Naulaussanat Tammenlehvälipun naulaus- ja siunaustilaisuudessa Ilomantsissa 27.4.2026
1. Veteraanisukupolven naula
Uhraukset ja teot itsenäisen Suomen puolesta ovat antaneet vapauden ja mahdollisuuden rakentaa sivistysvaltio. Kutsun ilomantsilaisen JR 9:n veteraanin Reino Kurvisen naulaamaan ensimmäisen naulan
2. Noin 440 000 ihmistä joutui jättämään kotinsa ja lähtemään Talvisodan jaloista evakkoon. Osa vankileirin kautta, niin myös ilomantsilainen Terttu Korhonen. Kutsun Tertun naulaamaan toisen naulan.
3. Sotainvalidien jo ennen jatkosotaa alkanut työ on ollut arvokasta niin valtakunnallisesti kuin paikallisesti. Kutsun paikallisyhdistyksen viimeisimmän puheenjohtajan Matti Karvisen naulaamaan kolmannen naulan.
4. Sotaveteraanien erityisenä tehtävänä on ollut huolehtia siitä, että veteraanimme ovat saaneet kaikki lakisääteiset palvelut aina viimeiseen iltahuutoon asti. Kutsun tästä tehtävästä viimeisenä puheenjohtajana huolehtineen Teuvo Strandmanin naulaaman sotaveteraanien naulan.
5. Rintamaveteraaniliiton tarkoituksena oli veteraanien edunvalvonta ja myöhempinä vuosina veteraanien kuntoutuksen, sekä itsenäistä selviytymistä omassa kodissa tukeneiden palveluiden edistäminen. Ennen paikallisyhdistyksen lakkautumista asioita hoiti Mika Purmonen. Kutsun Mikan naulaamaan Rintamamiesveteraanien naulan.
6. Sotaorpojen yhdistys toimii jäsenistönsä hyväksi järjestämällä hyvinvointia edistävää ryhmätoimintaa, kulttuurielämyksiä ja vertaistapaamisia sekä vaalii Suomen sodissa 1939–45 kaatuneiden ja sodan olosuhteissa henkensä menettäneiden muistoa. Kutsun sotaorpojen edustajana Ritva Punnosen seuraavan naulan.
7. Sotasukupolvi, Tammenlehväsukupolvi tarvitsee edelleen monenlaista tukea ja apua. Tähän tehtävään on ryhtynyt yhteistyökumppaneittensa kanssa Lions club Ilomantsi. Clubi on antanut naulaustehtävän aktiivisti veteraani- ja heidän leskiensä parissa työtä tekevälle Paula Kontkaselle. Tervetuloa Paula.
8. Rajojemme vartijat osallistuvat tärkeän varsinaisen tehtävänsä ohella myös perinnetyöhön. Kutsun Rajavartioston vartioupseeri Tuomo Hankaniemen naulaamaan Rajavartioston naulan.
9. Perinnetoimikunnassa on kaksi nuorisojäsentä. Nuorisoa edustaa Janette Aellig. Tervetuloa Janette.
10. Nuorissa on tulevaisuus. Haluamme, että tulevaisuudessakin ymmärretään veteraaniemme ja koko sotasukupolven teot ja uhraukset Suomelle. Tulevaisuuden naula on varattu Mila Vornaselle.
11. Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta. Kansanedustaja Hannu Hoskonen on myös maakunnassamme perinneyhdistyksen alueellisen neuvottelukunnan puheenjohtaja. Valtiovallan naula vasaroi kansanedustaja Hannu Hoskonen.
12. Kunta on keskeisessä roolissa paikallisten palvelujen järjestäjänä, elinvoiman edistäjänä sekä perinnetyössä mm. rahallisella panostuksella. Ilomantsin kunnan naulaa kunnanjohtaja Marjut Ahokas.
13. Kansanvalta kunnassa perustuu kuntalaisten itsehallintoon, jossa ylintä päätösvaltaa käyttävät vaaleilla valitut luottamushenkilöt. Demokratian perusajatuksena on, että hallintovalta toteuttaa kansan tahtoa. Kansanvallan naula kuuluu kunnanvaltuuston puheenjohtaja Kari Hämäläiselle.
14. Tammenlehvälipun hankintaa ovat rahoittaneet Pohjois-Karjalan Kuntoutussäätiö ja Ilomantsin kunta. Lahjoittajien puolesta naulaajaksi kutsun kunnanhallituksen puheenjohtaja Eila Piipon.
15. Paikalliset seurakunnat tukevat perinnetyötä tuomalla hengellisen annin tilaisuuksiimme ja hoitamalla sankarihautausmaata. Kutsun Ilomantsin evankelisluterilaisen seurakunnan vt. kirkkoherra Anne Angervon seuraavaksi naulaajaksi.
16. Ortodoksinen kappeliseurakunta ja ortodoksinen uskonto ovat läsnä kirkossa, kodeissa ja tilaisuuksissamme. Kappeliseurakunnan naulan arvokkaaseen Tammenlehvälippuun naulaa rakennusalan yrittäjä, ortodoksien hallinnossa toimiva Veli Jeskanen.
17. Reserviupseerit ja reserviläiset osallistuvat perinnetehtäviin mm. lipun kantajina ja lippulinnoissa. Reserviupseerien naula varapuheenjohtaja Markku Ahponen
18. Ilomantsin reserviläisten naula, varapuheenjohtaja Arto Haaranen.
19. Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella on vastuu sotiemme veteraanien, heidän puolisoiden ja leskien ja tunnuksen omaavien hoidosta ja hoivasta sekä etuisuuksista. Sosiaaliohjaaja Aila Ruokolainen naulaa hoivatyön naulan.
20. Ilomantsin koulut ovat ottaneet opintosuunnitelmiinsa mm. tutustumisen taistelupaikkoihin ja osallistumisen perinne- ja veteraanitilaisuuksiin, kuten tänäänkin täällä. Upeaa. Koulujen naula lukion rehtori Päivi Nenonen.
21. Rajavartioston ohella rajasotilaskotiyhdistys on näkyvä osa rajaseudun kunnissa. Rajasotilaskotiyhdistyksen naulan lyö paikallinen puheenjohtaja Liisa Pölönen.
22. Kolmen ilomantsilaisen veteraaniyhdistyksen historiikki on saatettu kirjaksi kovien kansien väliin, Teidän nyt vuoronne on. Kirjan toimittajana oli Jorma Ikonen, joka naulaa perinnetyön kirjallisuuden naulan.
23. Valokuvaajana ja kuvien tallentajana tunnetaan Matti Kallio. Myös häneltä on ilmestynyt kuvakirjallisuutta ja näyttelyitä sotiemme perinteestä. Veteraaniperinteen tallentajan naula, Matti Kallio.
24. Musiikilla oli rintamalla keskeinen merkitys sotilaiden mielialan kohottajana ja virkistyksenä. Se auttoi unohtamaan sodan kauhut. Musiikilla on nykyisinkin iso merkitys kahvitilaisuuksissamme. Hyvin usein saamme kanttori Pekka Varosen mukaan. Veteraanimusiikin naula odottaa sinua Pekka.
25. Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiön naula kannustaa vaalimaan kulttuuriamme, myös veteraanisukupolven kulttuuriperintöä. Säätiö vuosittain myöntää apurahoja ja tänäkin vuonna Ilomantsin Parppeinvaaran runokylä pääsi näistä osalliseksi. Kulttuuriperinteen naula toimitusjohtaja Arttu Taponen.
26. Viimeisen naulan tarkoituksena huolehtia yhdessä muiden naulojen kanssa siitä että Tammenlehvälippu on vahvasti kiinnitetty tankoonsa ja sen sanoma ja arvot ovat pysyviä. Tämä vastuu ja velvollisuus on annettu Sotien 1939-1945 Ilomantsin perinnetoimikunnalle.
Markku Lappalainen
Tammenlehvälippu käyttöön Ilomantsissa
Lipulla ilmaistaan kunnioitusta, iloa ja surua. Se on mukana arjessa ja juhlassa, sanoi 21.prikaatin perinneyhdistyksen puheenjohtaja Osmo Suominen lippupuheessaan kansallisena veteraanipäivä Ilomantsissa.
Lippukentässä on keskeisenä elementtinä Tammenlehvän Perinneliiton hallituksen vuonna 2005 hyväksymä Tammenlehvän Perinneliiton tunnuskuvio, joka on saanut nimekseen ”Perinteen seuraaja”. Tammenlehväparin ajatuksena on ilmentää liiton tarkoitusta hoitaa ja vaalia Suomen vuosina 1939-1945 käymien sotien ja niiden veteraanien perinteitä.
– On arvokas asia, että lipun naulaus ja siunaus osuu kansalliseen Veteraanipäivään. Nyt elämämme aika on varsin levoton ja erityisesti turvallisuuspoliittisesti epävakaa. Se muistuttaa meitä siitä, että Suomen itsenäisyys ei ole itsestäänselvyys eikä sitä ole saatu lahjaksi, sanoi Suominen
Tammenlehvän Ilomantsin paikallistoimikunnan historiataival on vielä lyhyt. Sen juuret ovat kuitenkin kaukana historiassa – jo toimintansa lopettaneissa Ilomantsin veteraaniyhdistyksissä, jotka aikanaan perustettiin pitämään huolta aseveljien – niin vammautuneiden kuin vammautumattomienkin – sekä sotasisarten yhteiskunnallisista eduista ja vaalimaan sotien perintöä.
Valtiovallan tervehdyksessä kansanedustaja Hannu Hoskonen sanoi sotiemme veteraanien työn olleen rakkaan isänmaamme hyväksi korvaamattoman arvokasta. Suomi säilytti itsenäisyytensä valtavin uhrauksin.
-Tänään Tammenlehvälipun naulaustilaisuudessa osoitamme suuren kunnioituksemme ja kiitoksemme veteraanisukupolvelle heidän tekemästään mittaamattoman arvokkaasta työstä Suomen hyväksi.
Sotien 1939-1945 Pohjois-Karjalan perinneyhdistyksen uusi toiminnanjohtaja Janne Myller sanoi Veteraanipäivää vietettävän 27.4. nimenomaisesti rauhan kunniaksi. Kyseinen päivä vuonna 1945 jäi Suomen viimeiseksi sotapäiväksi Lapin sodassa ja II:ssa maailmansodassa saksalaisen 20. vuoristoarmeijan vetäytyessä klo 13.30 mennessä Kilpisjärveltä Norjan puolelle. Silloiset nuoret sotilaat, pääosin varusmiehet ja koko Tammenlehväsukupolvi mahdollistivat Suomen säilymisen itsenäisenä.
Sotien 1939-1945 Ilomantsin perinnetoimikunnan tehtävä on veteraanien ja leskien tuki- ja hoivatyön lisäksi jatkaa kolmen, nyt jo purettujen, valtakunnallisen veteraaniliiton alaisten yhdistysten sekä muiden tammenlehvän sukupolven perinteitä vaalivien yhdistysten työtä täällä omassa kunnassa.
Pohjois-Karjalan perinneyhdistyksen lippu naulattiin ja siunattiin tehtäviinsä Joensuussa Pielisensuun kirkossa 13.8.2025. Ilomantsi on maakunnan kunnista aivan kärkijoukoissa oman Tammenlehvälipun hankinnassa.
Kunnanjohtaja Marjut Ahokas esitti kunnan puolesta kiitoksensa puhujille, esiintyjille ja 26 lipunnaulaajalle.
-Olette kantaneet huolta veteraanien ja sotasukupolven hyvinvoinnista, perinteen siirtämisestä ja mahdollistaneet tämän juhlan. Erityisesti kiitän Sotien 1939-1945 Ilomantsin perinnetoimikuntaa lipunnaulauksen ja lipun käyttöön siunaamisen tuomisesta tähän kansallisen veteraanipäivän juhlaan. Tällä tuotte perinteen siirtämisen näkyväksi ja konkreettiseksi.
Vuosi sitten kansallisena veteraanipäivänä Sotainvalidien, Sotaveteraanien ja Rintamaveteraanien liput siirtyivät Ilomantsin perinnehuoneeseen. Ne ovat kulkeneet vuosikymmenten ajan lippulinnoissa, juhlissa ja hautajaisissa.
Kansallisena veteraanipäivänä 2026 Ilomantsi siirtyi myös lippujen käytön osalta perinneaikaan. Paula Riihuhdan tekemä koruommeltu Tammenlehvälippu edustaa koko sotasukupolvea niin arjessa kuin juhlissakin.
Lisää tilaisuudesta voit lukea alla olevista linkeistä:
Ilomantsin mieslaulajat ( takana istumassa) esittivät mm. dir.cant Pekka Varosen sanoittaman laulun tammenlehvälle. Edessä juhlaan valmistautumassa perinnetoimikunnan puheenjohtaja Markku Lappalainen ja eversti evp. Pekka Ripatti.
Markku Lappalainen
VII Sotahistoriallinen seminaari Joensuussa 12.5.2026 klo 13.00–16.00
”Pohjois-Karjalan rajajoukot toisessa maailmansodassa”
Paikka: Itä-Suomen yliopiston Sali AU100
Järjestäjä: 21. Prikaatin Perinneyhdistys yhteistyössä Karjalaisen
Kulttuurin Edistämissäätiön ja Itä-Suomen yliopiston historia- ja maantieteiden laitoksen kanssa
Ohjelma
Pohjois-Karjalan Rajavartioston tervehdys, eversti Matti Pitkäniitty
21. Prikaatin Perinneyhdistyksen tervehdys: puheenjohtaja Osmo Suominen
Esitelmät
– FL Matti Kosonen: Onni Määttäsen talvisota Ilomantsissa Erillinen Pataljoona 11:n riveissä
– Sotakamreeri Tauno Oksanen: Raappanan rajapataljoonat – Erilliset Pataljoonat 12 ja 13 Lieksan–Pielisjärven ja Kuhmon suunnalla talvisodassa
Tauko
– FT Jukka Partanen: Pohjois-Karjalassa perustettujen rajajoukkojen sotataipaleet jatkosodassa
– Pohjois-Karjalan Rajamieskillan puheenjohtaja Reijo Jeskanen: Rajamiesperinteet Pohjois-Karjalassa
– Paneelikeskustelu yleisökysymysten perusteella.
Seminaari on maksuton ja tarkoitettu kaikille asiasta kiinnostuneille!
Tervetuloa!
Naulaussanat Tammenlehvälipun naulaus- ja siunaustilaisuudessa Ilomantsissa 27.4.2026
1. Veteraanisukupolven naula
Uhraukset ja teot itsenäisen Suomen puolesta ovat antaneet vapauden ja mahdollisuuden rakentaa sivistysvaltio. Kutsun ilomantsilaisen JR 9:n veteraanin Reino Kurvisen naulaamaan ensimmäisen naulan
2. Noin 440 000 ihmistä joutui jättämään kotinsa ja lähtemään Talvisodan jaloista evakkoon. Osa vankileirin kautta, niin myös ilomantsilainen Terttu Korhonen. Kutsun Tertun naulaamaan toisen naulan.
3. Sotainvalidien jo ennen jatkosotaa alkanut työ on ollut arvokasta niin valtakunnallisesti kuin paikallisesti. Kutsun paikallisyhdistyksen viimeisimmän puheenjohtajan Matti Karvisen naulaamaan kolmannen naulan.
4. Sotaveteraanien erityisenä tehtävänä on ollut huolehtia siitä, että veteraanimme ovat saaneet kaikki lakisääteiset palvelut aina viimeiseen iltahuutoon asti. Kutsun tästä tehtävästä viimeisenä puheenjohtajana huolehtineen Teuvo Strandmanin naulaaman sotaveteraanien naulan.
5. Rintamaveteraaniliiton tarkoituksena oli veteraanien edunvalvonta ja myöhempinä vuosina veteraanien kuntoutuksen, sekä itsenäistä selviytymistä omassa kodissa tukeneiden palveluiden edistäminen. Ennen paikallisyhdistyksen lakkautumista asioita hoiti Mika Purmonen. Kutsun Mikan naulaamaan Rintamamiesveteraanien naulan.
6. Sotaorpojen yhdistys toimii jäsenistönsä hyväksi järjestämällä hyvinvointia edistävää ryhmätoimintaa, kulttuurielämyksiä ja vertaistapaamisia sekä vaalii Suomen sodissa 1939–45 kaatuneiden ja sodan olosuhteissa henkensä menettäneiden muistoa. Kutsun sotaorpojen edustajana Ritva Punnosen seuraavan naulan.
7. Sotasukupolvi, Tammenlehväsukupolvi tarvitsee edelleen monenlaista tukea ja apua. Tähän tehtävään on ryhtynyt yhteistyökumppaneittensa kanssa Lions club Ilomantsi. Clubi on antanut naulaustehtävän aktiivisti veteraani- ja heidän leskiensä parissa työtä tekevälle Paula Kontkaselle. Tervetuloa Paula.
8. Rajojemme vartijat osallistuvat tärkeän varsinaisen tehtävänsä ohella myös perinnetyöhön. Kutsun Rajavartioston vartioupseeri Tuomo Hankaniemen naulaamaan Rajavartioston naulan.
9. Perinnetoimikunnassa on kaksi nuorisojäsentä. Nuorisoa edustaa Janette Aellig. Tervetuloa Janette.
10. Nuorissa on tulevaisuus. Haluamme, että tulevaisuudessakin ymmärretään veteraaniemme ja koko sotasukupolven teot ja uhraukset Suomelle. Tulevaisuuden naula on varattu Mila Vornaselle.
11. Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta. Kansanedustaja Hannu Hoskonen on myös maakunnassamme perinneyhdistyksen alueellisen neuvottelukunnan puheenjohtaja. Valtiovallan naula vasaroi kansanedustaja Hannu Hoskonen.
12. Kunta on keskeisessä roolissa paikallisten palvelujen järjestäjänä, elinvoiman edistäjänä sekä perinnetyössä mm. rahallisella panostuksella. Ilomantsin kunnan naulaa kunnanjohtaja Marjut Ahokas.
13. Kansanvalta kunnassa perustuu kuntalaisten itsehallintoon, jossa ylintä päätösvaltaa käyttävät vaaleilla valitut luottamushenkilöt. Demokratian perusajatuksena on, että hallintovalta toteuttaa kansan tahtoa. Kansanvallan naula kuuluu kunnanvaltuuston puheenjohtaja Kari Hämäläiselle.
14. Tammenlehvälipun hankintaa ovat rahoittaneet Pohjois-Karjalan Kuntoutussäätiö ja Ilomantsin kunta. Lahjoittajien puolesta naulaajaksi kutsun kunnanhallituksen puheenjohtaja Eila Piipon.
15. Paikalliset seurakunnat tukevat perinnetyötä tuomalla hengellisen annin tilaisuuksiimme ja hoitamalla sankarihautausmaata. Kutsun Ilomantsin evankelisluterilaisen seurakunnan vt. kirkkoherra Anne Angervon seuraavaksi naulaajaksi.
16. Ortodoksinen kappeliseurakunta ja ortodoksinen uskonto ovat läsnä kirkossa, kodeissa ja tilaisuuksissamme. Kappeliseurakunnan naulan arvokkaaseen Tammenlehvälippuun naulaa rakennusalan yrittäjä, ortodoksien hallinnossa toimiva Veli Jeskanen.
17. Reserviupseerit ja reserviläiset osallistuvat perinnetehtäviin mm. lipun kantajina ja lippulinnoissa. Reserviupseerien naula varapuheenjohtaja Markku Ahponen
18. Ilomantsin reserviläisten naula, varapuheenjohtaja Arto Haaranen.
19. Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella on vastuu sotiemme veteraanien, heidän puolisoiden ja leskien ja tunnuksen omaavien hoidosta ja hoivasta sekä etuisuuksista. Sosiaaliohjaaja Aila Ruokolainen naulaa hoivatyön naulan.
20. Ilomantsin koulut ovat ottaneet opintosuunnitelmiinsa mm. tutustumisen taistelupaikkoihin ja osallistumisen perinne- ja veteraanitilaisuuksiin, kuten tänäänkin täällä. Upeaa. Koulujen naula lukion rehtori Päivi Nenonen.
21. Rajavartioston ohella rajasotilaskotiyhdistys on näkyvä osa rajaseudun kunnissa. Rajasotilaskotiyhdistyksen naulan lyö paikallinen puheenjohtaja Liisa Pölönen.
22. Kolmen ilomantsilaisen veteraaniyhdistyksen historiikki on saatettu kirjaksi kovien kansien väliin, Teidän nyt vuoronne on. Kirjan toimittajana oli Jorma Ikonen, joka naulaa perinnetyön kirjallisuuden naulan.
23. Valokuvaajana ja kuvien tallentajana tunnetaan Matti Kallio. Myös häneltä on ilmestynyt kuvakirjallisuutta ja näyttelyitä sotiemme perinteestä. Veteraaniperinteen tallentajan naula, Matti Kallio.
24. Musiikilla oli rintamalla keskeinen merkitys sotilaiden mielialan kohottajana ja virkistyksenä. Se auttoi unohtamaan sodan kauhut. Musiikilla on nykyisinkin iso merkitys kahvitilaisuuksissamme. Hyvin usein saamme kanttori Pekka Varosen mukaan. Veteraanimusiikin naula odottaa sinua Pekka.
25. Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiön naula kannustaa vaalimaan kulttuuriamme, myös veteraanisukupolven kulttuuriperintöä. Säätiö vuosittain myöntää apurahoja ja tänäkin vuonna Ilomantsin Parppeinvaaran runokylä pääsi näistä osalliseksi. Kulttuuriperinteen naula toimitusjohtaja Arttu Taponen.
26. Viimeisen naulan tarkoituksena huolehtia yhdessä muiden naulojen kanssa siitä että Tammenlehvälippu on vahvasti kiinnitetty tankoonsa ja sen sanoma ja arvot ovat pysyviä. Tämä vastuu ja velvollisuus on annettu Sotien 1939-1945 Ilomantsin perinnetoimikunnalle.
Markku Lappalainen
Tammenlehvälippu käyttöön Ilomantsissa
Lipulla ilmaistaan kunnioitusta, iloa ja surua. Se on mukana arjessa ja juhlassa, sanoi 21.prikaatin perinneyhdistyksen puheenjohtaja Osmo Suominen lippupuheessaan kansallisena veteraanipäivä Ilomantsissa.
Lippukentässä on keskeisenä elementtinä Tammenlehvän Perinneliiton hallituksen vuonna 2005 hyväksymä Tammenlehvän Perinneliiton tunnuskuvio, joka on saanut nimekseen ”Perinteen seuraaja”. Tammenlehväparin ajatuksena on ilmentää liiton tarkoitusta hoitaa ja vaalia Suomen vuosina 1939-1945 käymien sotien ja niiden veteraanien perinteitä.
– On arvokas asia, että lipun naulaus ja siunaus osuu kansalliseen Veteraanipäivään. Nyt elämämme aika on varsin levoton ja erityisesti turvallisuuspoliittisesti epävakaa. Se muistuttaa meitä siitä, että Suomen itsenäisyys ei ole itsestäänselvyys eikä sitä ole saatu lahjaksi, sanoi Suominen
Tammenlehvän Ilomantsin paikallistoimikunnan historiataival on vielä lyhyt. Sen juuret ovat kuitenkin kaukana historiassa – jo toimintansa lopettaneissa Ilomantsin veteraaniyhdistyksissä, jotka aikanaan perustettiin pitämään huolta aseveljien – niin vammautuneiden kuin vammautumattomienkin – sekä sotasisarten yhteiskunnallisista eduista ja vaalimaan sotien perintöä.
Valtiovallan tervehdyksessä kansanedustaja Hannu Hoskonen sanoi sotiemme veteraanien työn olleen rakkaan isänmaamme hyväksi korvaamattoman arvokasta. Suomi säilytti itsenäisyytensä valtavin uhrauksin.
-Tänään Tammenlehvälipun naulaustilaisuudessa osoitamme suuren kunnioituksemme ja kiitoksemme veteraanisukupolvelle heidän tekemästään mittaamattoman arvokkaasta työstä Suomen hyväksi.
Sotien 1939-1945 Pohjois-Karjalan perinneyhdistyksen uusi toiminnanjohtaja Janne Myller sanoi Veteraanipäivää vietettävän 27.4. nimenomaisesti rauhan kunniaksi. Kyseinen päivä vuonna 1945 jäi Suomen viimeiseksi sotapäiväksi Lapin sodassa ja II:ssa maailmansodassa saksalaisen 20. vuoristoarmeijan vetäytyessä klo 13.30 mennessä Kilpisjärveltä Norjan puolelle. Silloiset nuoret sotilaat, pääosin varusmiehet ja koko Tammenlehväsukupolvi mahdollistivat Suomen säilymisen itsenäisenä.
Sotien 1939-1945 Ilomantsin perinnetoimikunnan tehtävä on veteraanien ja leskien tuki- ja hoivatyön lisäksi jatkaa kolmen, nyt jo purettujen, valtakunnallisen veteraaniliiton alaisten yhdistysten sekä muiden tammenlehvän sukupolven perinteitä vaalivien yhdistysten työtä täällä omassa kunnassa.
Pohjois-Karjalan perinneyhdistyksen lippu naulattiin ja siunattiin tehtäviinsä Joensuussa Pielisensuun kirkossa 13.8.2025. Ilomantsi on maakunnan kunnista aivan kärkijoukoissa oman Tammenlehvälipun hankinnassa.
Kunnanjohtaja Marjut Ahokas esitti kunnan puolesta kiitoksensa puhujille, esiintyjille ja 26 lipunnaulaajalle.
-Olette kantaneet huolta veteraanien ja sotasukupolven hyvinvoinnista, perinteen siirtämisestä ja mahdollistaneet tämän juhlan. Erityisesti kiitän Sotien 1939-1945 Ilomantsin perinnetoimikuntaa lipunnaulauksen ja lipun käyttöön siunaamisen tuomisesta tähän kansallisen veteraanipäivän juhlaan. Tällä tuotte perinteen siirtämisen näkyväksi ja konkreettiseksi.
Vuosi sitten kansallisena veteraanipäivänä Sotainvalidien, Sotaveteraanien ja Rintamaveteraanien liput siirtyivät Ilomantsin perinnehuoneeseen. Ne ovat kulkeneet vuosikymmenten ajan lippulinnoissa, juhlissa ja hautajaisissa.
Kansallisena veteraanipäivänä 2026 Ilomantsi siirtyi myös lippujen käytön osalta perinneaikaan. Paula Riihuhdan tekemä koruommeltu Tammenlehvälippu edustaa koko sotasukupolvea niin arjessa kuin juhlissakin.
Lisää tilaisuudesta voit lukea alla olevista linkeistä:
Ilomantsin mieslaulajat ( takana istumassa) esittivät mm. dir.cant Pekka Varosen sanoittaman laulun tammenlehvälle. Edessä juhlaan valmistautumassa perinnetoimikunnan puheenjohtaja Markku Lappalainen ja eversti evp. Pekka Ripatti.
Markku Lappalainen
VII Sotahistoriallinen seminaari Joensuussa 12.5.2026 klo 13.00–16.00
”Pohjois-Karjalan rajajoukot toisessa maailmansodassa”
Paikka: Itä-Suomen yliopiston Sali AU100
Järjestäjä: 21. Prikaatin Perinneyhdistys yhteistyössä Karjalaisen
Kulttuurin Edistämissäätiön ja Itä-Suomen yliopiston historia- ja maantieteiden laitoksen kanssa
Ohjelma
Pohjois-Karjalan Rajavartioston tervehdys, eversti Matti Pitkäniitty
21. Prikaatin Perinneyhdistyksen tervehdys: puheenjohtaja Osmo Suominen
Esitelmät
– FL Matti Kosonen: Onni Määttäsen talvisota Ilomantsissa Erillinen Pataljoona 11:n riveissä
– Sotakamreeri Tauno Oksanen: Raappanan rajapataljoonat – Erilliset Pataljoonat 12 ja 13 Lieksan–Pielisjärven ja Kuhmon suunnalla talvisodassa
Tauko
– FT Jukka Partanen: Pohjois-Karjalassa perustettujen rajajoukkojen sotataipaleet jatkosodassa
– Pohjois-Karjalan Rajamieskillan puheenjohtaja Reijo Jeskanen: Rajamiesperinteet Pohjois-Karjalassa
– Paneelikeskustelu yleisökysymysten perusteella.
Seminaari on maksuton ja tarkoitettu kaikille asiasta kiinnostuneille!
Tervetuloa!
