit – ph
  • Sotiemme veteraanit muistelevat
  • Suonenjoen perinneyhteisö
  • Taipalsaari
  • Tarinoita Vesannolta
  • Veteraaniajasta perinneaikaan – sama kaiku on askelten!
  • Viime sotiemme kunniamerkit
  • Kainuu – Paikallista sotahistoriaa – Museot
  • Kainuu – Paltamo
  • Keiteleen perinneyhteisö
  • Kirjallisuus PoPo
  • Museot
  • Museot L-H
  • Pääsivu Pohjois-Uusimaa
  • Perinnetoimikunnat, Raahe – Siikajoki
  • Saavutettavuusseloste
  • Sankarihautausmaat
  • Sankarihautausmaat – ph
  • Sankarihautausmaat – ph
  • Tarinoita Kaavilta
  • Vapaudenristin ritarikunta
  • Etelä-Pohjanmaa
  • Juankosken perinneyhteisö
  • Kainuu – Paikallista sotahistoriaa – Sankarihautausmaat
  • Kainuu – Puolanka
  • Lapin museot
  • Laskutusohje
  • Museot
  • Museot – sk
  • Museot Etelä-Karjalassa
  • Museot ja muistomerkit -ph
  • Museot L-H
  • Museot pks
  • Perinnetoimikunnat, Siikalatva – Pyhäntä
  • Pro Patria L-H
  • Savonlinna talvisodassa
  • Sotamuistomerkit Pohjois-Uusimaa
  • Viime sotiemme muistoristit ja -mitalit
  • Kaavin perinneyhteisö
  • Kainuu – Paikallista sotahistoriaa – Pro Patria -muistotaulut
  • Kainuu – Ristijärvi
  • Keski-Pohjanmaa
  • Kirjallisuus e-p
  • Kirjallisuus p-k
  • Kirjallisuus p-m
  • Lapin sota
  • Museot E-K nmy poista
  • Perinnetoimikunnat, Pyhäjokilaakso
  • Pro Patria (työn alla)
  • Sankarihaudat
  • Kainuu – Sotkamo
  • Museot
  • Museot – ph
  • Nilsiän perinneyhteisö
  • Pirkanmaa p-m
  • Pro Patria e-p
  • Savonlinna etusivu
  • Kainuu – Suomussalmi
  • Kirjallisuus
  • Perinnetoiminta
  • Satakunta – sk
  • Tuusniemen perinneyhteisö
  • Iisalmen perinneyhteisö
  • Kirjallisuus – sk
  • Kirjallisuus L-H
  • Kirjallisuus pks
  • Kirjallisuus Pohjois-Uusimaa
  • Lapin veteraanimatrikkelit
  • Sotamuistomerkit p-m
  • Varsinais-Suomi
  • Etelä-Karjala
  • Kirjallisuus
  • Kirjallisuus nmy poista
  • Kiuruveden perinneyhteisö
  • Kirjallisuus – ph
  • Lapinlahden perinneyhteisö
  • Pohjois-Karjala
  • ajankohtaista p-karjala
  • Etelä-Savo
  • Pohjois-Savo
  • Tietoa meistä
  • Vieremän perinneyhteisö
  • Ajankohtaista
  • Lappi
  • Sonkajärven perinneyhteisö
  • Perinnetietoa Etelä-Savosta
  • Rautavaaran perinneyhteisö
  • Yhteydenotto
  • Liity jäseneksi
  • Perinnetietoa Museot
  • Perinnetoimikunnat
  • Pielaveden perinneyhteisö
  • Perinnetietoa Sankarihautausmaat
  • Perinnetoimikunnat, Hirvensalmi
  • Pyhäjärven perinneyhteisö
  • Perinnetietoa Pro Patria
  • Perinnetoimikunnat, Juva
  • Varpaisjärven perinneyhteisö
  • Kuopion perinneyhteisö
  • Perinnetietoa Kirjallisuus
  • Perinnetoimikunnat, Kangasniemi
  • Perinnetoimikunnat, Mikkeli
  • Vehmersalmen perinneyhteisö
  • Perinnetoimikunnat, Mäntyharju
  • Siilinjärven perinneyhteisö
  • Maaningan perinneyhteisö
  • Perinnetoimikunnat, Pieksämäki
  • Perinnetoimikunnat, Puumala
  • Riistaveden perinneyhteisö
  • Leppävirran perinneyhteisö
  • Heinäveden perinneyhteisö
  • Joroisten perinneyhteisö
  • Varkauden perinneyhteisö
  • Varkauden sotahistoriaa
  • Sotamuistomerkit
  • Sotamuistomerkit e-p
  • Sotamuistomerkit p-k
  • Sotamuistomerkit
  • Lapin sotamuistomerkit
  • Pääkaupunkiseudun sotamuistomerkit pks
  • Sotamuistomerkit – sk
  • Sotamuistomerkit L-H
  • Toiminta
  • Ylläpito
  • Sotamuistomerkit
  • Sotamuistomerkit
  • Strategia Pohjois-Uusimaa
  • Toiminta L-H
  • Vuosikertomus
  • Yhdistyksen lehti pks
  • Sankarihaudatv2
  • Sotamuistomerkit
  • Toiminta
  • Veteraanimatrikkelit
  • Itä-Uusimaa
  • Toiminta Savonlinna
  • Ajankohtaista Savonlinna
  • Jäseneksi
  • Keski-Suomi
  • Pohjois-Karjalan sotaorvot
  • Sotasukupolven esittelyitä
  • Sotilaspoikia, pikkulottia ja kotirintamanaisia
  • Yhteisöjäsenet

Categories

  • 1939
  • 2019
  • 2020
  • 2021
  • 2022
  • 2023
  • 2024
  • 2025
  • 2025
  • 2026
  • Ajankohtaista
  • Ajankohtaista – K-Po
  • Ajankohtaista-pirkanmaa
  • Askola
  • Blogi
  • e-karjala evakkotarinoita
  • Etelä-Karjala
  • Etelä-Karjala – sotahistoria
  • Etelä-Kymenlaakso
  • Etelä-Pohjanmaa
  • Etelä-Savo
  • etusivu
  • Häme
  • Hamina
  • Helsinki
  • Ii
  • Ilomantsi
  • Itä-uusimaa
  • Joensuu
  • Julkaisut
  • Juuka
  • Kainuu
  • Kalajokilaaakso
  • Kanta-Häme
  • Kenttäpostia
  • Keski-Pohjanmaa
  • Keski-Suomi
  • Keski-Uusimaa
  • Kitee
  • Kohtalot Pro Patria-taulun takaa
  • Koillis-Savo
  • Kontiolahti
  • Kotka-Kymi-Pyhtää
  • Kymenlaakso
  • L-U testiartikkeli
  • Länsi-Uusimaa
  • Länsi-Uusimaa, Lohjantesti
  • Lapin sota
  • Lapin SVP
  • Lappeenranta
  • Lappi
  • Lapua perinnetoimikunta
  • Lestijokilaakso
  • Lieksa
  • Liperi
  • Lohja perinnesivu
  • Lotta Svärd
  • Miehikkälä
  • minun veteraanini
  • MUISTI
  • Museo
  • Myrskylä
  • Nosto – Lounais-Häme
  • Nosto – Pirkanmaa
  • Nosto Lappi
  • Nosto Pohjois-Savo
  • Nostot
  • Nostot – Hämeenlinna
  • Nostot Pohjois-Karjala
  • Nuorten Kenttapostia
  • Nurmes
  • Outokumpu
  • Pääkaupunkiseutu
  • Päijät-Häme
  • Paikallista sotahistoriaa
  • Perhojokilaakso
  • Pirkanmaa
  • pk-seutu
  • pks-seutu tulevaa
  • Pohjois-Karjala
  • Pohjois-Kymenlaakso
  • Pohjois-Pohjanmaa
  • Pohjois-Savo
  • Pohjois-Savo julkaisut
  • Polvijärvi
  • Porvoo
  • Pro Patria Satakunta
  • Rääkkylä
  • Riihimäki
  • S JA R TK MUISTI
  • Satakunta
  • Savonlinna
  • Sikari Sakari
  • Simo
  • Sipoo
  • Sisä-Savo
  • Sotahistoria
  • Sotasukupolvien kertomaa
  • Sotaveteraaniliitto
  • Sotien1939-1945 Länsi-Uudenmaan perinneyhdistys ry
  • Tarinat ja artikkelit
  • Teema1944
  • Tohmajärvi
  • Uncategorized
  • Vaasa
  • Varsinais-Suomi
  • Vasa
  • Veteraani haastattelu
  • Virolahti
  • Ylä-Savo
  • Yleinen

Archive

  • marraskuu 2026
  • lokakuu 2026
  • syyskuu 2026
  • elokuu 2026
  • heinäkuu 2026
  • kesäkuu 2026
  • toukokuu 2026
  • huhtikuu 2026
  • maaliskuu 2026
  • helmikuu 2026
  • tammikuu 2026
  • joulukuu 2025
  • marraskuu 2025
  • lokakuu 2025
  • syyskuu 2025
  • elokuu 2025
  • heinäkuu 2025
  • kesäkuu 2025
  • toukokuu 2025
  • huhtikuu 2025
  • maaliskuu 2025
  • helmikuu 2025
  • tammikuu 2025
  • joulukuu 2024
  • marraskuu 2024
  • lokakuu 2024
  • syyskuu 2024
  • elokuu 2024
  • heinäkuu 2024
  • kesäkuu 2024
  • toukokuu 2024
  • huhtikuu 2024
  • maaliskuu 2024
  • helmikuu 2024
  • tammikuu 2024
  • joulukuu 2023
  • marraskuu 2023
  • lokakuu 2023
  • syyskuu 2023
  • elokuu 2023
  • heinäkuu 2023
  • kesäkuu 2023
  • toukokuu 2023
  • huhtikuu 2023
  • maaliskuu 2023
  • helmikuu 2023
  • tammikuu 2023
  • joulukuu 2022
  • marraskuu 2022
  • lokakuu 2022
  • syyskuu 2022
  • heinäkuu 2022
  • kesäkuu 2022
  • toukokuu 2022
  • huhtikuu 2022
  • maaliskuu 2022
  • kesäkuu 2021
  • maaliskuu 2021
  • tammikuu 2021
  • joulukuu 2020
  • marraskuu 2020
  • lokakuu 2020
  • syyskuu 2020
  • elokuu 2020
  • heinäkuu 2020
  • kesäkuu 2020
  • toukokuu 2020
  • huhtikuu 2020
  • maaliskuu 2020
  • helmikuu 2020
  • tammikuu 2020
  • joulukuu 2019
  • marraskuu 2019
  • lokakuu 2019
  • syyskuu 2019
  • elokuu 2019
  • heinäkuu 2019
  • kesäkuu 2019
  • toukokuu 2019
  • huhtikuu 2019
  • maaliskuu 2019
  • helmikuu 2019
  • tammikuu 2019
  • joulukuu 2018
  • lokakuu 2018
  • heinäkuu 2018
  • toukokuu 2018
  • huhtikuu 2018

 

YHTEYSTIEDOT

Katuosoite
Ratavartijankatu 2 A, 00520 Helsinki

Postiosoite
PL 600, 00521 Helsinki

Kulkuohjeet veteraanitalolle

Lisätietoa

  • Tietosuoja- ja rekisteriseloste
  • Saavutettavuus
  • Laskutusohjeet

Tue veteraanityötä

Tuotoilla tuetaan veteraanien ja etenkin heidän leskiensä avustamista sekä sotasukupolven perinnön vaalimista.

Lahjoita

Tule mukaan

Haku sivuilta

Search Search

Veteraaniperinne somessa

© Copyright - Sotiemme perinne - powered by Enfold WordPress Theme
Scroll to top Scroll to top Scroll to top
Sotiemme perinne
Käytämme evästeitä

Käytämme evästeitä sivuston toiminnallisuuden mahdollistamiseksi, käyttökokemuksen parantamiseksi sekä tilastoinnin ja markkinoinnin tueksi. Napsauttamalla ’hyvaksy’ osoitat hyväksyväsi evästeiden käytön.

Toiminnalliset Aina aktiivinen
Tekninen tallennus tai pääsy on ehdottoman välttämätön oikeutettua tarkoitusta varten, joka mahdollistaa tietyn tilaajan tai käyttäjän nimenomaisesti pyytämän palvelun käytön, tai yksinomaan viestinnän välittämiseksi sähköisen viestintäverkon kautta.
Asetukset
Tekninen tallennus tai pääsy on tarpeen laillisessa tarkoituksessa sellaisten asetusten tallentamiseen, joita tilaaja tai käyttäjä ei ole pyytänyt.
Tilastot
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan tilastollisiin tarkoituksiin. Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan anonyymeihin tilastollisiin tarkoituksiin. Ilman haastetta, Internet-palveluntarjoajasi vapaaehtoista suostumusta tai kolmannen osapuolen lisätietueita pelkästään tähän tarkoitukseen tallennettuja tai haettuja tietoja ei yleensä voida käyttää tunnistamaan sinua.
Markkinointi
Teknistä tallennustilaa tai pääsyä tarvitaan käyttäjäprofiilien luomiseen mainosten lähettämistä varten tai käyttäjän seuraamiseksi verkkosivustolla tai useilla verkkosivustoilla vastaavia markkinointitarkoituksia varten.
  • Hallitse vaihtoehtoja
  • Hallinnoi palveluita
  • Hallitse {vendor_count} toimittajia
  • Lue lisää näistä tarkoituksista
Näytä asetukset
  • {title}
  • {title}
  • {title}
Lahjoita Tule mukaan