Sotiemme perinne
  • Tutustu meihin
    • Om oss
    • Jäsenjärjestöt
    • Alueyhdistykset
    • Tammenlehvän Perinneliitto
      • Hallinto
    • Tammenlehvän kunniamerkkipalvelu – kokemusta ja ammattitaitoa
      • Perustietoa kunniamerkeistä ja niiden käytöstä
      • Usein kysytyt kysymykset
      • Hinnasto
      • Kuvagalleria
    • Veteraaniliitot
      • Rintamanaisten Liitto
      • Rintamaveteraaniliitto
      • Suomen Sotaveteraaniliitto
      • Sotainvalidien Veljesliitto ry
  • Ajankohtaista
    • Verkkokauppa
    • Kenttäpostia
    • Teema Lapin sota
    • Teema 1944
    • Onnittelut
    • In Memoriam
  • Veteraanien tuet
    • Veteraanien tuet ja etuudet
      • Tukityön opintokokonaisuus
      • Eräissä sotiin liittyvissä tehtävissä palvelleiden kuntoutus
    • Haettavat avustukset
    • Veteranernas tjänster
    • Hakulomakkeet ja -ohjeet
    • Rintamalisäkortti
    • Alueyhdistysten sosiaalineuvojat
  • Veteraani- ja perinnetieto
    • Veteraanisukupolven arvot  
    • Veteraanit kertovat
      • Podcastit
      • Veteraanien haastatteluja
        • Joukko-osastohistoriikit ja matrikkelit
      • Minun veteraanini
      • Kohtalot Pro Patria-taulun takaa
    • Sotahistoriallista materiaalia sisältävät arkistot
      • Sotahistorialliset museot ja perinnetilat
        • Sotamuistomerkit
      • Tammenlehvän Perinneliiton julkaisuja
      • Sotainvalidien arkistoluettelo
    • Juhla- ja muistopäivät
    • Kunniamerkit ja tunnukset
      • Tammenlehvän kunniamerkkipalvelu – kokemusta ja ammattitaitoa
      • Vapaudenristin ritarikunta
      • Viime sotiemme muistoristit ja -mitalit
      • Viime sotiemme kunniamerkit
      • Veteraanien tunnukset hautakivissä
    • 1939-1945
      • Talvisota
      • Välirauha
      • Jatkosota
      • Teema 1944
      • Lapin sota
      • Jälleenrakennuksen aika
    • Opas sotapolun selvittämiseen
  • Opetuksen tueksi
    • Yhdessä-ohjelma
    • Yhdessä-kouluverkosto
    • Oppimateriaalit koulujen käyttöön
      • Oppimateriaalit
      • Videot
      • Pelit
    • Arkisto ja tutkimus
  • Alueyhdistykset
    • Alueyhdistykset
      • Kaikki Tammenlehvän alueyhdistykset yhteystietoineen
    • Etelä-Suomi
      • Pääkaupunkiseutu
      • Etelä-Kymenlaakso
      • Hämeenlinnan seutu
      • Itä-Uusimaa
      • Keski-Uusimaa
      • Lounais-Häme
      • Länsi-Uusimaa
      • Pohjois-Kymenlaakso
      • Pohjois-Uusimaa
      • Päijät-Häme
      • Traditionsföreningen Eklövet i Södra Finland
    • Länsi-Suomi
      • Etelä-Pohjanmaa
      • Keski-Pohjanmaa
      • Pirkanmaa
      • Satakunta
      • Varsinais-Suomi
    • Keski-Suomi
      • Keski-Suomi
    • Itä-Suomi
      • Etelä-Karjala
      • Pohjois-Karjala
      • Etelä-Savo
      • Pohjois-Savo
      • Savonlinnan seutu
    • Pohjois-Suomi
      • Kainuu
      • Lappi
      • Pohjois-Pohjanmaa
  • Tue toimintaamme
    • Lahjoita
    • Varusmieskeräys
    • Liity jäseneksi ja tule mukaan toimintaan
    • Verkkokauppa
    • Tarinoita sodasta ja selviytymisestä
    • Usein kysytyt kysymykset
  • Yhteystiedot
    • Tammenlehvän Perinneliiton toimisto
    • Kulkuohjeet veteraanijärjestöjen talolle
    • Tammenlehvän Kunniamerkkipalvelu
    • Rekisteri- ja tietosuojaseloste
    • Saavutettavuusseloste
    • Laskutusohje
  • Click to open the search input field Click to open the search input field Search
  • Menu Menu

Pro Patria

Seitsemän syytä vierailla Suomenlinnan sotamuseossa

21.7.2018/in Museo/by admin
Read more
https://sotiemmeperinne.fi/wp-content/uploads/2021/01/Suomenlinnan-sotamuseo.jpg 400 600 admin https://sotiemmeperinne.fi/wp-content/uploads/2025/01/tammenlehvan_perinneliitto_600px_www.png admin2018-07-21 14:05:192022-12-05 14:47:31Seitsemän syytä vierailla Suomenlinnan sotamuseossa

77 vuotta jatkosodasta: ”Kyllä sota on kamalaa – sitä ei edes ymmärrä, kun on rauha”

4.7.2018/in Tarinat ja artikkelit/by piam

77 vuotta sitten elettiin epätietoisuuden aikaa: toisaalta luottamusta oman maan puolustusvoimiin riitti, toisaalta suurien voimien liikkeellelähtö oli kammottavaa. Rintaman arjessa oli suuria muutoksia talvisotaan – jatkosodassa käydyn asemasodan aikana jäi pitkiä taukoja, jolloin ei ollut muuta tekemistä kuin odottaa.

Haastattelimme veteraaneja ja rintamalla palvellutta lottaa eräänä kesäisenä päivänä Vantaalla ja kysyimme heiltä jatkosodasta. Usean mieleen muistot nousivat kuin eilispäivä. Tässä heidän tarinoitaan arjesta ja sodasta rintamalla jatkosodan vuosina.

Kesäkuussa tulee kuluneeksi 77 vuotta jatkosodan alusta. Haastattelimme veteraaneja heidän jatkosotamuistoistaan ja siitä, millaista rintama-arki oli.

”Sota oli ainoa läheinen asia”

Lempi Pietiläinen on 96-vuotias. Hän puhuu jatkosodasta kuin se olisi tapahtunut hetki sitten. Muistot nousevat kirkkaina mieleen. Pietiläisen nuoruuden väritti harmaudellaan sota. Pietiläinen kuitenkin keskustelee sodasta selkeästi menneisyyden tapahtumana – ehkä ajan kanssa sotaa on ehtinyt pohdiskelemaan. Pietiläisen asema oli koko jatkosodan ajan Pohjois-Suomessa.

Pietiläisen tie sotaan lähti pikkulottana 11-vuotiaana. Vartuttuaan pikkulotasta lotaksi jatkosodan aikaan Pietiläinen toimi yöhoitajana Kuusamossa, jossa hän kohtasi paljon haavoittuneita sotilaita. Yhdenkin kerran hän sai niin kovan iskun päähänsä traumatisoituneelta ja haavoittuneelta sotilaalta, että hän näki omien sanojensa mukaan ensimmäisen kerran tähtiä. Pietiläisen mieleen muistuu kiire, sekä se, kuinka lääkintäupseerien ja hoitajien roolit olivat hämäriä. ”Olimme sarkahousuissa kaikki ja ei meistä kenestäkään tiennyt onko lääkäri vai hoitaja”.

Jatkosodan aikana Pietiläinen todisti useita kauheuksia. Pietiläinen sai ensimmäisten joukossa tietää Suomen Sotilaskotiliiton puheenjohtajan Toini Jänneksen, sotilaskotisisaren Faini Aflechtin ja kenraalitar Greta Palojärven surmasta – heidän autokolonnansa joutui venäläisen partisaanihyökkäyksen kohteeksi ja Pietilänen oli ottamassa vastaan hyökkäyksen eloonjääneitä. Myös Pietiläisen oma eno haavoittui saadessaan tarkka-ampujan luodista partioidessaan. Kivut olivat niin kovat, että eno rukoili voivansa jäädä kuolemaan metsän huomaan, paikalle, josta hänet löydettiin.

Kysyessä lotan normaalista päivästä rintamalla, Pietiläinen kiivastuu: ”Sielläkö normaali päivä? Normaali päivä oli se, että koko ajan odotettiin. Kuuden kilometrin päässä oli venäläisten hallussa oleva Uhtuan lentokenttä. Sieltä lähtivät koneet joka päivä pommittamaan – pommitettiin Kajaania, pommitettiin Oulua, pommitettiin Kuusamoa ja Hyrynsalmea. Koskaan ei ollut sellaista tunnetta, että meillä olisi rauha. Aina oli pelko, että ’mitä nyt on tapahtunut?’. Kyllä sota on kamala – sitä ei edes ymmärrä, kun on rauha.”

Kun Pietiläinen puhuu sodan arjesta, hän muistaa myös sen, että ruokaa ei ollut. Hän muistaa jäätyneet perunat, joita yhdessä syötiin. Vuosina -42-43 tilanne oli erityisen huono, sillä maanviljelijät olivat sodassa ja Suomen elintarviketeollisuus kärsi. Pietiläinen ajatteleekin lämmöllä suomalaisia perheitä: ”On kunnioitettava jokaista suomalaista, joka silloin vei eteenpäin omaa perhettään.”

Veteraanien puheessa kaikuu edelleen taistelutoverien tärkeys

Kesäkuussa tulee kuluneeksi 77 vuotta jatkosodan alusta. Haastattelimme veteraaneja heidän jatkosotamuistoistaan ja siitä, millaista rintama-arki oliVeteraanit Niilo Veikkolainen ja Veikko Peltola ovat yllättyneitä, kun heille kerrotaan, että 25. kesäkuuta tulee kuluneeksi 77 vuotta jatkosodan alkamisesta. Kun heiltä kysyy rintaman arjesta jatkosodan aikana Veikkolainen tokaisee: ”Sehän oli sellaista rutiinia melkein! Rutiinia sarkavaatteet päällä!”. Veikkolainen ja Peltola eivät koskaan puhu itsestään, kun he puhuvat sodasta – minä-sanan sijaan, he puhuvat aina ’me’. Taisteluissa toverillisuus nousee kaiken edelle.

Astuessaan palvelukseen Veikkolainen oli nuori, vain 18-vuotias. Ennen jatkosotaa oltiin reservissä toista vuotta, sen jälkeen alkoi Veikkolaisen vakinainen asevelvollisuus. Nuoresta iästään huolimatta Veikkolainen ei ollut mikään pikkuinen poika, sillä pituutta hänellä oli 183 cm. Veikkolaisen muistoissa nousee esille jatkosodan loppumetrit. Hänen asemansa vaihteli Karjalassa jonkin verran, mutta Vammelsuun–Taipaleen linjalla oli erittäin mieleenpainuva asema. Veikkolainen jäi mottiin venäläisten hyökkäyksen jälkeen ja hänen piti paeta sieltä pitkin metsiä.

Viipurin valloitustakin Veikkolainen oli katsomassa, kun hänen joukkonsa saapui paikalle. Asemasodan aikana saksalaiset ottivat Veikkolaisen joukon asemat ja he siirtyivät Ilomantsiin. Siellä Veikkolainen oli sodan loppumisen saakka syyskuuhun -44. Veikkolaisen asepalvelus ei päättynytkään sodan loputtua, sillä hänet määrättiin kotiuttamaan vanhempia sotilaita. Tällöin kaikki ennen vuotta 1923 syntyneet saivat palata siviiliin. Osa Veikkolaisen aikalaisista joutui siirtymään Lapin sotaan, hän itse siirtyi Lappeenrantaan kotiuttamaan paikallista ratsuväkeä.

Veikkolaisen vapautti asepalveluksesta kurkkumätä helmikuussa -46. ”Sitten alkoi minun harhailuni kohti siviiliä. Se oli levotonta aikaa, mutta jokainen kyllä löysi paikkansa. Tulin Kuopion ja Porvoon kautta Helsinkiin ja sieltä sitten Vantaalle. Täällä kotini on ollut jo 50 vuotta.” Veikkolaisella tarinoita riittäisi kerrottavaksi viikkokausiksi! ”Vaikka siitä, kuinka kerran jouduimme korsusta poistumaan niin nopeasti, että tupakat jäivät pöydälle, hyvä että itse ehdimme hyökkäyksen alta pois!”

Veikko Peltola oli asemasodan aikana Karhumäen pohjoispuolella, 19-vuotiaana. Siellä Peltolan joukkue aseistettiin ja heille annettiin sukset. Sieltä ryhmä hiihti Stalinin kanavan varteen – matkaa oli reilut 200 kilometriä. Kuukauden taisteltuaan Peltolakin sai pienen huilausloman. Seuraavana keväänä Peltolan ryhmä siirtyi Suurlahteen ja siellä oli Peltolan asema koko asemasodan ajan.

Joulukuussa 1943 Peltola pääsi linnoitustöihin, ja kesällä -44 Peltola siirtyi Syvärille. Kun Peltola oli matkaamassa junalla, juna kääntyikin Suomeen päin. Peltolan ryhmä luuli hetken, että ryhmä pääsisi siviiliin – selvisi, että Kannaksella olikin täysi sota käynnissä. Kuukauden päivät Peltolan ryhmä oli ”heittoporukkana” ja paikasta toiseen siirryttiin junalla. Peltola kertoo vakavana suurhyökkäyksen taisteluista:

”Pidimme milloin missäkin puoliamme, mutta naapuri hyökkäsi niin kovalla voimalla suurhyökkäyksen aikaan kesäkuussa 1944, että sitä ei enää mikään pidellyt. Summassakin olimme vähän aikaa, mutta sieltä tuli todella sekava lähtö. Käskyt eivät kulkeneet perille asti, joten porukkamme sai tiedon poistumisesta hyvin repaleisesti – vain yksi komppania jäi pitelemään linjoja. Huumolan kylässä yritimme laittaa vielä viimeisenä vastaan, mutta kyllä sieltäkin lähtö tuli äkkiä. Säiniöllä oltaessa tuli sellainen lentopommitus, että meinasi hävitä koko omaisuus.”

Peltolan viimeisiksi taisteluiksi jäi Ihantalan taistelu: ”Kavantsaarella jouduimme ensimmäistä kertaa linjaan ja sitten tuli Ihantalan taistelu. Siellä meni monta miestä.”

Siviiliin palaaminen oli Peltolalle outoa. Peltolalla sentään oli ehjä koti, johon palata. Peltola oli tavannut puolisonsa jo ennen sotaa, mutta naimisiin ei oltu uskallettu, koska eloonjäämisestä ei ollut varmuutta. Sodan loppupuolella vuonna 1944 Peltola uskaltautui naimisiin ja sodan jälkeen pariskunta asettui Keravalle vaimon kodin saunakammariin. Myöhemmin lähelle rakennettiin oma koti, joka edelleen tönöttää samalla paikalla.

Kaatuneita noin 65 000, haavoittuneita 142 100

Puhuttaessa henkilötappioista, veteraanit nostavat esiin sen, että suomalaisten menetykset olivat suuria, mutta suhteessa venäläisten menetyksiin suomalaisten rivit säilyivät hyvin. Venäläiset hyökkäsivät kovalla voimalla ja kalustolla, luottaen joukkovoimaan. Suomalaisten taistelutekniikka oli taktisempaa ja mahdollisuutta suuriin joukkohyökkäyksiin ei ollut alivoiman vuoksi.

Tärkeimmäksi asiaksi muodostunee suomalaisten ryhmähenki taisteluissa. Kaverista pidettiin huolta viimeiseen asti – Pietiläinen, Veikkolainen ja Peltola ovat kaikki asiasta samaa mieltä. 77 vuotta myöhemmin on tärkeä muistaa, että ilman sotiemme veteraanien uhrauksia emme välttämättä eläisi Suomessa, jossa meillä on oikeus kasvaa vapaina yksilöinä, perustaa perhe sekä tehdä töitä. Sotiemme veteraanien työ säilyy mielessämme seuraavatkin 77 vuotta. Pidetään veteraaneista yhdessä huolta – lähde lahjoittajaksi!

Lahjoita tukea sotiemme miehille ja naisille!!

Tutustu Sotiemme veteraanien toimintaan verkkosivuillamme!

https://sotiemmeperinne.fi/wp-content/uploads/2018/07/Veteraanit-300x178-1.jpg 178 300 piam https://sotiemmeperinne.fi/wp-content/uploads/2025/01/tammenlehvan_perinneliitto_600px_www.png piam2018-07-04 11:26:172026-01-02 14:32:0277 vuotta jatkosodasta: ”Kyllä sota on kamalaa – sitä ei edes ymmärrä, kun on rauha”

Perinnematkailijan top 3- vinkit Etelä-Pohjanmaalle

29.5.2018/in Museo/by admin
Read more
https://sotiemmeperinne.fi/wp-content/uploads/2021/01/nosto_top_3-e1527245168571.jpg 403 600 admin https://sotiemmeperinne.fi/wp-content/uploads/2025/01/tammenlehvan_perinneliitto_600px_www.png admin2018-05-29 14:07:252022-12-05 14:48:54Perinnematkailijan top 3- vinkit Etelä-Pohjanmaalle
Page 389 of 390«‹387388389390›

Seitsemän syytä vierailla Suomenlinnan sotamuseossa

21.7.2018/in Museo/by admin
Read more
https://sotiemmeperinne.fi/wp-content/uploads/2021/01/Suomenlinnan-sotamuseo.jpg 400 600 admin https://sotiemmeperinne.fi/wp-content/uploads/2025/01/tammenlehvan_perinneliitto_600px_www.png admin2018-07-21 14:05:192022-12-05 14:47:31Seitsemän syytä vierailla Suomenlinnan sotamuseossa

77 vuotta jatkosodasta: ”Kyllä sota on kamalaa – sitä ei edes ymmärrä, kun on rauha”

4.7.2018/in Tarinat ja artikkelit/by piam

77 vuotta sitten elettiin epätietoisuuden aikaa: toisaalta luottamusta oman maan puolustusvoimiin riitti, toisaalta suurien voimien liikkeellelähtö oli kammottavaa. Rintaman arjessa oli suuria muutoksia talvisotaan – jatkosodassa käydyn asemasodan aikana jäi pitkiä taukoja, jolloin ei ollut muuta tekemistä kuin odottaa.

Haastattelimme veteraaneja ja rintamalla palvellutta lottaa eräänä kesäisenä päivänä Vantaalla ja kysyimme heiltä jatkosodasta. Usean mieleen muistot nousivat kuin eilispäivä. Tässä heidän tarinoitaan arjesta ja sodasta rintamalla jatkosodan vuosina.

Kesäkuussa tulee kuluneeksi 77 vuotta jatkosodan alusta. Haastattelimme veteraaneja heidän jatkosotamuistoistaan ja siitä, millaista rintama-arki oli.

”Sota oli ainoa läheinen asia”

Lempi Pietiläinen on 96-vuotias. Hän puhuu jatkosodasta kuin se olisi tapahtunut hetki sitten. Muistot nousevat kirkkaina mieleen. Pietiläisen nuoruuden väritti harmaudellaan sota. Pietiläinen kuitenkin keskustelee sodasta selkeästi menneisyyden tapahtumana – ehkä ajan kanssa sotaa on ehtinyt pohdiskelemaan. Pietiläisen asema oli koko jatkosodan ajan Pohjois-Suomessa.

Pietiläisen tie sotaan lähti pikkulottana 11-vuotiaana. Vartuttuaan pikkulotasta lotaksi jatkosodan aikaan Pietiläinen toimi yöhoitajana Kuusamossa, jossa hän kohtasi paljon haavoittuneita sotilaita. Yhdenkin kerran hän sai niin kovan iskun päähänsä traumatisoituneelta ja haavoittuneelta sotilaalta, että hän näki omien sanojensa mukaan ensimmäisen kerran tähtiä. Pietiläisen mieleen muistuu kiire, sekä se, kuinka lääkintäupseerien ja hoitajien roolit olivat hämäriä. ”Olimme sarkahousuissa kaikki ja ei meistä kenestäkään tiennyt onko lääkäri vai hoitaja”.

Jatkosodan aikana Pietiläinen todisti useita kauheuksia. Pietiläinen sai ensimmäisten joukossa tietää Suomen Sotilaskotiliiton puheenjohtajan Toini Jänneksen, sotilaskotisisaren Faini Aflechtin ja kenraalitar Greta Palojärven surmasta – heidän autokolonnansa joutui venäläisen partisaanihyökkäyksen kohteeksi ja Pietilänen oli ottamassa vastaan hyökkäyksen eloonjääneitä. Myös Pietiläisen oma eno haavoittui saadessaan tarkka-ampujan luodista partioidessaan. Kivut olivat niin kovat, että eno rukoili voivansa jäädä kuolemaan metsän huomaan, paikalle, josta hänet löydettiin.

Kysyessä lotan normaalista päivästä rintamalla, Pietiläinen kiivastuu: ”Sielläkö normaali päivä? Normaali päivä oli se, että koko ajan odotettiin. Kuuden kilometrin päässä oli venäläisten hallussa oleva Uhtuan lentokenttä. Sieltä lähtivät koneet joka päivä pommittamaan – pommitettiin Kajaania, pommitettiin Oulua, pommitettiin Kuusamoa ja Hyrynsalmea. Koskaan ei ollut sellaista tunnetta, että meillä olisi rauha. Aina oli pelko, että ’mitä nyt on tapahtunut?’. Kyllä sota on kamala – sitä ei edes ymmärrä, kun on rauha.”

Kun Pietiläinen puhuu sodan arjesta, hän muistaa myös sen, että ruokaa ei ollut. Hän muistaa jäätyneet perunat, joita yhdessä syötiin. Vuosina -42-43 tilanne oli erityisen huono, sillä maanviljelijät olivat sodassa ja Suomen elintarviketeollisuus kärsi. Pietiläinen ajatteleekin lämmöllä suomalaisia perheitä: ”On kunnioitettava jokaista suomalaista, joka silloin vei eteenpäin omaa perhettään.”

Veteraanien puheessa kaikuu edelleen taistelutoverien tärkeys

Kesäkuussa tulee kuluneeksi 77 vuotta jatkosodan alusta. Haastattelimme veteraaneja heidän jatkosotamuistoistaan ja siitä, millaista rintama-arki oliVeteraanit Niilo Veikkolainen ja Veikko Peltola ovat yllättyneitä, kun heille kerrotaan, että 25. kesäkuuta tulee kuluneeksi 77 vuotta jatkosodan alkamisesta. Kun heiltä kysyy rintaman arjesta jatkosodan aikana Veikkolainen tokaisee: ”Sehän oli sellaista rutiinia melkein! Rutiinia sarkavaatteet päällä!”. Veikkolainen ja Peltola eivät koskaan puhu itsestään, kun he puhuvat sodasta – minä-sanan sijaan, he puhuvat aina ’me’. Taisteluissa toverillisuus nousee kaiken edelle.

Astuessaan palvelukseen Veikkolainen oli nuori, vain 18-vuotias. Ennen jatkosotaa oltiin reservissä toista vuotta, sen jälkeen alkoi Veikkolaisen vakinainen asevelvollisuus. Nuoresta iästään huolimatta Veikkolainen ei ollut mikään pikkuinen poika, sillä pituutta hänellä oli 183 cm. Veikkolaisen muistoissa nousee esille jatkosodan loppumetrit. Hänen asemansa vaihteli Karjalassa jonkin verran, mutta Vammelsuun–Taipaleen linjalla oli erittäin mieleenpainuva asema. Veikkolainen jäi mottiin venäläisten hyökkäyksen jälkeen ja hänen piti paeta sieltä pitkin metsiä.

Viipurin valloitustakin Veikkolainen oli katsomassa, kun hänen joukkonsa saapui paikalle. Asemasodan aikana saksalaiset ottivat Veikkolaisen joukon asemat ja he siirtyivät Ilomantsiin. Siellä Veikkolainen oli sodan loppumisen saakka syyskuuhun -44. Veikkolaisen asepalvelus ei päättynytkään sodan loputtua, sillä hänet määrättiin kotiuttamaan vanhempia sotilaita. Tällöin kaikki ennen vuotta 1923 syntyneet saivat palata siviiliin. Osa Veikkolaisen aikalaisista joutui siirtymään Lapin sotaan, hän itse siirtyi Lappeenrantaan kotiuttamaan paikallista ratsuväkeä.

Veikkolaisen vapautti asepalveluksesta kurkkumätä helmikuussa -46. ”Sitten alkoi minun harhailuni kohti siviiliä. Se oli levotonta aikaa, mutta jokainen kyllä löysi paikkansa. Tulin Kuopion ja Porvoon kautta Helsinkiin ja sieltä sitten Vantaalle. Täällä kotini on ollut jo 50 vuotta.” Veikkolaisella tarinoita riittäisi kerrottavaksi viikkokausiksi! ”Vaikka siitä, kuinka kerran jouduimme korsusta poistumaan niin nopeasti, että tupakat jäivät pöydälle, hyvä että itse ehdimme hyökkäyksen alta pois!”

Veikko Peltola oli asemasodan aikana Karhumäen pohjoispuolella, 19-vuotiaana. Siellä Peltolan joukkue aseistettiin ja heille annettiin sukset. Sieltä ryhmä hiihti Stalinin kanavan varteen – matkaa oli reilut 200 kilometriä. Kuukauden taisteltuaan Peltolakin sai pienen huilausloman. Seuraavana keväänä Peltolan ryhmä siirtyi Suurlahteen ja siellä oli Peltolan asema koko asemasodan ajan.

Joulukuussa 1943 Peltola pääsi linnoitustöihin, ja kesällä -44 Peltola siirtyi Syvärille. Kun Peltola oli matkaamassa junalla, juna kääntyikin Suomeen päin. Peltolan ryhmä luuli hetken, että ryhmä pääsisi siviiliin – selvisi, että Kannaksella olikin täysi sota käynnissä. Kuukauden päivät Peltolan ryhmä oli ”heittoporukkana” ja paikasta toiseen siirryttiin junalla. Peltola kertoo vakavana suurhyökkäyksen taisteluista:

”Pidimme milloin missäkin puoliamme, mutta naapuri hyökkäsi niin kovalla voimalla suurhyökkäyksen aikaan kesäkuussa 1944, että sitä ei enää mikään pidellyt. Summassakin olimme vähän aikaa, mutta sieltä tuli todella sekava lähtö. Käskyt eivät kulkeneet perille asti, joten porukkamme sai tiedon poistumisesta hyvin repaleisesti – vain yksi komppania jäi pitelemään linjoja. Huumolan kylässä yritimme laittaa vielä viimeisenä vastaan, mutta kyllä sieltäkin lähtö tuli äkkiä. Säiniöllä oltaessa tuli sellainen lentopommitus, että meinasi hävitä koko omaisuus.”

Peltolan viimeisiksi taisteluiksi jäi Ihantalan taistelu: ”Kavantsaarella jouduimme ensimmäistä kertaa linjaan ja sitten tuli Ihantalan taistelu. Siellä meni monta miestä.”

Siviiliin palaaminen oli Peltolalle outoa. Peltolalla sentään oli ehjä koti, johon palata. Peltola oli tavannut puolisonsa jo ennen sotaa, mutta naimisiin ei oltu uskallettu, koska eloonjäämisestä ei ollut varmuutta. Sodan loppupuolella vuonna 1944 Peltola uskaltautui naimisiin ja sodan jälkeen pariskunta asettui Keravalle vaimon kodin saunakammariin. Myöhemmin lähelle rakennettiin oma koti, joka edelleen tönöttää samalla paikalla.

Kaatuneita noin 65 000, haavoittuneita 142 100

Puhuttaessa henkilötappioista, veteraanit nostavat esiin sen, että suomalaisten menetykset olivat suuria, mutta suhteessa venäläisten menetyksiin suomalaisten rivit säilyivät hyvin. Venäläiset hyökkäsivät kovalla voimalla ja kalustolla, luottaen joukkovoimaan. Suomalaisten taistelutekniikka oli taktisempaa ja mahdollisuutta suuriin joukkohyökkäyksiin ei ollut alivoiman vuoksi.

Tärkeimmäksi asiaksi muodostunee suomalaisten ryhmähenki taisteluissa. Kaverista pidettiin huolta viimeiseen asti – Pietiläinen, Veikkolainen ja Peltola ovat kaikki asiasta samaa mieltä. 77 vuotta myöhemmin on tärkeä muistaa, että ilman sotiemme veteraanien uhrauksia emme välttämättä eläisi Suomessa, jossa meillä on oikeus kasvaa vapaina yksilöinä, perustaa perhe sekä tehdä töitä. Sotiemme veteraanien työ säilyy mielessämme seuraavatkin 77 vuotta. Pidetään veteraaneista yhdessä huolta – lähde lahjoittajaksi!

Lahjoita tukea sotiemme miehille ja naisille!!

Tutustu Sotiemme veteraanien toimintaan verkkosivuillamme!

https://sotiemmeperinne.fi/wp-content/uploads/2018/07/Veteraanit-300x178-1.jpg 178 300 piam https://sotiemmeperinne.fi/wp-content/uploads/2025/01/tammenlehvan_perinneliitto_600px_www.png piam2018-07-04 11:26:172026-01-02 14:32:0277 vuotta jatkosodasta: ”Kyllä sota on kamalaa – sitä ei edes ymmärrä, kun on rauha”

Perinnematkailijan top 3- vinkit Etelä-Pohjanmaalle

29.5.2018/in Museo/by admin
Read more
https://sotiemmeperinne.fi/wp-content/uploads/2021/01/nosto_top_3-e1527245168571.jpg 403 600 admin https://sotiemmeperinne.fi/wp-content/uploads/2025/01/tammenlehvan_perinneliitto_600px_www.png admin2018-05-29 14:07:252022-12-05 14:48:54Perinnematkailijan top 3- vinkit Etelä-Pohjanmaalle
Page 389 of 390«‹387388389390›

Pages

  • Aktuelt vasa
  • Bli medlem
  • Hjältekyrkogårdar
  • Kontakt vasa
  • Litteratur
  • Lokalhistoria vasa
  • Pro Patria
  • Välkommen till Vasa
  • ”Viimeiseen iltahuutoon” -Tietoa Juhani Sainion veteraanielokuvista
  • 10. Pioneerikomppania
  • 105 kynttilälyhtyä talvisodan, veteraanien ja uhrien muistolle 10.3. klo 19 Tuusulan kirkkorannassa
  • 5. Divisioonan esikunta ja esikuntakomppania
  • 9. pioneerikomppania
  • Ajankohtaista
  • Alueen museoita ja kotiseutu- ja matkailukohteita
  • Anjalan sotamuistomerkit
  • Antti Punkarin sota-ajan ja veteraanityön muisteluita
  • Asekätkentää Kauhavalla
  • Crichton-Vulcanin telakka Turussa sotavuosina 1939–1945
  • Divisioonan joukkojen kokoonpanoja Talvisodassa
  • Divisoonan joukkojen kokoonpanoja Jatkosodassa
  • Elimäen sotamuistomerkit
  • Elintarvikesäännöstely Varsinais-Suomessa
  • Erään kuortanelaisen sotilaan tarina
  • Espoo – Perustietoa ja yhteystiedot
  • Espoo – Tapahtunutta
  • Espoo – Tulevat tapahtumat
  • Espoon perinnetoimikunta
  • Etelä-Karjala e-k
  • Etelä-Kymenlaakso
  • Etelä-Kymenlaakso sodassa 1939–1945
  • Evakkotarinoita
  • Evakkotarinoita
  • Evästekäytäntö (EU)
  • Haapavesi
  • Hailuoto
  • Heimoveteraanit
  • Helsingin Sotaveteraanikuoro vaalii perinteitä, muistoja ja toisiaan
  • Henkinen jälleenrakennus Varsinais-Suomessa
  • Historiaa
  • Ii
  • Iitin perinnetoimikunta
  • Iitin sotamuistomerkit
  • Ilmajoki
  • Ilmapommitukset Varsinais-Suomen alueella 1939–1945
  • Ilmatorjunta Varsinais-Suomessa 1939-1945
  • Ilomantsi
  • In Memoriam: Kaarina Alvajärvi (os.Ravanti)
  • Inkeroinen – Anjalan kerho
  • Inkeroisten sotamuistomerkit
  • ISOKYRÖ
  • Isonkyrön sotaveteraaniyhdistyksen lopettaminen
  • Itsenäisyyspäivän viettoa 86 vuotta sitten
  • Jaalan sotamuistomerkit
  • Jalasjärvi
  • Jalkaväkirykmentin kokoonpano Jatkosodassa
  • Jalkaväkirykmentin kokoonpano Talvisodassa
  • Jalkaväkirykmentti 13
  • Jälleenrakennus Varsinais-Suomessa
  • Jälleenrakennusaika ja sotakorvaukset Varsinais-Suomessa
  • Jatkosodan päättyminen vuonna 1944
  • Jatkosodan päättymisen tilaisuudet 2024 VSu
  • Jatkosodan pommitukset Varsinais-Suomessa
  • Joensuu
  • Jouluaatto vuonna 1939 Suomessa
  • JR 200:n virolaisvapaaehtoiset eli Suomen-pojat – Suomen vapauden ja Viron kunnian puolesta
  • Jurva
  • Juuka
  • Jyväskylän perinnetoimikunta
  • Kaatuneiden huolto Suomen sodissa 1939–1945
  • Kaatuneiden huolto Varsinais-Suomessa
  • Kansallinen veteraanipäivä 2024 Varsinais-Suomessa
  • Kärsämäki
  • Kauhajoki
  • Kempele
  • Kenttätykistörykmentti 5 (Talvisota)
  • Kertomus Vilho Ahon sotaretkestä 3/2012 Viestimies-lehdessä
  • Kiitos tilauksestasi
  • Kirkkonummen perinnetoimikunta
  • Kirkkonummi – Perustietoa ja yhteystiedot
  • Kirkkonummi – Tapahtunutta
  • Kirkkonummi – Tulevat tapahtumat
  • Kitee
  • Konepajateollisuus ja asetuotanto Varsinais-Suomessa 1939-1945
  • Kontiolahti
  • Korian sotamuistomerkit
  • Kotirintama Varsinais-Suomessa (päivitetty 13.2.2025)
  • Kotirintamanaisen muistoja sodan ajalta
  • Kouvolan sotamuistomerkit
  • Kuortane
  • Kuortaneen lotat
  • Kuortanelaiset jatkosodassa
  • Kuortanelaiset talvisodassa
  • Kuusamo
  • Kuusankosken sotamuistomerkit
  • Lakkautuneiden järjestöjen historiaa
  • Lappi jatkosodassa
  • Lapset kotirintamalla
  • Lapua
  • Lieksa
  • Lietolaiset sodassa -hanke VSu
  • Liity jäseneksi
  • Liminka
  • Liperin perinnetoimikunta
  • Liput ja Perinnetilat
  • Lotta Svärd-toimintaa Kosken seudulla
  • Lottamuistoja Koski Tl:stä
  • Lottaperinneyhdistyksen historiaa
  • Lumijoki
  • Maanpuolustusjuhla Mietoisissa 18.8.2024
  • Maatalous ja elintarviketuotanto Varsinais-Suomessa sotien aikana
  • Mannerheim ristin ritarit, p-pohm
  • Menehtyneet 1939-45 p-pohm
  • Merijärvi
  • Muhos
  • Muistolaatat, p-pohm
  • Muistomerkit, p-pohm
  • Muu säännöstely Varsinais-Suomessa
  • Muuramen perinnetoimikunta
  • Myllykosken sotamuistomerkit
  • Naisten merkitys kotirintamalla
  • Nurmes ja Valtimo
  • Nurmo
  • Opetuksen tueksi
  • Oulainen
  • Oulu
  • Oulu
  • Outokumpu ja Kuusjärvi
  • Pääkaupunkiseudun sotavuodet
  • Päijät-Häme – ph
  • Paikalliset perinnetoimijat V-S (päivitetty 12.5.2025) VSu
  • Panssarihistoria kiinnosti
  • Perinnetoimikunnat
  • Perinnetoimikunnat
  • Perinnetoimikunnat, p-pohm
  • Pioneerikomppanian ja valonheitinjoukkueen kokoonpanot jatkosodassa
  • Pohjoiskarjalaisia lottia lottamuseon lottagalleriassa
  • Pohjoiskarjalaisten sotatoimiyhtymät ja joukko-osastot
  • Polvijärvi
  • Pudasjärvi
  • Puheenjohtajan kevättervehdys 2025
  • Pyhäjoki
  • Pyhäntä
  • Raahe
  • Rääkkylä
  • Rintamaveteraanipiirin historiaa
  • Ruokahuolia Mietoisissa sotavuosina 1939-1945 VSu
  • Säännöt Pohjois-Kymenlaakso
  • Salon elektroniikkateollisuus sotien aikana
  • Sankarihautajaiset – Kaatuneiden muistomerkit
  • Sankarihautausmaat Varsinais-Suomessa
  • Satakunnan Lotat
  • Seinäjoen seudun perinnetoimikunta
  • Siikajoki
  • Siikalatva
  • Siirtoväki eli evakot
  • Sippolan sotamuistomerkit
  • Soini
  • Sota ja kulttuuri Varsinais-Suomessa
  • Sota-aikaa kotirintamalla koulutytön silmin
  • Sotainvalidipiirin historiaa
  • Sotakorvaukset ja Varsinais-Suomen rooli siinä
  • Sotaorvot Varsinais-Suomessa
  • Sotasukupolvien arvot ja perintö
  • Sotavangit Varsinais-Suomessa
  • Sotavangit, p-pohm
  • Sotaveteraanipiirin historiaa
  • Sotiemme 1939-1945 muistomerkkejä Varsinais-Suomessa
  • Sotien ja sotienjälkeisen ajan vaikutuksia Varsinais-Suomessa
  • Sotien ja sotienjälkeisen ajan vaikutuksia Varsinais-Suomessa
  • Sotilaskoulutus ja varuskunnat Varsinais-Suomessa
  • Sotilaskoulutus sotien jälkeen Varsinais-Suomessa
  • Sotilaspastori Yrjö Heiskanen
  • Sotilaspoikien Perinnekillan ja sotilaspoikien historiaa
  • Suupohjan alueen perinnetoimikunta
  • Taipaleenjoen taistelualueen paikkoja 1939
  • Taipalsaari tapahtumat
  • Taipalsaari tapahtumien liitteet
  • Taivalkoski
  • Talvisodan aattona…
  • Talvisodan Kevyt Osasto 4  – talvisodan ”Kuoleman komppania”
  • Talvisodan päättymisen 85-vuotisjuhla Nousiaisissa
  • Talvisodan pommitukset Varsinais-Suomessa
  • Tammenlehvä Naantali
  • Tammenlehvä Nousiainen
  • Tammenlehvä Turku
  • Tammenlehvä Uusikaupunki
  • Tammenlehvän Loimaa
  • Tapahtumakalenteri (muokattu 16.11.2026)
  • Tapahtumia – sk
  • testi-sivu
  • Testialusta
  • Tietoa meistä p-pohm
  • Tietoa V-S yhdistyksestä (päivitetty 22.4.2026)
  • Tohmajärvi
  • Turun Laivateollisuuden telakka
  • Turun seudun lottaperinneyhdistys (päivitetty 21.10.2026)
  • Tyrnävä
  • UKK
  • Utajärvi
  • Utin sotamuistomerkit
  • V-S alueella perustettuja joukkoja (luotu 11.2.2025)
  • Vaala
  • Valkealan sotamuistomerkit
  • Vantaa – Perustietoa ja yhteystiedot
  • Vantaa – Tapahtunutta
  • Vantaa – Tulevat tapahtumat
  • Vantaan perinnetoimikunta
  • Varsinais-Suomen (Turunmaan sotilasläänin) alueelta perustetut joukko-osastot (Talvisota)
  • Varsinais-Suomen kotirintaman merkitys Suomen elintarviketuotannossa 1939–1945
  • Varsinais-Suomen Suojeluskuntien ja Lotta Svärdin Perinneyhdistys ry – Skyddskår och Lotta Svärd Traditionsförbund i Egentliga Finland rf (päivitetty 23.9.2026)
  • Vekaranjärven sotamuistomerkit
  • Veteraanien ja sotasukupolven videoituja haastatteluita
  • Veteraanien leskien palvelut
  • Veteraanimatrikkelit p-pohm
  • Videot ja elokuvat
  • Viestijoukkojen kokoonpanoja Talvisodassa
  • Viestikapulan vaihto VSu
  • Vilho Ahon päiväkirjamerkintöjä jatkosodan alkamisesta 80 vuotta (kirjoittanut Martti Aho)
  • Vuosi 2024
  • Vuotuisia kansallisia ja paikallisia veteraanien perinnettä kunnioittavia juhlapäiviä
  • Yhdistyksen hallitus pks
  • Yhteiskunnan muutos Varsinais-Suomessa
  • Yhteystiedot pks
  • Yleistietoa ilmatorjunnasta Talvi- ja Jatkosodassa
  • Ylihärmä
  •  
  • ÄHTÄRI
  • Ajankohtaista p-pohm
  • Ässä- rykmentti -stadin kundit talvi- ja jatkosodassa pks
  • Digitoidut veteraanimatrikkelit
  • Divisioonan kokoonpano Jatkosodassa
  • Divisioonan kokoonpano Talvisodassa
  • Edustajisto
  • Eräissä sotiin liittyvissä tehtävissä palvelleiden kuntoutus
  • Esitelmät Länsi-Uusimaa
  • Etelä-Pohjanmaan sotaveteraanipiirin lopettamiskokous
  • Hakemukset
  • Hanko
  • Hirvijärven maja ja Hirvijärvijuhlat
  • Ilomantsi viime sodissa
  • Imatra
  • Isonkyrön lyhtyprojekti
  • Isonkyrön perinnetoimikunta
  • Jalkaväkirykmentti 14
  • Juhla- ja muistopäivät
  • Kainuu
  • Kansallinen veteraanipäivä 2024 Lapualla
  • Kenttärykmentin kokoonpano Talvisodassa
  • Kenttätykistörykmentin kokoonpano Jatkosodassa
  • Kevyen osaston kokoonpano Talvisodassa
  • Kevyt osasto 5
  • Kirjeitä kaivatulle
  • Kuivalaisen taistelun muistomatka
  • Kuopion seutu
  • Kuopion Sotaveteraanimuseo
  • Kuvien käytöstä
  • Kyrön karhu -patsas 100 vuotta
  • Laihian sotapappi-näytelmä
  • Lappeenranta
  • Lapuan perinnetoimikunta
  • Lemi
  • Liity jäseneksi _luonnos
  • Lomakkeet: avustukset, huomionosoitukset
  • Luumäki
  • Mannerheim-ristin ritarit
  • Mynämäen automiehet talvisodassa VSu
  • Naisten ja lasten rooli kotirintamalla Varsinais-Suomessa 1939–1945
  • Nuorten kenttäpostia
  • Pääkaupunkiseutu
  • Parikkala
  • Perinnetoimikunnat
  • Perinneyhdistyksessä tapahtunutta pks
  • Pioneerikomppanian kokoonpano Talvisodassa
  • Pohjois-Pohjanmaa
  • Porvoo
  • Pro Patria
  • Pro Patria
  • Pro Patria Nurmijärvi
  • Puheenjohtajan tervehdys
  • Rautjärvi
  • Ruokolahti
  • Savitaipale
  • Seinäjoen sotaveteraaniyhdistyksen lopetusjuhla
  • Sotahistoria
  • Sotien aikaisia joukkoja (päivitetty 25.11.2024) VSu
  • Taipalsaari
  • Tammenlehvä Koski Tl
  • Tammenlehvä Mynämäki
  • Tammenlehvä Raisio
  • Tammenlehvän Pöytyä
  • Taustaa PKS
  • Tavoitteet
  • Tietoa meistä
  • Tietoa meistä
  • Tietoa meistä
  • Tietoa meistä
  • Tietoa meistä
  • Tietoa meistä – ph
  • Tietoa meistä – sk
  • Tietoa meistä I-U
  • Tietoa meistä K-S
  • Tietoa meistä p-k
  • Tietoa meistä p-m
  • Tietoa meistä P-S
  • Tietoa meistä pks
  • Tietoa meistä, Länsi-Uusimaa
  • Uutisia
  • Vantaa – Tapahtunutta _luonnos
  • Varsinais-Suomen (Lounais-Suomen sotilasläänin) alueella perustetut joukko-osastot (Jatkosota)
  • Varsinais-Suomen teollisuus ja sotatalous 1939–1945
  • Vastuuhenkilöt
  • Vastuuhenkilöt
  • Vastuuhenkilöt – ph
  • Veteraanien haastatteluja
  • Veteraanien tuet ja etuudet
  • Yhteydenotto
  • (Panssarintorjunta)tykkikomppanian kokoonpano Jatkosodassa
  • Ajankohtaista
  • Ajankohtaista
  • Ajankohtaista
  • Ajankohtaista
  • Ajankohtaista p-k
  • Ajankohtaista p-m
  • Ajankohtaista P-S
  • Alueyhdistykset
  • Askola
  • Blogi
  • Edustajisto _luonnos
  • Etelä-Kymenlaakso – pääsivu
  • Haettavat avustukset
  • Hallinto
  • Hallitus
  • Ilomantsilaisia veteraanitarinoita
  • Imatra
  • In Memoriam
  • IT rykmentti 1 pks
  • Jalkaväkirykmentti 14
  • Jalkaväkirykmentti 15
  • Jäsenjärjestöt
  • Kainuu – Perustaminen
  • Karjala TL:n ja Mynämäen miehet Talvisodassa (päivitetty 11.2.2025)
  • Kenttäsairaalan kokoonpano Jatkosodassa
  • Kevyt osasto 1 – jatkosodan unohdetut urhot pks
  • Kohtalot Pro Patria -taulun takaa
  • Lääkintäkomppanian kokoonpano Jatkosodassa
  • Liity jäseneksi
  • Liity jäseneksi ja tule mukaan toimintaan
  • Materiaaleja
  • Museot ph
  • Perinnekerhot ja perinnetoimikunnat
  • Perinnetoimikunnat
  • Perinnetoimikunnat – Imatra
  • Perinneyhdistykset
  • Pioneeripataljoonan kokoonpano Jatkosodassa
  • Podcastit
  • Pohjois-Savon sotaorvot ry.
  • Pro Patria – Kotka
  • Pro Patria p-pohm
  • RubenLagus Länsi-Uusimaa
  • Sankarihautausmaat
  • Sankarihautausmaat k-u
  • Selvitettävää
  • Sipoo
  • Sivuston rakenne
  • Sotamuistomerkit
  • Sotaveteraaniliiton toimisto
  • Sotavuodet pähkinänkuoressa
  • Talvisota
  • Tammenlehvän kunniamerkkipalvelu – kokemusta ja ammattitaitoa
  • Tammenlehvän Lieto
  • Tammenlehvän Perinneliiton julkaisuja
  • Tapahtumia – ph
  • Tavoitteet
  • template tavoitteet -000
  • Tietoa meistä
  • Tietoa meistä
  • Tietoa meistä
  • Tietoa meistä – Etelä-Kymenlaakso
  • Tietoa meistä L-H
  • Tietoa meistä p-k
  • Tietoa meistä V-S VSu
  • Toiminta 2024, Länsi-Uusimaa
  • Toimintasuunnitelma
  • Tulevat tapahtumat Nokia
  • Tulevat tapahtumat pks
  • Välirauha
  • Vastuuhenkilöt
  • Vastuuhenkilöt p-k
  • Vastuuhenkilöt – Kotka
  • Vastuuhenkilöt – sk
  • Vastuuhenkilöt ja yhteystiedot
  • Veteranernas tjänster
  • Videot
  • Viestipataljoonan kokoonpano Jatkosodassa
  • Vuosi 2025
  • Yhteydenotto PKS
  • Yhteystiedot P-S
  • Ylä-Savo
  • Ajankohtaista
  • Ajankohtaista
  • Ajankohtaista Pohjois-Uusimaa
  • Alueyhdistykset
  • Esittely
  • Hakulomakkeet ja -ohjeet
  • Hämeenlinnan seutu
  • Ilmatorjuntakonekiväärikomppanian kokoonpano Jatkosodassa
  • Ilomantsin perinnehuone
  • Jalkaväkirykmentti 35
  • Jäsenyhdistykset sk
  • Jatkosota
  • Julkaistut kuukausiartikkelit, Länsi-Uusimaa
  • Jyvässeutu
  • Kainuu – Ajankohtaista
  • Kevyen osaston kokoonpano Jatkosodassa
  • Kirjallisuus ph
  • Koillis-Savo
  • Kulkuohjeet veteraanijärjestöjen talolle
  • Lahjoita_old_älä poista
  • Lapinjärvi
  • Lappeenranta
  • Liity jäseneksi
  • Liity jäseneksi pks
  • Minun veteraanini
  • Museot
  • Museot
  • OlaviTaponen Länsi-Uusimaa
  • Om oss
  • Onnittelut
  • Opas sotapolun selvittämiseen
  • Oppimateriaalit
  • Oppimateriaalit koulujen käyttöön
  • Ota yhteyttä
  • Paikalliset perinnetoimikunnat
  • Paikallista sotahistoriaa P-S
  • Paikallista sotahistoriaa, Länsi-Uusimaa
  • Pelit
  • Perinnetoimikunnat P-S
  • Perinneviesti
  • Perinneyhdistyksen julkaisuja
  • Pohjois-Pohjanmaa – pääsivu
  • Pro Patria – Kotka
  • RainerSormunen Länsi-Uusimaa
  • Säännöt
  • Säännöt Pohjois-Uusimaa
  • Sodasta ja rakkaudesta
  • Sota-ajan tarinoita
  • Sotahistoriallista materiaalia sisältävät arkistot
  • Sotamuistomerkit
  • Sotamuistomerkit
  • Sotamuistomerkit
  • Tammenlehvän Perinneliitto
  • Tapahtuneet
  • Tapahtunutta Nokia
  • Tarinoita sodasta ja selviytymisestä
  • Tavoitteet
  • Tavoitteet – Kotka
  • Tavoitteet L-H
  • Teema 1944
  • Tietoa meistä
  • Tietoa meistä Keski-Pohjanmaa
  • Toiminta
  • Toiminta
  • Toiminta, Länsi-Uusimaa
  • Toimintakalenteri 2023
  • Toimintakertomukset
  • Toimintasuunnitelma
  • Tukityön opintokokonaisuus
  • Vastuuhenkilöt
  • Vastuuhenkilöt k-u _luonnos
  • Vastuuhenkilöt L-H
  • Vastuuhenkilöt pks
  • Vastuuhenkilöt Pohjois-Uusimaa
  • Vastuuhenkilöt V-S VSu
  • Veteraaneille
  • Veteraani- ja perinnetieto
  • Veteraanihaastatteluja
  • Veteraaniperinteen pääkaupunkiseudun tapahtumakalenteri pks
  • Veteraanisukupolven arvot  
  • Videohaastattelut
  • Vuosi 2026
  • Yhteydenotto
  • 25. varusmieskeräys Järvenpäässä
  • Ajankohtaista
  • Ajankohtaista
  • Ajankohtaista
  • Ajankohtaista k-p
  • Ajankohtaista L-H
  • Ajankohtaista pks
  • Ajankohtaista V-S (päivitetty 16.11.2026)
  • Alueellinen neuvottelukunta
  • Alueellinen perinnetyö
  • Alueellisia perinnetapahtumia (päivitetty 23.9.2026)
  • Arkisto ja tutkimus
  • Helsingin suurpommitukset 1944 – muistamisten sarjan avaus helmikuussa 2024
  • Hinnasto
  • Ilomantsin veteraanitoiminta
  • Jalkaväkirykmentti 56
  • Jämsän seutu
  • Jäsenyhdistykset ph
  • Joukko-osastohistoriikit ja matrikkelit
  • Kainuu – Tietoa meistä
  • Kirjallisuus
  • Kirjallisuus
  • Kuvagalleria
  • Lahjoita
  • Lapinsota
  • Lemi
  • Liity jäseneksi
  • Liity jäseneksi etelä-karjala
  • Lokala museer
  • Museot
  • Paikallinen perinnetoiminta
  • Paikallista sotahistoriaa
  • Peloton panssarimies
  • Perinneinfo Pohjois-Uusimaa
  • Perinneviesti
  • Pohjois-Pohjanmaa – Tietoa meistä
  • Pohjois-Savon Sankarihautausmaat
  • Pro Patria
  • Pro Patria e-p
  • Pro Patria L-U
  • Pro Patria p-k
  • Pro Patria p-m
  • Rintamalisäkortti
  • Rintamanaisten Liitto
  • Säännöt
  • Sisä-Savo
  • Sotahistoriaa
  • Tavoitteet
  • Teema Lapin sota
  • Tiedotuslehti piiloon
  • Tiesitkö tämän? Nokia
  • Tietoa meistä
  • Tietoa meistä Pohjois-Uusimaa
  • Tietoa meistä e-k
  • Tietoa meistä Savonlinna
  • Toimintakertomus
  • Toimintasuunnitelma
  • Toimintasuunnitelma
  • Toimintasuunnitelma
  • Toimintasuunnitelma L-H
  • Toimintasuunnitelma V-S VSu
  • Tuusulan perinnetoimikunta
  • Varusmieskeräys
  • Vastuuhenkilöt
  • Vastuuhenkilöt – sk
  • Vastuuhenkilöt Keski-Pohjanmaa
  • Veteraaniperinteen alueneuvottelukunta pks
  • Vuosi1944, Länsi-Uusimaa
  • Yhdessä-ohjelma
  • Yhteydenotto
  • Yhteydenotto
  • Yhteydenotto
  • Yhteydenotto I-U
  • Yhteydenotto p-k
  • Yhteydenotto p-m
  • Yhteydenottolomake
  • Yrjö Kilpinen Länsi-Uusimaa
  • 25. varusmieskeräys Järvenpäässä
  • Ajankohtaista
  • Ajankohtaista – sk
  • Ajankohtaista I-U
  • Alueyhdistysten sosiaalineuvojat
  • Etelä-Pohjanmaan sotahistoriaa 1939-1945
  • Jalkaväkirykmentti 60
  • Jälleenrakennuksen aika
  • Jäseneksi liittyminen p-k
  • Kainuu – Vastuuhenkilöt ja yhteystiedot
  • Kalajokilaakso
  • Karttulan perinneyhteisö
  • Kenttäpostia
  • Keravan perinnetoimikunta
  • Keski-Uusimaa
  • Keuruun seutu
  • Kirjallisuus _luonnos
  • Kirjallisuus – Kotka
  • Kohtalot Pro Patria-taulun takaa
  • Kuopion sotasairaala 1
  • Kuopion sotasairaala 1
  • Kuvapankki Nokia
  • Lagus Länsi-Uusimaa
  • Liity jäseneksi
  • Liity jäseneksi k-u
  • Liity jäseneksi keski-suomi
  • Liity jäseneksi pirkanmaa
  • Liity jäseneksi Pohjois-Karjala
  • Liity jäseneksi Savonlinna
  • Linkit sotahistoriaan
  • Lohjalaiset tykkimiehet Länsi-Uusimaa
  • Luumäki
  • Miksi Länsi-Uusimaa
  • Nokian sotaveteraanien perinnetoimikunta
  • Paikallista sotahistoriaa
  • Paikallista sotahistoriaa
  • Paikallista sotahistoriaa
  • Paikallista sotahistoriaa
  • Paikallista sotahistoriaa p-k
  • Paikallista sotahistoriaa p-m
  • Perhonjokilaakso
  • Rainer Sormunen Länsi-Uusimaa
  • Reino Rannikko Länsi-Uusimaa
  • Rekisteri- ja tietosuojaseloste
  • Rintamaveteraaniliitto
  • Säännöt
  • Säännöt Savonlinna
  • Sankarihautausmaat
  • Sankarihautausmaat
  • Sankarihautausmaat e-p
  • Sankarihautausmaat p-k
  • Sankarihautausmaat p-m
  • Sankarihautausmaat p-pohm
  • Sankarihautausmaat, Länsi-Uusimaa
  • Sotasukupolvien kertomaa p-m
  • Strategia
  • Toimintasuunnitelma
  • Toimintasuunnitelma
  • Usein kysytyt kysymykset
  • van der Pals Länsi-Uusimaa
  • Varkauden seutu
  • Veteraanien tunnukset hautakivissä
  • Veteraanihaastattelut
  • Veteraaniliitot
  • Veteraanit kertovat
  • Virolahden sotahistoriaa
  • Yhdessä-kouluverkosto
  • YHDISTYKSEN SYNTY
  • Yhteydenotto
  • Yhteydenotto L-H
  • Yhteydenotto Pohjois-Uusimaa
  • Yhteydenotto VSu
  • Yhteystietoja
  • Ääneseutu
  • Ajankohtaista – ph
  • Etelä-Karjalan sotahistoriaa 1939-1945
  • Hallinto
  • Järvenpään perinnetoimikunta
  • Kainuu – Perinnetoimikunnat
  • Kalajokilaakso info
  • Kenttätykistörykmentti 5
  • Kesäinen muistomatka Kuivalaisen kukkulan taistelun maisemiin
  • Kuopion sotasairaala 2
  • Kuvagalleria
  • Lapin sotahistoriaa 1939-1945
  • Lestijokilaakso
  • Liity jäseneksi Lappi
  • Liity jäseneksi Lounais-Häme
  • Liity jäseneksi Pohjois-Kymenlaakso
  • Liity jäseneksi Pohjois-Uusimaa
  • Liity jäseneksi VSu
  • Lohjalaiset tykkimiehet Länsi-Uusimaa
  • Lotta Länsi-Uusimaa
  • Minun veteraanini
  • Muistomerkit, Länsi-Uusimaa
  • Oulun Tammenlehväkuoro
  • Paikallista sotahistoriaa
  • Paikallista sotahistoriaa L-H
  • Paikallista sotahistoriaa pks
  • Paikallista sotahistoriaa Pohjois-Uusimaa
  • PALVELUT
  • Parikkala
  • Perinnetoimikunnat popo
  • Perustiedot ja yhteystiedot Nokia
  • Perustietoa kunniamerkeistä ja niiden käytöstä
  • Pro Patria
  • Rautalammin perinneyhteisö
  • Sankarihautausmaat
  • Sotahistoriaa Varsinais-Suomessa
  • Sotahistorialliset museot ja perinnetilat
  • Sotainvalidien Veljesliitto ry
  • Suomen itsenäisyyden kotimuseo Ignatius
  • Suomen Sotaveteraaniliitto
  • Tavoitteet – ph
  • Toimintasuunnitelma Savonlinna
  • Verkkokauppa
  • Yhdistyksen säännöt
  • Yhteydenotto
  • Joukot
  • Kainuu – Hyrynsalmi
  • Kainuu – Paikallista sotahistoriaa
  • Kevyt osasto 8
  • Lestijokilaakso info
  • Liity jäseneksi Pohjois-Uusimaa _luonnos
  • Lounais-Häme L-H
  • Mäntsälän perinnetoimikunta
  • Paikallista sotahistoriaa
  • Paikallista sotahistoriaa
  • Perinnetoimikunnat
  • Perinnetoimikunnat
  • Pro Patria – sk
  • Pro Patria L-H
  • Pro Patria Riihimäki
  • Pro Patria-tauluja pks
  • Rautjärvi
  • Saarijärven–Viitasaaren seutu
  • Sankarihaudat
  • Sankarihautausmaat
  • Sotamuistomerkit sotasampo
  • Talvisodan pommitukset Iisalmessa
  • Tervon perinneyhteisö
  • Toimintasuunnitelma – piiloon
  • Toimintasuunnitelma 2024 – 2025 Pohjois-Uusimaa
  • Tue toimintaamme
  • Yhteydenotto – sk
  • Evakkotarinoita E-karjala
  • Joutsan seutu
  • Kainuu – Kajaani
  • Kainuu – Liity jäseneksi
  • Kainuu – Paikallista sotahistoriaa – Joukot
  • Kunniamerkit
  • Länsi-Uusimaa
  • Lapin sankarihautausmaat
  • Liity jäseneksi satakunta
  • Museot
  • Museot e-p
  • Museot p-k
  • Museot p-m
  • Ota yhteyttä
  • Pääkaupunkiseudun sankarihautausmaat
  • Paikallista sotahistoriaa – sk
  • Perhojokilaakso info
  • Perinnekasvatusta Pielaveden kouluissa
  • Perinnetoimikunnat, Oulun seutu
  • Pornainen perinnetoimikunta
  • Pro Patria – ph
  • Pro Patria – sk _luonnos
  • Pro Patria E-K nmy poista
  • Pro Patria Loppi
  • Pro Patria PoPo
  • Sankarihautausmaat – sk
  • Sankarihautausmaat L-H
  • Sankarihautausmaat Pohjois-Uusimaa
  • Savitaipale
  • Savonlinna sotahistoriaa
  • Vesannon perinneyhteisö
  • Viestipataljoona 33
  • Yhteydenotto – ph
  • Yhteydenotto, Länsi-Uusimaa
  • 22. Talouskomppania
  • Kainuu – Kuhmo
  • Kainuu – Paikallista sotahistoriaa – Sotamuistomerkit
  • Kirjallisuus L-H
  • Lappi talvisodassa
  • Liity jäseneksi Länsi-Uusimaa
  • Liity jäseneksi päijät-häme
  • Linkkejä Lapin sotahistoriaan
  • Paikallista sotahistoriaa
  • Perinnetoimikunnat, Koillismaa
  • Pohjois-Kymenlaakso
  • Rekisteri- ja tietosuojaseloste
  • Sankarihautausmaat
  • Sankarihautausmaat – ph
  • Sankarihautausmaat PoPo
  • Sotahistoriaa
  • Sotamuistomerkit – ph
  • Sotiemme veteraanit muistelevat
  • Suonenjoen perinneyhteisö
  • Taipalsaari
  • Tarinoita Vesannolta
  • Veteraaniajasta perinneaikaan – sama kaiku on askelten!
  • Viime sotiemme kunniamerkit
  • Kainuu – Paikallista sotahistoriaa – Museot
  • Kainuu – Paltamo
  • Keiteleen perinneyhteisö
  • Kirjallisuus PoPo
  • Museot
  • Museot L-H
  • Pääsivu Pohjois-Uusimaa
  • Perinnetoimikunnat, Raahe – Siikajoki
  • Saavutettavuusseloste
  • Sankarihautausmaat
  • Sankarihautausmaat – ph
  • Sankarihautausmaat – ph
  • Tarinoita Kaavilta
  • Vapaudenristin ritarikunta
  • Etelä-Pohjanmaa
  • Juankosken perinneyhteisö
  • Kainuu – Paikallista sotahistoriaa – Sankarihautausmaat
  • Kainuu – Puolanka
  • Lapin museot
  • Laskutusohje
  • Museot
  • Museot – sk
  • Museot Etelä-Karjalassa
  • Museot ja muistomerkit -ph
  • Museot L-H
  • Museot pks
  • Perinnetoimikunnat, Siikalatva – Pyhäntä
  • Pro Patria L-H
  • Savonlinna talvisodassa
  • Sotamuistomerkit Pohjois-Uusimaa
  • Viime sotiemme muistoristit ja -mitalit
  • Kaavin perinneyhteisö
  • Kainuu – Paikallista sotahistoriaa – Pro Patria -muistotaulut
  • Kainuu – Ristijärvi
  • Keski-Pohjanmaa
  • Kirjallisuus e-p
  • Kirjallisuus p-k
  • Kirjallisuus p-m
  • Lapin sota
  • Museot E-K nmy poista
  • Perinnetoimikunnat, Pyhäjokilaakso
  • Pro Patria (työn alla)
  • Sankarihaudat
  • Kainuu – Sotkamo
  • Museot
  • Museot – ph
  • Nilsiän perinneyhteisö
  • Pirkanmaa p-m
  • Pro Patria e-p
  • Savonlinna etusivu
  • Kainuu – Suomussalmi
  • Kirjallisuus
  • Perinnetoiminta
  • Satakunta – sk
  • Tuusniemen perinneyhteisö
  • Iisalmen perinneyhteisö
  • Kirjallisuus – sk
  • Kirjallisuus L-H
  • Kirjallisuus pks
  • Kirjallisuus Pohjois-Uusimaa
  • Lapin veteraanimatrikkelit
  • Sotamuistomerkit p-m
  • Varsinais-Suomi
  • Etelä-Karjala
  • Kirjallisuus
  • Kirjallisuus nmy poista
  • Kiuruveden perinneyhteisö
  • Kirjallisuus – ph
  • Lapinlahden perinneyhteisö
  • Pohjois-Karjala
  • ajankohtaista p-karjala
  • Etelä-Savo
  • Pohjois-Savo
  • Tietoa meistä
  • Vieremän perinneyhteisö
  • Ajankohtaista
  • Lappi
  • Sonkajärven perinneyhteisö
  • Perinnetietoa Etelä-Savosta
  • Rautavaaran perinneyhteisö
  • Yhteydenotto
  • Liity jäseneksi
  • Perinnetietoa Museot
  • Perinnetoimikunnat
  • Pielaveden perinneyhteisö
  • Perinnetietoa Sankarihautausmaat
  • Perinnetoimikunnat, Hirvensalmi
  • Pyhäjärven perinneyhteisö
  • Perinnetietoa Pro Patria
  • Perinnetoimikunnat, Juva
  • Varpaisjärven perinneyhteisö
  • Kuopion perinneyhteisö
  • Perinnetietoa Kirjallisuus
  • Perinnetoimikunnat, Kangasniemi
  • Perinnetoimikunnat, Mikkeli
  • Vehmersalmen perinneyhteisö
  • Perinnetoimikunnat, Mäntyharju
  • Siilinjärven perinneyhteisö
  • Maaningan perinneyhteisö
  • Perinnetoimikunnat, Pieksämäki
  • Perinnetoimikunnat, Puumala
  • Riistaveden perinneyhteisö
  • Leppävirran perinneyhteisö
  • Heinäveden perinneyhteisö
  • Joroisten perinneyhteisö
  • Varkauden perinneyhteisö
  • Varkauden sotahistoriaa
  • Sotamuistomerkit
  • Sotamuistomerkit e-p
  • Sotamuistomerkit p-k
  • Sotamuistomerkit
  • Lapin sotamuistomerkit
  • Pääkaupunkiseudun sotamuistomerkit pks
  • Sotamuistomerkit – sk
  • Sotamuistomerkit L-H
  • Toiminta
  • Ylläpito
  • Sotamuistomerkit
  • Sotamuistomerkit
  • Strategia Pohjois-Uusimaa
  • Toiminta L-H
  • Vuosikertomus
  • Yhdistyksen lehti pks
  • Sankarihaudatv2
  • Sotamuistomerkit
  • Toiminta
  • Veteraanimatrikkelit
  • Itä-Uusimaa
  • Toiminta Savonlinna
  • Ajankohtaista Savonlinna
  • Jäseneksi
  • Keski-Suomi
  • Pohjois-Karjalan sotaorvot
  • Sotasukupolven esittelyitä
  • Sotilaspoikia, pikkulottia ja kotirintamanaisia
  • Yhteisöjäsenet

Categories

  • 1939
  • 2019
  • 2020
  • 2021
  • 2022
  • 2023
  • 2024
  • 2025
  • 2025
  • 2026
  • Ajankohtaista
  • Ajankohtaista – K-Po
  • Ajankohtaista-pirkanmaa
  • Askola
  • Blogi
  • e-karjala evakkotarinoita
  • Etelä-Karjala
  • Etelä-Karjala – sotahistoria
  • Etelä-Kymenlaakso
  • Etelä-Pohjanmaa
  • Etelä-Savo
  • etusivu
  • Häme
  • Hamina
  • Helsinki
  • Ii
  • Ilomantsi
  • Itä-uusimaa
  • Joensuu
  • Julkaisut
  • Juuka
  • Kainuu
  • Kalajokilaaakso
  • Kanta-Häme
  • Kenttäpostia
  • Keski-Pohjanmaa
  • Keski-Suomi
  • Keski-Uusimaa
  • Kitee
  • Kohtalot Pro Patria-taulun takaa
  • Koillis-Savo
  • Kontiolahti
  • Kotka-Kymi-Pyhtää
  • Kymenlaakso
  • L-U testiartikkeli
  • Länsi-Uusimaa
  • Länsi-Uusimaa, Lohjantesti
  • Lapin sota
  • Lapin SVP
  • Lappeenranta
  • Lappi
  • Lapua perinnetoimikunta
  • Lestijokilaakso
  • Lieksa
  • Liperi
  • Lohja perinnesivu
  • Lotta Svärd
  • Miehikkälä
  • minun veteraanini
  • MUISTI
  • Museo
  • Myrskylä
  • Nosto – Lounais-Häme
  • Nosto – Pirkanmaa
  • Nosto Lappi
  • Nosto Pohjois-Savo
  • Nostot
  • Nostot – Hämeenlinna
  • Nostot Pohjois-Karjala
  • Nuorten Kenttapostia
  • Nurmes
  • Outokumpu
  • Pääkaupunkiseutu
  • Päijät-Häme
  • Paikallista sotahistoriaa
  • Perhojokilaakso
  • Pirkanmaa
  • pk-seutu
  • pks-seutu tulevaa
  • Pohjois-Karjala
  • Pohjois-Kymenlaakso
  • Pohjois-Pohjanmaa
  • Pohjois-Savo
  • Pohjois-Savo julkaisut
  • Polvijärvi
  • Porvoo
  • Pro Patria Satakunta
  • Rääkkylä
  • Riihimäki
  • S JA R TK MUISTI
  • Satakunta
  • Savonlinna
  • Sikari Sakari
  • Simo
  • Sipoo
  • Sisä-Savo
  • Sotahistoria
  • Sotasukupolvien kertomaa
  • Sotaveteraaniliitto
  • Sotien1939-1945 Länsi-Uudenmaan perinneyhdistys ry
  • Tarinat ja artikkelit
  • Teema1944
  • Tohmajärvi
  • Uncategorized
  • Vaasa
  • Varsinais-Suomi
  • Vasa
  • Veteraani haastattelu
  • Virolahti
  • Ylä-Savo
  • Yleinen

Archive

  • marraskuu 2026
  • lokakuu 2026
  • syyskuu 2026
  • elokuu 2026
  • heinäkuu 2026
  • kesäkuu 2026
  • toukokuu 2026
  • huhtikuu 2026
  • maaliskuu 2026
  • helmikuu 2026
  • tammikuu 2026
  • joulukuu 2025
  • marraskuu 2025
  • lokakuu 2025
  • syyskuu 2025
  • elokuu 2025
  • heinäkuu 2025
  • kesäkuu 2025
  • toukokuu 2025
  • huhtikuu 2025
  • maaliskuu 2025
  • helmikuu 2025
  • tammikuu 2025
  • joulukuu 2024
  • marraskuu 2024
  • lokakuu 2024
  • syyskuu 2024
  • elokuu 2024
  • heinäkuu 2024
  • kesäkuu 2024
  • toukokuu 2024
  • huhtikuu 2024
  • maaliskuu 2024
  • helmikuu 2024
  • tammikuu 2024
  • joulukuu 2023
  • marraskuu 2023
  • lokakuu 2023
  • syyskuu 2023
  • elokuu 2023
  • heinäkuu 2023
  • kesäkuu 2023
  • toukokuu 2023
  • huhtikuu 2023
  • maaliskuu 2023
  • helmikuu 2023
  • tammikuu 2023
  • joulukuu 2022
  • marraskuu 2022
  • lokakuu 2022
  • syyskuu 2022
  • heinäkuu 2022
  • kesäkuu 2022
  • toukokuu 2022
  • huhtikuu 2022
  • maaliskuu 2022
  • kesäkuu 2021
  • maaliskuu 2021
  • tammikuu 2021
  • joulukuu 2020
  • marraskuu 2020
  • lokakuu 2020
  • syyskuu 2020
  • elokuu 2020
  • heinäkuu 2020
  • kesäkuu 2020
  • toukokuu 2020
  • huhtikuu 2020
  • maaliskuu 2020
  • helmikuu 2020
  • tammikuu 2020
  • joulukuu 2019
  • marraskuu 2019
  • lokakuu 2019
  • syyskuu 2019
  • elokuu 2019
  • heinäkuu 2019
  • kesäkuu 2019
  • toukokuu 2019
  • huhtikuu 2019
  • maaliskuu 2019
  • helmikuu 2019
  • tammikuu 2019
  • joulukuu 2018
  • lokakuu 2018
  • heinäkuu 2018
  • toukokuu 2018
  • huhtikuu 2018

 

YHTEYSTIEDOT

Katuosoite
Ratavartijankatu 2 A, 00520 Helsinki

Postiosoite
PL 600, 00521 Helsinki

Kulkuohjeet veteraanitalolle

Lisätietoa

  • Tietosuoja- ja rekisteriseloste
  • Saavutettavuus
  • Laskutusohjeet

Tue veteraanityötä

Tuotoilla tuetaan veteraanien ja etenkin heidän leskiensä avustamista sekä sotasukupolven perinnön vaalimista.

Lahjoita

Tule mukaan

Haku sivuilta

Search Search

Veteraaniperinne somessa

© Copyright - Sotiemme perinne - powered by Enfold WordPress Theme
Scroll to top Scroll to top Scroll to top
Sotiemme perinne
Käytämme evästeitä

Käytämme evästeitä sivuston toiminnallisuuden mahdollistamiseksi, käyttökokemuksen parantamiseksi sekä tilastoinnin ja markkinoinnin tueksi. Napsauttamalla ’hyvaksy’ osoitat hyväksyväsi evästeiden käytön.

Toiminnalliset Aina aktiivinen
Tekninen tallennus tai pääsy on ehdottoman välttämätön oikeutettua tarkoitusta varten, joka mahdollistaa tietyn tilaajan tai käyttäjän nimenomaisesti pyytämän palvelun käytön, tai yksinomaan viestinnän välittämiseksi sähköisen viestintäverkon kautta.
Asetukset
Tekninen tallennus tai pääsy on tarpeen laillisessa tarkoituksessa sellaisten asetusten tallentamiseen, joita tilaaja tai käyttäjä ei ole pyytänyt.
Tilastot
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan tilastollisiin tarkoituksiin. Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan anonyymeihin tilastollisiin tarkoituksiin. Ilman haastetta, Internet-palveluntarjoajasi vapaaehtoista suostumusta tai kolmannen osapuolen lisätietueita pelkästään tähän tarkoitukseen tallennettuja tai haettuja tietoja ei yleensä voida käyttää tunnistamaan sinua.
Markkinointi
Teknistä tallennustilaa tai pääsyä tarvitaan käyttäjäprofiilien luomiseen mainosten lähettämistä varten tai käyttäjän seuraamiseksi verkkosivustolla tai useilla verkkosivustoilla vastaavia markkinointitarkoituksia varten.
  • Hallitse vaihtoehtoja
  • Hallinnoi palveluita
  • Hallitse {vendor_count} toimittajia
  • Lue lisää näistä tarkoituksista
Näytä asetukset
  • {title}
  • {title}
  • {title}
Lahjoita Tule mukaan